Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
Koko tarinan pointti on, että ensimmäisten viikkojen tai kuukausien kehitys ei millään tavalla korreloi myöhemmän musiikillisen menestyksen kanssa. Musiikki on vähän isompi juttu kuin se, kuka oppii jotain viikossa tai kuukaudessa. Ja on vähän vaarallistakin kertoa aloittelijalle, että nyt sun pitää oppia tämä komppi tässä ajassa. Nykyaikainen asenne on enemmän, että keksitäänpä yhdessä miten näitä rumpuja voi soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
Koko tarinan pointti on, että ensimmäisten viikkojen tai kuukausien kehitys ei millään tavalla korreloi myöhemmän musiikillisen menestyksen kanssa.
Onko sellaista joku sitten väittänyt sinun lisäksesi? Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
. Ja on vähän vaarallistakin kertoa aloittelijalle, että nyt sun pitää oppia tämä komppi tässä ajassa. .
Ei tuollaistakaan ole kukaan väittänyt sinun lisäksesi.
Alan vähitellen olla varma että tuo rumputrolli on joku amisjonne 17-v jolla on oikeasti tosi tylsä ja mielikuvitukseton elämä ja suunnilleen ainut huvi elämässä vauvapalstalla trollailu kun oman äitinkään kanssa ei jaksa loputtomasti tapella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
.
Ja sinä koet olevasi soittamisen ja opetuksen asiantuntija kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alan vähitellen olla varma että tuo rumputrolli on joku amisjonne 17-v jolla on oikeasti tosi tylsä ja mielikuvitukseton elämä ja suunnilleen ainut huvi elämässä vauvapalstalla trollailu kun oman äitinkään kanssa ei jaksa loputtomasti tapella.
Miksi ruokitte trollia koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
.
Ja sinä koet olevasi soittamisen ja opetuksen asiantuntija kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
Onhan tuossa jo hitosti enemmän asiantuntijuutta kuin maailman parhaana rumpalina esiintyvällä trollilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
.
Ja sinä koet olevasi soittamisen ja opetuksen asiantuntija kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
Onhan tuossa jo hitosti enemmän asiantuntijuutta kuin maailman parhaana rumpalina esiintyvällä trollilla.
Millä tavalla? Oletko itse rummunsoiton asiantuntija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
Olisi helpompi uskoa, jos et olisi patologinen valehtelija. Et osaa edes kertoa mitä "lapsesi" nyt harjoittelee "rummunsoitossaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen Ap pahoillani että ketjusi on täynnä jonkun vähäjärkisen trollausta. Toivottavasti lapsellesi löytyi kiva harrastus, on se sitten musiikin tai jonkun muun asian parissa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikainen asenne on enemmän, että keksitäänpä yhdessä miten näitä rumpuja voi soittaa.
Itsekin olen kova keksimään juttuja soitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen Ap pahoillani että ketjusi on täynnä jonkun vähäjärkisen trollausta. Toivottavasti lapsellesi löytyi kiva harrastus, on se sitten musiikin tai jonkun muun asian parissa.
Eiköhän "ap" ole saanut myös paljon neuvoja, hyviä ja huonoja.
Jos soittotunteihin sitoutuminen tai instrumentin valinta tuntuu liian kalliille, niin kuoro on tosiaan erittäin hyvä vaihtoehto. Siellä kehittyy korva, lauluääni että rytmitaju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivot siis kehittyvät kovasti kun soitellaan, ja parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aivot siis kehittyvät kovasti kun soitellaan, ja parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi.
Näin on netissäkin lukenut, joten sen pitää olla totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
Koko tarinan pointti on, että ensimmäisten viikkojen tai kuukausien kehitys ei millään tavalla korreloi myöhemmän musiikillisen menestyksen kanssa. Musiikki on vähän isompi juttu kuin se, kuka oppii jotain viikossa tai kuukaudessa. Ja on vähän vaarallistakin kertoa aloittelijalle, että nyt sun pitää oppia tämä komppi tässä ajassa. Nykyaikainen asenne on enemmän, että keksitäänpä yhdessä miten näitä rumpuja voi soittaa.
Lukiossa oli muutaman pojan porukka jotka kisailivat kuka oppii nopeimmin kitaralla tiluttamaan jonkun jutun. Ei muuten tullut yhtäkään muusikkoa siitä porukasta. Mutta ehkä se hauskanpito ylipäänsä oli siinä tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Rentous ja tarkkuus on subjektiivinen käsite.
Niin on. Kuten on "soittotaitoinen" tai "soittamaan oppiminen" tai "lahjakas" tai "maailman paras" tai tai tai. Kaikki on todella subjektiiviisia käsitteitä ja silti näistä väännetään suu vaahdossa, kuka oppii jotain tietyssä ajassa tai kuka on parempi kuin toinen. Kaikki on täysin subjektiivisia määrittelyitä. Tasokokeet voi vetää samalle viivalle niitä soittajia, mutta niitä ei ole maininnut kuin yksi kirjoittaja.
Suurin osa vääntää täysin subjektiivisesti koettavista asioista kuten "oppia soittamaan", ilman sen kummempaa määrittelyä, mitä kirjoittaja tarkoittaa jos joku "oppii soittamaan".
Ja yksi vielä, monesti on täällä jankattu että joko oppilas tai opettaja on huono/kyvytön, jos ei joku "opi soittamaan". Onkohan kukaan maininnut niinkin yksinkertaisen asian kuin harjoittelun vaikutusta oppimiseen. Jos oppilas ei vaikuta oppivan kohtuullisessa ajassa, todennäköisesti ei kumpikaan - oppilas eikä opettaja - ole automaattisesti huono, vaan se oppilas ei vaan ole harjoitellut. Tosielämässä ihan vaan näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tarvitseeko joku oikeasti alkeisoppilaidensakin opettamiseen satoja eri opuksia? Eikö mikään niistä ensimmäisestä kymmenestä käteen osuneesta ollut muka sen verran kelvollinen, että niistä voisi edes suurimmalle osalle oppilaista sopivaa soitettavaa löytää?
Parhaat harjoitukset ovat jakautuneet moneen eri oppikirjaan maailmassa, eikä ole oppikirjaa johon olisi koottu vain parhaat harjoitukset.
Toki tämän tiedän, mutta esimerkiksi omasta instrumentistani ei ole edes tehty ylipäänsä satoja alkeisoppaita.
Lähinnä tarkoitin yksittäisten harjoitusten määrää eri oppikirjoissa. Niitä eri harjoituksia on useita satoja.
Minun nähdäkseni erilaisia harjoituksia ei ole satoja, vaan loputtomiin.
-eri.
Totta, mutta tarkoitin tällä hetkellä opetuskirjoissa olevia harjoituksia, joita on useita satoja, mutta ei loputtomiin.
Eli kerrataan. Käyt läpi satoja tai tuhansia harjoituksia, valikoit niistä parhaat. Tarkkailet oppilasta ja valitset lahjojen perusteella sopivat harjoitukset. Oppilas oppii kuukaudessa sinun määrittelemäsi tavoitteet, tai muuten hän on ilmeisen lahjaton.
Kerrotko kuka opettaja opettaa vuoden ajan sellaista asiaa jonka suurin osa oppilaista oppii viikossa? Onko kyseessä huono opettaja vai oppilas?
Sellainen opettaja, joka huomaa korvillaan jotakin eroa viikon soittaneen peruskompissa, vuoden soittaneen peruskompissa ja kolme vuotta soittaneen peruskompissa.
Peruskomppi kehittyy koko ajan, mutta jos sen oppimiseen menee ensin vuosi, niin se on aika kauan. Viikonkin aikana lähtökohtaisen perustaidon oppineen oppilaan soitto kehittyy myös.
Minä olen se, joka kirjoitti että lapsellani meni vuosi oppia soittamaan peruskomppia tarkasti ja rennosti eri nopeuksilla bändin kanssa.
Selvä. Aika kauan se kesti. Mitä harjoituksia hän nyt tekee?
Se ei kuulu tähän.
Voidaan siis sanoa, että mitään "tarkasti ja rennosti peruskomppia soittavaa" lasta ei olekaan?
No sikäli ei, että lapsesta on kasvanut multi-instrumentalistinen nuori, joka toki soittaa settiäkin edelleen tarvittaessa. Mutta sinä olet trolli ja pysyt sellaisena.
Mielikuvituslapsen on helppoa olla virtuoosimainen nero.
Ei lapseni ole virtuoosimainen nero, mutta hän on oikea ihminen ja kovasti kiinnostunut musiikista ja säveltämisestä.
.
Ja sinä koet olevasi soittamisen ja opetuksen asiantuntija kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
Niin, moni täällä kertoo että mun lapsi sitä ja mun lapsi tätä. Olen vähän samaa mieltä, että ei ole minkäänlainen asiantuntija, jos kuuntelee viereisestä huoneesta soittoharjoituksia. Jos itse harjoittelisi, niin pääsee aivan eri tavoin sisälle siihen juttuun. Siihen, mitä harrastus vaatii, mitä se antaa, miten kannattaisi harjoitella, mitä tasoa tavoitella jne.
Liikuntaharrastuksissa on se ero, että 90% meistä kyllä liikkuu, ja ymmärretään paremmin se maailma.
Musiikkiharrastukset taas.... voi olla että vanhemmilla ei oikeasti ole mitään kosketuspintaa musiikin tekemiseen. Sellainen ihminen ei oikeasti ymmärrä välttämättä yhtään, miten vaikea joku kappale on, tai joku harjoitus, ja mitä soittoharjoittelu vaatii. On ihan täysin toisen käden tiedon varassa, sen varassa mitä opettaja kertoo (jos paljon kertoo! Jos soittotunneilla on läpystä vaihto toisen oppilaan kanssa, niin ei siinä paljon briiffata vanhempia).
Tavallinen koulun nokkahuilu on hyvä ensimmäiseksi soittimeksi, on suuri virhe aliarvioida sitä. Jos intoa ja taitoa riittää, niin sitten on mielipide itse soittajallakin mihinkä soittimeen haluaa siirtyä. On silkkaa turhuutta ja optimismia ostaa kallista aikuisten soitinta ala-aste ikäiselle. Itse aloitin noin 10v. tavallisella nokkahuilulla. Siirryin sitten SaInttiin eli armeijan soittokuntaan 13 v trumpetin soittajaoppiin ja siitä sitten eteenpäin pianoon ja kirkon urkuihin. Vielä nykyisinkin soittelen alkuperäistä nokkahuiluani. Silläkin voi taituroida rajattomasti.
Olen antanut soittotunteja pianolla monelle 8 - 15 vuotiaalle. Osa heistä on sittemmin edennyt musiikkiopistoon ja Sibelius-Akatemiankin oppeihin. Saaneet sittemmin elämänikäisen ammatinkin musiikin parissa. Ensimmäiset kuukaudet ratkaisee miten nuori/lapsi suuntautuu koko musiikin opiskeluun ja sitkeään harjoitteluun. Se joko menee eteenpäin leikiten tai sitten se on pakkopullaa jolla ei mitään saavuteta. Kova halu oppia vie vaikka läpi harmaan kiven. Se on fakta!
Toden totta. Trolli-eepostelijan hienoa soittoa olisi jo kiva nähdä vähitellen.