Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joten opettajan kannattaisi tällaisessa ongelmatilanteessa jutella lähinnä vanhempien kanssa eikä päättää mielessään että oppilas on huono.
Ihan mahtava neuvo. En ollut tuota tullut koskaan edes ajatelleeksi 30 vuoden aikana.
Sarkasmi on vsikea laji😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soitonharjoittelussa on tosiaan tilanne se, että vain parhaat harjoitukset tekevät parhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman OT, mutta lukion äikän opena voin sanoa, että pitkään jotain soitinta soittaneet ovat lähes poikkeuksetta menestyviä oppilaita. Erityisesti useampi sellisti on ollut niitä monen ällän ylioppilaita, jotka ovat huippuja niin matematiikassa kuin luovassa kirjoittamisessakin. En sitten tiedä, johtuuko perhetaustasta, musiikkiharrastuksen suotuisasta vaikutuksesta aivojen kehitykseen vai jostain muusta. Mutta täältä suositus lapsen soittoharrastukselle.
'
Soiton harjoittelu lisää aivoissa neuronien välisiä yhteyksiä, ja muodostaa myeliiniä aktiivisten yhteyksien välille, jolloin hermoimpulssin nopeus kasvaa todella paljon. Aivojen toiminta siis tehostuu ja niihin tulee uutta fyysistä massaa. Soiton harjoittelu on parhaita keinoja aivojen kehittämiseen.
Näin on marjat!
Itse kyllä opetan vaikka vuoden perusasiaa jos oppilas sen haluaa tosissaan oppia ja se on hänelle vaikeaa. Jos taas kehittymättömyys johtuu laiskuudesta, sellaista en kauan jaksa katsella.
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä opetan vaikka vuoden perusasiaa jos oppilas sen haluaa tosissaan oppia ja se on hänelle vaikeaa. Jos taas kehittymättömyys johtuu laiskuudesta, sellaista en kauan jaksa katsella.
Se on järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku mitä voi harjoitella kuulokkeilla. Ihan oman mielenterveytesi takia, alkuvaiheessa. Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan), kitara, basso, sähköpiano esimerkiksi.
Noilla saa myös ihan hyvin soittokavereita sitten kun on vanhempi, nuoriso perustaa bändejä ja se on tosi hyvä itseluottamuksen kannalta esim. jos saa esiintymiskokemusta sieltä.
Noilla soittimilla pääsee myös luultavasti koulun musiikkitunnilla esiintymään luokan eteen (säestämään yhteislaulua) sieltä se esiintymiskokemus ja bändikuviot lähtee kasvamaan. Hyvä taito elämässä, vaikkei musiikista tulisikaan harrastusta kummempaa. Jos taas valitsee viulun tai haitarin tms. niin koulun musiikkiluokasta ei noita soittimia yleensä löydy.
Etusijalla pitää olla lapsen oma tahto tietysti, ei pidä pakottaa johonkin tiettyyn soittimeen. Minut pakotettiin 6-vuotiaana Suzuki-pianotunneille, vuoden kävin pakotettuna ja lopetin. Sitten en moneen vuoteen soittanut yhtään mitään enkä ollut kiinnostunut musiikista.
Kunnes sitten teini-ikäisenä löysin sähkökitaran, nykyään olen ammattikitaristi ja kitaransoiton opettaja... että että, sillä instrumentilla on iso vaikutus, ja sillä että lapsi saa itse valita sen mistä tykkää. Minusta kitara oli makea soiton, piano ei voinut vähempää kiinnostaa. Vasta vanhempana tajusin sitten pianonkin arvon
Vierailija kirjoitti:
Kellojen soitit paikkakuntakohtaista perinnettä. Jossain pikkukunnassa saatetaan soittaa vainajalle kellot kuolinuutisen saavuttua. Niitä sanotaan sanomakelloiksi. Yleisemmin soitetaan saattokellot, kun vainaja lähtee kappelista tuhkaukseen tai arkkuhautaan. Laitan saattokellot soimaan myös uurnanlaskuun. Olen suntio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No huh. Luin pari kommenttia ja luovutin. Kyselijä ottakoon yhteyden musiikkiopistoon ja sen ammattitaitoisiin opettajiin. Asia ratkeaa paremmin sitä kautta kuin vauva-palstalla.
Nyt huomasinkin, että lapsen musiikkiopintojen suunnittelusta oltiin edetty kuolinkelloihin! On tää huisaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pro-kitaristi kirjoitti:
Joku mitä voi harjoitella kuulokkeilla. Ihan oman mielenterveytesi takia, alkuvaiheessa. Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan), kitara, basso, sähköpiano esimerkiksi.
Noilla saa myös ihan hyvin soittokavereita sitten kun on vanhempi, nuoriso perustaa bändejä ja se on tosi hyvä itseluottamuksen kannalta esim. jos saa esiintymiskokemusta sieltä.
Noilla soittimilla pääsee myös luultavasti koulun musiikkitunnilla esiintymään luokan eteen (säestämään yhteislaulua) sieltä se esiintymiskokemus ja bändikuviot lähtee kasvamaan. Hyvä taito elämässä, vaikkei musiikista tulisikaan harrastusta kummempaa. Jos taas valitsee viulun tai haitarin tms. niin koulun musiikkiluokasta ei noita soittimia yleensä löydy.
Etusijalla pitää olla lapsen oma tahto tietysti, ei pidä pakottaa johonkin tiettyyn soittimeen. Minut pakotettiin 6-vuotiaana Suzuki-pianotunneille, vuoden kävin pakotettuna ja lopetin. Sitten en moneen vuoteen soittanut yhtään mitään enkä ollut kiinnostunut musiikista.
Kunnes sitten teini-ikäisenä löysin sähkökitaran, nykyään olen ammattikitaristi ja kitaransoiton opettaja... että että, sillä instrumentilla on iso vaikutus, ja sillä että lapsi saa itse valita sen mistä tykkää. Minusta kitara oli makea soiton, piano ei voinut vähempää kiinnostaa. Vasta vanhempana tajusin sitten pianonkin arvon
Moi kitaristo. Entä jos A-duurin kanssa soittaa E-duurin peräkkäin, tai siihen siirtyy D-duurin kautta? Entä miten sujuu siirtymä barreesoinnusta Fis-mollin kautta? Entä miten sujuu A-duuri barreesointuna kuuden kielen versiona, entä viidellä kielellä? Entä jos soittaa vain kolmella ylimmällä kielellä? Miten sujuu jos yrittää rytmittää plektralla ja demppaa oikealla kädellä, entä jos demppaa vasemmalla? Miten sujuu näppäily? Siis en ole itse edes kitaristi, vaan se on minulla satunnainen sivusoitin kun säestän itseäni, silti ymmärrän monelaista problematiikkaa mitä pelkästään yhteen sointuun ja sen soittamiseen voi liittyä. Tuo edellinen kommentoija ei kyllä ymmärrä ainakaan kitaransoittamisesta yhtään mitään, jos ylipäänsä mistään musiikista.
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nokkahuilu
Ihan samaa olin tulossa kirjoittamaan.
Oma lapseni aloitti nokkahuilulla ja aikanaan siirtyi poikkihuiluun, jonka soittamisessa hänestä tuli taitava, oli ilo korvalle.Ps. Nykyään tuo lapsi soittelee huiluaan pilven päältä, vain äiti voi sen kuulla!
😢
Voimia ja kaikkea hyvää, onneksi kauniit muistot jäivät 🧡
Pro-kitaristi kirjoitti:
Joku mitä voi harjoitella kuulokkeilla. Ihan oman mielenterveytesi takia, alkuvaiheessa. Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan), kitara, basso, sähköpiano esimerkiksi.
Noilla saa myös ihan hyvin soittokavereita sitten kun on vanhempi, nuoriso perustaa bändejä ja se on tosi hyvä itseluottamuksen kannalta esim. jos saa esiintymiskokemusta sieltä.
Noilla soittimilla pääsee myös luultavasti koulun musiikkitunnilla esiintymään luokan eteen (säestämään yhteislaulua) sieltä se esiintymiskokemus ja bändikuviot lähtee kasvamaan. Hyvä taito elämässä, vaikkei musiikista tulisikaan harrastusta kummempaa. Jos taas valitsee viulun tai haitarin tms. niin koulun musiikkiluokasta ei noita soittimia yleensä löydy.
Etusijalla pitää olla lapsen oma tahto tietysti, ei pidä pakottaa johonkin tiettyyn soittimeen. Minut pakotettiin 6-vuotiaana Suzuki-pianotunneille, vuoden kävin pakotettuna ja lopetin. Sitten en moneen vuoteen soittanut yhtään mitään enkä ollut kiinnostunut musiikista.
Kunnes sitten teini-ikäisenä löysin sähkökitaran, nykyään olen ammattikitaristi ja kitaransoiton opettaja... että että, sillä instrumentilla on iso vaikutus, ja sillä että lapsi saa itse valita sen mistä tykkää. Minusta kitara oli makea soiton, piano ei voinut vähempää kiinnostaa. Vasta vanhempana tajusin sitten pianonkin arvon
Mitä sillä on väliä löytyykö joku tietty soitin koulun luokasta vai ei? Musiikkiopiston kautta pääsee joka tapauksessa soittamaan ja esiintymään muiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan)
No ei nyt sentään. Halvimmatkin ovat tietysti paremmat kuin ämpärit ja kattilat, mutta ammattitason kosketusta ei saa halvimmista sähkörummuista ulos millään.
Näin se on. Amatööri voi ajatella asiasta mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Joku mitä voi harjoitella kuulokkeilla. Ihan oman mielenterveytesi takia, alkuvaiheessa. Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan), kitara, basso, sähköpiano esimerkiksi.
Noilla saa myös ihan hyvin soittokavereita sitten kun on vanhempi, nuoriso perustaa bändejä ja se on tosi hyvä itseluottamuksen kannalta esim. jos saa esiintymiskokemusta sieltä.
Noilla soittimilla pääsee myös luultavasti koulun musiikkitunnilla esiintymään luokan eteen (säestämään yhteislaulua) sieltä se esiintymiskokemus ja bändikuviot lähtee kasvamaan. Hyvä taito elämässä, vaikkei musiikista tulisikaan harrastusta kummempaa. Jos taas valitsee viulun tai haitarin tms. niin koulun musiikkiluokasta ei noita soittimia yleensä löydy.
Etusijalla pitää olla lapsen oma tahto tietysti, ei pidä pakottaa johonkin tiettyyn soittimeen. Minut pakotettiin 6-vuotiaana Suzuki-pianotunneille, vuoden kävin pakotettuna ja lopetin. Sitten en moneen vuoteen soittanut yhtään mitään enkä ollut kiinnostunut musiikista.
Kunnes sitten teini-ikäisenä löysin sähkökitaran, nykyään olen ammattikitaristi ja kitaransoiton opettaja... että että, sillä instrumentilla on iso vaikutus, ja sillä että lapsi saa itse valita sen mistä tykkää. Minusta kitara oli makea soiton, piano ei voinut vähempää kiinnostaa. Vasta vanhempana tajusin sitten pianonkin arvon
Moi kitaristo. Entä jos A-duurin kanssa soittaa E-duurin peräkkäin, tai siihen siirtyy D-duurin kautta? Entä miten sujuu siirtymä barreesoinnusta Fis-mollin kautta? Entä miten sujuu A-duuri barreesointuna kuuden kielen versiona, entä viidellä kielellä? Entä jos soittaa vain kolmella ylimmällä kielellä? Miten sujuu jos yrittää rytmittää plektralla ja demppaa oikealla kädellä, entä jos demppaa vasemmalla? Miten sujuu näppäily? Siis en ole itse edes kitaristi, vaan se on minulla satunnainen sivusoitin kun säestän itseäni, silti ymmärrän monelaista problematiikkaa mitä pelkästään yhteen sointuun ja sen soittamiseen voi liittyä. Tuo edellinen kommentoija ei kyllä ymmärrä ainakaan kitaransoittamisesta yhtään mitään, jos ylipäänsä mistään musiikista.
Miten tämä liittyy soittimen valintaan lapselle.. En kyllä ole koskaan kuullut kätisyyden vaihdosta kitaristilla dempatessa ja hienosti olet opetellut termejä.
Lapselle voisi investoida 5-oktaavisen käytetyn keyboardin, jossa jokin perus opetusohjelma. Maksaa noin 50e. Nailonkielisen akustisen kitaran saa käytettynä samaan hintaan. (Kummassakaan vaihtoehdossa ei meluhaittaa naapureille) Lapsi saisi tutustua soittimiin inspiraation iskiessä ja youtube on pullollaan videoita, joilla pääsee tutustumaan instrumenttien alkeisiin niitä tutkiessa. Ei heti tarvitse olla viemässä kalliisiin opistoihin. Ei välttämättä inspiraatio soittoon iske sovittuna kellonaikana, jolloin opettelusta tulee pakkopullaa.
Klassinen pianisti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Joku mitä voi harjoitella kuulokkeilla. Ihan oman mielenterveytesi takia, alkuvaiheessa. Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan), kitara, basso, sähköpiano esimerkiksi.
Noilla saa myös ihan hyvin soittokavereita sitten kun on vanhempi, nuoriso perustaa bändejä ja se on tosi hyvä itseluottamuksen kannalta esim. jos saa esiintymiskokemusta sieltä.
Noilla soittimilla pääsee myös luultavasti koulun musiikkitunnilla esiintymään luokan eteen (säestämään yhteislaulua) sieltä se esiintymiskokemus ja bändikuviot lähtee kasvamaan. Hyvä taito elämässä, vaikkei musiikista tulisikaan harrastusta kummempaa. Jos taas valitsee viulun tai haitarin tms. niin koulun musiikkiluokasta ei noita soittimia yleensä löydy.
Etusijalla pitää olla lapsen oma tahto tietysti, ei pidä pakottaa johonkin tiettyyn soittimeen. Minut pakotettiin 6-vuotiaana Suzuki-pianotunneille, vuoden kävin pakotettuna ja lopetin. Sitten en moneen vuoteen soittanut yhtään mitään enkä ollut kiinnostunut musiikista.
Kunnes sitten teini-ikäisenä löysin sähkökitaran, nykyään olen ammattikitaristi ja kitaransoiton opettaja... että että, sillä instrumentilla on iso vaikutus, ja sillä että lapsi saa itse valita sen mistä tykkää. Minusta kitara oli makea soiton, piano ei voinut vähempää kiinnostaa. Vasta vanhempana tajusin sitten pianonkin arvon
Moi kitaristo. Entä jos A-duurin kanssa soittaa E-duurin peräkkäin, tai siihen siirtyy D-duurin kautta? Entä miten sujuu siirtymä barreesoinnusta Fis-mollin kautta? Entä miten sujuu A-duuri barreesointuna kuuden kielen versiona, entä viidellä kielellä? Entä jos soittaa vain kolmella ylimmällä kielellä? Miten sujuu jos yrittää rytmittää plektralla ja demppaa oikealla kädellä, entä jos demppaa vasemmalla? Miten sujuu näppäily? Siis en ole itse edes kitaristi, vaan se on minulla satunnainen sivusoitin kun säestän itseäni, silti ymmärrän monelaista problematiikkaa mitä pelkästään yhteen sointuun ja sen soittamiseen voi liittyä. Tuo edellinen kommentoija ei kyllä ymmärrä ainakaan kitaransoittamisesta yhtään mitään, jos ylipäänsä mistään musiikista.
Miten tämä liittyy soittimen valintaan lapselle.. En kyllä ole koskaan kuullut kätisyyden vaihdosta kitaristilla dempatessa ja hienosti olet opetellut termejä.
Lapselle voisi investoida 5-oktaavisen käytetyn keyboardin, jossa jokin perus opetusohjelma. Maksaa noin 50e. Nailonkielisen akustisen kitaran saa käytettynä samaan hintaan. (Kummassakaan vaihtoehdossa ei meluhaittaa naapureille) Lapsi saisi tutustua soittimiin inspiraation iskiessä ja youtube on pullollaan videoita, joilla pääsee tutustumaan instrumenttien alkeisiin niitä tutkiessa. Ei heti tarvitse olla viemässä kalliisiin opistoihin. Ei välttämättä inspiraatio soittoon iske sovittuna kellonaikana, jolloin opettelusta tulee pakkopullaa.
Olen aivan eri, eikä tämä todellakaan mitenkään liity asiaan, mutta totta kai kitaralla voi dempata kummalla vain kädellä.
T, sunnuntairämpyttelijän vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Pro-kitaristi kirjoitti:
Joku mitä voi harjoitella kuulokkeilla. Ihan oman mielenterveytesi takia, alkuvaiheessa. Rummut (nykyään saa sähkörumpuja jo halvalla ja ne vastaavat aika pitkälti oikeita rumpuja soittotuntumaltaan), kitara, basso, sähköpiano esimerkiksi.
Noilla saa myös ihan hyvin soittokavereita sitten kun on vanhempi, nuoriso perustaa bändejä ja se on tosi hyvä itseluottamuksen kannalta esim. jos saa esiintymiskokemusta sieltä.
Noilla soittimilla pääsee myös luultavasti koulun musiikkitunnilla esiintymään luokan eteen (säestämään yhteislaulua) sieltä se esiintymiskokemus ja bändikuviot lähtee kasvamaan. Hyvä taito elämässä, vaikkei musiikista tulisikaan harrastusta kummempaa. Jos taas valitsee viulun tai haitarin tms. niin koulun musiikkiluokasta ei noita soittimia yleensä löydy.
Etusijalla pitää olla lapsen oma tahto tietysti, ei pidä pakottaa johonkin tiettyyn soittimeen. Minut pakotettiin 6-vuotiaana Suzuki-pianotunneille, vuoden kävin pakotettuna ja lopetin. Sitten en moneen vuoteen soittanut yhtään mitään enkä ollut kiinnostunut musiikista.
Kunnes sitten teini-ikäisenä löysin sähkökitaran, nykyään olen ammattikitaristi ja kitaransoiton opettaja... että että, sillä instrumentilla on iso vaikutus, ja sillä että lapsi saa itse valita sen mistä tykkää. Minusta kitara oli makea soiton, piano ei voinut vähempää kiinnostaa. Vasta vanhempana tajusin sitten pianonkin arvon
Mitä sillä on väliä löytyykö joku tietty soitin koulun luokasta vai ei? Musiikkiopiston kautta pääsee joka tapauksessa soittamaan ja esiintymään muiden kanssa.
Ei ole mitään väliä. Jos luokasta ylipäätään löytyvät bändisoittimet, kuuluu opetussuunnitelmaan, että kaikki myös pääsevät tutustumaan niihin.
Sellainen musisointi, että soittotaitoiset soittelevat soittimia muiden laulaessa, ei ole oikein tätä päivää. Vähän vastaavaa kuin että liikuntatunnilla kaksi oppilasta pelaa tennistä ja muut hakevat heille palloja.
Vois kokeilla uusinta i phonea.
Kerrostalossa ei ainakaan minkäänlaista musisointia sitten tai teidät häädetään.
Kyllähän se on niin, että maailman parhaat neuvot soittamisen ja soitonopetuksen suhteen antaa soittotaidoton ihminen Vauva-palstalla.