Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
Mikään taito ei synny tyhjästä, vaan kytkeytyy aiempiin taitoihin. Autolla ajaminen, tanssiminen, erilaisten musiikkityylien kuuntelu.
Autolla ajo ei liity soittamiseen millään tavalla. Jokainen uusi opittu rytmi soitonharjoittelussa on fyysisen rakenteen muutos aivoissa, uusien yhteyksien muodossa.
Kuvitteletko nyt olevasi rummunsoiton ja sen opettamisen asiantuntija, kun lapsesi on käynyt soittotunneilla, eikä ole oppinut mitään?
En ole rummun enkä rumpujen soiton asiantuntija, soittimeni on ihan toinen. Mutta hymyilen lempeästi aina kun joku ajattelee, että musiikki on sitä että osaa mahdollisimman monta komppia, riffiä, teknistä kikkaa.
Hieno olkiukko. Sinä olet ainoa joka tuollaista nyt väittää. Romaania on vaikea kirjoittaa jos ei osaa kuin muutaman aakkosen. Jos vuodessa ei saa jotain peruskomppia kulkemaan, niin vika on joka opettajassa tai oppilaassa.
Mielenkiintoista. Muistelen tässä erinäisiä oppilaskonsertteja ja kevätjuhlia, joissa olen kuullut vuoden harjoitelleiden lasten ja aikuisten soittoa. En voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että sinulla ei ole ehkä kovin korkeita tavoitteita kompin kulkemiselle.
Jos oppilas ei saa vuodessa jonkinlaista komppia kulkemaan parilla fillillä, niin vika on joko oppilaassa tai opettajassa. Ihan sama vaikka sen jälkeen joku komppi jo vähän kulkisikin. Lähtökohtaisen perusjutun oppimiseen menee aivan liikaa aikaa.
Mitä se haittaa, että aikaa on mennyt mielestäsi liikaa? Tuo lapsi, jolla meni vuosi rennon peruskompin oppimiseen, ei ole vielä edes rippikouluikäinen. Kuinka vanha sinä olet? Mihin aikasi on mennyt?
Mitä hän harjoittelee nyt?
Luetun ymmärtäminen. Kuinka vanha sinä olet, ja mihin aikasi on mennyt?
Moi! Tarkoitatko sillä "aikuinen oppii nopeammin"-jutulla sitä, että sinusta tulisi maailman paras rummunsoitossa muutamassa vuodessa koska sinulla on "aikuisen" aivot, mutta et viitsi vaan harjoitella?
Jos sinun mielestäsi lapsi ja aikuinen oppivat yhtä nopeasti, tarkoittaako se täysin samalla logiikalla sitä, että sekä minä että naapurin 3-vuotias voimme muutaman vuoden päästä olla maailman kaksi parasta rumpujen soittajaa?
Jos jaksat tarpeeksi harjoitella se on sinullekin mahdollista.
Suuria eroja ei ole lasten ja aikuisten oppimisnopeuden suhteen musiikissa ole, enemmän ratkaisee opettajan kyky opettaa ja oppilaan uutteruus jaksaa harjoitella, mutta lasten aivojen plastisuus nopeuttaa kyllä oppimista. Virtuoosit on sitten taas erikseen, ja he oppilaana opettavat opettajia.
Sinusta tuskin tulee parasta missään.
Kirjoituksesi aluksi kerroit kannustavasti, että minulle on mahdollista tulla muutamassa vuodessa maailman parhaaksi rumpaliksi, jos jaksan harjoitella tarpeeksi. Ilmeisesti hetken asiaa mietittyäsi kuitenkin pyörrät puheesi.
Kallistun jälkimmäisen mielipiteesi kannalle. Erittäin harva on maailman paras, ja vaikka olisi, seuraavassa hetkessä tulee joku parempi.
Mutta se on jo paljon, että olen sovussa itseni kanssa eikä minun tarvitse yrittää lytistää tuntemattomia ihmisiä.
Parempi olla hetken paras kuin olla olematta paras koskaan. Jos haluat parhaaksi, ala harjoitella. Niin ne parhaatkin ovat tehneet.
Parhaus on parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
Mikään taito ei synny tyhjästä, vaan kytkeytyy aiempiin taitoihin. Autolla ajaminen, tanssiminen, erilaisten musiikkityylien kuuntelu.
Autolla ajo ei liity soittamiseen millään tavalla. Jokainen uusi opittu rytmi soitonharjoittelussa on fyysisen rakenteen muutos aivoissa, uusien yhteyksien muodossa.
Kuvitteletko nyt olevasi rummunsoiton ja sen opettamisen asiantuntija, kun lapsesi on käynyt soittotunneilla, eikä ole oppinut mitään?
En ole rummun enkä rumpujen soiton asiantuntija, soittimeni on ihan toinen. Mutta hymyilen lempeästi aina kun joku ajattelee, että musiikki on sitä että osaa mahdollisimman monta komppia, riffiä, teknistä kikkaa.
Hieno olkiukko. Sinä olet ainoa joka tuollaista nyt väittää. Romaania on vaikea kirjoittaa jos ei osaa kuin muutaman aakkosen. Jos vuodessa ei saa jotain peruskomppia kulkemaan, niin vika on joka opettajassa tai oppilaassa.
Mielenkiintoista. Muistelen tässä erinäisiä oppilaskonsertteja ja kevätjuhlia, joissa olen kuullut vuoden harjoitelleiden lasten ja aikuisten soittoa. En voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että sinulla ei ole ehkä kovin korkeita tavoitteita kompin kulkemiselle.
Jos oppilas ei saa vuodessa jonkinlaista komppia kulkemaan parilla fillillä, niin vika on joko oppilaassa tai opettajassa. Ihan sama vaikka sen jälkeen joku komppi jo vähän kulkisikin. Lähtökohtaisen perusjutun oppimiseen menee aivan liikaa aikaa.
Mitä se haittaa, että aikaa on mennyt mielestäsi liikaa? Tuo lapsi, jolla meni vuosi rennon peruskompin oppimiseen, ei ole vielä edes rippikouluikäinen. Kuinka vanha sinä olet? Mihin aikasi on mennyt?
Mitä hän harjoittelee nyt?
Luetun ymmärtäminen. Kuinka vanha sinä olet, ja mihin aikasi on mennyt?
Moi! Tarkoitatko sillä "aikuinen oppii nopeammin"-jutulla sitä, että sinusta tulisi maailman paras rummunsoitossa muutamassa vuodessa koska sinulla on "aikuisen" aivot, mutta et viitsi vaan harjoitella?
Jos sinun mielestäsi lapsi ja aikuinen oppivat yhtä nopeasti, tarkoittaako se täysin samalla logiikalla sitä, että sekä minä että naapurin 3-vuotias voimme muutaman vuoden päästä olla maailman kaksi parasta rumpujen soittajaa?
Jos jaksat tarpeeksi harjoitella se on sinullekin mahdollista.
Suuria eroja ei ole lasten ja aikuisten oppimisnopeuden suhteen musiikissa ole, enemmän ratkaisee opettajan kyky opettaa ja oppilaan uutteruus jaksaa harjoitella, mutta lasten aivojen plastisuus nopeuttaa kyllä oppimista. Virtuoosit on sitten taas erikseen, ja he oppilaana opettavat opettajia.
Sinusta tuskin tulee parasta missään.
Kirjoituksesi aluksi kerroit kannustavasti, että minulle on mahdollista tulla muutamassa vuodessa maailman parhaaksi rumpaliksi, jos jaksan harjoitella tarpeeksi. Ilmeisesti hetken asiaa mietittyäsi kuitenkin pyörrät puheesi.
Kallistun jälkimmäisen mielipiteesi kannalle. Erittäin harva on maailman paras, ja vaikka olisi, seuraavassa hetkessä tulee joku parempi.
Mutta se on jo paljon, että olen sovussa itseni kanssa eikä minun tarvitse yrittää lytistää tuntemattomia ihmisiä.
Parempi olla hetken paras kuin olla olematta paras koskaan. Jos haluat parhaaksi, ala harjoitella. Niin ne parhaatkin ovat tehneet.
Ja parempi on olla niin paras, että muista ei ole lähellekään sitä parhautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni aloitti rumpujen soiton 9-vuotiaana, ja kyllä se komppi oli ekan vuoden aika tiukassa. Vasta kun komppi löytyi, alkoi soitto oikeasti tuntua lapsesta yhtään mielekkäältä.
Millä tavalla hän harjoitteli, ja mitä harjoitteli?
Tykitystä harjoitteli.
Tykityksellä ei kauas mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
Mikään taito ei synny tyhjästä, vaan kytkeytyy aiempiin taitoihin. Autolla ajaminen, tanssiminen, erilaisten musiikkityylien kuuntelu.
Autolla ajo ei liity soittamiseen millään tavalla. Jokainen uusi opittu rytmi soitonharjoittelussa on fyysisen rakenteen muutos aivoissa, uusien yhteyksien muodossa.
Kuvitteletko nyt olevasi rummunsoiton ja sen opettamisen asiantuntija, kun lapsesi on käynyt soittotunneilla, eikä ole oppinut mitään?
En ole rummun enkä rumpujen soiton asiantuntija, soittimeni on ihan toinen. Mutta hymyilen lempeästi aina kun joku ajattelee, että musiikki on sitä että osaa mahdollisimman monta komppia, riffiä, teknistä kikkaa.
Hieno olkiukko. Sinä olet ainoa joka tuollaista nyt väittää. Romaania on vaikea kirjoittaa jos ei osaa kuin muutaman aakkosen. Jos vuodessa ei saa jotain peruskomppia kulkemaan, niin vika on joka opettajassa tai oppilaassa.
Mielenkiintoista. Muistelen tässä erinäisiä oppilaskonsertteja ja kevätjuhlia, joissa olen kuullut vuoden harjoitelleiden lasten ja aikuisten soittoa. En voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että sinulla ei ole ehkä kovin korkeita tavoitteita kompin kulkemiselle.
Jos oppilas ei saa vuodessa jonkinlaista komppia kulkemaan parilla fillillä, niin vika on joko oppilaassa tai opettajassa. Ihan sama vaikka sen jälkeen joku komppi jo vähän kulkisikin. Lähtökohtaisen perusjutun oppimiseen menee aivan liikaa aikaa.
Mitä se haittaa, että aikaa on mennyt mielestäsi liikaa? Tuo lapsi, jolla meni vuosi rennon peruskompin oppimiseen, ei ole vielä edes rippikouluikäinen. Kuinka vanha sinä olet? Mihin aikasi on mennyt?
Mitä hän harjoittelee nyt?
Luetun ymmärtäminen. Kuinka vanha sinä olet, ja mihin aikasi on mennyt?
Moi! Tarkoitatko sillä "aikuinen oppii nopeammin"-jutulla sitä, että sinusta tulisi maailman paras rummunsoitossa muutamassa vuodessa koska sinulla on "aikuisen" aivot, mutta et viitsi vaan harjoitella?
Jos sinun mielestäsi lapsi ja aikuinen oppivat yhtä nopeasti, tarkoittaako se täysin samalla logiikalla sitä, että sekä minä että naapurin 3-vuotias voimme muutaman vuoden päästä olla maailman kaksi parasta rumpujen soittajaa?
Jos jaksat tarpeeksi harjoitella se on sinullekin mahdollista.
Suuria eroja ei ole lasten ja aikuisten oppimisnopeuden suhteen musiikissa ole, enemmän ratkaisee opettajan kyky opettaa ja oppilaan uutteruus jaksaa harjoitella, mutta lasten aivojen plastisuus nopeuttaa kyllä oppimista. Virtuoosit on sitten taas erikseen, ja he oppilaana opettavat opettajia.
Sinusta tuskin tulee parasta missään.
Kirjoituksesi aluksi kerroit kannustavasti, että minulle on mahdollista tulla muutamassa vuodessa maailman parhaaksi rumpaliksi, jos jaksan harjoitella tarpeeksi. Ilmeisesti hetken asiaa mietittyäsi kuitenkin pyörrät puheesi.
Kallistun jälkimmäisen mielipiteesi kannalle. Erittäin harva on maailman paras, ja vaikka olisi, seuraavassa hetkessä tulee joku parempi.
Mutta se on jo paljon, että olen sovussa itseni kanssa eikä minun tarvitse yrittää lytistää tuntemattomia ihmisiä.
Parempi olla hetken paras kuin olla olematta paras koskaan. Jos haluat parhaaksi, ala harjoitella. Niin ne parhaatkin ovat tehneet.
Ja parempi on olla niin paras, että muista ei ole lähellekään sitä parhautta.
Siihen tyyliin, että "there can be only One."
Mun lapseni koitti ensin viulua ja sitten halusi pianotunneille. Musiikkiopiston kokeissa 5-vuotiaana pärjäsi hyvin ja sai paikan sieltä.
Musiikkiopistossa täällä päin on sellaisia soitinkaruselleja, joissa voi kokeilla eri soittimia, ja katsoa mistä tykkää. Kuten useampi aiemmin jo kommentoi, opistolta saa myös lainattua soittimia (pianoa tuskin, mutta jos ei sellaista osta heti, monessa kirjastossa on pianohuone).
Soiton iloa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän ipanalle muskari pakotti ostamaan kanteleen. Loppui soittohalut melko pian.
Anteeksi mutta en usko tätä. Kyllä niissä muskareissa löytyy lainasoittimet kaikille, ja jos vaikka kanteleita ei riitä koko ryhmälle kerrallaan niin vuorotellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni aloitti rumpujen soiton 9-vuotiaana, ja kyllä se komppi oli ekan vuoden aika tiukassa. Vasta kun komppi löytyi, alkoi soitto oikeasti tuntua lapsesta yhtään mielekkäältä.
Millä tavalla hän harjoitteli, ja mitä harjoitteli?
Tykitystä harjoitteli.
Tykityksellä ei kauas mennä.
Tykittäjistä helposti ajatellaan, että ovat maailman parhaita, vaikka jokainen on kopio toisesta. Samat tykittävät kolistelut. Nopeus ei ole parhautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
No ei, tässä on nyt moni asia pielessä.
Ensinnäkin, aikuisella ihmisellä on yleensä ihan eri tavalla kärsivällisyyttä sen opettelun suhteen. Opettajan pitää mukauttaa opetettava asia oppilaan mukaan, on ihan eri asia opettaa vaikkapa 9-vuotiasta, kuin 19-vuotiasta tai 29-vuotiasta. Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös. Eli jos vertaillaan vaikka ammattimuusikkoja jotka ovat alkaneet ihan pikkulapsena soittamaan tai sellaisia joka ovat aloittaneet systemaattisen harjoittelun vasta teininä, niin voidaan havaita että aiemmin soittamaan aloittaneiden aivoissa on myös rakenteellisen tason muutoksia, ei vain synaptisia yhteyksiä. Tietenkään näitä muutoksia ei näy kuin tarkoissa aivokuvauksissa.
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
No ei, tässä on nyt moni asia pielessä.
Ensinnäkin, aikuisella ihmisellä on yleensä ihan eri tavalla kärsivällisyyttä sen opettelun suhteen.
Aivan samat motoristen taitojen kehitysasiat pitää tapahtua lasten ja aikuisten aivoissa, että saadaan soitettua samat asiat kun treenataan, jos lähtökohta on siis jonkun rytmin lähtökohtainen taitamattomuus. Soittotaidottoman lapsen ja aikuisen aivot ovat samassa tilanteessa kun opetellaan aluksi peruskomppia, eikä aivojen ikä ("aikuisuus") helpota asioiden oppimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli jos vertaillaan vaikka ammattimuusikkoja jotka ovat alkaneet ihan pikkulapsena soittamaan tai sellaisia joka ovat aloittaneet systemaattisen harjoittelun vasta teininä, niin voidaan havaita että aiemmin soittamaan aloittaneiden aivoissa on myös rakenteellisen tason muutoksia, ei vain synaptisia yhteyksiä.
Soitonharjoittelu aiheuttaa tosiaan aina rakenteellisia muutoksia aivoissa, joista uudet synaptiset yhteydet ovat yksi. Näin aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista vuosikausia. Muutakin siis kuin suunsoittamista.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Ja sinä ajattelet olevasi asiantuntija soiton ja opetuksen suhteen kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
No ei, tässä on nyt moni asia pielessä.
Ensinnäkin, aikuisella ihmisellä on yleensä ihan eri tavalla kärsivällisyyttä sen opettelun suhteen. Opettajan pitää mukauttaa opetettava asia oppilaan mukaan, on ihan eri asia opettaa vaikkapa 9-vuotiasta, kuin 19-vuotiasta tai 29-vuotiasta. Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös. Eli jos vertaillaan vaikka ammattimuusikkoja jotka ovat alkaneet ihan pikkulapsena soittamaan tai sellaisia joka ovat aloittaneet systemaattisen harjoittelun vasta teininä, niin voidaan havaita että aiemmin soittamaan aloittaneiden aivoissa on myös rakenteellisen tason muutoksia, ei vain synaptisia yhteyksiä. Tietenkään näitä muutoksia ei näy kuin tarkoissa aivokuvauksissa.
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Pidätkö itseäsi rummunsoiton opetuksen asiantuntijana?
Vierailija kirjoitti:
Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös.
Linkki?
Jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Ja sinä ajattelet olevasi asiantuntija soiton ja opetuksen suhteen kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
:D
Ei minulla mitään lasta ole, sekoitat nyt johonkin toiseen kirjoittajaan. Siban käynyt ammattimuusikko tosin olen. Ja itse aloitin soitonharjoittelun 5-vuotiaana, mutta kyllä myöhemminkin aloittamalla ehtii vaikka ammattilaiseksi asti. On minulla oppilaitakin ollut, erityisesti aloittelijoita. Voin sanoa että aikuisen ja lapsen sorminäppäryydessä on usein todella iso ero, se aikuinen on monesti ehtinyt harjoittaa niitä sormiaan monella tapaa, ihan vaikka koneen näppäimistöllä, tai vaikkapa kutomalla, piirtämällä, ylipäänsä käyttämällä käsiään mihin tahansa arkisiin toimintoihin on se sitten puutöitä tai muita arjen aktiviteetteja. Mutta ihan yhtä lailla sekä lapsen että aikuisen pitää tehdä kovasti töitä oppiakseen. Lapsella keskittymiskyky on monesti lyhytjänteisempi, mutta sitten tehdään välillä asioita vaikka leikin kautta tai vaikkapa harjoitellaan improvisaatiota tai säveltämistä. Kyllä, säveltää voi vaikka kolmella sävelellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiset tykkäävät askaroida pienten rumpusettien kanssa, toiset eivät. Ja tosiaan lapsen motoriikka on oma lukunsa.
Aiemmin kerroit, että pieniä rumpusettejä ei edes tehdä? Aikuinen ja lapsi on ihan samalla "viivalla" motorisesti kun aloittavat harjoittelun.
En ole kertonut missään vaiheessa, ettei pieniä rumpusettejä tehtäisi. Ilmeisesti yrität trollausmielessä sotkea minut johonkuhun muuhun.
Aikuinen ja lapsi eivät ole samalla viivalla. Aikuinen oppii lähes minkä tahansa soittimen nopeammin, koska aikuisella on erilaisia valmiita skeemoja. Lapsen aivoja soittaminen kehittää toki huimasti, mutta se on lapselle myös rankkaa.
Ei ole mitään eroa aikuisen ja lapsen aivojen välillä jos kumpikin lähtee ns. tyhjästä harjoittelemaan vaikkapa rummunsoittoa. Samat kehittyvän motoriikan synnyttämät uudet synapsiyhteydet aivoissa pitää kummankin saada aikaan, että soitto ja aivot kehittyvät.
No ei, tässä on nyt moni asia pielessä.
Ensinnäkin, aikuisella ihmisellä on yleensä ihan eri tavalla kärsivällisyyttä sen opettelun suhteen. Opettajan pitää mukauttaa opetettava asia oppilaan mukaan, on ihan eri asia opettaa vaikkapa 9-vuotiasta, kuin 19-vuotiasta tai 29-vuotiasta. Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös. Eli jos vertaillaan vaikka ammattimuusikkoja jotka ovat alkaneet ihan pikkulapsena soittamaan tai sellaisia joka ovat aloittaneet systemaattisen harjoittelun vasta teininä, niin voidaan havaita että aiemmin soittamaan aloittaneiden aivoissa on myös rakenteellisen tason muutoksia, ei vain synaptisia yhteyksiä. Tietenkään näitä muutoksia ei näy kuin tarkoissa aivokuvauksissa.
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Keksitkö noita juttuja sitä mukaan kun kirjoitat? Entä kuvitteletko soittotaidottomana olevasi asiantuntija soiton ja opetuksen suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös.
Linkki?
Jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.
Suomeksi asiasta on kirjoittanut ansiokkaasti esimerkiksi Minna Huotilainen. Löydät kyllä asiasta tietoa ihan vaan googlella, esimerkiksi laittamalla hakusanaksi "musician brain".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Ja sinä ajattelet olevasi asiantuntija soiton ja opetuksen suhteen kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
:D
Ei minulla mitään lasta ole, sekoitat nyt johonkin toiseen kirjoittajaan. Siban käynyt ammattimuusikko tosin olen.
Tottakai olet. Ha ha ha!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ei siis todellakaan ole missään nimessä sama asia alkaa harjoittelemaan lapsena kuin aikuisena, ei motorisesti, ei kognitiivisten taitojen osalta, motivointikin pitää yleensä tehdä eri tavalla.
Ja sinä ajattelet olevasi asiantuntija soiton ja opetuksen suhteen kun lapsesi on käynyt soittotunneilla?
:D
Ei minulla mitään lasta ole, sekoitat nyt johonkin toiseen kirjoittajaan. Siban käynyt ammattimuusikko tosin olen.
Oletko oikein rummunsoiton asiantuntija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös.
Linkki?
Jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.
Suomeksi asiasta on kirjoittanut ansiokkaasti esimerkiksi Minna Huotilainen. Löydät kyllä asiasta tietoa ihan vaan googlella, esimerkiksi laittamalla hakusanaksi "musician brain".
Eli ihan jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.
Tykitystä harjoitteli.