Soittoharrastus lapselle, neuvokaa

Vierailija kirjoitti:

Nokkahuilu

Tämä on vihonviimeinen soitin, joka tappoi ainakin itseltäni kaiken innostuksen musiikin harrastamiseen ala-asteella. Sain innostuksen takaisin vasta päälle kaksikymppisenä, kun ostin itselleni sähkökitaran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni aloitti rumpujen soiton 9-vuotiaana, ja kyllä se komppi oli ekan vuoden aika tiukassa. Vasta kun komppi löytyi, alkoi soitto oikeasti tuntua lapsesta yhtään mielekkäältä.

Millä tavalla hän harjoitteli, ja mitä harjoitteli?

Tykitystä harjoitteli.

Tykityksellä ei kauas mennä.

Moni keskittyy liikaa tykitykseen ja muuttuu kopioksi toisesta samanlaisesta tykittäjästä. Tykityksen nopeus on siitä huono asia, että se hidastuu lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös. 

Linkki?

Jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.

Suomeksi asiasta on kirjoittanut ansiokkaasti esimerkiksi Minna Huotilainen. Löydät kyllä asiasta tietoa ihan vaan googlella, esimerkiksi laittamalla hakusanaksi "musician brain". 

Eli ihan jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.

Soitonharjoittelussa kehitys tarkoittaa aina muutoksia aivojen rakenteessa. Lisää massaa ja tilavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös. 

Linkki?

Jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.

Suomeksi asiasta on kirjoittanut ansiokkaasti esimerkiksi Minna Huotilainen. Löydät kyllä asiasta tietoa ihan vaan googlella, esimerkiksi laittamalla hakusanaksi "musician brain". 

Eli ihan jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.

Sulla menee nyt asiat sekaisin. Se että tulee uusia yhteyksiä ei tarkoita vielä varsinaisia rakenteellisia muutoksia. Vaan rakenteellisilla muutoksilla tarkoitetaan sitä, että tulee myös ns harmaata ainetta enemmän aivoihin. Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa. Kannattaa googlata myös aiheesta "musiikin siirtovaikutukset". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja tiedetään että varsinkin alle kouluikäisenä soittamaan aloittaneille (mutta karkeana ikärajana voisi pitää noin 12-vuotiasta) tulee paitsi uusia yhteyksiä aivoihin niin ihan rakenteellisen tason muutoksia soitonharjoittelusta myös. 

Linkki?

Jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.

Suomeksi asiasta on kirjoittanut ansiokkaasti esimerkiksi Minna Huotilainen. Löydät kyllä asiasta tietoa ihan vaan googlella, esimerkiksi laittamalla hakusanaksi "musician brain". 

Eli ihan jokainen soittoharjoitus aiheuttaa rakenteellisen tason muutoksia aivoissa. Ihan jokainen. Että kiitos itsestäänselvyydestä.

Sulla menee nyt asiat sekaisin. Se että tulee uusia yhteyksiä ei tarkoita vielä varsinaisia rakenteellisia muutoksia. . 

Eli jos kaksi aktiivista neuronia luo uuden yhteyden välilleen jonkun soittoharjoituksen jälkeen, sinusta muutos ei ole aivoissa rakenteellinen? Tai kun myeliiniä muodostuu aktiivisten neuronien yhteyden välille ja tehostaa tiedonsiirron nopeutta? Mitä ne muutokset ovat jos eivät rakenteellisia?

On havaittu että lapsena säännöllisen soitonharjoittelun aloittaneilla ammattimuusikoilla on esimerkiksi leveämpi aivokurkiainen, synapseja enemmän ja tiheämmässä pikkuaivoissa ja enemmän harmaata ainesta mm kuuloaivokuorella. Ei ole pakko uskoa jos ei osaa itse googlea käyttää.

Mutta tämä keskustelu on jo ihan sivuraiteilla. Kannattaa kysyä ihan oikeilta soitonopettajilta neuvoa ja apua esimerkiksi siihen soittimen hankintaan, tämä keskustelu on harvinaisen täynnä väärää ja asenteellista tietoa jopa tämän palstan huomioiden. Esimerkiksi soitin kannattaa ostaa AINA soitonopettajan avustuksella, ammattilainen huomaa helpommin esimerkiksi instrumentissa olevat pikkuviat, esim jos jotkut äänet ei soi hyvin tai jos soitin ei ole ergonomialtaan oppilaalle sopiva.  

Aivot erikoistuu siihen mihin niitä käytetään. Aikuisiällä plastisiteetti on jo paljon vähäisempi kuin lapsella. Tämän voi huomata vaikkapa siitä, että aikuisen toipuminen esimerkiksi aivovauriosta on paljon huonompaa kuin lapsella. Lapsen aivot pystyvät ottaamaan eri alueita käyttöön ja sitä kautta kompensoimaan vaurioituneita alueita. 

Musiikkiopisto on oikeasti hyödyllinen. Hieman kalliimpi kuin kansalaisopisto, mutta ei pahasti. Opetuksen laatu on aivan eri tasoa ja siitä on todellista hyötyä esim. työhaussa. Ja soittoharrastus kehittää myös aivoja ja päättely kykyä. Itse soittanut pianoa yli 8v ja olen jo todella pitkällä. Olen myös jo tehnyt soittokeikkoja rahasta. Ja vaikka siitä ei haluaisi ammattia on se hieno harrastus ja aina plussaa kun hakee töitä.

Itse suosittelen pianon soittoa. Toki tärkeintä on soittaa mistä tykkää, mutta piano on hyvä, koska siitä on helppo siirtyä muihin soittimiin myöhemmin jos haluaa.

t. 18v pianisti

Ei ole myöskään sävelkorvan kehityksen kannalta yhtään sama aloittaako lapsena vai aikuisena. Sävelkorvan kannalta asiaa voisi verrata kielten oppimiseen. Mitä pienempänä oppii, sitä tarkemmaksi korva voi kehittyä, vähän niinkuin kielen voi oppia ilman aksenttia kuin oppiminen vaan on alkanut riittävän varhain. Toki asia ei ole ihan näin yksioikoinen mitä tässä kieliesimerkissä, ja kyllä aikuinenkin oppii kovalla harjoittelulla johonkin pisteeseen asti. Ja tässä on myös paljon yksilötason eroja että missä menee se oma raja mihin asti korva voi kehittyä. Kaikkien korvista ei saada ammattilaisen korvia vaikka harjoittelu alkaisi vauvamuskarista. Mutta ei kaikista tarvitsekaan ammattilaisia tulla, ja musiikista saa nauttia ihan kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Menkää soitinliikkeeseen ja anna poikasi kokeilla päivän eri soittimia. Henkilökunta auttaa ja opastaa.

Ei näin. Ensinnäkään ei ne soitinliikkeen myyjät joka ikistä soitinta siellä osaa soittaa vaikka monesti amatöörimuusikoita ovatkin, toisekseen ammatitaitoinen SOITONOPETTAJA osaa katsoa lapsen ergonomialle oikeankokoisen ja oikeanlaisen soittimen. Musiikkiopistoista saa vieläpä usein soittimia lainaan. Aloittelijana ei saa usein edes ääntä ulos monista puhaltimista, eikä toisaalta hygieniasyistä kenen tahansa niitä anneta myöskään lähmiä, vaan otetaan kokeiluun sitten kun on soittanut jo jonkin aikaa ja kokeillaan omalla suukappaleella. 

Mikä soitin vaan kunhan oppii soittamaan nuoteista ja hallitsee musiikinteorian.

Vierailija kirjoitti:

Mikä soitin vaan kunhan oppii soittamaan nuoteista ja hallitsee musiikinteorian.

Jousisoittimiin tarvitaan ehdottomasti hyvä ja tarkka sävelkorva.

Tämä on jo 8 vuotta vanha video, mutta kertoo varmaan musiikin aivovaikutuksista riittävän selkeästi tuolle yhdelle jankkaajalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä soitin vaan kunhan oppii soittamaan nuoteista ja hallitsee musiikinteorian.

Jousisoittimiin tarvitaan ehdottomasti hyvä ja tarkka sävelkorva.

Toisaalta se korva kehittyy ja tarkentuu soittamalla. Ja ihan yhtä lailla myös puhaltimissa tarkka sävelkorva on välttämätön, muuten ei tule mitään mistään. Mutta mitä nuorempana aloittaa niin sitä paremmat mahdollisuudet tarkan sävelkorvan kehittymiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa.. 

Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.

Saha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa.. 

Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.

Aivojen plastisiteetti vähenee iän myötä. Aikuisen aivot on jo "erikoistuneet" moniin asioihin, niin hyvässä kuin pahassa. Lapsilla soittamisesta tulevat aivovaikutukset ovat neuroplastisiteetin vuoksi paljon voimakkaamat. Voidaan puhua jopa ns musiikin siirtovaikutuksista, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että musiikin harjoittelemisesta voi olla hyötyä jopa kielten ja matematiikan opetteluun. Toisaalta on huomattu myös että matematiikan harjoittelu voi parantaa musikillisia kykyjä. Toki asiasta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta. 

https://yle.fi/uutiset/3-8238351

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa.. 

Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.

Valitettavasti aikuinen ei saa ihan samoja tuloksia esimerkiksi sävelkorvan kehittymisen suhteen. Joidenkin asioiden oppimiselle on aikaikkuna, jolloin sen asian oppiminen on helpointa tai joissain asioissa ylipäänsä mahdollista, kuten tiedetään vaikka susilapsista jotka eivät myöhemmin enää oppineet kunnolla puhumaan kun altistus ei alkanut riittävän aikaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa.. 

Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.

No ei nyt ihan noinkaan. Tai siis totta kai uusia hermosoluja ja yhteyksia muodostuu vielä vanhuksenakin, mutta aivojen muutokset on ihan erilaisessa mittakaavassa kun puhutaan kasvavasta lapsesta (jonka aivotkin siis koko ajan kasvavat) kuin jos verrataan ihmiseen joka on saavuttanut jo aikuisuuden. Mitä nuorempana lapsi alkaa musisoimaan, sitä voimakkaammat vaikutukset. Olennaisena seikkana tietysti oma kiinnostus ja oma motivaatio. Kovin nuorena ei välttämättä tarvitse edes päättää mitä soitinta haluaa soittaa, vaan vaikkapa muskarissa oppii monia yleismusikillisia taitoja joista on siinä vaiheessa jo paljon iloa jos siirtyy kouluikäisenä soitonopiskeluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näitä muutoksia on havaittu eniten niillä jotka aloittavat soittamisen ihan nuorena, myöhemmin samaa etua ei enää saa.. 

Aivan samalla tavalla myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista. Jokainen uusi opittu asia harjoittelussa aiheuttaa muutoksia aivoissa.

Valitettavasti aikuinen ei saa ihan samoja tuloksia esimerkiksi sävelkorvan kehittymisen suhteen. 

Kuitenkin myös aikuisten aivot kehittyvät kun harjoitellaan soittamista, vaikka ne eivät kehittyisi ihan yhtä tehokkaasti kuin lasten. Paljon myös merkitsee se, paljonko jaksaa harjoitella, ja myös se, mitä harjoittelee.