Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
29.08.2022 |
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin.
Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.
Siellä ratissa voi kuule olla ihan Suomessakin koulutettuja tohtoreita, mutta kun ei ole Virtanen niin työpaikkojen ovet ei aukea.
Voi olla? Olisikohan näitä tapauksia ehkä suuruusluokkaa 0-5 kappaletta koko Suomessa. Siitä päätellen, että miten äärettömän harvinaisia tohtorit ovat tiettyjen etnisyyksien piirissä. Toki näitä tarinoita on kiva levitellä, koska se tuo vahvistusta omalle aatteelle jonka mukaan "m-muuttoon ei liity muuta ongelmaa kuin länsimaalaisten harjoittama rasismi".
Öh, esim. aallossa monella alalla tohtorikoulutettavia näkee enemmän ei valkoisia kuin valkoisia joten se siitä teoriasta. Johtuu tietty siitä että nuo ottaa isot määrät maisteri- ja tohtoriopiskelijoita ulkomailta englanninkielisille linjoille.
Ei-valkoinen ei ole mikään etnisyys. Ne tummat tohtorikoulutettavat mitä siellä on edustavat lähinnä vain tiettyjä etnisyyksiä. Lähiöiden tummaa nuorisoa siellä ei juuri lainkaan esiinny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin.
Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.
Siellä ratissa voi kuule olla ihan Suomessakin koulutettuja tohtoreita, mutta kun ei ole Virtanen niin työpaikkojen ovet ei aukea.
Voi olla? Olisikohan näitä tapauksia ehkä suuruusluokkaa 0-5 kappaletta koko Suomessa. Siitä päätellen, että miten äärettömän harvinaisia tohtorit ovat tiettyjen etnisyyksien piirissä. Toki näitä tarinoita on kiva levitellä, koska se tuo vahvistusta omalle aatteelle jonka mukaan "m-muuttoon ei liity muuta ongelmaa kuin länsimaalaisten harjoittama rasismi".
Öh, esim. aallossa monella alalla tohtorikoulutettavia näkee enemmän ei valkoisia kuin valkoisia joten se siitä teoriasta. Johtuu tietty siitä että nuo ottaa isot määrät maisteri- ja tohtoriopiskelijoita ulkomailta englanninkielisille linjoille.
Luonnontieteellisissä aineissa on aika tavallista, että ulkomaalaistaustaisia jatkokoulutettavia on enemmän kuin suomalaisia. Osa jää pysyvästi asumaan Suomeen, osa lähtee post-dociksi muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin.
Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.
Siellä ratissa voi kuule olla ihan Suomessakin koulutettuja tohtoreita, mutta kun ei ole Virtanen niin työpaikkojen ovet ei aukea.
Voi olla? Olisikohan näitä tapauksia ehkä suuruusluokkaa 0-5 kappaletta koko Suomessa. Siitä päätellen, että miten äärettömän harvinaisia tohtorit ovat tiettyjen etnisyyksien piirissä. Toki näitä tarinoita on kiva levitellä, koska se tuo vahvistusta omalle aatteelle jonka mukaan "m-muuttoon ei liity muuta ongelmaa kuin länsimaalaisten harjoittama rasismi".
Minäkin tiedän yksinäni monta tohtoria, jotka ovat kelvanneet vain heikosti palkattuihin duunarihommiin. Ties miten monta maisteria siellä sitten onkaan vajaakäytössä.
Myös aikuisten lähihoitajakoulutuksissa on yksi tohtori ja kaksi maisteria melkein joka ryhmässä.
Eikä ole.
On. Kaikki koulutus ei työllistä ja jossain vaiheessa on pakko hommata koulutus, joka työllistää varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Kotari kirjoitti:
Itseäni näissä jutuissa häiritsee eniten tosiaan tuo kuviteltu seikka että "keskiluokan" alapuolella olisi ongelmatapaukset, näinhän ei ole vaan meillä on varsin hyvä siivu aivan asiallista työväenluokkaa. Tekevät työnsä, opiskelevat , harrastavat, kasvattavat lapsensa jne....moni käy kirkossakin. Jokaisessa luokassa on omat mätäpaiseensa. Minulla, taloushallinnon ja it:n puoliammattilaisella on parikin duunarikaveria. Varsin asiallisia veikkoja. Minullakin työväkisyys on kahden sukupolven takana. Amatöörisosiologina olenkin ryhmitellyt näin:
Eliitti 10 % (entinen yläluokka ja osa ylemmästä keskiluokasta, lääkärit, juristit,ylemmät upseerit ja korkeat virkamiehet.)
Keskiluokka 20% = päälliköt,asiantuntijat, suunnittelijat, tiedottajat,maistereita,opettajat jne....erottaa seuraavasta ryhmästä, ainoastaan sosiaalinen /kulttuurinen pääoma...todellinen tai kuviteltu.
Kansa= duunarit,ja alemmat toimihenkilöt, myyjät jne.....palkoissa ja varallisuudessa ei välttämättä jää kovin kauaksi keskiluokasta ja rajanveto on vaikeaa......aavistuksen verran kansanomaisempaa ja ei aina niin aktiivista,mutta poikkeuksia......ihmiset pärjää varsin hyvin yleensä.
Alaluokka/syrjäytyneet jne noin 10 % = täällä on ongelmia ja näköalattomuutta , rikollisuutta jne
Entinen alempi keskiluokka on menettänyt eniten, keskikoululla ja kirjekurssilla pääsi ennen kivoille paikoille ja palkoille, mutta ei enää 40 vuoteen.
keskiluokka ja kansa. Huoh. Meillä keskiluokkaa on kaikki ketkä tienaa normaalijakauman mukaisesti +/- puoltoista tonnia mediaanipalkasta, joka on 3400 eur/kk. Tuohon joukkoon pääsee myös tuilla, jos jälkikasvua ja erityistarpeita on riittävästi.
Tukielätit eivät ole koskaan keskiluokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan koulushoppailualueella. Muistan, kun meillä oli joskus kaikki lasten kaverit kylässä sohvalla istumassa ja tajusin, että noista on muuten jokainen eri koulussa!
Nyt nämä lapset ovat jo peruskoulun päättäneitä ja suurimmasta osasta tiedän, mitä heille on käynyt.
He, jotka olivat jo lapsena fiksuja ja pärjääviä, ovat päässeet kovan tason lukioihin. Loput ovat menneet minne ovat päässeet.
Eli ei se lapsen oma taso ole noussut siitä, että hänet on roudattu kauemmas kouluun.
Minäkin asun koulushoppailualueella ja olen toista mieltä. Ne joita ei roudattu on päässeet niihin 8-9 lukioihin. Ne jotka roudattiin on kaikki niissä 9,5 lukioissa.
Ja entä sitten? Minäkin olin hyvä oppilas ja valmistuin maisteriksi. Meitä maistereita vaan on niin paljon, että kaikille ei riitä niitä hyviä ja kivoja työpaikkoja. Koulutus on kärsinyt inflaation.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa palauttaa mieliin, miksi Meri-Rastilaan tuli niin yksipuolinen asujaimisto. Alun perin demarit esittivät, että sinne tulisi rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa 60 % tuotannosta. Tämä kuulosti kovin paljolta. Siksi vihreät esittivät kokoomukselle sopimusta, että vuokra-asuntoprosenttia alennetaan ja näin menetettävät asunnot ostetaan vanhasta asuntokannasta. Näin tehtiinkin. Asuntohankinta Oy ehti hankkia tuhansia asuntoja ennen kuin sen toiminta minulle tuntemattomasta syystä lopetettiin.
Kaiken piti olla kunnossa. Sitten tuli 1990-luvun lama ja omistusasuntotuotanto pysähtyi rahoituksen puutteeseen. Erkki Heikkosen (kok) johtama kiinteistölautakunta oli kiinnostuneempi rakennusyhtiöiden menestyksestä kuin asuinalueiden sosiaalisesta tasapainosta. Niinpä se asiasta kaikessa hiljaisuudessa muutti Vuosaaren omistusasuntotontit sosiaaliselle asuntotuotannolle. Muodollisesti kaikki päätettiin valtuustossa, mutta valtuustolle ei kerrottu, että tipoittain päätettäväksi tehtävät kaupat tontinluovutukset eivät noudata valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa.
Nyt kokoomus haluaa paikata tämän oman virheensä sillä, että Meri-Rastilaan rakennetaan rikkaita houkutteleva asuinalue rantametsään. Samanlainenhan rakennettiin jo Vuosaaren toiselle puolelle Aurinkolahteen.
https://www.soininvaara.fi/2012/05/03/ourcity-esitysmeri-rastilasta-on-…
Helsingin kaupunkiympäristöä ja samalla asuntotuotantoa vuokra-asuntoineen johtaa vihreä sinnemäki eikä kokoomus. Eli katsele vaan sinne suuntaan jos haluat nähdä kuka sitä suuntaa määrittää jo kolmatta kautta peräkkäin.
Se kirjoitetaan Sinnetännemäki. Se nainen on lähinnä keskittynyt ökysiltojen rakentamiseen ja puiden kaatamiseen Keskuspuistosta. Hups.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin.
Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.
Siellä ratissa voi kuule olla ihan Suomessakin koulutettuja tohtoreita, mutta kun ei ole Virtanen niin työpaikkojen ovet ei aukea.
Voi olla? Olisikohan näitä tapauksia ehkä suuruusluokkaa 0-5 kappaletta koko Suomessa. Siitä päätellen, että miten äärettömän harvinaisia tohtorit ovat tiettyjen etnisyyksien piirissä. Toki näitä tarinoita on kiva levitellä, koska se tuo vahvistusta omalle aatteelle jonka mukaan "m-muuttoon ei liity muuta ongelmaa kuin länsimaalaisten harjoittama rasismi".
Minäkin tiedän yksinäni monta tohtoria, jotka ovat kelvanneet vain heikosti palkattuihin duunarihommiin. Ties miten monta maisteria siellä sitten onkaan vajaakäytössä.
Se on totta, että esimerkiksi humanistisella alalla työllistyminen on heikkoa. Into piukeana kympin tytöt opiskelevat vaikkapa meriarkeologiksi, mutta töitä ei sitten "yllättäen" löydy.
Kyllä meriarkeologeille töitä löytyy, pitää vaan uskaltaa alkaa tehdä niitä hommia eikä pelätä työelämää. Tämä on se suurin syy miksi kympin tytöt tekee tutkintoa tutkinnon perään. Eivät uskalla mennä työelämään ja kohdata todellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa palauttaa mieliin, miksi Meri-Rastilaan tuli niin yksipuolinen asujaimisto. Alun perin demarit esittivät, että sinne tulisi rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa 60 % tuotannosta. Tämä kuulosti kovin paljolta. Siksi vihreät esittivät kokoomukselle sopimusta, että vuokra-asuntoprosenttia alennetaan ja näin menetettävät asunnot ostetaan vanhasta asuntokannasta. Näin tehtiinkin. Asuntohankinta Oy ehti hankkia tuhansia asuntoja ennen kuin sen toiminta minulle tuntemattomasta syystä lopetettiin.
Kaiken piti olla kunnossa. Sitten tuli 1990-luvun lama ja omistusasuntotuotanto pysähtyi rahoituksen puutteeseen. Erkki Heikkosen (kok) johtama kiinteistölautakunta oli kiinnostuneempi rakennusyhtiöiden menestyksestä kuin asuinalueiden sosiaalisesta tasapainosta. Niinpä se asiasta kaikessa hiljaisuudessa muutti Vuosaaren omistusasuntotontit sosiaaliselle asuntotuotannolle. Muodollisesti kaikki päätettiin valtuustossa, mutta valtuustolle ei kerrottu, että tipoittain päätettäväksi tehtävät kaupat tontinluovutukset eivät noudata valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa.
Nyt kokoomus haluaa paikata tämän oman virheensä sillä, että Meri-Rastilaan rakennetaan rikkaita houkutteleva asuinalue rantametsään. Samanlainenhan rakennettiin jo Vuosaaren toiselle puolelle Aurinkolahteen.
https://www.soininvaara.fi/2012/05/03/ourcity-esitysmeri-rastilasta-on-…
Helsingin kaupunkiympäristöä ja samalla asuntotuotantoa vuokra-asuntoineen johtaa vihreä sinnemäki eikä kokoomus. Eli katsele vaan sinne suuntaan jos haluat nähdä kuka sitä suuntaa määrittää jo kolmatta kautta peräkkäin.
90-luvun laman aikaan vihreitä ei ollut edes perustettu.
Meri-Rastilan tilanteen syy on juurikin tuolla yllä ollut. Siitä piti tulla mukava, merellinen omistusasuntoalue, mutta toisin kävi.
Perustettiin kyllä jo 1987. Ja se, että Sinnemäki on ollut jo kolme kautta päättämässä Helsingin kaavoitusesta katastrofaalisin seurauksin, on kylmä fakta. Meri-Rastila on sitten oma juttunsa, mutta koko Helsingin mittakaavassa kun nykytilannetta tarkastelee, kyllä kokoomusta suurempi syyllinen löytyy vihreistä. Toki kokoomuksellakin on peiliin katosmisen paikka, koska ovat omien etujensa tavoittelun takia päättäneet antaa vihreille avoimen mandaatin Helsingin tuhoamiseen, jotta saavat sitten helpommin itselleen tärkeämpiä päätöksiä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi nämä täysin asumiskelvottomat lähiöt ovat aina vain määhänmyyttäjien asuttamia, eikö he todellakaan osaa asua/elää normaalisti?
aina kun johonkin tulee paljon muualta tulleita, paikka muuttuu joksikin "sotatantereeksi", jossa tehdään rikoksia, eikä kukaan käy töissä???
Kyllä Lauste ja Varissuo olivat ihan pas koja lähiöitä jo 80-luvun alussa ennen kuin niihin oöi muuttanut ketään ulkomailta.
No silloin 80-luvun alussa mun kavereiden vanhepia oli insinööristä, putkimiehestä siivoojaan, omat oli opettajia. Kyllä se taso laski vasta myöhemmin. Ensin tulleita vietnamilaisia ei edes huomannut, sopeutuivat porukkaan. Kummipoika aloitti koulun 1997 luokassa josta kolmasosa ei osannut suomea, pikkuveljellään oli vielä huonompi suhdeluku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä. Jokainen normaali ihminen ymmärtää, ettei kukaan huvikseen ja suosiolla asu ja elä marginaaliporukan seassa. Jos minä en narkkaa ja juo, miksi ihmeessä minun pitäisi elää tällaisen porukan keskellä? Kaikkihan niitä välttelee - ihan syystä!
Meinaat, että keskiluokka ei juo tai käytä huumeita? :D
Ei niin paljoa kuin duunari + sosiaalitapausporukat joita duunarialueille majoitetaan kaupungin taloihin.
Samoin tupakointi on aika vähäistä ylemmissä tuloluokissa mutta duunaritaloissa ja sosiaalitapaustaloissa yleistä. Vielä yleisempää toki niissä jossa venäläiset maassa työssä olevat asuu koska jostain syystä noista suuri osa näyttää polttavan.
Aidatut ja vartioidut asuinalueet tulevat väistämättä myös suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Näin on. Artesaaniolutta juova keskiluokkainen haluaa erottua. Lisäksi grillataan artesaanimakkaraa. Eivät ne kuitenkaan ole muuta kuin kaljaa ja makkaraa. Itsekin pidän molemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin.
Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.
Siellä ratissa voi kuule olla ihan Suomessakin koulutettuja tohtoreita, mutta kun ei ole Virtanen niin työpaikkojen ovet ei aukea.
tuota.. kuinkahan tämän muotoilisi, ettei aikaansaa raivoa.. Alallani on sattumoisin runsaasti entisen Brittiläisen siirtomaan lapsia ihan asiantuntija-tason työssä. Koulutus monella suomalaista perua, tai muusta EU-maasta eli osaamisessa ei mainittavaa vikaa. Mutta työelämän kulttuuri on vaan niin kovin erilainen. Karkeasti 1/5 istuu suomalaisten tottumaan luottamusyhteiskuntaan, jossa työtehtävä hoidetaan loppuun parhaalla mahdollisella laadulla, oli siitä henkilökohtaista hyötyä tai ei. Työssä ollaan noin suurin piirtein tavoitettavissa toimistotyöaikaan. Se tehdään mitä luvataan, oikopolkuja ei etsitä. Palvellaan itse työn lopputulosta, ei mittareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa."
Ongelma on siinä että elämäntavat eivät mätsää.
Ei minulle ollut ongelma että naapurit olivat köyhempiä, duunariammateissa tai vähän karkeita kielenkäytöltään.
Se oli että mopot ja mopoautot pärisivät, poppikoneet pauhasivat, rääki paloi, iltaisin oli täysi sekoilu päällä kun milloin mikäkin känninen kaveri hortoili rappukäytävässä. Autoja jätettiin ulko-ovelle eikä jaksettu kömpiä röökille ulos ja tupakkapaikalle. Roskia ei viitsitty siivota, puhumattakaan nyt koiran läjistä ulkoilualueella. Jos mistä tahansa halusi keskustella, vastapuoli oli heti piikit pystyssä linjalla "sähän et kerro mulle/meidän perheelle miten me eletään!!!1".
Näistä syistä isompien asuntojen asukkaat muuttivat pois, ja jättivät muut elämään lähiöelämää. Se köyhdytti aluetta entisestään, totta kai. Mutta minä en ala tukemaan möykkääjien, sotkijoiden ja sekoilijoiden elämäntapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.
samaa koulua käyvät
Vasta uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan koulussakaan ei eri taustaiset vietä aikaa yhdessä. Koulun jälkeen sitten keskiluokan lapset ovat harrastamassa ja sippijengin lapset venyvät pihoilla ja kauppakeskuksissa toimettomina.
Tässä tutkimuksessa surullista oli se, että köyhät tai huono-osaiset lapset tunnistavat toisensa jo olemuksesta, samoin paremmat tuntevat toisensa. Ja hakeutuvat toistensa seuraan. Niin aikaisin se alkaa..
Sen alistuneen asenteen valitettavasti huomaa. Meillä on naapurissa suurperhe. Työssäkäyvät vanhemmat, mutta lapset tietävät paikkansa oikein hyvin. Heillä ei ole varaa oikein mihinkään, kaikki tavarat kiertää lapselta toiselle, vaatteet ihan rievuiksi asti.
Juuri tämän takia äitini ei koskaan ottanut mitään lahjoituksia vastaan eikä antanut minun mennä mihinkään "vähäosaisille lapsille" tarkoitetuille retkille. Hän piti niitä armopaloina ja oli niin ylpeä, että mieluummin vedettiin omaa linjaa. Vaikka oltiin köyhempiä, oltiin muka aina vähän parempia. Tiedä sitten, mutta itsetunto-ongelmia minulla ei ainakaan ole ollut. Että kai se oikein teki, vaikka tosiasiat varmaan soti sitä vastaan :D
Meillä oli vähän sama juttu. Äiti oli pelkkä yh-duunari, mutta hän oli kaunis ja niin olin minä ja veljenikin. Siksi meillä oli aina siistit vaatteet ja tietoisuus omasta ulkonäöstä. Veljeni varsinkin oli oikea ylimielinen pöyhkimys, hän ei kunnioittanut tai pelännyt ketään, ja tyttöystäviäänkin hän vaihteli kuin sukkia (jotka muuten kaikki olivat ns. paremmista perheistä). Minä olin rauhallisempi, mutta myönnän että ulkonäkö meni yhteiskuntaluokan ohi ja pidin itseäni parempana kuin rumempia luokkakavereitani. Semmoista se on. Itsensä siistinä pitäminen ei vaadi hirveitä rahallisia panoksia jos geenit on kunnossa. Sillä saa todella paljon etua.
Vierailija kirjoitti:
"TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa."
Ongelma on siinä että elämäntavat eivät mätsää.
Ei minulle ollut ongelma että naapurit olivat köyhempiä, duunariammateissa tai vähän karkeita kielenkäytöltään.
Se oli että mopot ja mopoautot pärisivät, poppikoneet pauhasivat, rääki paloi, iltaisin oli täysi sekoilu päällä kun milloin mikäkin känninen kaveri hortoili rappukäytävässä. Autoja jätettiin ulko-ovelle eikä jaksettu kömpiä röökille ulos ja tupakkapaikalle. Roskia ei viitsitty siivota, puhumattakaan nyt koiran läjistä ulkoilualueella. Jos mistä tahansa halusi keskustella, vastapuoli oli heti piikit pystyssä linjalla "sähän et kerro mulle/meidän perheelle miten me eletään!!!1".
Näistä syistä isompien asuntojen asukkaat muuttivat pois, ja jättivät muut elämään lähiöelämää. Se köyhdytti aluetta entisestään, totta kai. Mutta minä en ala tukemaan möykkääjien, sotkijoiden ja sekoilijoiden elämäntapaa.
Juuri tämä, niin tämä. Tässä on se asian ydin!
"keskiluokka ja kansa. Huoh. Meillä keskiluokkaa on kaikki ketkä tienaa normaalijakauman mukaisesti +/- puoltoista tonnia mediaanipalkasta, joka on 3400 eur/kk. Tuohon joukkoon pääsee myös tuilla, jos jälkikasvua ja erityistarpeita on riittävästi."
Niin, ja jos luit ajatuksella ns keskiluokan ja kansan ero on hieman keinotekoinen tai kuten se kuuluisa veteen piirretty viiva. Toinen saattaa valita HS:n kultturisivulla suositellun uutuusromaaniin ja toinen Ilkka Remeksen tai jotain muuta. Eroa on enemmän kulttuurin kuluttamisessa ja sen sellaisessa. Ja moni antaa pitkät molemmille- kenties syystäkin.
Yksi käytännön konsti harmonisoimaan jonkin kaupungin eri osia olisi esimerkiksi että kaupunginvaltuusto ei linnottaudu. Kaupunginvaltuuston kokous voisi olla mobiili asia joka kiertää jatkuvasti vaikkapa kokoontuen sopivissa koulutiloissa ympäri kaupunkia. Parhaassa tapauksessa olisivat avoimia tilaisuuksia yleisölle. Näin päättäjille tulisi jokaiselle tutuksi kuinka ylipäätään edes pääsen seuraavaan kokouspaikkaan.
Nyt elämme kuitenkin kaksinaismoralisimissa jonka jokainen tunnistamme mutta joka on tabu eikä ääneen sanota. Valta keskittyy kaupungin keskeisille paikoille eikä sitä aidosti kiinnosta miten jossakin kaupungin peräkylissä menee. Sinne voidaan toki kaataa rahaa mutta se on eri asia kuin laittaa -itsensä- tasaveroiseen asemaan.
Luokkayhteiskunnan merkkejä? Ai että luokkia ei ole ollut tätä ennen muka olemassa?
Alue: Aihe vapaa
Eikä ole.