HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä

Niin, mikähän lehti on kirjoitellut useasti esim. luokkaretkestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.

Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.

Tä? Minä olen akateeminen kantasuomalainen ja minulle tärkein vertailuryhmä on tietenkin akateemiset eikä mikään etnisyys. 

Sama se oli itsellä yliopistossa. Ei siinä paljon jengin etnisyyttä katseltu, kun kaikki oltiin opiskelijoita ja kuljettiin samoissa bileissä.

Tässä arkielämässä sosiaalisen taustan ja etnisyyden huomioi eri tavalla, lähinnä omaa turvallisuuttaan silmällä pitäen.

Kyllä muualla kuin Helsingissä kahden lähihoitajan tuloilla saa todellakin hienon okt.n hyvältä alueelta. 200-300 000e saa esim kivitalon max 10 km keskustasta.

Tietysti, jos on yh, on melkoinen suoritus päästä edes 50m2 kaksioon hyvälle alueelle.

En nyt välttämättä rinnastaisi 80 000e/v tienaavaa perhettä työttömiin😅

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa palauttaa mieliin, miksi Meri-Rastilaan tuli niin yksipuolinen asujaimisto. Alun perin demarit esittivät, että sinne tulisi rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa 60 % tuotannosta. Tämä kuulosti kovin paljolta. Siksi vihreät esittivät kokoomukselle sopimusta, että vuokra-asuntoprosenttia alennetaan ja näin menetettävät asunnot ostetaan vanhasta asuntokannasta. Näin tehtiinkin. Asuntohankinta Oy ehti hankkia tuhansia asuntoja ennen kuin sen toiminta minulle tuntemattomasta syystä lopetettiin.

Kaiken piti olla kunnossa. Sitten tuli 1990-luvun lama ja omistusasuntotuotanto pysähtyi rahoituksen puutteeseen. Erkki Heikkosen (kok) johtama kiinteistölautakunta oli kiinnostuneempi rakennusyhtiöiden menestyksestä kuin asuinalueiden sosiaalisesta tasapainosta. Niinpä se asiasta kaikessa hiljaisuudessa muutti Vuosaaren omistusasuntotontit sosiaaliselle asuntotuotannolle. Muodollisesti kaikki päätettiin valtuustossa, mutta valtuustolle ei kerrottu, että tipoittain päätettäväksi tehtävät kaupat tontinluovutukset eivät noudata valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa.

Nyt kokoomus haluaa paikata tämän oman virheensä sillä, että Meri-Rastilaan rakennetaan rikkaita houkutteleva asuinalue rantametsään. Samanlainenhan rakennettiin jo Vuosaaren toiselle puolelle Aurinkolahteen.

https://www.soininvaara.fi/2012/05/03/ourcity-esitysmeri-rastilasta-on-…

Helsingin kaupunkiympäristöä ja samalla asuntotuotantoa vuokra-asuntoineen johtaa vihreä sinnemäki eikä kokoomus. Eli katsele vaan sinne suuntaan jos haluat nähdä kuka sitä suuntaa määrittää jo kolmatta kautta peräkkäin. 

Olisit voinut linkata jutun.

Olen itse asunut lapsuuteni huonomaineisella alueella pahamaineisissa kaupungin vuokrataloissa ja minulle ei ole mitään epäselvää ja tai järkyttävää siinä, että lapset oppivat esim koulumatkoillaan väistämään vaaranpaikkoja. Enemmän ihmetyttää sellaiset lapset, jotka ovat niin luottavaisia, että eivät osaa varoa mitään. Esimerkiksi itse opin jo lapsena, että jos näet kaukaa nuorisoporukan, vaihda reittiä vaivihkaa, mutta siten ettei porukka tajua että teet sen heidän takia. Älä juttele tuntemattomille. Jos joku seuraa, hakeudu heti julkisiin tiloihin ja odottele siellä kunnes seuraaja häviää. Älä vastaa huuteluihin ja kyselyihin. Jne. 

Hyvin on pärjätty. Lapsen voi toki pitää kuplassaan, mutta sitten siltä jää kokemuksia kokematta ja tavallaan elämäkin elämättä. Lapsen ja nuoren on koettava maailmasta myös se pelottava puoli ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Harvoin kuitenkin tapahtuu mitään äärimmäisen vakavaa, toki niitäkin on, mutta suhteessa lasten ja nuorten määrään vähän.

Vierailija kirjoitti:

Niin, mikähän lehti on kirjoitellut useasti esim. luokkaretkestä?

?

Tajuatko mitä termillä tarkoitetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa palauttaa mieliin, miksi Meri-Rastilaan tuli niin yksipuolinen asujaimisto. Alun perin demarit esittivät, että sinne tulisi rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa 60 % tuotannosta. Tämä kuulosti kovin paljolta. Siksi vihreät esittivät kokoomukselle sopimusta, että vuokra-asuntoprosenttia alennetaan ja näin menetettävät asunnot ostetaan vanhasta asuntokannasta. Näin tehtiinkin. Asuntohankinta Oy ehti hankkia tuhansia asuntoja ennen kuin sen toiminta minulle tuntemattomasta syystä lopetettiin.

Kaiken piti olla kunnossa. Sitten tuli 1990-luvun lama ja omistusasuntotuotanto pysähtyi rahoituksen puutteeseen. Erkki Heikkosen (kok) johtama kiinteistölautakunta oli kiinnostuneempi rakennusyhtiöiden menestyksestä kuin asuinalueiden sosiaalisesta tasapainosta. Niinpä se asiasta kaikessa hiljaisuudessa muutti Vuosaaren omistusasuntotontit sosiaaliselle asuntotuotannolle. Muodollisesti kaikki päätettiin valtuustossa, mutta valtuustolle ei kerrottu, että tipoittain päätettäväksi tehtävät kaupat tontinluovutukset eivät noudata valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa.

Nyt kokoomus haluaa paikata tämän oman virheensä sillä, että Meri-Rastilaan rakennetaan rikkaita houkutteleva asuinalue rantametsään. Samanlainenhan rakennettiin jo Vuosaaren toiselle puolelle Aurinkolahteen.

https://www.soininvaara.fi/2012/05/03/ourcity-esitysmeri-rastilasta-on-…

Helsingin kaupunkiympäristöä ja samalla asuntotuotantoa vuokra-asuntoineen johtaa vihreä sinnemäki eikä kokoomus. Eli katsele vaan sinne suuntaan jos haluat nähdä kuka sitä suuntaa määrittää jo kolmatta kautta peräkkäin. 

90-luvun laman aikaan vihreitä ei ollut edes perustettu.

Meri-Rastilan tilanteen syy on juurikin tuolla yllä ollut. Siitä piti tulla mukava, merellinen omistusasuntoalue, mutta toisin kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.

Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.

"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.

Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.

Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!

Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!

Myös muut esimerkit sopivat. Yläluokan edustajan halvat vaatteet ovat osoitus siitä miten ei tarvitse pröystäillä ulkoasulla kun köyhä on vain rääsyläinen. Yläluokkainen toimistohommissa on ihanan vaatimaton kun tavan duunari ei ole "päässyt kovin pitkälle".

Yläluokkainen jonka päätä särkee tarvitsee maisemanvaihdosta tai lomaa, köyhä buranaa ja kitinän lopettamista. Yläluokkainen joka syö makaronilaatikkoa osaa arvostaa kansankulttuuria, köyhä taas on vain mielikuvitukseton.

Vierailija kirjoitti:

Olisit voinut linkata jutun.

Olen itse asunut lapsuuteni huonomaineisella alueella pahamaineisissa kaupungin vuokrataloissa ja minulle ei ole mitään epäselvää ja tai järkyttävää siinä, että lapset oppivat esim koulumatkoillaan väistämään vaaranpaikkoja. Enemmän ihmetyttää sellaiset lapset, jotka ovat niin luottavaisia, että eivät osaa varoa mitään. Esimerkiksi itse opin jo lapsena, että jos näet kaukaa nuorisoporukan, vaihda reittiä vaivihkaa, mutta siten ettei porukka tajua että teet sen heidän takia. Älä juttele tuntemattomille. Jos joku seuraa, hakeudu heti julkisiin tiloihin ja odottele siellä kunnes seuraaja häviää. Älä vastaa huuteluihin ja kyselyihin. Jne. 

Hyvin on pärjätty. Lapsen voi toki pitää kuplassaan, mutta sitten siltä jää kokemuksia kokematta ja tavallaan elämäkin elämättä. Lapsen ja nuoren on koettava maailmasta myös se pelottava puoli ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Harvoin kuitenkin tapahtuu mitään äärimmäisen vakavaa, toki niitäkin on, mutta suhteessa lasten ja nuorten määrään vähän.

Minä keskiluokkaisena äitinä en kuitenkaan halua, että 7 -vuotias tyttäreni joutuu oppimaan selviämään koulumatkallaan vain sen vuoksi, että alueella asuu epäsosiaalista sakkia. Minä haluan asua alueella, josta moiset epäsosiaaliset ainekset on karsittu. Kysymys on siitä, että yhteiskunta haluaa pitää minut ja lapseni väkisin tasapainottamassa epäsosiaalista sakkia. Onko sillä siihen oikeus ja miksi sillä pitäisi olla siihen oikeus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua tätä. Jokainen normaali ihminen ymmärtää, ettei kukaan huvikseen ja suosiolla asu ja elä marginaaliporukan seassa. Jos minä en narkkaa ja juo, miksi ihmeessä minun pitäisi elää tällaisen porukan keskellä? Kaikkihan niitä välttelee - ihan syystä!

Rikkaat päättäjät näitä raahaavat tänne kaksin käsin ja aiheuttavat näitä "gettoja", näin saadaan köyhät kyykkyyn ja "gettoihin" tappelemaan keskenään.

Näitä muualta tuotuja huippuosaajia ei ole vielä koskaan sijoitettu niille alueille, joissa nämä päättäjät itse asuvat.

Tämä on totta. Asun alueella, jossa asuu aika paljon näitä päättäjiä. Jostakin syystä tuontitavaraa ei näy tällä alueella yhtään, ei edes kaupungin vuokra-asunnoissa (niitäkin täällä on). Tämä ei voi olla sattumaa. Kun mennään 2 kilometriä toiseen suuntaan, tuontitavaraa kuhisee ihan kunnolla. Anteeksi vaan rumasti sanottu termi.

Samoin piikkipisteet, päihdehuollon tukiasuntolat ja tulevat käyttöhuoneet tulee jotenkin kummasti sijoitettua jonnekin muualle kuin noille alueille /s

On eri asia fiilistellä asiaa teoriassa, kuin elää näiden keskellä käytännössä. Kun autoihin ja kellareihin tehdään jatkuvasti murtoja, iltalenkillä joutuu pelkäämään ahdistelijoita ja pahoinpitelijöitä, kun piknikillä meinaa istua ruiskuun ja kun itselle tulee lapsia, alkaa teoriat olemaan jonnin joutavia ja sitä alkaa puolustamaan sitä omaa turvallisuuttaan ja siirtää nämä tutkimuskohteet mieluummin turvallisen matkan päähän. Ja siellä ne vastentahtoisesti vastaanottaa jo valmiiksi katkeroitunut sosiaalisesti alaluokkainen huonompiosaisten armeija, joka katkeroituu entisestään ja alkaa vihata. Ja siinä sitä ollaan.

Vierailija kirjoitti:

miksi nämä täysin asumiskelvottomat lähiöt ovat aina vain määhänmyyttäjien asuttamia, eikö he todellakaan osaa asua/elää normaalisti?

aina kun johonkin tulee paljon muualta tulleita, paikka muuttuu joksikin "sotatantereeksi", jossa tehdään rikoksia, eikä kukaan käy töissä???

Kyllä Lauste ja Varissuo olivat ihan pas koja lähiöitä jo 80-luvun alussa ennen kuin niihin oöi muuttanut ketään ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.

Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.

Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.

Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.

Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin. 

Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.

Vierailija kirjoitti:

Olisit voinut linkata jutun.

Olen itse asunut lapsuuteni huonomaineisella alueella pahamaineisissa kaupungin vuokrataloissa ja minulle ei ole mitään epäselvää ja tai järkyttävää siinä, että lapset oppivat esim koulumatkoillaan väistämään vaaranpaikkoja. Enemmän ihmetyttää sellaiset lapset, jotka ovat niin luottavaisia, että eivät osaa varoa mitään. Esimerkiksi itse opin jo lapsena, että jos näet kaukaa nuorisoporukan, vaihda reittiä vaivihkaa, mutta siten ettei porukka tajua että teet sen heidän takia. Älä juttele tuntemattomille. Jos joku seuraa, hakeudu heti julkisiin tiloihin ja odottele siellä kunnes seuraaja häviää. Älä vastaa huuteluihin ja kyselyihin. Jne. 

Hyvin on pärjätty. Lapsen voi toki pitää kuplassaan, mutta sitten siltä jää kokemuksia kokematta ja tavallaan elämäkin elämättä. Lapsen ja nuoren on koettava maailmasta myös se pelottava puoli ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Harvoin kuitenkin tapahtuu mitään äärimmäisen vakavaa, toki niitäkin on, mutta suhteessa lasten ja nuorten määrään vähän.

Uutta normaalia näemmä. En muista että omassa lähiössä olisi tarvinnut koulumatkalla väistellä mitään ihmeellistä 70- tai 80 luvulla. Se tosin oli uusi lähiö aikanaan ja siten täynnä lapsiperheitä eikä vanhempi lähiö jossa saattaa olla enemmän sosiaalitapauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit voinut linkata jutun.

Olen itse asunut lapsuuteni huonomaineisella alueella pahamaineisissa kaupungin vuokrataloissa ja minulle ei ole mitään epäselvää ja tai järkyttävää siinä, että lapset oppivat esim koulumatkoillaan väistämään vaaranpaikkoja. Enemmän ihmetyttää sellaiset lapset, jotka ovat niin luottavaisia, että eivät osaa varoa mitään. Esimerkiksi itse opin jo lapsena, että jos näet kaukaa nuorisoporukan, vaihda reittiä vaivihkaa, mutta siten ettei porukka tajua että teet sen heidän takia. Älä juttele tuntemattomille. Jos joku seuraa, hakeudu heti julkisiin tiloihin ja odottele siellä kunnes seuraaja häviää. Älä vastaa huuteluihin ja kyselyihin. Jne. 

Hyvin on pärjätty. Lapsen voi toki pitää kuplassaan, mutta sitten siltä jää kokemuksia kokematta ja tavallaan elämäkin elämättä. Lapsen ja nuoren on koettava maailmasta myös se pelottava puoli ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Harvoin kuitenkin tapahtuu mitään äärimmäisen vakavaa, toki niitäkin on, mutta suhteessa lasten ja nuorten määrään vähän.

Minä keskiluokkaisena äitinä en kuitenkaan halua, että 7 -vuotias tyttäreni joutuu oppimaan selviämään koulumatkallaan vain sen vuoksi, että alueella asuu epäsosiaalista sakkia. Minä haluan asua alueella, josta moiset epäsosiaaliset ainekset on karsittu. Kysymys on siitä, että yhteiskunta haluaa pitää minut ja lapseni väkisin tasapainottamassa epäsosiaalista sakkia. Onko sillä siihen oikeus ja miksi sillä pitäisi olla siihen oikeus?

Kyllä minä sen tiedän eikä sellaista pidä sallia. Mutta ihan täysin turvalliseksi ei saada mitään aluetta, ei sitten millään. Aina voi joku hullu tulla metsästä ja tehdä mitä tahansa. Lapsien on opittava lukemaan toisten ihmisten kehonkieltä ja olemusta, opittava varomaan jos vaisto sanoo. Ei se kivaa ole, mutta onneksi sentään ollaan vielä pitkällä jenkkiläisestä yhteiskunnasta, jossa lapsia ei voi laittaa kouluun kävellen koska ne voidaan kaapata tai surmata siinä koulumatkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksi nämä täysin asumiskelvottomat lähiöt ovat aina vain määhänmyyttäjien asuttamia, eikö he todellakaan osaa asua/elää normaalisti?

aina kun johonkin tulee paljon muualta tulleita, paikka muuttuu joksikin "sotatantereeksi", jossa tehdään rikoksia, eikä kukaan käy töissä???

Kyllä Lauste ja Varissuo olivat ihan pas koja lähiöitä jo 80-luvun alussa ennen kuin niihin oöi muuttanut ketään ulkomailta.

Sama myös Ruotsissa. Ne entiset suomalaislähiöt ovat samassa käytössä kuin ennenkin. Muuttajien asuinsijoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksi nämä täysin asumiskelvottomat lähiöt ovat aina vain määhänmyyttäjien asuttamia, eikö he todellakaan osaa asua/elää normaalisti?

aina kun johonkin tulee paljon muualta tulleita, paikka muuttuu joksikin "sotatantereeksi", jossa tehdään rikoksia, eikä kukaan käy töissä???

Kyllä Lauste ja Varissuo olivat ihan pas koja lähiöitä jo 80-luvun alussa ennen kuin niihin oöi muuttanut ketään ulkomailta.

Samoin Jakomäki ja Kontula. Ennen kuin yhtään tummaa poikaa oli nähtykään, siellä heilui pellavapäät kettinkien kanssa ja vetivät ohikulkijoita turpaan ja ryöstivät. Muistatteko termin "mummonpotkija"? Se tulee noilta ajoilta, kun kaadettiin vanhoja rouvia maahan, vietiin näiden käsilaukku ja potkittiin päähän. Tekijöinä ihan suomalaiset sekopäät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit voinut linkata jutun.

Olen itse asunut lapsuuteni huonomaineisella alueella pahamaineisissa kaupungin vuokrataloissa ja minulle ei ole mitään epäselvää ja tai järkyttävää siinä, että lapset oppivat esim koulumatkoillaan väistämään vaaranpaikkoja. Enemmän ihmetyttää sellaiset lapset, jotka ovat niin luottavaisia, että eivät osaa varoa mitään. Esimerkiksi itse opin jo lapsena, että jos näet kaukaa nuorisoporukan, vaihda reittiä vaivihkaa, mutta siten ettei porukka tajua että teet sen heidän takia. Älä juttele tuntemattomille. Jos joku seuraa, hakeudu heti julkisiin tiloihin ja odottele siellä kunnes seuraaja häviää. Älä vastaa huuteluihin ja kyselyihin. Jne. 

Hyvin on pärjätty. Lapsen voi toki pitää kuplassaan, mutta sitten siltä jää kokemuksia kokematta ja tavallaan elämäkin elämättä. Lapsen ja nuoren on koettava maailmasta myös se pelottava puoli ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Harvoin kuitenkin tapahtuu mitään äärimmäisen vakavaa, toki niitäkin on, mutta suhteessa lasten ja nuorten määrään vähän.

Minä keskiluokkaisena äitinä en kuitenkaan halua, että 7 -vuotias tyttäreni joutuu oppimaan selviämään koulumatkallaan vain sen vuoksi, että alueella asuu epäsosiaalista sakkia. Minä haluan asua alueella, josta moiset epäsosiaaliset ainekset on karsittu. Kysymys on siitä, että yhteiskunta haluaa pitää minut ja lapseni väkisin tasapainottamassa epäsosiaalista sakkia. Onko sillä siihen oikeus ja miksi sillä pitäisi olla siihen oikeus?

Kyllä minä sen tiedän eikä sellaista pidä sallia. Mutta ihan täysin turvalliseksi ei saada mitään aluetta, ei sitten millään. Aina voi joku hullu tulla metsästä ja tehdä mitä tahansa. Lapsien on opittava lukemaan toisten ihmisten kehonkieltä ja olemusta, opittava varomaan jos vaisto sanoo. Ei se kivaa ole, mutta onneksi sentään ollaan vielä pitkällä jenkkiläisestä yhteiskunnasta, jossa lapsia ei voi laittaa kouluun kävellen koska ne voidaan kaapata tai surmata siinä koulumatkalla.

Eikä tähän myöskään pidä mennä. Jos me kuskaamalla lapsia joka paikkaan luovutaan siitä, että lapset voivat turvallisesti kävellä yksinäänkin, ei saada sitä koskaan enää takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.

Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.

Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.

Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.

Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin. 

Köyhissä kehitysmaissa korkeakoulutus on hyvin harvinaista, ja korkeakoulujen taso on eri kuin länsimaissa, eli tietty tutkinto ei useinkaan pätevöitä länsimaisille työmarkkinoille.

Siellä ratissa voi kuule olla ihan Suomessakin koulutettuja tohtoreita, mutta kun ei ole Virtanen niin työpaikkojen ovet ei aukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.

samaa koulua käyvät

Vasta uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan koulussakaan ei eri taustaiset vietä aikaa yhdessä. Koulun jälkeen sitten keskiluokan lapset ovat harrastamassa ja sippijengin lapset venyvät pihoilla ja kauppakeskuksissa toimettomina. 

Tässä tutkimuksessa surullista oli se, että köyhät tai huono-osaiset lapset tunnistavat toisensa jo olemuksesta, samoin paremmat tuntevat toisensa. Ja hakeutuvat toistensa seuraan. Niin aikaisin se alkaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit voinut linkata jutun.

Olen itse asunut lapsuuteni huonomaineisella alueella pahamaineisissa kaupungin vuokrataloissa ja minulle ei ole mitään epäselvää ja tai järkyttävää siinä, että lapset oppivat esim koulumatkoillaan väistämään vaaranpaikkoja. Enemmän ihmetyttää sellaiset lapset, jotka ovat niin luottavaisia, että eivät osaa varoa mitään. Esimerkiksi itse opin jo lapsena, että jos näet kaukaa nuorisoporukan, vaihda reittiä vaivihkaa, mutta siten ettei porukka tajua että teet sen heidän takia. Älä juttele tuntemattomille. Jos joku seuraa, hakeudu heti julkisiin tiloihin ja odottele siellä kunnes seuraaja häviää. Älä vastaa huuteluihin ja kyselyihin. Jne. 

Hyvin on pärjätty. Lapsen voi toki pitää kuplassaan, mutta sitten siltä jää kokemuksia kokematta ja tavallaan elämäkin elämättä. Lapsen ja nuoren on koettava maailmasta myös se pelottava puoli ja opittava toimimaan sen mukaisesti. Harvoin kuitenkin tapahtuu mitään äärimmäisen vakavaa, toki niitäkin on, mutta suhteessa lasten ja nuorten määrään vähän.

Minä keskiluokkaisena äitinä en kuitenkaan halua, että 7 -vuotias tyttäreni joutuu oppimaan selviämään koulumatkallaan vain sen vuoksi, että alueella asuu epäsosiaalista sakkia. Minä haluan asua alueella, josta moiset epäsosiaaliset ainekset on karsittu. Kysymys on siitä, että yhteiskunta haluaa pitää minut ja lapseni väkisin tasapainottamassa epäsosiaalista sakkia. Onko sillä siihen oikeus ja miksi sillä pitäisi olla siihen oikeus?

Kyllä minä sen tiedän eikä sellaista pidä sallia. Mutta ihan täysin turvalliseksi ei saada mitään aluetta, ei sitten millään. Aina voi joku hullu tulla metsästä ja tehdä mitä tahansa. Lapsien on opittava lukemaan toisten ihmisten kehonkieltä ja olemusta, opittava varomaan jos vaisto sanoo. Ei se kivaa ole, mutta onneksi sentään ollaan vielä pitkällä jenkkiläisestä yhteiskunnasta, jossa lapsia ei voi laittaa kouluun kävellen koska ne voidaan kaapata tai surmata siinä koulumatkalla.

Eikä tähän myöskään pidä mennä. Jos me kuskaamalla lapsia joka paikkaan luovutaan siitä, että lapset voivat turvallisesti kävellä yksinäänkin, ei saada sitä koskaan enää takaisin.

Tämä.