HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.
samaa koulua käyvät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kontulassa näkee käytännössä mitä tää ns. sekoittaminen tarkoittaa. Eli omistustalot erottaa helposti jo ulkoa siitä että niiden ympärillä tuppaa olemaan rautainen aita nykyään kun nää ei halua köyhempää rahvasta tallomaan talonsa pihoja. Lapsiperheet tosin tekee tuon valinnan siten ettei ne edes muuta kontulaan omistusasuntoon jos jotain parempiakin alueita löytyy.
kontulan lapset jää kontulaan koska siellä saa jatkaa sitä elämää johon ovat totuneet, vetää aineita ja raiskuttaa ja muuta, eli minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa
Eikä jää. Sieltä pääsee metrolla ihan minne vaan.
t. itähelsinkiläinen, joka oikeasti tietää, sinä vain luulet tietäväsi
Minkä tahansa naapuruston huonoja ennusmerkkejä:
Liikaa väestöä. Liian vähän hoidettua puistoa. Liian vähän arvoinstituutioita. Liian vähän vaikuttaja-päättäjäperheitä.
Kyllä muidenkin huono-osaisuuden pitää näkyä kaikkien arjessa. Miten muuten saamme onnekkaammat ihmiset ymmärtämään sen, että kaikista täytyy pitää huolta? Pahin seuraus on kokoomuksen äänestely joka edelleen lisää luokkaeroja. Pitäisi alkaa ymmärtämään, että heikommista huolehtiminen auttaa meitä kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.
samaa koulua käyvät
aivan, eli kunnollisetkin ihmiset saadaan opetettu pahoille tavoille, eli pilaamaan, tätä se koulumaailma nykyään on, ja sitten ihmetellään kunnolliset kiltit pirjot ovat 7-luokalla raskaana
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
70-luvulla samoilla alueilla asuminen ja samassa koulussa oleminen vielä onnistui. Sittemmin nimenomaan se alin luokka on työntänyt "ylemmät" pois "alueiltaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Tä? Minä olen akateeminen kantasuomalainen ja minulle tärkein vertailuryhmä on tietenkin akateemiset eikä mikään etnisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
Et taida tajuta mitä luokkayhteiskunnalla tarkoitetaan? Kyseessä ei ole mikään "minäpäs olen parempi kuin sinä"-juttu, vaan tieteellisesti tutkittu ja ihmisen elämään merkittävästi vaikuttava kokonaisuus. Ei pidä kommentoida mitään jos ei tajua mistään mitään.
Miksi sitten kommentoit??
Vierailija kirjoitti:
miksi nämä täysin asumiskelvottomat lähiöt ovat aina vain määhänmyyttäjien asuttamia, eikö he todellakaan osaa asua/elää normaalisti?
aina kun johonkin tulee paljon muualta tulleita, paikka muuttuu joksikin "sotatantereeksi", jossa tehdään rikoksia, eikä kukaan käy töissä???
Suurin osa käy töissä ja elää kuten kuka tahansa meistä. Eipäs höpötetä taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.
samaa koulua käyvät
Vasta uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan koulussakaan ei eri taustaiset vietä aikaa yhdessä. Koulun jälkeen sitten keskiluokan lapset ovat harrastamassa ja sippijengin lapset venyvät pihoilla ja kauppakeskuksissa toimettomina.
Vierailija kirjoitti:
"TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa."
Meillähän tämä keskiluokan pako yritetään estää lähinnä verotuksen keinoin; ihmisillä ei ole varaa lähteä paremmille alueille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Minkä tahansa naapuruston huonoja ennusmerkkejä:
Liikaa väestöä. Liian vähän hoidettua puistoa. Liian vähän arvoinstituutioita. Liian vähän vaikuttaja-päättäjäperheitä.
Roskainen ympäristö, tagit joita ei pyyhitä pois, ulospäin huonokuntoisen ja harmaan näköiset talot, paljon maleksivaa nuorisoa, puistoissa hengaavat juopot, joita ei heti ajeta pois, yleinen välinpitämättömyys ja itsehillinnän puute.. merkkejä löytyy heti kun aukaisee silmänsä.
Asun paremmalla alueella. Täällä pari känniläistä yritti jäädä mölisemään läheiseen puistoon, joka on lasten suosiossa. Poliisi tuli paikalle 10 minuutissa ja vei juopot mukanaan, vaikka nämä eivät varsinaisesti lakia rikkoneetkaan. Toinen oli kun tähän meidän taloyhtiön lähelle tuli joku romanirouva istuskelemaan ja polttamaan tupakkaa. Poliisi tuli kyselemään taas kymmenessä minuutissa mitä asiaa ja rouva hävisi. Huonommilla alueilla poliisi ei tule eikä kukaan edes soitakaan.
Huvittavaa. Todennäköisemmin joutua rikoksen kohteeksi Töölössä kuin pahamaineisessa Meri-Rastilassa.
Kallio 54
ETU-TÖÖLÖ 15
TAKA-TÖÖLÖ 13
Meri-Rastila 4
Henkirikosten määrällä mitattuna Helsingin kolme väkivaltaisinta kaupunginosaa vuosina 20002020 olivat Kallio, Kluuvi ja Kontula. Kyseiset kolme kaupunginosaa sijoittuvat myös Suomen kaupunginosien henkirikostilastojen kymmenen kärjessä sijoille 2, 7 ja 10.[2] Turvattomuuden tunnetta kokivat eniten Kallion, Mellunkylän ja Pukinmäen asukkaat, joista 2530% sanoi kokevansa turvattomuutta asuinalueellaan vuonna 2009. Tuomarinkylän, Lauttasaaren ja Östersundomin asukkaista alle viisi prosenttia tunsi kokevansa samaa.[3]
Omistan ison uudehkon asunnon ison kaupungin keskustan kupeessa, jota vuokraan. Hinnaltaan asunto on ollut muutamaan otteeseen kallein kalustamaton asunto tässä kaupungissa.
Mielestäni jotain on pielessä, kun asuntoa kyselee sosiaalityöntekijä suomeapuhumattomalle asiakkaalleen. Tai henkilö, joka kertoo etsivänsä asuntoa ystäväperheelleen (kun kysyn, miksi perhe ei itse ota yhteyttä, on syynä aina suomen- ja englanninkielentaidonpuute). Myös he, jotka kertovat kuinka heillä kela maksaa takuumaksun, aiheuttavat ihmetystä minussa. Miksi vuokrata kalliimmanpuoleinen asunto, jos oma omaisuus on 0. Silloin mielestäni pitää tyytyä halvempaan.
Kuka vuokranantaja vuokraa usean sadan tonnin asunnon tyhjätaskulle? Jos vuokralainen tuhoaa asunnon, vahinko jää täysin vuokranantajalle. Tällaisten asuntojen vuokraamalla pitää olla omaisuutta, jolla korvaa mahdolliset aiheuttamansa vahingot.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa. Todennäköisemmin joutua rikoksen kohteeksi Töölössä kuin pahamaineisessa Meri-Rastilassa.
Kallio 54
ETU-TÖÖLÖ 15
TAKA-TÖÖLÖ 13
Meri-Rastila 4Henkirikosten määrällä mitattuna Helsingin kolme väkivaltaisinta kaupunginosaa vuosina 20002020 olivat Kallio, Kluuvi ja Kontula. Kyseiset kolme kaupunginosaa sijoittuvat myös Suomen kaupunginosien henkirikostilastojen kymmenen kärjessä sijoille 2, 7 ja 10.[2] Turvattomuuden tunnetta kokivat eniten Kallion, Mellunkylän ja Pukinmäen asukkaat, joista 2530% sanoi kokevansa turvattomuutta asuinalueellaan vuonna 2009. Tuomarinkylän, Lauttasaaren ja Östersundomin asukkaista alle viisi prosenttia tunsi kokevansa samaa.[3]
No mikäköhän selittäisi? Olisiko se, että esim Töölö ja Kallio ovat niin keskeisillä paikoilla, että läpikulkijoita on niin paljon ja se tuo mukanaan ongelmia? Jos tehtäisiin tilastot alueiden vakituisista asukkaista ja suhteutettaisiin heidän tekemiinsä rikoksiin, niin nämä alueet olisi matalalla (tosin Töölössä on se asuntola, en tiedä lasketaanko heidät asukkaiksi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Eikä ole vaan koulutustaso ja sitä kautta ammatti on paljon merkittävämpi. Esim DI:tä on monen mallista ja väristä eikä nuo yleensä herkästi samaistu bussikuskiin tai siivoojaan ja vietä noiden kanssa aikaansa vapaa-aikanaan tai edes asu samoilla alueilla vaikka väri viittaisikin samaan.
Monissa etnisyyksissä DI on äärimmäinen poikkeus. Pääosa tiettyyn etnisyyteen kuuluvista saattaa olla työttömiä ja loput yleensä vaihtelevasti siivoojia, taksikuskeja, lähihoitajia yms. Toki joukossa voi olla muutama yksittäinen korkeakoulutettu, mutta nämä ovat monesti niin harvinaisia etteivät he muodosta mallia juuri kenellekään.
Siellä taksin ratissa tai baarin tiskin takana voi olla tohtoreitakin. Ei Suomessa korkeakoulutetun tulijan välttämättä onnistu päästä koulutuksen mukaisiin työpaikkoihin.
Kun lapset alkoivat olla suunnitelmissa, ensimmäinen teko oli muuttaa ns kermankuorijakuntaan (Pirkanmaa) joka oli (ja on edellewnkin) tunnettu lapsiperheystävällisyydestään.
Päätöstä ei ole tarvinnut isommin katua joskin lasten tultua teini-ikään ovat törmänneet asioihin tyyliin "voiko jollain olla asiat oikeasti noin huonosti!?" ts yläasteella on luokkakavereiksi tullut sellaisia tapauksia joilla kotona hommat ns kusee ja pahasti.
Samoin piikkipisteet, päihdehuollon tukiasuntolat ja tulevat käyttöhuoneet tulee jotenkin kummasti sijoitettua jonnekin muualle kuin noille alueille /s