HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
Siis joku laitapuolen kulkija oli puhunut lapsille ja pyytänyt paiskaamaan kättä? Ja heti tulee trauma? Missä on suhteellisuudentaju? Jos ei tuon pahempia esimerkkejä löydy, niin melkoinen lintukoto on tuo Maunulakin. Siellä ei kai vielä autot pala.
Mitä jos yhteiskunta pitäisi huolta, että mielenterveysongelmaiset pääsisivät hoitoon ja rikoksista tulisi kunnon rangaistuksia, jotta keskiluokan ja varakkaampien ei tarvitsisi vältellä tiettyjä alueita? Ei kukaan halua lastensa kulkevan yksin sellaisella alueella, jossa käytetään huumeita täysin avoimesti ja viereisessä puistossa tapahtuu seksuaalirikoksia. Ja kuinka moni poliitikko tai toimittaja on itse valmis asumaan "huonolla" alueella? Tuskinpa kovinkaan moni.
Helsingin Seutu slummiutuu vauhdilla. Meillä on menossa sama ilmiö kuin aiemmin Ruotsissakin, jonne on jo syntynyt suurkaupunkialuielle ghettoja, jossa ei ole turvallista olla edes päiväsaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kysehän ei ole mistään kielestä tai väristä. Meillä on aivan kantasuomalaista huono-osaisuutta. Sitä porukkaa, joka ei ole käynyt töissä enää sukupolviin ja jotka ovat kaikki kasvaneet sossun rahoilla. Tässä porukassa on myös enemmistä päihdeongelmista ja väkivaltarikollisuudesta. Kukaanhan ei halua näitä naapurikseen tai lastensa luokalle. Miksi pitää pakottaa keskiluokkaa sietämään sippijengiä silmissään? Eikö riitä että keskiluokka sen elättää?
Ruotsissa ollaan jo hyvin pitkälti sillä tiellä, että ihmisen ihon väristä tai kasvojen piirteistä näkee suurella todennäköisyydellä sen, että mikä on hänen asemansa työmarkkinoilla. Toki poikkeuksia on, mutta enemmistö on se minkä pohjalta käsitykset muovautuvat.
Suomi seuraa tässä samassa kehityksessä perässä.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä oli vuoden 2020 lopussa runsaat 376 000 asuntoa. Niistä oli yhden huoneen asuntoja 23 prosenttia, kahden huoneen asuntoja 36 prosenttia, kolmen huoneen asuntoja 22 prosenttia, neljän huoneen asuntoja 12 prosenttia ja vähintään viiden huoneen asuntoja 6 prosenttia. Keittiötä ei ole tässä laskettu huoneeksi. 59 prosentissa asuntoja oli erillinen keittiö ja muissa keittokomero tai -tila.
Helsingin asuntokanta painottuu edelleen selvästi pienasuntoihin: yhden tai kahden huoneen asuntoja oli vuonna 2020 kuusi kymmenestä (59 %).
Missä voidaan eniten pahoin? Pienessä yksiössä!
Keskustelussa olivat mukana muun muassa vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Heidän mukaansa suomalaisessa rakennussuunnittelussa ja -tekniikassa on tehty virheitä, jotka näkyvät nykyään pahoinvointina asumisessa, asukkaiden terveydessä sekä viihtymisessä.
Asumisen hyvinvointiin vaikuttavat Haaviston ja Vaattovaaran mukaan muun muassa asuinalueen sijainti, oma elämäntilanne, laina-aikojen pituudet ja asunnon omistamisen tavat. Pahoinvointia sen sijaan luovat esimerkiksi rakentamisen tekninen laatu ja siinä tehdyt huonot ratkaisut. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut betonilähiöt alkavat rapeutua ja rakenteet peittyä homeen alle
Asumisen pahoinvointia synnyttää myös osallistamisen puute. Mitä enemmän alueen asukkaat saavat suunnitella alueen käyttöä, sitä tyytyväisempiä he ovat.
Alle 15 neliön asunnot kiellettävä
Keskustelussa asuinalueiden suunnittelusta nousee usein esiin yhteisöllisyys, joka tulee ottaa huomioon jo asuntoja suunnitellessa. Uusien taloyhtiöiden yhteisiä tiloja ei enää rakenneta betonikellareihin, vaan niistä tehdään viihtyisiä ja kutsuvia.
Asukkaat kokevat, että on hienoa mennä yhteisiin tiloihin ja järjestää juhlia ja illanviettoja yhdessä. Naapuriapu, talotalkkarit ja muilla sosiaalisilla innovaatioilla voidaan myös muuttaa asumista, kun naapuruston keskinäistä yhteistoimintaa lisätään, Haavisto innovoi.
Haavisto kuitenkin muistuttaa, että rakentamisessa on huomioitava myös ihmisten tarve yksityisyydelle ja hiljaisuudelle. Naapurin metelöintiä ja elämisen ääniä harvoin halutaan kuunnella seinien läpi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-asiat-luovat-pahoinvointia-asu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
Et taida tajuta mitä luokkayhteiskunnalla tarkoitetaan? Kyseessä ei ole mikään "minäpäs olen parempi kuin sinä"-juttu, vaan tieteellisesti tutkittu ja ihmisen elämään merkittävästi vaikuttava kokonaisuus. Ei pidä kommentoida mitään jos ei tajua mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta syntyy uudestaan, mutta tällä kertaa etnisin perustein. Eri asuinalueiden väestö edustaa aivan eri etnisyyksiä, ja eri etnisyyksillä on erilainen rooli yhteiskunnassa.
Höpö höpö. Etnisyys ei tässä ratkaise mitään. Valkoinen ja mustaihoinen duunari on samaa sakkia, heitä yhdistää duunarius ja kaikki siihen yhteiskuntaluokkaan sitovat tekijät. Keskiluokkainen toimistotyöntekijä sitten on siellä ylemmässä luokassa, eikä hengaa näiden kanssa tai ole kiinnostunut samoista asioista.
Mistä ajatus, että duunari on jotenkin toimistotyöntekijää alempi? Uutinen varmaan sinulle, mutta moni tykkää tehdä fyysistä työtä. Ei se toimistotyökään tee mitenkään autuaaksi varsinkin jos Suomessa tienaa 2000-4000 euroa kun monet työntekijät sijoittuvat tuolle välille ja verotus vie kuitenkin nykyään lähes kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Jaa, "yläluokkainen" eksäni poltti ketjussa, joi bisseä päivittäin ja kävi lähiräkälöissä. Itse alempikastisena olen raitis kaikin tavoin ja kartan kaiken maailman pubeja.
"Yläluokkaiset" voivat muutenkin peittää alkoholiriippuvuutensa sivistyneesti.
Voi "harrastaa alkoholeja", esim. pienpanimoiden tuotteita, viskejä tai konjakkeja.
Viinin siemailu sohvalla stressaavan työpäivän jälkeen on pelkästään rentouttavaa!
Mutta naapurin pena se juo sohvalla pirkkakaljaa, hitto mikä juoppo! Pilaa koko naapuruston!
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä. Jokainen normaali ihminen ymmärtää, ettei kukaan huvikseen ja suosiolla asu ja elä marginaaliporukan seassa. Jos minä en narkkaa ja juo, miksi ihmeessä minun pitäisi elää tällaisen porukan keskellä? Kaikkihan niitä välttelee - ihan syystä!
Rikkaat päättäjät näitä raahaavat tänne kaksin käsin ja aiheuttavat näitä "gettoja", näin saadaan köyhät kyykkyyn ja "gettoihin" tappelemaan keskenään.
Näitä muualta tuotuja huippuosaajia ei ole vielä koskaan sijoitettu niille alueille, joissa nämä päättäjät itse asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.
Marx oli oikeassa näissä jutuissa.
Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.
Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.
Näin on. Olen siivooja ja vaikka teen täyttä päivää, on palkkani samaa luokka kuin mitä työtön saa tukia. Saan ehkä pari sataa enemmän käteen, kun mitä saisin sossun elättinä. Olen tynnyrin pohjalla.
Ja se on väärin. Yhteiskunnan pitäisi antaa edullisia asuntoja matalapalkkaisille, mutta vakaille ihmisille ja kompensoida tuota epäsuhtaa tukien ja pienen palkan välillä. Sosiaalitapauksille voisi rakentaa omat talonsa jonnekin kauemmaksi, heillä tuskin on tarvetta hillua työssäkäyvien seurassa, koska eivät aiheuta muuta kuin häiriötä.
Eikös ruotsissa ole jo jotain 60-70 kaupunginosaa, joissa tavallisen ihmisen on käytännössä täysin mahdotonta asua, koska joutuu jatkuvasti väkivallan tai ryöstön kohteeksi tai tulee jopa tapetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Seutu slummiutuu vauhdilla. Meillä on menossa sama ilmiö kuin aiemmin Ruotsissakin, jonne on jo syntynyt suurkaupunkialuielle ghettoja, jossa ei ole turvallista olla edes päiväsaikaan.
Vain toimittajien omassa mielikuvassa.
Pikku Huopalahti on pahempaa aluetta kuin Meri-Rastila.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000008995690.html
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan koulushoppailualueella. Muistan, kun meillä oli joskus kaikki lasten kaverit kylässä sohvalla istumassa ja tajusin, että noista on muuten jokainen eri koulussa!
Nyt nämä lapset ovat jo peruskoulun päättäneitä ja suurimmasta osasta tiedän, mitä heille on käynyt.
He, jotka olivat jo lapsena fiksuja ja pärjääviä, ovat päässeet kovan tason lukioihin. Loput ovat menneet minne ovat päässeet.
Eli ei se lapsen oma taso ole noussut siitä, että hänet on roudattu kauemmas kouluun.
Meillä taas oli toisin eli lapset roudattiin kauemmas kouluun ja ovat nys ns. menestyneitä, mutta tästä lähikoulusta olisivat todennäköisesti päätyneet AMK-tason ammatteihin vain siksi, että kaveripiiri todella merkitsee paljon jatkon kannalta. Jos ympärillä kaikki tyytyvät keskimääräiseen, on hyvin hankala olla se ainoa, joka tähtää korkeammalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua tätä. Jokainen normaali ihminen ymmärtää, ettei kukaan huvikseen ja suosiolla asu ja elä marginaaliporukan seassa. Jos minä en narkkaa ja juo, miksi ihmeessä minun pitäisi elää tällaisen porukan keskellä? Kaikkihan niitä välttelee - ihan syystä!
Rikkaat päättäjät näitä raahaavat tänne kaksin käsin ja aiheuttavat näitä "gettoja", näin saadaan köyhät kyykkyyn ja "gettoihin" tappelemaan keskenään.
Näitä muualta tuotuja huippuosaajia ei ole vielä koskaan sijoitettu niille alueille, joissa nämä päättäjät itse asuvat.
Tämä on totta. Asun alueella, jossa asuu aika paljon näitä päättäjiä. Jostakin syystä tuontitavaraa ei näy tällä alueella yhtään, ei edes kaupungin vuokra-asunnoissa (niitäkin täällä on). Tämä ei voi olla sattumaa. Kun mennään 2 kilometriä toiseen suuntaan, tuontitavaraa kuhisee ihan kunnolla. Anteeksi vaan rumasti sanottu termi.
Vierailija kirjoitti:
Eikös ruotsissa ole jo jotain 60-70 kaupunginosaa, joissa tavallisen ihmisen on käytännössä täysin mahdotonta asua, koska joutuu jatkuvasti väkivallan tai ryöstön kohteeksi tai tulee jopa tapetuksi.
Näitä sieltä löytyy
https://www.verkkouutiset.fi/a/tallainen-on-ruotsin-pahamaineisin-lahio…
Kontulassa näkee käytännössä mitä tää ns. sekoittaminen tarkoittaa. Eli omistustalot erottaa helposti jo ulkoa siitä että niiden ympärillä tuppaa olemaan rautainen aita nykyään kun nää ei halua köyhempää rahvasta tallomaan talonsa pihoja. Lapsiperheet tosin tekee tuon valinnan siten ettei ne edes muuta kontulaan omistusasuntoon jos jotain parempiakin alueita löytyy.
Kannattaa palauttaa mieliin, miksi Meri-Rastilaan tuli niin yksipuolinen asujaimisto. Alun perin demarit esittivät, että sinne tulisi rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa 60 % tuotannosta. Tämä kuulosti kovin paljolta. Siksi vihreät esittivät kokoomukselle sopimusta, että vuokra-asuntoprosenttia alennetaan ja näin menetettävät asunnot ostetaan vanhasta asuntokannasta. Näin tehtiinkin. Asuntohankinta Oy ehti hankkia tuhansia asuntoja ennen kuin sen toiminta minulle tuntemattomasta syystä lopetettiin.
Kaiken piti olla kunnossa. Sitten tuli 1990-luvun lama ja omistusasuntotuotanto pysähtyi rahoituksen puutteeseen. Erkki Heikkosen (kok) johtama kiinteistölautakunta oli kiinnostuneempi rakennusyhtiöiden menestyksestä kuin asuinalueiden sosiaalisesta tasapainosta. Niinpä se asiasta kaikessa hiljaisuudessa muutti Vuosaaren omistusasuntotontit sosiaaliselle asuntotuotannolle. Muodollisesti kaikki päätettiin valtuustossa, mutta valtuustolle ei kerrottu, että tipoittain päätettäväksi tehtävät kaupat tontinluovutukset eivät noudata valtuuston hyväksymää asunto-ohjelmaa.
Nyt kokoomus haluaa paikata tämän oman virheensä sillä, että Meri-Rastilaan rakennetaan rikkaita houkutteleva asuinalue rantametsään. Samanlainenhan rakennettiin jo Vuosaaren toiselle puolelle Aurinkolahteen.
https://www.soininvaara.fi/2012/05/03/ourcity-esitysmeri-rastilasta-on-…
miksi nämä täysin asumiskelvottomat lähiöt ovat aina vain määhänmyyttäjien asuttamia, eikö he todellakaan osaa asua/elää normaalisti?
aina kun johonkin tulee paljon muualta tulleita, paikka muuttuu joksikin "sotatantereeksi", jossa tehdään rikoksia, eikä kukaan käy töissä???
Vierailija kirjoitti:
Ihonvärisi ei ratkaise mitään, vaan koulutus, pääoma ja asema.
Kun ihminen huomaa, että muut saman ihonvärin tai kansallisuuden ihmiset ovat pääosin tietynlaisessa asemassa työmarkkinoilla, niin totta kai se vaikuttaa. Etnisyys on se pääasiallinen vertailuryhmä ihmisille.
Helsingissä oli vuoden 2020 lopussa runsaat 376 000 asuntoa. Niistä oli yhden huoneen asuntoja 23 prosenttia, kahden huoneen asuntoja 36 prosenttia, kolmen huoneen asuntoja 22 prosenttia, neljän huoneen asuntoja 12 prosenttia ja vähintään viiden huoneen asuntoja 6 prosenttia. Keittiötä ei ole tässä laskettu huoneeksi. 59 prosentissa asuntoja oli erillinen keittiö ja muissa keittokomero tai -tila.
Helsingin asuntokanta painottuu edelleen selvästi pienasuntoihin: yhden tai kahden huoneen asuntoja oli vuonna 2020 kuusi kymmenestä (59 %).
Missä voidaan eniten pahoin? Pienessä yksiössä!