Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS Meillä on luokkayhteiskunnan merkkejä
29.08.2022 |
Artikkelissa kerrotaan lasten koulumatkoihin kohdistuneesta tutkimuksesta. Keskiluokka välttelee alueita, joilla lapset eivät koe mukavaksi kulkea kouluun. Perinteisesti eriairvoistumista on pyritty kontrolloida sekoittamalla kovan rahan talojen joukkoon kunnan vuokrakasarmeja, enää se ei toimi. Myöskään koulu ei enää pysty sekoittamaan eri taustoista tulevia lapsia.
Se mikä kalskahtaa korvaan on: "TÄMÄ on perimmäinen syy, miksi on kehitettävä yhä parempia keinoja estää hyvinvoivien ihmisten muuttoja alueilta, joilla huono-osaisuuden riski on olemassa." Ikään kuin keskiluokalta on vietävä oikeus omiin ratkaisuihin. Jos ei halua asua sukupolvisen köyhyyden ja huono-osaisuuden keskellä, niin se on huonoa ja yhteiskunnan erityisesti tulee estää sitä? Että jostain syystä keskiluokan lapset pitää uhrata, jotta persaukisten lapset eivät täysin syrjäytyisi? Mitä mieltä?
Kommentit (581)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.
Marx oli oikeassa näissä jutuissa.
Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.
Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.
Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut mitään työväenluokkaa. Ääriv...toa lukuun ottamatta kukaan ei halua tunnustaa kuuluvansa työväenluokkaan tai yleensäkään mihinkään 1800-luvun ihmisviha-ajatteluun perustuvaan yhteiskuntaluokkaan.
V-puolueet ovat korvanneet kurjistumisteorian id-politiikan käsitteillä, koska työväenluokan tilalle on täytynyt keksiä uusia uhriutettavia ihmisryhmiä. Toimittaja löytää heitä aina poliittisiin tarkoituksiinsa ja jättää tietenkin mainitsematta, että esim. opiskelemalla ammatin tai asuinmaan kielen ja irtautumalla oman kaupunginosansa sosiaalisista ryhmistä he voisivat ihan itse parantaa merkittävästi asemaansa.
On työväenluokka vieläkin mutta se on köyhtynyt kun reaalitulot ovat monella alalla laskeneet. Työväenluokka ei näy koska se on hiljainen.ei sillä ole montaa puolustajaa. Se on näkymätön koska sen tulotaso ei mahdollista useimmille keskiluokkaista elämää. Ei siivooja, lähäri, keittäjä, marketin kassa, roskakuski, rakennusmies, tehdatyöläinen, vartija ym Seurustele keskiluokan kanssa vapaa ajallaan. Harrastukset ovat edullisia. Joku kuntosali, kansanopiston kurssit yms nyt joku sanoo että mainitsemissani ammateissa voi tienata yli 2000 € kuussa. Mutta euron arvo ei ole sama kuin siihen liittyessä. Se on nyt jotain 4 mk tai jopa alempi. Rahanarvolaskureilla voi leikkiä a huomata etteivät reaalipaljat ole nousseet kuin pari centtiä. Hinnat sitäkin enemmän.
Myös elinkustannukset ovat nousseet jo yli 10v nopeammin kuin palkat. Yksistään asumiskustannukset ovat nousseet vanhoissakin kerrostaloissa remonttien vuoksi jopa tuhansilla euroilla vuodessa. Nykyään alle 3000€ bruttona ansaitseva on matalatuloinen.
Et taida ihan tietää, mitä raksamiehet -ja roskakuskit- tienaa? Voin kertoa, että jopa lautapoikana rakennuksilla tienaa paremmin kuin monissa valkokaulustöissä.
Pitäisi nyt ensin päättää, onko työväenluokka köyhää, vai kouluttamatonta, vai sekä-että. Suomessa duunari voi, ja usein tienaakin, enemmän kuin tohtori. Ja itse asiassa moni tohtorikin on ruvennut duunariksi juuri siitä syystä. Tai muista syistä. Tunnen eräänkin, joka rupesi maanviljelijäksi. Onko se nyt sitten ylä- vai alaluokkaa, kun koulutus on korkea, mutta tekee köyhyysrajalla halveksittua työtä?
Hyvin kirjoitettu. Suu vaahdossa puhutaan korkeasti koulutetuista ja rikkaista ja sitten duunareista ja köyhistä, mutta käytännössä duunari voi pärjätä oikein hyvin ja akateeminen käy leipäjonossa. Ainakaan Suomessa nuo jakolinjat eivät ole erityisen vahvat. Samaten vaikka koulutusaste periytyy, on huvittavaa lukea näitä kommentteja, kuinka seurustellaan vain "oman tasoisten" kanssa. Olen duunariperheestä ja käynyt yliopiston, mutta kummasti vaan vanhempani jatkoivat minulle puhumista ja vaikka lapseni on duunari, mekin olemme puheväleissä. Aikanaan kun kävin lasten kanssa puistoissa ja kerhoissa, kyllä siellä seurustelivat keskenään sulassa sovussa niin lääkärit kuin keittäjät. Ja minusta tämä oli hienoa.
Raha ei kerro kaikkea. Akateeminen todennäköisemmin lukee kirjaa kuin on torilla rääkymässä villieläintä.
Juu, ei kerro. Jossain määrin harrastukset ym. vaihtelevat koulutustason mukaan, mutta toisaalta vaikka itse akateemisena olen lähinnä himolukija, tiedän akateemisia, jotka eivät todellakaan lue yhtään mitään. Ja esim. kirjastolaitoshan on antanut monille köyhemmille (koulutustasosta riippumatta) mahdollisuuden lukemiseen, eikä Suomessa duunaripiireissä lukemiseen ole suhtauduttu kovin negatiivisesti. Eli kaikenlaiset erot ovat Suomessa olleet kai pienempiä kuin monissa muissa maissa, mistä olisi syytä olla ylpeä. Tai no, en tiedä olenko suoraan sanoen siitä ylpeä, miten "rahvaanomaisesti" pääministerimme käyttäytyy :)
Olen itsekin duunariperheestä, missä luettiin ja lukemiseen kannustettiin urheiluharrastusten sijaan. Olimme vähemmistö ja informaatioteknologia uhkaa entisestään tehdä lukemista jälleen eliitin harrastuksen.
Edes eliitti ei lue nykyään, vain bibliofiilit.
Luin vuonna 2010 kirjoitetun kirjan siitä, miten netti tyhmentää ihmisiä ja heikentää keskittymiskykyä. Kirja oli kirjoitettu ennen älypuhelimia, kun maailma oli vielä viaton. Ja jo siinä kerrottiin yhdysvaltalaisesta Ivy League filosofian tohtorista, joka ylpeili sillä, että ei lukenut opiskelujensa aikanaan yhtään ainoaa kirjaa. Miksi lukea Kantin pitkäveteisiä kirjoja, kun voi lukaista tiivistelmän wikipediasta, oli hänen ajatuksensa.
Mitäpä siitä, että kirjaa syvälukiessa aivot toimivat täysin eri tavoin kuin netissä hyppiessä...
Eliittiä ei mitata someseuraajien määrällä ja kirjallisuutta löytyy nykyään muussakin kuin paperimuodossa. Formaatilla ei sinällään ole väliä, vaan kirjojen välittämillä ajatuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla ihmisillä olisi sama koulutustaso ja kaikki tienaisi saman verran niin yhteiskuntaluokkia ei olisi.
Miksi muuten nykyaikana tuo koulutus on noussut aivan valtavaan arvoon ja se määrittelee elämää todella paljon mikä koulutustaso on?
Ennen vanhaa myös ne kouluttamattomat sekä matalasti koulutetut tienasi hyvin mutta nykyään vain vähintään amk tason koulutus tuo edes kohtuullisen elintason.
Raha ei pysy kaikilla.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla ihmisillä olisi sama koulutustaso ja kaikki tienaisi saman verran niin yhteiskuntaluokkia ei olisi.
Miksi muuten nykyaikana tuo koulutus on noussut aivan valtavaan arvoon ja se määrittelee elämää todella paljon mikä koulutustaso on?
Ennen vanhaa myös ne kouluttamattomat sekä matalasti koulutetut tienasi hyvin mutta nykyään vain vähintään amk tason koulutus tuo edes kohtuullisen elintason.
Raha ei pysy kaikilla.
Ei niin yhteiskunta riistää eniten kansalaisilta rahaa täällä verojen ja eläkemaksujen muodossa.
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla ihmisillä olisi sama koulutustaso ja kaikki tienaisi saman verran niin yhteiskuntaluokkia ei olisi.
Miksi muuten nykyaikana tuo koulutus on noussut aivan valtavaan arvoon ja se määrittelee elämää todella paljon mikä koulutustaso on?
Ennen vanhaa myös ne kouluttamattomat sekä matalasti koulutetut tienasi hyvin mutta nykyään vain vähintään amk tason koulutus tuo edes kohtuullisen elintason.
Raha ei pysy kaikilla.
Mites se Ranta-Ahon dynastian bisnekset menikään. Iskällä ulosotossa vajaa miljoona, poika linnassa eikä taida siskollakaan kovin vahvasti mennä. Taisi duunaritausta puskea esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.
Marx oli oikeassa näissä jutuissa.
Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.
Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.
Rumasti sanottu.
T: keskiluokkainen suuresti siistijöiden ja lähihoitajien töitä tekeviä kunnioittava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.
Tämä oli nähtävissä jo 80-luvulla. Pieni tie oli kerrostalojen ja okt-alueen välissä. Minä asuin jälkimmäisellä. Kerrostalotkin olivat osittain omistusasuntoja, eivätkä sinänsä mitään ghettoa, vaan alueen läpi saattoi ekaluokkalainen mennä turvallisesti kouluun.
OKT-puolen lapset leikkivät keskenään ja kerrostalopuolen lapset keskenään, vaikka samoilla luokilla oltiin koulussa.
Tuohon vaikuttaa varmasti sekin, että jos meillä oli puolen hehtaarin okt-tontti ja 120m2 okt missä leikkiä, ja toisilla se kälyinen kerrostalon piha. Kerran taisi käydä siellä kerrostalon pihalla leikkimässä, mutta eihän siinä ollut mitään järkeä! Kaikki okt-puolen kaveritkin tulivat meidän tontille mieluiten, koska se oli isoin, kallioinen ja metsäinen. Yhden kuusen alaoksa toimi keinuna ja sitä rataa.
Pointti on siis se, että ei niillä kerrostalon lapsilla ole mitään tarjottavaa sille okt-puolen lapselle, jonka mielikuvitus on kehittynyt metsäleikeissä. Ei se kolhoosikeinussa keinuminen tunnu kovinkaan ihmeelliseltä kun on tottunut keinumaan omassa kuusessaan. Muutenkin minä ja kaverini leikimme aika hiljaisia kuvitteluleikkejä, ja se toisen puolen leikkiminen oli lähinnä huutamista ja juoksemista.
Kotikasvatus muuten näkyy hyvin pienten lasten leikeissä. Jos lapselle ei ole luettu, sen mielikuvitus ja sanavarasto ovat kehittymättömämpiä ja leikit tylsempiä.
Mitä juuri luinkaan. Oletko tosissasi.
Onhan se noin. Jos lapset lukevat, heille kehittyy enemmän juonia leikkeihin ja maailma on avarampi. Nykyisin vain akateemisten lapset lukevat.
höpöhöpö, osa vähemmän koulutettujen lapsista lukee ja menestyy koulussa, kotona kannustetaan, ei tietenkään kaikki ei missään ryhmässä. Pelit sun muut hilavitkuttimet ovat vallanneet osan lapsista.
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on ihan oikein, ettei kermaperseitä pääsetä muuttamaan omaan kuplaansa hienostoalueilleen vaan näkevät köyhempien ihmisten seassa sitä oikeaa elämää ja myös kermaperseiden kakarat näkevät"huono-osaisemman"koulukaverin kotiin mennessään oikeaa elämää ja ehkä tajuaa, että hän elää kuplassa jonka kermapersevanhemmat ovat kullanmurulleen rakentaneet.
Tässä on se ongelma, että niille huonosti voiville lapsille muodostuu sellainen käsitys, että vain se huonosti voiminen on oikeaa elämää. Varsinkin jos vanhemmat puhuvat siihen sävyyn, etä paremmin voiminen olisi jotain kermaperseilyä.
He eivät näe sitä, että ei ole pakko voida huonosti, vaan voi myös tehdä parempia valintoja. Siksi on hienoa, jos joku paremmin voivan perheen lapsi jaksaa olla huonosti voivan perheen lapsen kaveri. Siten se huonommin voivan perheen lapsi pääsee näkemään muutakin elämää kuin sitä kurjuutta ja kaljan kittaamista.
Jos kaikki mitä ympärillään näkee on sitä huonosti voimista, siitä tulee se uusi normaali eikä elämässä ole malleja sille, että se elämä voisi mennä toisellakin tapaa. Voisi esim. opiskella ja käydä töissä ja tienata rahaa.
Täytyy sanoa että vaikka joskus arvostelenkin (kylläkin hyvästä syystä ja perustellusti) palstan naiskirjoittajia, niin Kaffebulla kirjoittaa tässä ketjussa täyttä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa duunarit kuvittelevat olevansa yläluokkaa. Koulutus ei merkitse mitään vaan raha.
Jos se alaluokkainen mutta yritteliäs, kunnollinen ja menestynyt menee asumaan koulutetulle alueelle, häntä karsastetaan kauheana nousukkaana. Ja toisinpäin, ei auta mennäkään köyhien mestoille kiusattavaksi.
Riippuu siitä miten käyttäydyt siellä.
Jos ensi töiksesi hankit kovaäänisen auton ja kutsut junttikaverisi paljubileisiin möykkäämään, niin kyllä, sinua karsastetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkayhteiskunta ei oikeasti ole missään vaiheessa kadonnut muuta kuin näennäisesti. Se on näkynyt koko ajan perheiden hyvinkin erilaisissa elintavoissa, kasvatusmetodeissa ja vapaa-ajan viettotavoissa.
Kyllä vaan. Jotkut on halunneet uskotella, että sitä ei muka olisi: keskiluokka omista syistään ja työväenluokka on niin tyhmää, että ei tajua olevansa tynnyrin pohjalla. Ja jos tajuaa, se syyttää siitä niekeriä, eikä ketään muuta. Ja ylempi luokka hyväksyy tämän hiljaisesti, koska saa itse olla rauhassa.
Marx oli oikeassa näissä jutuissa.
Ei siellä pohjalla työväenluokka ole vaan kaikenlaiset täysin syrjäytyneet. Siis ihmiset joilla ei ole edes siitä työstä enää moneen sukupolveen muistikuvaa.
Näiden ero työväenluokkaan on kuitenkin pienempi kuin työväenluokan ero keskiluokkaan. Toki jotkut äärimmäisen ammattitaitoiset erikoisalan duunarit on erikseen, heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa duuniinsa ja olosuhteihinsa, mutta kyllä se lähihoitaja tai siivooja on lähempänä sitä syrjäytynyttä työtöntä kuin ylemmän keskiluokan tyyppiä.
Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut mitään työväenluokkaa. Ääriv...toa lukuun ottamatta kukaan ei halua tunnustaa kuuluvansa työväenluokkaan tai yleensäkään mihinkään 1800-luvun ihmisviha-ajatteluun perustuvaan yhteiskuntaluokkaan.
V-puolueet ovat korvanneet kurjistumisteorian id-politiikan käsitteillä, koska työväenluokan tilalle on täytynyt keksiä uusia uhriutettavia ihmisryhmiä. Toimittaja löytää heitä aina poliittisiin tarkoituksiinsa ja jättää tietenkin mainitsematta, että esim. opiskelemalla ammatin tai asuinmaan kielen ja irtautumalla oman kaupunginosansa sosiaalisista ryhmistä he voisivat ihan itse parantaa merkittävästi asemaansa.
On työväenluokka vieläkin mutta se on köyhtynyt kun reaalitulot ovat monella alalla laskeneet. Työväenluokka ei näy koska se on hiljainen.ei sillä ole montaa puolustajaa. Se on näkymätön koska sen tulotaso ei mahdollista useimmille keskiluokkaista elämää. Ei siivooja, lähäri, keittäjä, marketin kassa, roskakuski, rakennusmies, tehdatyöläinen, vartija ym Seurustele keskiluokan kanssa vapaa ajallaan. Harrastukset ovat edullisia. Joku kuntosali, kansanopiston kurssit yms nyt joku sanoo että mainitsemissani ammateissa voi tienata yli 2000 € kuussa. Mutta euron arvo ei ole sama kuin siihen liittyessä. Se on nyt jotain 4 mk tai jopa alempi. Rahanarvolaskureilla voi leikkiä a huomata etteivät reaalipaljat ole nousseet kuin pari centtiä. Hinnat sitäkin enemmän.
Myös elinkustannukset ovat nousseet jo yli 10v nopeammin kuin palkat. Yksistään asumiskustannukset ovat nousseet vanhoissakin kerrostaloissa remonttien vuoksi jopa tuhansilla euroilla vuodessa. Nykyään alle 3000€ bruttona ansaitseva on matalatuloinen.
Et taida ihan tietää, mitä raksamiehet -ja roskakuskit- tienaa? Voin kertoa, että jopa lautapoikana rakennuksilla tienaa paremmin kuin monissa valkokaulustöissä.
Pitäisi nyt ensin päättää, onko työväenluokka köyhää, vai kouluttamatonta, vai sekä-että. Suomessa duunari voi, ja usein tienaakin, enemmän kuin tohtori. Ja itse asiassa moni tohtorikin on ruvennut duunariksi juuri siitä syystä. Tai muista syistä. Tunnen eräänkin, joka rupesi maanviljelijäksi. Onko se nyt sitten ylä- vai alaluokkaa, kun koulutus on korkea, mutta tekee köyhyysrajalla halveksittua työtä?
Hyvin kirjoitettu. Suu vaahdossa puhutaan korkeasti koulutetuista ja rikkaista ja sitten duunareista ja köyhistä, mutta käytännössä duunari voi pärjätä oikein hyvin ja akateeminen käy leipäjonossa. Ainakaan Suomessa nuo jakolinjat eivät ole erityisen vahvat. Samaten vaikka koulutusaste periytyy, on huvittavaa lukea näitä kommentteja, kuinka seurustellaan vain "oman tasoisten" kanssa. Olen duunariperheestä ja käynyt yliopiston, mutta kummasti vaan vanhempani jatkoivat minulle puhumista ja vaikka lapseni on duunari, mekin olemme puheväleissä. Aikanaan kun kävin lasten kanssa puistoissa ja kerhoissa, kyllä siellä seurustelivat keskenään sulassa sovussa niin lääkärit kuin keittäjät. Ja minusta tämä oli hienoa.
Raha ei kerro kaikkea. Akateeminen todennäköisemmin lukee kirjaa kuin on torilla rääkymässä villieläintä.
Juu, ei kerro. Jossain määrin harrastukset ym. vaihtelevat koulutustason mukaan, mutta toisaalta vaikka itse akateemisena olen lähinnä himolukija, tiedän akateemisia, jotka eivät todellakaan lue yhtään mitään. Ja esim. kirjastolaitoshan on antanut monille köyhemmille (koulutustasosta riippumatta) mahdollisuuden lukemiseen, eikä Suomessa duunaripiireissä lukemiseen ole suhtauduttu kovin negatiivisesti. Eli kaikenlaiset erot ovat Suomessa olleet kai pienempiä kuin monissa muissa maissa, mistä olisi syytä olla ylpeä. Tai no, en tiedä olenko suoraan sanoen siitä ylpeä, miten "rahvaanomaisesti" pääministerimme käyttäytyy :)
Olen itsekin duunariperheestä, missä luettiin ja lukemiseen kannustettiin urheiluharrastusten sijaan. Olimme vähemmistö ja informaatioteknologia uhkaa entisestään tehdä lukemista jälleen eliitin harrastuksen.
Edes eliitti ei lue nykyään, vain bibliofiilit.
Luin vuonna 2010 kirjoitetun kirjan siitä, miten netti tyhmentää ihmisiä ja heikentää keskittymiskykyä. Kirja oli kirjoitettu ennen älypuhelimia, kun maailma oli vielä viaton. Ja jo siinä kerrottiin yhdysvaltalaisesta Ivy League filosofian tohtorista, joka ylpeili sillä, että ei lukenut opiskelujensa aikanaan yhtään ainoaa kirjaa. Miksi lukea Kantin pitkäveteisiä kirjoja, kun voi lukaista tiivistelmän wikipediasta, oli hänen ajatuksensa.
Mitäpä siitä, että kirjaa syvälukiessa aivot toimivat täysin eri tavoin kuin netissä hyppiessä...
Ja silti olet netissä kommentoimassa, vieläpä mammapalstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi noin yleistää. En löydä nyt tutkimusta siitä miten liian tiheästi rakentaminen lisää ongelmia alueella. Liian paljon yksiöitä ja liian vähän perheasuntoja sekä liian pienet asunnot ovat yksi syy miksi järjestyshäiriöt lisääntyvät. Gryndereiden ahneus on suurin syy. Rakennettaan pellolle säilytystiloja johon tungetaan pienelle alueelle liikaa asukkaita.
Grynderi rakentaa täsmälleen asemakaavan mukaisesti ja kaupungin vaatimusten mukaan. Jos vaaditaan yksiöitä, niin niitä sitten tehdään.
Grynderin ensin lahjottua vihervassareita....
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla ihmisillä olisi sama koulutustaso ja kaikki tienaisi saman verran niin yhteiskuntaluokkia ei olisi.
Miksi muuten nykyaikana tuo koulutus on noussut aivan valtavaan arvoon ja se määrittelee elämää todella paljon mikä koulutustaso on?
Ennen vanhaa myös ne kouluttamattomat sekä matalastikoulutetut tienasi hyvin mutta nykyään vain vähintään amk tason koulutus tuo edes kohtuullisen elintason.
Olen samaa mieltä siitä, että koulutusta ja nimenomaan sen "tasoa" arvostetaan ihan suhteettomasti. Mutta kyllä edelleen on ammattikoulussa opiskeltavia ammatteja, joissa tienaa ihan hyvin. Vanhempani olivat juuri näitä ihan kouluttamattomia, mutta siihen maailman aikaan töitä riitti kaikille. Eivät ne palkat nyt ihan hulppeita kuitenkaan olleet ja kyllä varmaan ammattikoulun käynyt kuljetusalalla työskentelevä poikani saa kutakuinkin saman tasoista palkkaa, noin karkeasti arvioiden. Eli ei paljon, mutta nämä ihmiset työllistyvät usein jo parikymppisinä, ei senttiäkään opintolainaa ja aina töitä. Ja paljon riippuu ihan kulutustottumuksista. Se iso hyppäys köyhyydestä ja sellaisesta näköalattomuudesta elämän hallintaan tapahtuu siinä kohtaa, kun ihminen hankkii edes sen ns. matalimman tason koulutuksen. Siitä ylöspäin ammattikorkeakoulutasolle palkat varmaan joo nousevat keskimäärin (vaihdellen paljon alasta toiseen), mutta ehkä työllistymismahdollisuudetkin kapenevat kilpailun takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tätä segeraatiota äänekkäimmin vastustavat eivät itse asu näillä alueilla tai laita lapsiaan näiden alueiden kouluihin?
Olisi vaan uskottavampaa jos näyttäisivät esimerkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut alueella, jossa on ollut tuollaista "sosiaalista sekoittamista", eli omistusasunnot ja kunnan vuokra-asunnot likellä toisiaan. Lopputuloksena se meni siihen, että kunnan asunnoissa asuvat hengasivat omissa oloissaan, samoin omistusasuntojen lapset. Oletan että omistusasujien vanhemmat olivat ehkä kieltäneet lapsiaan hengaamasta siellä, mutta olis se myös niinkin, että nämä kunnan asunnoissa asuvat lapset eivät itsekään halunneet hengata noiden kanssa. Kyllä se ajatusmaailma lähtee eri suuntiin nuorena ja alkaa näkyä selvästi siinä yläasteelle tullessa. Toki on aina poikkeuksia.
Tämä oli nähtävissä jo 80-luvulla. Pieni tie oli kerrostalojen ja okt-alueen välissä. Minä asuin jälkimmäisellä. Kerrostalotkin olivat osittain omistusasuntoja, eivätkä sinänsä mitään ghettoa, vaan alueen läpi saattoi ekaluokkalainen mennä turvallisesti kouluun.
OKT-puolen lapset leikkivät keskenään ja kerrostalopuolen lapset keskenään, vaikka samoilla luokilla oltiin koulussa.
Tuohon vaikuttaa varmasti sekin, että jos meillä oli puolen hehtaarin okt-tontti ja 120m2 okt missä leikkiä, ja toisilla se kälyinen kerrostalon piha. Kerran taisi käydä siellä kerrostalon pihalla leikkimässä, mutta eihän siinä ollut mitään järkeä! Kaikki okt-puolen kaveritkin tulivat meidän tontille mieluiten, koska se oli isoin, kallioinen ja metsäinen. Yhden kuusen alaoksa toimi keinuna ja sitä rataa.
Pointti on siis se, että ei niillä kerrostalon lapsilla ole mitään tarjottavaa sille okt-puolen lapselle, jonka mielikuvitus on kehittynyt metsäleikeissä. Ei se kolhoosikeinussa keinuminen tunnu kovinkaan ihmeelliseltä kun on tottunut keinumaan omassa kuusessaan. Muutenkin minä ja kaverini leikimme aika hiljaisia kuvitteluleikkejä, ja se toisen puolen leikkiminen oli lähinnä huutamista ja juoksemista.
Kotikasvatus muuten näkyy hyvin pienten lasten leikeissä. Jos lapselle ei ole luettu, sen mielikuvitus ja sanavarasto ovat kehittymättömämpiä ja leikit tylsempiä.
Mitä juuri luinkaan. Oletko tosissasi.
Onhan se noin. Jos lapset lukevat, heille kehittyy enemmän juonia leikkeihin ja maailma on avarampi. Nykyisin vain akateemisten lapset lukevat.
höpöhöpö, osa vähemmän koulutettujen lapsista lukee ja menestyy koulussa, kotona kannustetaan, ei tietenkään kaikki ei missään ryhmässä. Pelit sun muut hilavitkuttimet ovat vallanneet osan lapsista.
Tämä on jotenkin jännä ajatus, että akateemisten lapset olisivat aina näitä rauhallisia lukijoita, jotka laskevat kirjan sivuun vain kiiruhtaakseen pianotunnille. Mitä olen viime vuosina seurannut lapsia, niin tosi paljon enemmän on keskittymiskyvyttömyyttä, eikä se tunnu enää kytkeytyvän mihinkään perhetaustaan. Digilaitteet ovat huumetta monille lapsille ja tällaisen lapsen keskittymiskyky on viisi sekuntia, vaikka vanhemmilla olisi mitkä tohtorin arvot. Ja sitten täällä keskustellaan siitä, miten hyvin koulutetut haluavat lapsensa hyvien alueiden kouluihin, joissa on rauhallisempaa! Ne lapset itse tekevät sen rauhattomuuden ihan mihin vaan kouluun (hyvänä apuna tässä ilmiöt ja avarat ympäristöt ym.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilla ollut kavereina ns alempaa sosiaaliluokkaa. Ihan skarppeja lapsia mutta pari on näpistellyt, mun kolikkokiposta tai lasten keräilykortteja tms. Lapseni eivät halua olla näiden näpistelijöiden kanssa, eikä minusta ole sellaista vaatimaan vaikka varmaan fiksu rehellinen kaveri olisi hyvä esimerkki. Omat kuplakullanmuruni paheksuivat jopa bussilla pummilla menevää kaveria, kun olen opettanut rehelliseksi. Oli hyvät keskustelut siitä että pummilla meno on väärin mutta kaveria ei silti käräytetä.
Toi näpistely, pummilla matkustaminen ja muu loismainen elämäntapa on pirtu vanhemmilta. Noissa piireissä käytetään kaikki mahdollisuudet hyväksi käyttää muita.
No kuule, meidän likan kaverioli kaupungin eniten tienaavanan iskän lapsukainen. Varasti barbien vaatteita ja lopulta barbinkin.
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikilla ihmisillä olisi sama koulutustaso ja kaikki tienaisi saman verran niin yhteiskuntaluokkia ei olisi.
Miksi muuten nykyaikana tuo koulutus on noussut aivan valtavaan arvoon ja se määrittelee elämää todella paljon mikä koulutustaso on?
Ennen vanhaa myös ne kouluttamattomat sekä matalasti koulutetut tienasi hyvin mutta nykyään vain vähintään amk tason koulutus tuo edes kohtuullisen elintason.
Raha ei pysy kaikilla.
Mites se Ranta-Ahon dynastian bisnekset menikään. Iskällä ulosotossa vajaa miljoona, poika linnassa eikä taida siskollakaan kovin vahvasti mennä. Taisi duunaritausta puskea esiin.[/quote
Tästä perheestä yläluokka on hyvin kaukana. Luokan määrittelee ennekaikkea tausta ja sivistyneisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa duunarit kuvittelevat olevansa yläluokkaa. Koulutus ei merkitse mitään vaan raha.
Jos se alaluokkainen mutta yritteliäs, kunnollinen ja menestynyt menee asumaan koulutetulle alueelle, häntä karsastetaan kauheana nousukkaana. Ja toisinpäin, ei auta mennäkään köyhien mestoille kiusattavaksi.
Riippuu siitä miten käyttäydyt siellä.
Jos ensi töiksesi hankit kovaäänisen auton ja kutsut junttikaverisi paljubileisiin möykkäämään, niin kyllä, sinua karsastetaan.
monet maaseudulta ja tuppukylistä
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse havainnu sen että kyllä tälläinen ilmiö on suomeen tullut ja se on voimistunut 2000-luvulla.
Näen itse asian niin että nykyään koulutus on se kaikkein tärkein asia ja se määrää mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, jos olet matalastikoulutettu niin olet pienituloinen ja jos taasen korkeastikoulutettu niin olet hyvätuloinen, näiden välillä on aika iso kuilu ja se tuntuu olevan vain kasvanut tässä 2000-luvulla.
Koulutustaso määrää elämässä paljon asioita kuten palkan,pariutumisen ja ystäväpiirin.
Väitän myös ettei tämä koske pelkästään suomea vaan eiköhän tuollainen luokkajako ole melkein kaikissa maissa maailmassa nykyään.
Itse asiassa jos olet yhtään lukenut historiaa niin tietäisit että asiat ei ole ihan noin. Vielä 60-luvulla akateemisesti koulutettu pappi, lääkäri tai virkamies pystyi pitämään taloudenhoitajaa ja vaimo oli kotona kotirouvana. Köyhät duunarit oikeasti elivät tosi niukasti, yksi perhe jossain yksiössä tai kaksiossa.
Kyllä elintasoerot on kaventuneet huomattavasti. Eivät suinkaan lisääntyneet.
Meillähän on tulonsiirroilla ja kovalla verotuksella kavennettu valtavasti niiitä eroja, mitkä vielä yli 50 vuotta sitten olivat oikeasti huomattavat.
nyt täytyy sijoittaa nk pitkällä tähtäyksellä
Vierailija kirjoitti:
No se on ihan oikein, ettei kermaperseitä pääsetä muuttamaan omaan kuplaansa hienostoalueilleen vaan näkevät köyhempien ihmisten seassa sitä oikeaa elämää ja myös kermaperseiden kakarat näkevät"huono-osaisemman"koulukaverin kotiin mennessään oikeaa elämää ja ehkä tajuaa, että hän elää kuplassa jonka kermapersevanhemmat ovat kullanmurulleen rakentaneet.
"Oikeaa elämää" eläneiden juoppojen kermaperseentyneenä jälkeläisenä voin ihan hyvällä omatunnolla sanoa että "oikea elämä" ei ole mitään muuta kuin ihan ikiomaa luuseriutta.
Onneksi oli sen verran paljon tuota esimerkkiä nokan alla lähituntumassa (ja aivan liian pitkään) että opin ainakin sen millaista elämää en todellakaan halua elää. Ja ennen kaikkea se, mitä lapseni eivät tule näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on tutkimuksia, että tietty määrä heikko-osaisia kouluissa kasvatta heidän osaamistaan, mutta ei heikennä paremmista löhtökohdista tulevien osaamista. Tästä ei hyvinvoiva varmaankaan pittaa, koska hänellä on muutakin mietittävää kuin se, että onko kouluissa levotonta. Lisäksi tämä on eettisesti herkkä asia, sillä tässä ilmiössä profiloidaan väistämättä lapsia heikko-osaisiin, maahanmuuttajataustaisiin ja mahdollisiin myöhemmin huonosti pärjääviin.
Mitä voisi tehdä? En tiedä. Mini oppinut ja hyväosainen kyllä kuuntelee usein, jos puhutaan tieteen auktoriteetilla. Tosin sitten kovempien arvojen menestyjät eivät ehkä edes kuuntele, vaan ajavat puhtoisesti vain oman lapsensa etuja.
Minkälainen on se vanhempi, joka EI aja oman lapsensa etuja?
Eipä sillä Viivin tulevaisuudella niin väliä, saati tämän päivän 'viihtymisellä", menköön vaikka mielenterveys koulukiusattuna, kunhan Topi-Leonidas, Tamara, Janica ja Ali saavat paremman kasvuympäristön????
Alue: Aihe vapaa
Edes eliitti ei lue nykyään, vain bibliofiilit.
Luin vuonna 2010 kirjoitetun kirjan siitä, miten netti tyhmentää ihmisiä ja heikentää keskittymiskykyä. Kirja oli kirjoitettu ennen älypuhelimia, kun maailma oli vielä viaton. Ja jo siinä kerrottiin yhdysvaltalaisesta Ivy League filosofian tohtorista, joka ylpeili sillä, että ei lukenut opiskelujensa aikanaan yhtään ainoaa kirjaa. Miksi lukea Kantin pitkäveteisiä kirjoja, kun voi lukaista tiivistelmän wikipediasta, oli hänen ajatuksensa.
Mitäpä siitä, että kirjaa syvälukiessa aivot toimivat täysin eri tavoin kuin netissä hyppiessä...