Lue keskustelun säännöt.
Huomaako jo pienestä lapsesta, jos hän on poikkeuksellisen älykäs?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni sanoi ekat sanansa 8kk ikäisenä ja puhui lauseilla puolitoistavuotiaana. Hän oppi itsekseen lukemaan neljä vuotiaana ja eskariaikaan luki itsekseen Veljeni Leijonamieltä jne.
Koulussa oppiminen oli aina helppoa ja hänen keskiarvonsa oli aina lähelle kymppiä. Hän kirjoitti hyvin ja pääsi toivomalleen alalle yliopistoon pisteillä. Hän viihtyy yliopistossa mainiosti, alkaa tekemään kandityötään syksyllä.
Toisaalta taas ystäväni lapsi oli levoton, auktoriteettejä kyseenalaistava, opettajille hankala. Kun hänelle eskari-ikäisenä tehtiin psykologiset testit, loppui psykologilla taulukko kesken. Kävi ilmi, että hän on huippuälykäs ja turhautunut. Koulussa hän ei ole loistanut, mutta varmasti tulee pärjäämään elämässään.
Älykkyys voi siis tulla esiin monella tavalla.
Tää on niiin totta! Mun oma sisko oli tuollainen levoton (ikiliikkuja, tosi atleettinen myös), auktoriteetteja kyseenalaistava, "hankala" ja omapäinen lapsi. Osasi jo 5veenä lukea, laskea ja vaikka mitä. Tylsistyi ilmeisesti niin pahasti eskarissa ja alakoulussa, kun osasi jo kaiken , mitä siellä opetettiin, ja purki turhautumistaan kaikkena häiriökäytöksenä. Teini-iässä selvisi, että on ns huippuälykäs.
Hän on nykyään pienen taaperon äiti itse, ja näen tuossa lapsessa hyvin paljon siskoni piirteitä.
Itse olen ns ihan tavis, samoin vanhempani :D entiiä mistä kaukaa nuo neron geenit on siskolle hypänneet
Huippuälykäs ja nero? Niin varmaan.
Täällä on taas tää trolli joka ei hyväksy sitä, että nainenkin voi olla älykäs 🤣🤣🤣
Tai sitten jotakuta ottaa päähän, kuinka joku kehtaa käyttää termejä huippuälykäs ja nero - tuo siskostaan kertova "tavis" vaikuttaa kirjoitustyyliltään siltä, ettei hän itse edes tiedä huippuälykkään ja neron eroa. Tai sitä, millainen ÄO niihin vaaditaan.
Hänen sisko on varmasti älykkäämpi kuin keskiverto maijameikäläinen, sitä en epäile. En kuitenkaan usko tavismuijan tietävän, onko sisko oikeasti nero. Tuo hänen kirjoitus nyt ei selvästi ollut se pointti, vaan koetti kertoa, ettei ne kaikki poikkeuksellisen älykkäät lapset ole välttämättä niitä hiljaisia ja mukautuva 'pikkuprofessori'-tyyppejä.Eikä toisaalta niitä häiriköitäkään. Häiriköinti ja muu huono käytös on vain kivempi selittää huippuälykkyydellä.
Tylsää heillä varmasti on koulussa ollut, mutta se ei vielä ole huippuälykkyyden merkki.
Peruskoulun oppisisällöt on helposti omaksuttavissa. Jos vain huippuälykkäät saisivat peruskoulusta kymppejä, niitä ei tulisi edes joka kouluun, joka luokasta nyt puhumattakaan.
Joka luokka-asteella on ehkä joku huippuälykäs? Toisaalta joillekin asuinalueelle näitä varmasti kerääntyy enemmän, joten voi olla joka luokallakin hyvin yksi tai jopa useampi huippuälykäs.
Riippuu siitä huippuälykkään määritelmästä. Jos pidetään rajana Mensan jäsenyyteen oikeuttavaa älykkyyttä, sellainen on 2 % väestöllä. Minusta huippuälykäs on vielä tätäkin älykkäämpi, sellainen, joka kolkuttelee jo Harvardin portteja, mutta huippuälykkyydelle ei ole mitään eksaktia määritelmää.
Jep, no jos luokka-asteella on vaikka 50-100 oppilasta, niin huippuälykkäitä on 1-2 oppilasta per ikäluokka. Ja ainakin pk-seudulla on hyvin erilaisia asuinalueita ja koulujen taso vaihtelee paljonkin, joten oppilasaines jakautunee myös epätasaisesti Esim jollain luma-luokalla saattaa olla useampi huippuälykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni sanoi ekat sanansa 8kk ikäisenä ja puhui lauseilla puolitoistavuotiaana. Hän oppi itsekseen lukemaan neljä vuotiaana ja eskariaikaan luki itsekseen Veljeni Leijonamieltä jne.
Koulussa oppiminen oli aina helppoa ja hänen keskiarvonsa oli aina lähelle kymppiä. Hän kirjoitti hyvin ja pääsi toivomalleen alalle yliopistoon pisteillä. Hän viihtyy yliopistossa mainiosti, alkaa tekemään kandityötään syksyllä.
Toisaalta taas ystäväni lapsi oli levoton, auktoriteettejä kyseenalaistava, opettajille hankala. Kun hänelle eskari-ikäisenä tehtiin psykologiset testit, loppui psykologilla taulukko kesken. Kävi ilmi, että hän on huippuälykäs ja turhautunut. Koulussa hän ei ole loistanut, mutta varmasti tulee pärjäämään elämässään.
Älykkyys voi siis tulla esiin monella tavalla.
Tää on niiin totta! Mun oma sisko oli tuollainen levoton (ikiliikkuja, tosi atleettinen myös), auktoriteetteja kyseenalaistava, "hankala" ja omapäinen lapsi. Osasi jo 5veenä lukea, laskea ja vaikka mitä. Tylsistyi ilmeisesti niin pahasti eskarissa ja alakoulussa, kun osasi jo kaiken , mitä siellä opetettiin, ja purki turhautumistaan kaikkena häiriökäytöksenä. Teini-iässä selvisi, että on ns huippuälykäs.
Hän on nykyään pienen taaperon äiti itse, ja näen tuossa lapsessa hyvin paljon siskoni piirteitä.
Itse olen ns ihan tavis, samoin vanhempani :D entiiä mistä kaukaa nuo neron geenit on siskolle hypänneet
Huippuälykäs ja nero? Niin varmaan.
Täällä on taas tää trolli joka ei hyväksy sitä, että nainenkin voi olla älykäs 🤣🤣🤣
Tai sitten jotakuta ottaa päähän, kuinka joku kehtaa käyttää termejä huippuälykäs ja nero - tuo siskostaan kertova "tavis" vaikuttaa kirjoitustyyliltään siltä, ettei hän itse edes tiedä huippuälykkään ja neron eroa. Tai sitä, millainen ÄO niihin vaaditaan.
Hänen sisko on varmasti älykkäämpi kuin keskiverto maijameikäläinen, sitä en epäile. En kuitenkaan usko tavismuijan tietävän, onko sisko oikeasti nero. Tuo hänen kirjoitus nyt ei selvästi ollut se pointti, vaan koetti kertoa, ettei ne kaikki poikkeuksellisen älykkäät lapset ole välttämättä niitä hiljaisia ja mukautuva 'pikkuprofessori'-tyyppejä.Eikä toisaalta niitä häiriköitäkään. Häiriköinti ja muu huono käytös on vain kivempi selittää huippuälykkyydellä.
Tylsää heillä varmasti on koulussa ollut, mutta se ei vielä ole huippuälykkyyden merkki.
Peruskoulun oppisisällöt on helposti omaksuttavissa. Jos vain huippuälykkäät saisivat peruskoulusta kymppejä, niitä ei tulisi edes joka kouluun, joka luokasta nyt puhumattakaan.
Joka luokka-asteella on ehkä joku huippuälykäs? Toisaalta joillekin asuinalueelle näitä varmasti kerääntyy enemmän, joten voi olla joka luokallakin hyvin yksi tai jopa useampi huippuälykäs.
Riippuu siitä huippuälykkään määritelmästä. Jos pidetään rajana Mensan jäsenyyteen oikeuttavaa älykkyyttä, sellainen on 2 % väestöllä. Minusta huippuälykäs on vielä tätäkin älykkäämpi, sellainen, joka kolkuttelee jo Harvardin portteja, mutta huippuälykkyydelle ei ole mitään eksaktia määritelmää.
Harvardin portit eivät valitettavasti kerro niin hirveästi mistään mitään.
Yhden tutun lapsi ilmeisesti menossa Harvardiin.. Mietinkin just et mitä sinne vaaditaan, että pääsee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni sanoi ekat sanansa 8kk ikäisenä ja puhui lauseilla puolitoistavuotiaana. Hän oppi itsekseen lukemaan neljä vuotiaana ja eskariaikaan luki itsekseen Veljeni Leijonamieltä jne.
Koulussa oppiminen oli aina helppoa ja hänen keskiarvonsa oli aina lähelle kymppiä. Hän kirjoitti hyvin ja pääsi toivomalleen alalle yliopistoon pisteillä. Hän viihtyy yliopistossa mainiosti, alkaa tekemään kandityötään syksyllä.
Toisaalta taas ystäväni lapsi oli levoton, auktoriteettejä kyseenalaistava, opettajille hankala. Kun hänelle eskari-ikäisenä tehtiin psykologiset testit, loppui psykologilla taulukko kesken. Kävi ilmi, että hän on huippuälykäs ja turhautunut. Koulussa hän ei ole loistanut, mutta varmasti tulee pärjäämään elämässään.
Älykkyys voi siis tulla esiin monella tavalla.
Tää on niiin totta! Mun oma sisko oli tuollainen levoton (ikiliikkuja, tosi atleettinen myös), auktoriteetteja kyseenalaistava, "hankala" ja omapäinen lapsi. Osasi jo 5veenä lukea, laskea ja vaikka mitä. Tylsistyi ilmeisesti niin pahasti eskarissa ja alakoulussa, kun osasi jo kaiken , mitä siellä opetettiin, ja purki turhautumistaan kaikkena häiriökäytöksenä. Teini-iässä selvisi, että on ns huippuälykäs.
Hän on nykyään pienen taaperon äiti itse, ja näen tuossa lapsessa hyvin paljon siskoni piirteitä.
Itse olen ns ihan tavis, samoin vanhempani :D entiiä mistä kaukaa nuo neron geenit on siskolle hypänneet
Huippuälykäs ja nero? Niin varmaan.
Täällä on taas tää trolli joka ei hyväksy sitä, että nainenkin voi olla älykäs 🤣🤣🤣
Tai sitten jotakuta ottaa päähän, kuinka joku kehtaa käyttää termejä huippuälykäs ja nero - tuo siskostaan kertova "tavis" vaikuttaa kirjoitustyyliltään siltä, ettei hän itse edes tiedä huippuälykkään ja neron eroa. Tai sitä, millainen ÄO niihin vaaditaan.
Hänen sisko on varmasti älykkäämpi kuin keskiverto maijameikäläinen, sitä en epäile. En kuitenkaan usko tavismuijan tietävän, onko sisko oikeasti nero. Tuo hänen kirjoitus nyt ei selvästi ollut se pointti, vaan koetti kertoa, ettei ne kaikki poikkeuksellisen älykkäät lapset ole välttämättä niitä hiljaisia ja mukautuva 'pikkuprofessori'-tyyppejä.Eikä toisaalta niitä häiriköitäkään. Häiriköinti ja muu huono käytös on vain kivempi selittää huippuälykkyydellä.
Summa summarum, ei ole olemassa mitään yhtä tiettyä tekijää, josta huomaisi onko lapsi poikkeuksellisen älykäs . Sitähän ap kysyy?
Eli vaikka joku ekaluokkalainen on vilkas häirikkö joka osaa jo lukea ja laskea ja ties mitä, ei voi sanoa onko hän varmasti mikään huippuälykkö. Ottaen huomioon, että meillä Suomessa peruskoulu alkaa verrattain myöhään, ihan keskivertolapsillakin on edellytykset oppia lukemaan ja laskemaan paaaljon ennen koulun alkua, mikäli kotiolosuhteet sen mahdollistaa.
Aikaisin lukemaan ja laskemaan oppiminen ei siis sinänsä kerro mitään.
Ja jos lapsi on temperamentiltaan sähäkkä ja helposti pitkästyvä, ei ihme että ottaa päähän pönöttää tunneilla jos ei opi mitään uutta - tämäkään ei kerro älykkyydestä, vaan luonne-eroista.Lapsillekin on olemassa älykkyystesti.
Älykkyys on hyvin pysyvää, joten lapsena luotettavasti älykkääksi todistettu on sitä myös aikuisena.
Ei taida ÄO-testit kuulua ihan jokaisen ekaluokkalaisen tehtävärepertuaariin?
Eikä sekään taida olla ihan peruskauraa, että jokaisella 7v lapsella joka osaa jo lukea tai laskea eikä siksi keskity tunneilla, tehtäisi ÄO-testi?
Lähinnä siis mietin, kuinka helposti lapsen oletettu älykkyys todistetaan, vai saako jossain päin Suomea muka tuon testin ihan tuosta vaan?
Kuka tätäkin alapeukuttaa? Ihan relevantti kysymys!
Ihanko totta jokainen luokan pikku häirikkö laitetaan älykkyystestiin, koska häiriköi tunneilla ja vanhemmat on sitä mieltä, että tekee niin koska "lapsemme on vain tylsistynyt älykkö"????
Omat lapseni eivät ole vielä koulumaailmassa, enkä omilta peruskouluvuosiltani myöskään muista kenenkään käyneen älykkyystestissä. Joten Komppaan tätä ihmettelyä
N33
Ne ovat osana kouluvalmiustestejä sekä neuropsykologisia tutkimuksia, joihin voi päätyä monenlaisista syistä.
Testit myös standardoidaan aina aika ajoin, jolloin niihin tarvitaan ihan tavallisia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa. Katse paljastaa. Pienellä vauvalla poikkeuksellisen tarkka havainnointi paljastaa.
Näin sanoisin minäkin, otoskoolla n=2. Matemaattisesti erityislahjakkkaaksi (lapsi on jo aikuinen ja pärjännyt hyvin kansainvälisissä matematiikkakilpailuissa) osoittautunut lapsi oli pienenä huomattavan tarkka katse ja havainnointikyky. Nyt päässä pyörivät matemaattiset ongelmat ja havainnot ympäristön tapahtumista jäävät vähäisemmiksi. :-D Normaalilahjainen lapsi, hänkin jo aikuinen, päivittää nykytilassa tämän neropatin havainnoinnissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni sanoi ekat sanansa 8kk ikäisenä ja puhui lauseilla puolitoistavuotiaana. Hän oppi itsekseen lukemaan neljä vuotiaana ja eskariaikaan luki itsekseen Veljeni Leijonamieltä jne.
Koulussa oppiminen oli aina helppoa ja hänen keskiarvonsa oli aina lähelle kymppiä. Hän kirjoitti hyvin ja pääsi toivomalleen alalle yliopistoon pisteillä. Hän viihtyy yliopistossa mainiosti, alkaa tekemään kandityötään syksyllä.
Toisaalta taas ystäväni lapsi oli levoton, auktoriteettejä kyseenalaistava, opettajille hankala. Kun hänelle eskari-ikäisenä tehtiin psykologiset testit, loppui psykologilla taulukko kesken. Kävi ilmi, että hän on huippuälykäs ja turhautunut. Koulussa hän ei ole loistanut, mutta varmasti tulee pärjäämään elämässään.
Älykkyys voi siis tulla esiin monella tavalla.
Tää on niiin totta! Mun oma sisko oli tuollainen levoton (ikiliikkuja, tosi atleettinen myös), auktoriteetteja kyseenalaistava, "hankala" ja omapäinen lapsi. Osasi jo 5veenä lukea, laskea ja vaikka mitä. Tylsistyi ilmeisesti niin pahasti eskarissa ja alakoulussa, kun osasi jo kaiken , mitä siellä opetettiin, ja purki turhautumistaan kaikkena häiriökäytöksenä. Teini-iässä selvisi, että on ns huippuälykäs.
Hän on nykyään pienen taaperon äiti itse, ja näen tuossa lapsessa hyvin paljon siskoni piirteitä.
Itse olen ns ihan tavis, samoin vanhempani :D entiiä mistä kaukaa nuo neron geenit on siskolle hypänneet
Huippuälykäs ja nero? Niin varmaan.
Täällä on taas tää trolli joka ei hyväksy sitä, että nainenkin voi olla älykäs 🤣🤣🤣
Tai sitten jotakuta ottaa päähän, kuinka joku kehtaa käyttää termejä huippuälykäs ja nero - tuo siskostaan kertova "tavis" vaikuttaa kirjoitustyyliltään siltä, ettei hän itse edes tiedä huippuälykkään ja neron eroa. Tai sitä, millainen ÄO niihin vaaditaan.
Hänen sisko on varmasti älykkäämpi kuin keskiverto maijameikäläinen, sitä en epäile. En kuitenkaan usko tavismuijan tietävän, onko sisko oikeasti nero. Tuo hänen kirjoitus nyt ei selvästi ollut se pointti, vaan koetti kertoa, ettei ne kaikki poikkeuksellisen älykkäät lapset ole välttämättä niitä hiljaisia ja mukautuva 'pikkuprofessori'-tyyppejä.Eikä toisaalta niitä häiriköitäkään. Häiriköinti ja muu huono käytös on vain kivempi selittää huippuälykkyydellä.
Tylsää heillä varmasti on koulussa ollut, mutta se ei vielä ole huippuälykkyyden merkki.
Peruskoulun oppisisällöt on helposti omaksuttavissa. Jos vain huippuälykkäät saisivat peruskoulusta kymppejä, niitä ei tulisi edes joka kouluun, joka luokasta nyt puhumattakaan.
Joka luokka-asteella on ehkä joku huippuälykäs? Toisaalta joillekin asuinalueelle näitä varmasti kerääntyy enemmän, joten voi olla joka luokallakin hyvin yksi tai jopa useampi huippuälykäs.
Riippuu siitä huippuälykkään määritelmästä. Jos pidetään rajana Mensan jäsenyyteen oikeuttavaa älykkyyttä, sellainen on 2 % väestöllä. Minusta huippuälykäs on vielä tätäkin älykkäämpi, sellainen, joka kolkuttelee jo Harvardin portteja, mutta huippuälykkyydelle ei ole mitään eksaktia määritelmää.
Harvardin portit eivät valitettavasti kerro niin hirveästi mistään mitään.
Yhden tutun lapsi ilmeisesti menossa Harvardiin.. Mietinkin just et mitä sinne vaaditaan, että pääsee?
Tuossa yksi tarina, tosin MIT:iin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väitä, että lapseni olisi erityisen älykäs maailman mittakaavalla, mutta omista lapsistani älykkäin.
Hän oli erilainen jo vuoden iässä. Hän halusi luokitella kaikkea: oppi kirjaimet ja numerot jo alle kaksivuotiaana, opetteli kauppakeskuksien ja automerkkien logot, halusi löytää kaikesta selityksen tai kaavan. Niinpä hän oli jo pienenä poikkeuksellinen kuviopäättelijä - hän ei miettinyt, hän vain katsoi kuvioita ja sanoi vastaukset.
Vastaavasti hän on kehittynyt hitaanlaisesti monella muulla elämänalueella.
Nyt kun mietin, niin kaikilla lapsillani on aika erikoiset lahjakkuusprofiilit. Aika näyttää, millainen lahjakkuus vie pitkälle ja millainen ei.
Mielestäni iso ongelma on juuri se että ajatellaan että elämässä pitäisi "päästä hirveän pitkälle".
Niin kun tuotakin asiaa voi tarkastella niin monesta eri näkökulmasta. Onko sellainen ihminen päässyt pitkälle, joka on tienannut miljoonaomaisuuden? Opiskellut mahdollisimman pitkälle? Sellainen joka on sinut itsensä kanssa ja tekee jotain sellaista josta nauttii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni sanoi ekat sanansa 8kk ikäisenä ja puhui lauseilla puolitoistavuotiaana. Hän oppi itsekseen lukemaan neljä vuotiaana ja eskariaikaan luki itsekseen Veljeni Leijonamieltä jne.
Koulussa oppiminen oli aina helppoa ja hänen keskiarvonsa oli aina lähelle kymppiä. Hän kirjoitti hyvin ja pääsi toivomalleen alalle yliopistoon pisteillä. Hän viihtyy yliopistossa mainiosti, alkaa tekemään kandityötään syksyllä.
Toisaalta taas ystäväni lapsi oli levoton, auktoriteettejä kyseenalaistava, opettajille hankala. Kun hänelle eskari-ikäisenä tehtiin psykologiset testit, loppui psykologilla taulukko kesken. Kävi ilmi, että hän on huippuälykäs ja turhautunut. Koulussa hän ei ole loistanut, mutta varmasti tulee pärjäämään elämässään.
Älykkyys voi siis tulla esiin monella tavalla.
Tää on niiin totta! Mun oma sisko oli tuollainen levoton (ikiliikkuja, tosi atleettinen myös), auktoriteetteja kyseenalaistava, "hankala" ja omapäinen lapsi. Osasi jo 5veenä lukea, laskea ja vaikka mitä. Tylsistyi ilmeisesti niin pahasti eskarissa ja alakoulussa, kun osasi jo kaiken , mitä siellä opetettiin, ja purki turhautumistaan kaikkena häiriökäytöksenä. Teini-iässä selvisi, että on ns huippuälykäs.
Hän on nykyään pienen taaperon äiti itse, ja näen tuossa lapsessa hyvin paljon siskoni piirteitä.
Itse olen ns ihan tavis, samoin vanhempani :D entiiä mistä kaukaa nuo neron geenit on siskolle hypänneet
Huippuälykäs ja nero? Niin varmaan.
Täällä on taas tää trolli joka ei hyväksy sitä, että nainenkin voi olla älykäs 🤣🤣🤣
Tai sitten jotakuta ottaa päähän, kuinka joku kehtaa käyttää termejä huippuälykäs ja nero - tuo siskostaan kertova "tavis" vaikuttaa kirjoitustyyliltään siltä, ettei hän itse edes tiedä huippuälykkään ja neron eroa. Tai sitä, millainen ÄO niihin vaaditaan.
Hänen sisko on varmasti älykkäämpi kuin keskiverto maijameikäläinen, sitä en epäile. En kuitenkaan usko tavismuijan tietävän, onko sisko oikeasti nero. Tuo hänen kirjoitus nyt ei selvästi ollut se pointti, vaan koetti kertoa, ettei ne kaikki poikkeuksellisen älykkäät lapset ole välttämättä niitä hiljaisia ja mukautuva 'pikkuprofessori'-tyyppejä.Eikä toisaalta niitä häiriköitäkään. Häiriköinti ja muu huono käytös on vain kivempi selittää huippuälykkyydellä.
Summa summarum, ei ole olemassa mitään yhtä tiettyä tekijää, josta huomaisi onko lapsi poikkeuksellisen älykäs . Sitähän ap kysyy?
Eli vaikka joku ekaluokkalainen on vilkas häirikkö joka osaa jo lukea ja laskea ja ties mitä, ei voi sanoa onko hän varmasti mikään huippuälykkö. Ottaen huomioon, että meillä Suomessa peruskoulu alkaa verrattain myöhään, ihan keskivertolapsillakin on edellytykset oppia lukemaan ja laskemaan paaaljon ennen koulun alkua, mikäli kotiolosuhteet sen mahdollistaa.
Aikaisin lukemaan ja laskemaan oppiminen ei siis sinänsä kerro mitään.
Ja jos lapsi on temperamentiltaan sähäkkä ja helposti pitkästyvä, ei ihme että ottaa päähän pönöttää tunneilla jos ei opi mitään uutta - tämäkään ei kerro älykkyydestä, vaan luonne-eroista.Lapsillekin on olemassa älykkyystesti.
Älykkyys on hyvin pysyvää, joten lapsena luotettavasti älykkääksi todistettu on sitä myös aikuisena.
Ei taida ÄO-testit kuulua ihan jokaisen ekaluokkalaisen tehtävärepertuaariin?
Eikä sekään taida olla ihan peruskauraa, että jokaisella 7v lapsella joka osaa jo lukea tai laskea eikä siksi keskity tunneilla, tehtäisi ÄO-testi?
Lähinnä siis mietin, kuinka helposti lapsen oletettu älykkyys todistetaan, vai saako jossain päin Suomea muka tuon testin ihan tuosta vaan?
Kuka tätäkin alapeukuttaa? Ihan relevantti kysymys!
Ihanko totta jokainen luokan pikku häirikkö laitetaan älykkyystestiin, koska häiriköi tunneilla ja vanhemmat on sitä mieltä, että tekee niin koska "lapsemme on vain tylsistynyt älykkö"????
Omat lapseni eivät ole vielä koulumaailmassa, enkä omilta peruskouluvuosiltani myöskään muista kenenkään käyneen älykkyystestissä. Joten Komppaan tätä ihmettelyä
N33
Ne lasten ÄO-testit on yleensä yksityisen tahon teettämiä, ja ne maksaa. Eli eivät todellakaan ole ihan jok'ikisen lähiömamman häirikkökullannupun saavutettavissa.
Sama se, onko häirikkö lähiömamman vai itseään hienostomammana pitävän tuotos. Yhtä rasittavaa seuraa se joka tapauksessa on opettajalle ja muille lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esikoiseni sanoi ekat sanansa 8kk ikäisenä ja puhui lauseilla puolitoistavuotiaana. Hän oppi itsekseen lukemaan neljä vuotiaana ja eskariaikaan luki itsekseen Veljeni Leijonamieltä jne.
Koulussa oppiminen oli aina helppoa ja hänen keskiarvonsa oli aina lähelle kymppiä. Hän kirjoitti hyvin ja pääsi toivomalleen alalle yliopistoon pisteillä. Hän viihtyy yliopistossa mainiosti, alkaa tekemään kandityötään syksyllä.
Toisaalta taas ystäväni lapsi oli levoton, auktoriteettejä kyseenalaistava, opettajille hankala. Kun hänelle eskari-ikäisenä tehtiin psykologiset testit, loppui psykologilla taulukko kesken. Kävi ilmi, että hän on huippuälykäs ja turhautunut. Koulussa hän ei ole loistanut, mutta varmasti tulee pärjäämään elämässään.
Älykkyys voi siis tulla esiin monella tavalla.
Tää on niiin totta! Mun oma sisko oli tuollainen levoton (ikiliikkuja, tosi atleettinen myös), auktoriteetteja kyseenalaistava, "hankala" ja omapäinen lapsi. Osasi jo 5veenä lukea, laskea ja vaikka mitä. Tylsistyi ilmeisesti niin pahasti eskarissa ja alakoulussa, kun osasi jo kaiken , mitä siellä opetettiin, ja purki turhautumistaan kaikkena häiriökäytöksenä. Teini-iässä selvisi, että on ns huippuälykäs.
Hän on nykyään pienen taaperon äiti itse, ja näen tuossa lapsessa hyvin paljon siskoni piirteitä.
Itse olen ns ihan tavis, samoin vanhempani :D entiiä mistä kaukaa nuo neron geenit on siskolle hypänneet
Huippuälykäs ja nero? Niin varmaan.
Täällä on taas tää trolli joka ei hyväksy sitä, että nainenkin voi olla älykäs 🤣🤣🤣
Tai sitten jotakuta ottaa päähän, kuinka joku kehtaa käyttää termejä huippuälykäs ja nero - tuo siskostaan kertova "tavis" vaikuttaa kirjoitustyyliltään siltä, ettei hän itse edes tiedä huippuälykkään ja neron eroa. Tai sitä, millainen ÄO niihin vaaditaan.
Hänen sisko on varmasti älykkäämpi kuin keskiverto maijameikäläinen, sitä en epäile. En kuitenkaan usko tavismuijan tietävän, onko sisko oikeasti nero. Tuo hänen kirjoitus nyt ei selvästi ollut se pointti, vaan koetti kertoa, ettei ne kaikki poikkeuksellisen älykkäät lapset ole välttämättä niitä hiljaisia ja mukautuva 'pikkuprofessori'-tyyppejä.Eikä toisaalta niitä häiriköitäkään. Häiriköinti ja muu huono käytös on vain kivempi selittää huippuälykkyydellä.
Summa summarum, ei ole olemassa mitään yhtä tiettyä tekijää, josta huomaisi onko lapsi poikkeuksellisen älykäs . Sitähän ap kysyy?
Eli vaikka joku ekaluokkalainen on vilkas häirikkö joka osaa jo lukea ja laskea ja ties mitä, ei voi sanoa onko hän varmasti mikään huippuälykkö. Ottaen huomioon, että meillä Suomessa peruskoulu alkaa verrattain myöhään, ihan keskivertolapsillakin on edellytykset oppia lukemaan ja laskemaan paaaljon ennen koulun alkua, mikäli kotiolosuhteet sen mahdollistaa.
Aikaisin lukemaan ja laskemaan oppiminen ei siis sinänsä kerro mitään.
Ja jos lapsi on temperamentiltaan sähäkkä ja helposti pitkästyvä, ei ihme että ottaa päähän pönöttää tunneilla jos ei opi mitään uutta - tämäkään ei kerro älykkyydestä, vaan luonne-eroista.Lapsillekin on olemassa älykkyystesti.
Älykkyys on hyvin pysyvää, joten lapsena luotettavasti älykkääksi todistettu on sitä myös aikuisena.
Ei taida ÄO-testit kuulua ihan jokaisen ekaluokkalaisen tehtävärepertuaariin?
Eikä sekään taida olla ihan peruskauraa, että jokaisella 7v lapsella joka osaa jo lukea tai laskea eikä siksi keskity tunneilla, tehtäisi ÄO-testi?
Lähinnä siis mietin, kuinka helposti lapsen oletettu älykkyys todistetaan, vai saako jossain päin Suomea muka tuon testin ihan tuosta vaan?
En ole tuo jota lainasit, mutta joo ei ole peruskauraa Suomessa. Jenkeissä tehdään enemmän vanhempien toiveesta näitä testejä. Omalle autistiselle lapselle on tehty kognitiivisten taitojen testausta pitkin ikää ja ikinä emme ole mitään älykkyysosamäärää käteen saaneet. Olemme saaneet eri osa-alueita, joissa jossain on ollu alle ikätason ja joissain yli ikätason. Nämä tulokset ovat myös vaihdelleet eri ikävaiheissa. Jos noissa testeissä huomataan, että lapsi osaa selvästi yli ikätason niin testiä ei jatketa huvin ja urheilun vuoksi vaan yleensä lopetetaan testi siihen sitten. Noita testejähän tehdään oppimisvaikeuksien ja tietysti kehitysvammaisuuden poissulkumielessä. Samoin saatetaan testata tarkkaavuuden pulmia sekä hahmottamisen vaikeutta, jotta lasta osataan tukea oikein.
Omalla lapsellani on epätasainen taitoprofiili, kuten autismikirjossa yleensä. Hänellä on erityislahjakkuuksia ja aika näyttää pystyykö niistä hyötymään elämässä vai ei. Suurin osa ketjuun kirjoittelijoista pitäisi lastani jälkeenjäänenä, vaikka tämä osaa joitain asioita (mm. matematiikka, tietämys mielenkiinnon kohteista) ikäistään huomattavasti paremmin. Hän ei kuitenkaan ole se lapsi, joka näyttää taitojaan muille huomion halussa. Mieluummin puuhastelee omiaan tai ihan rehellisesti sanottuna vaikka pyörii ympyrää kuin tulee vieraalle juttelemaan. Lukemaankin oppi niin, ettemme me vanhemmat edes tienneet että on sitä harjoitellut kun alkoi lukemaan.
Minä en ihan purematta niele näitä tarinoita "lapsineroista". Tietääkseni moni piti aikanaan Einsteiniäkin hitaana/tyhmänä. Usein lapsinerot ovat joissain asioissa huippuhyviä ja toisissa huippuhuonoja. Sitten on varmasti sellaisia normaalia fiksumpia lapsia, joille koulu ja sosiaaliset suhteet ovat helppoja. Oletan että osa tämän ketjun lapsista on juuri näitä. Näiden lasten älykkyyttä tuskin testataan missään, sillä pärjäävät elämässä suht hyvin ilman erityisiä ongelmia. Olisivat varmaan testatusti taidoiltaan yli keskiarvon/ikätason, mutta ei huomattavan suuressa määrin, sillä sellainen itsessään usein aiheuttaa myös haasteita elämään. Nämä lapset ovat ehkä sellaisia jotka sitten saavuttavat elämässä omia tavoitteitaan kivasti, mikä on hyvä ja hieno asia. Luulen, että he tuskin keksivät uusia mullistavia keksintöjä, sillä se vaatii tietynlaista luonteen ristiriitaisuutta ja omintakeisuutta. Eikä sillä että pitäisi kenenkään edes mitään tuollaista saavuttaa. Ihminen on arvokas aina. Ei tarvitse olla huippuälykäs ollakseen onnellinen ja merkityksellinen yhteisön jäsen. Ei täydy olla edes keskimääräisen älykäs tähän.
Kaikille lapsille soisin mahdollisuuden oppia omat vahvuudet ja panostaa niihin, mutta myös työstää haasteitaan rakastavassa ympäristössä. Elämässä tulee paljon murheita eteen. On tärkeää, että voi kokea olevansa hyvä juuri sellaisena kuin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tullut kirjailijaa kirjoitti:
Sisareni oppi lukemaan ja kirjoittamaan neljävuotiaana. Oli tosi hyvä kirjoittamaan erilaisia tarinoita. Suku odotti hänestä kirjailijaa tms.
Valitettavasti tämä ei ollut osoitus mistään erityisestä lahjakkuudesta, vaan sisko oli ihan tavallinen oppilas. Valmistui lähihoitajaksi ja työskentelee nyt vanhustenhoidossa.
Varhainen lukutaito ei tosiaan ennakoi älykkyyttä, usein jopa päinvastoin omien havaintojeni perusteella.
Tämä ei voi pitää paikkansa. Varhainen lukemaan oppiminen kertoo ainakin siitä että lapsella tuskin on mitään pahoja oppimisvaikeuksia.
Voi tietysti olla, mm. matemaattisia oppimisvaikeuksia, hahmottamisvaikeutta jne. Normaali ikä oppia lukemaan on n. 4-5-vuotta, jos lasta vain tuetaan tähän. Eli lapsi kuin lapsi oppii lukemaan tuossa iässä, jos hän siltä kiinnostuu ja siihen kannustetaan. Aivot ovat tuossa iässä kypsät lukemaan oppimiselle. Suomessa näin varhain ei lukemaan opeteta, ja tällä on epäilty olevan jopa etua ja sitä on pidetty jopa selittävänä tekijänä aikanaan hyville Pisa tuloksilla. Ajatuksella siis, että lapset keskittyvät omalle kehitysvaiheelle tärkeämpiin asioihin tuossa iässä, jos heille ei tarjota turhan formaalia opetusta. Tämä on toki nykyään muuttumaan päin, sillä esiopetuksessa opetellaan yhä enemmän lukemaan ja lukuvalmiuksia jo 4-5-vuotiaana.
Tutkimusten mukaan lukemisen oppimisen ajankohdalla ja myöhemmällä koulumenestyksellä ei ole yhteyttä. Eli varhainen lukemaan oppiminen ei ennusta koulumenestystä. Lukihäiriön se toki poissulkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joo huomaa :D niistää vaan harvoin kasvaa viksuja aikuisia
Aika moni ketjussa kutsuu lastaan älykkääksi sillä perusteella, että oppi 5-vuotiaana lukemaan. Vähän muutakin todistetta kaipaisin siitä älykkyydestä. Onko älykkyyden merkkejä ilmennyt vielä 5-vuotiskauden jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina se on se oma kultamussu vähintään nero.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni ketjussa kutsuu lastaan älykkääksi sillä perusteella, että oppi 5-vuotiaana lukemaan. Vähän muutakin todistetta kaipaisin siitä älykkyydestä. Onko älykkyyden merkkejä ilmennyt vielä 5-vuotiskauden jälkeenkin.
Tuttu lapsi osasi muun muassa kertoa lukemattoman määrän vitsejä 4- vuotiaana. Jutteli kahvipöydässä sujuvasti aiheesta kuin aiheesta aikusten kanssa. On myös musikaalisesti ja taiteellisesti lahjakas. Lukee paljon kirjoja. Koulussa aina ollut kaikki 9-10, on nyt yläkoulussa. En tiedä onko nero, mutta luokkansa paras ilmeisesti ainakin pojista, joten oletan että selvästi keskivertoa älykkäämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on usein sellainen joka haastaa aikuisen jo hyvin pienenä. Siis älyllisesti. Kyselee sellaisia jo alle kouluikäisenä, joihin aikuinen ei mitenkään osaa vastata.
Vierailija kirjoitti:
Aina se on se oma kultamussu vähintään nero.
Meillä ei omista lapsista kukaan ole nero. Ja voin sanoa että onneksi. Ovat pärjänneet ihan hyvin elämässä, kun taas jotkut tutut lapsnerot eivät välttämättä niinkään.
Yli ysin keskiarvo ei ainakaan minulle riitä vakuuttamaan, että olisin älykäs. Itselläni oli aikanaan yli 9 keskiarvo, enkä minä mitenkään poikkeuksellisen älykäs ole. Keskiarvoni perustui tunnolliseen koulutyöskentelyyn. Sama juttu toisella lapsellani. Teki koulutyöt huolellisesti, ja sillä sai keskiarvoksi yli 9. Hän on kuitenkin ajattelultaan jäykkä ja jääräpäinen. Eivät ne ole älykkyyden merkkejä.
Mutta toinen lapsistani, jonka keskiarvo on 9,8, on eri maata. Hän on sosiaalisesti lahjakas, fiksu, nokkela ja hoksaavainen sekä nopea oppimaan. Hän on ohittanut kyvyissään minut jo pari vuotta sitten, ja esim. hoksaa ratkaisut ongelmiin välittömästi ilman miettimistä. Itseltäni voisi mennä saman keksimiseen päiviä. Ihailen lapseni ongelmanratkaisutaitoa, luovuutta siinä, joustavuutta ajattelussaan, matemaattista ajattelua, nokkelaa huumoria, jne.
Vierailija kirjoitti:
Aina se on se oma kultamussu vähintään nero.
Ja jokaisen oma käsitys on ainoa oikea käsitys älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on usein sellainen joka haastaa aikuisen jo hyvin pienenä. Siis älyllisesti. Kyselee sellaisia jo alle kouluikäisenä, joihin aikuinen ei mitenkään osaa vastata.
Eikö lähes kaikki lapset kysele näitä alle kouluikäisenä? Omat lapset on kyselleet kaiken kuolemasta maailmasyntyyn ja pakoputken toiminnasta aina silmän toimintaan. Ei heistä mitään neroja tullut. Normaalia ikäänkuuluvaa uteliaisuutta ja halua olla vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Ihan siis kaikin puolin keskivertoa lapsia. Joissain hyviä, joissain huonoja. Ihania ja rakkaita, toivottavasti löytävät oman juttunsa ja menestyvät siinä, mutta eivät kyllä ihan oikeasti ole mitenkään mullistavan taitavia jossain.
Oli minullakin toki kauteni nuorena äitinä, jolloin pidin lapsiani suurin piirtein lahjoina maailmalle, mutta nyt kun ovat kasvaneet niin itsekin olen kasvanut äitinä ymmärtämään, että ihan omia persoonia ovat. Erityisiä äidille, mutta muulle maailmalle lopulta ihan tavallisia. Tätä monesti ystävien kanssa nauretaankin. Pienet lapset ovat aina neroja. Isot lapset, noh, kasvavat miksi kasvavat ja siihen ei lopulta vanhemmalla ole paljoa sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina se on se oma kultamussu vähintään nero.
Ja jokaisen oma käsitys on ainoa oikea käsitys älykkyydestä.
Keskivertoihminen ei edes pysty tunnistamaan älykkyyttä, koska keskivertoihmisen kapasiteetti ei riitä siihen. Toisin sanoen ei voi tunnistaa sellaista mistä ei itsellä ole kokemusta.
Harvardin portit eivät valitettavasti kerro niin hirveästi mistään mitään.