Huomaako jo pienestä lapsesta, jos hän on poikkeuksellisen älykäs?
Kommentit (181)
Mensalainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaani eivät toki yläkoulussa ole enää pikkulapsia, mutta älykkäimmät usein kertovat oppineensa lukemaan itsekseen leikki-ikäisenä.
On muuten paikkansa pitämätön myytti, että lahjakkaat voivat pitkästyessään olla koulussa alisuorittavia häirikköjä. Älykkäimmät ovat aina uteliaita ja monipuolisesti maailmasta kiinnostuneita ja kaikenlaista tietoa ja osaamista arvostavia ihmisiä. Opelle veetuilun sijaan he mieluummin keskustelevat ja imevät tietoa itseensä, ja uskon heidän olleen samanlaisia jo pieninä lapsina.
Tämä on juuri se perinteinen opettajan näkökulma. Miten voit olla varma ettei se seiskan oppilas ole huikean älykäs mutta alisuorittaja? Koululaitos ei testaa älykkyyttä, vaan pelkästään koulussa suoriutumista.
Suurimmassa osassa tapauksissa opettaja on varmasti oikeassa. Mutta löytyy myös poikkeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan siitä että on taidoissaan ikäisiään edellä. Ja siis useissa taidoissa. Lapsissa on muuten tosi paljon eroja miten kehittyvät. Toisaalta toiset saattavat puhjeta kukkaan myöhemminkin..
Tämä ei millään muotoa ennusta poikkeuksellista älykkyyttä (joskus toki voi), mutta todennäköisesti ylempää keskitasoa. Poikkeuksellisen älykkäillä on tavallista useammin poikkeavuutta kehityksessään ja hyvin monenlaisilla taustoilla ja lapsuuden kehityksellä voi kehkeytyä poikkeuksellisen älykäs ihminen.
Mieheni on hyvin älykäs ja itsenäinen ajattelija ja kirjoittaja. Hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan on värittänyt jonkinlaiset nepsy-ongelmat ja lisäksi mielenterveysongelmat, eikä kehityskulku hänellä ole mitenkään ollut ruusuilla tanssimista.
Mikä on poikkeuksellisen älykäs? Riittääkö 2 keskihajontaa yli normaalin vai pitääkö poikkeukselliseen olla 3?
Omasta lapsestani huomasin älykkyyden jo leikki-ikäisenä ja kouluvalmiusarvioon sisältynyt testi sen myös vahvisti. Koulumenestys oli erinomaista läpi kouluvuosien, yo-kirjoituksista tuli pelkkiä älliä.
Jotkut oppivat lukemaan jo neljävuotiaina. ja harrastavat matematiikkaa ja fysiikkaa esikouluiässä.
Ei valittanut koskaan tekemisen puutetta tai tylsyyttä. Hyvä keskittymiskyky. Ei lähtenyt muiden mukana juttuihin, jotka koki tyhminä.
Mitä älykkyys on? Siitä olisi hyvä lähteä.
Älykkään lapsen tunnistaa siitä, että sellainen löytyy useammin omasta perheestä kuin muiden.
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Sivusta seurannut kaverin lapsen kehitystä. Oppi kolme vuotiaana lukemaan ja laskemaan. Nyt 4,5- vuotiaana osaa yhteen ja vähennyslaskut, opettelee kaavoja yms.
Sai vauvana harvinaisen aivoinfarktin minkä takia toiminta aivoissa vahvempaa toisella ja heikkoa toisella puolella.
Lääkärit ovat sanoneet, että näistä lapsista kasvaa professoreja.Mutta vaikka lapsi on huippuälykäs, kärsii hän monesta elåmää haittaavasta ongelmasta: kyseessä erityisherkkä, autisminkirjon lapsi, jolla kuitenkin ylivilkkautta. Ei pysty olemaan paikallaan, vaan istuessakin "pomppii". Ei osaa pukea itse, ei osaa leikkiä ilman aikuisen tukea ja ohjausta. Ei omaa mielikuvista tai luovuutta, jota tarvittaisiin moniin asioihin ongelmanratkaisuihin.Ei osaa ottaa huomioon muita tilassa olevia ihmisiä ja lapsia
Kaikessa on siis puolensa ja puolensa.
Mitä kaavoja tuon ikäinen opettelee? Kuulostaa vähän erikoiselle, kun taso on vielä vasta yhteen- ja vähennyslasku.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Sivusta seurannut kaverin lapsen kehitystä. Oppi kolme vuotiaana lukemaan ja laskemaan. Nyt 4,5- vuotiaana osaa yhteen ja vähennyslaskut, opettelee kaavoja yms.
Sai vauvana harvinaisen aivoinfarktin minkä takia toiminta aivoissa vahvempaa toisella ja heikkoa toisella puolella.
Lääkärit ovat sanoneet, että näistä lapsista kasvaa professoreja.Mutta vaikka lapsi on huippuälykäs, kärsii hän monesta elåmää haittaavasta ongelmasta: kyseessä erityisherkkä, autisminkirjon lapsi, jolla kuitenkin ylivilkkautta. Ei pysty olemaan paikallaan, vaan istuessakin "pomppii". Ei osaa pukea itse, ei osaa leikkiä ilman aikuisen tukea ja ohjausta. Ei omaa mielikuvista tai luovuutta, jota tarvittaisiin moniin asioihin ongelmanratkaisuihin.Ei osaa ottaa huomioon muita tilassa olevia ihmisiä ja lapsia
Kaikessa on siis puolensa ja puolensa.
Mitä kaavoja tuon ikäinen opettelee? Kuulostaa vähän erikoiselle, kun taso on vielä vasta yhteen- ja vähennyslasku.
Vaikkapa kertolaskuun on kaava, joka koostuu pluslaskusta.
Kertolasku, esim. 2*5, on lyhyempi tapa ilmaista lasku 2+2+2+2+2.
Ei tullut kirjailijaa kirjoitti:
Sisareni oppi lukemaan ja kirjoittamaan neljävuotiaana. Oli tosi hyvä kirjoittamaan erilaisia tarinoita. Suku odotti hänestä kirjailijaa tms.
Valitettavasti tämä ei ollut osoitus mistään erityisestä lahjakkuudesta, vaan sisko oli ihan tavallinen oppilas. Valmistui lähihoitajaksi ja työskentelee nyt vanhustenhoidossa.
Varhainen lukutaito ei tosiaan ennakoi älykkyyttä, usein jopa päinvastoin omien havaintojeni perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väitä, että lapseni olisi erityisen älykäs maailman mittakaavalla, mutta omista lapsistani älykkäin.
Hän oli erilainen jo vuoden iässä. Hän halusi luokitella kaikkea: oppi kirjaimet ja numerot jo alle kaksivuotiaana, opetteli kauppakeskuksien ja automerkkien logot, halusi löytää kaikesta selityksen tai kaavan. Niinpä hän oli jo pienenä poikkeuksellinen kuviopäättelijä - hän ei miettinyt, hän vain katsoi kuvioita ja sanoi vastaukset.
Vastaavasti hän on kehittynyt hitaanlaisesti monella muulla elämänalueella.
Nyt kun mietin, niin kaikilla lapsillani on aika erikoiset lahjakkuusprofiilit. Aika näyttää, millainen lahjakkuus vie pitkälle ja millainen ei.
Autisteilla on pakkomielle kaavoihin ja järjestämiseen sekä jo varhain erityisiä mielenkiinnonkohteita joista oppivat kaiken. Kykyprofiili on kuitenkin epätasainen ja muilla kuin vahvoilla alueilla voi olla jopa kehitysvammaisuutta.
Kiitoksia tietoiskusta, mutta lapseni ei ole autisti.
T. Se, jota kommentoit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuraaja kirjoitti:
Sivusta seurannut kaverin lapsen kehitystä. Oppi kolme vuotiaana lukemaan ja laskemaan. Nyt 4,5- vuotiaana osaa yhteen ja vähennyslaskut, opettelee kaavoja yms.
Sai vauvana harvinaisen aivoinfarktin minkä takia toiminta aivoissa vahvempaa toisella ja heikkoa toisella puolella.
Lääkärit ovat sanoneet, että näistä lapsista kasvaa professoreja.Mutta vaikka lapsi on huippuälykäs, kärsii hän monesta elåmää haittaavasta ongelmasta: kyseessä erityisherkkä, autisminkirjon lapsi, jolla kuitenkin ylivilkkautta. Ei pysty olemaan paikallaan, vaan istuessakin "pomppii". Ei osaa pukea itse, ei osaa leikkiä ilman aikuisen tukea ja ohjausta. Ei omaa mielikuvista tai luovuutta, jota tarvittaisiin moniin asioihin ongelmanratkaisuihin.Ei osaa ottaa huomioon muita tilassa olevia ihmisiä ja lapsia
Kaikessa on siis puolensa ja puolensa.
Mitä kaavoja tuon ikäinen opettelee? Kuulostaa vähän erikoiselle, kun taso on vielä vasta yhteen- ja vähennyslasku.
Vaikkapa kertolaskuun on kaava, joka koostuu pluslaskusta.
Kertolasku, esim. 2*5, on lyhyempi tapa ilmaista lasku 2+2+2+2+2.
Eli opettelee kertolaskua, ei kaavoja. Kaavat ovat sitten ihan muuta. :) Kuulostaa, että kovasti vanhemmat panostavat opettamiseen, mutta se ei kuitenkaan ole vielä merkki älykkyydestä.
Kyllä varmasti jos kyseessä ihminen, joka 2 vuotiaana puhui neljää kieltä, 4 vuotiaana suoritti yliopistokursseja. Tällainen esim. Kim Ung-yong, ÄO 210, maailman korkein varmistettu ÄO. Yli 140 ÄO on hyvin harvinainen, vain 0,5%:lla ihmisistä. Tätä kun ajattelee niin toki on paljon ns. perusälykkäitä lapsissakin. Monen älykkyys voi olla enemmänkin näsäviisautta. Tai hyvää muistia.
Vierailija kirjoitti:
Ei tullut kirjailijaa kirjoitti:
Sisareni oppi lukemaan ja kirjoittamaan neljävuotiaana. Oli tosi hyvä kirjoittamaan erilaisia tarinoita. Suku odotti hänestä kirjailijaa tms.
Valitettavasti tämä ei ollut osoitus mistään erityisestä lahjakkuudesta, vaan sisko oli ihan tavallinen oppilas. Valmistui lähihoitajaksi ja työskentelee nyt vanhustenhoidossa.
Varhainen lukutaito ei tosiaan ennakoi älykkyyttä, usein jopa päinvastoin omien havaintojeni perusteella.
En oikein näe, mikä yhteys voisi olla varhaisen lukutaidon ja alhaisen älykkyyden välillä. Kuitenkin lukutaito vaatii jonkin verran älykkyyttä ja sopivan herkkyyskauden.
Se on kyllä taas ihan totta ja yleisesti todistettu, että varhaiset matematiikan kyvyt korreloivat myöhemmän koulumenestyksen kanssa selvemmin kuin varhainen lukutaito.
Lapsesta kaiken kaikkiaan on vaikeaa sanoa, onko hän lahjakas vai vain nopeasti kypsynyt. Tärkeintä lienee, että hän saa sopivasti haasteita ja ennen kaikkea paljon vapaata leikkiä. Se on kuin panisi rahaa pankkiin.
Minulla on kaksi lasta, jotka ovat esim. opinnoissaan osoittautuneet hyvin älykkäiksi.
Huomasin mm. jo vauvana hyvin tarkkaavaisen katseen. Molemmilla oli erikoisia kehityshyppyjä. Toinen oli kielellisesti lahjakas ja puhui pitkiä täydellisiä lauseita kun ikätoverit sanoivat tä-tää. Ihmiset jopa säikähtivät kun taapero avasi suunsa ja sanoi pitkän polveilevan lauseen.
Toinen oli mm muistipeleissä jo ihan pienenä poikkeuksellisen hyvä. Hän rakenteli ihan pienenä leluista ja palikoista monimutkaisia ja säännönmukaisia järjestelmiä. Hän onkin ollut sittemmin nimenomaan matemaattisesti lahjakas.
Eli kai sen voi havaita. Mutta molemmat toisaalta ovat olleet heikohkoja esim. pukemisessa ja monissa muissa normaaleissa toimissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä älykkyys on? Siitä olisi hyvä lähteä.
Erittäin hyvä pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä älykkyys on? Siitä olisi hyvä lähteä.
Erittäin hyvä pointti.
Minun nähdäkseni älykkyys on hermostollista nopeutta, prosessoritehoa. Kuka vain voi ratkaista älykkyystestin tehtäviä oikein, jos saa miettiä loputtomiin, mutta älykäs on se, joka ratkaisee ne nopeasti. Luin, että älykkäillä on jopa nopeampi reaktioaika kuin vähemmän älykkäillä, eli urheilijat eivät sittenkään ole tyhmiä...
Vierailija kirjoitti:
Huomaa. Katse paljastaa. Pienellä vauvalla poikkeuksellisen tarkka havainnointi paljastaa.
Pojallani oli erittäin tarkkaavainen katse jo vauvasta lähtien. Hän on nyt yläasteella, ei lue läksyjä mutta koulu sujuu silti, ilmeisesti tunnilla kuuntelu riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa. Katse paljastaa. Pienellä vauvalla poikkeuksellisen tarkka havainnointi paljastaa.
Pojallani oli erittäin tarkkaavainen katse jo vauvasta lähtien. Hän on nyt yläasteella, ei lue läksyjä mutta koulu sujuu silti, ilmeisesti tunnilla kuuntelu riittää.
Äitini muistaa aina kertoa, kuinka minä vauvana näytin siltä, että ymmärrän joka sanan. Äiti sitten höpötteli minulle päivät pitkät, vaikka vauvoille puhuminen ei siihen aikaan ainakaan äidin piireissä ollut tapana samalla tavalla kuin nykyään. Ei se varmaankaan ainakaan pahaa tehnyt.
En ole huippuälykäs, mutta olen tehnyt valvotuissa oloissa oikean älykkyystestin, ja pistemäärä olisi riittänyt juuri ja juuri Mensaan.
Omat lapseni ovat selvästi älykkäämpiä kuin minä, mutta eivät yhtä tarkkaavaisia. Silläkin on mielestäni suuri merkitys.
Tiedän tällaisen lapsen, joka vaikutti hyvin älykkäältä ennen kouluikää. Koulu ja perhekasvatus tuhosivat lupaavan alun ja teini-iässä hän oli jo ns. normaali.