Lue keskustelun säännöt.
Huomaako jo pienestä lapsesta, jos hän on poikkeuksellisen älykäs?
Kommentit (181)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että poikkeuksellisen vaihtelevan lahjakkuusprofiilin huomaa jo aika pienestä. Siis nää autismikirjon lapset, jotka osaa 4-vuotiaana piirtää kaavakuvia siitä miten auton moottori toimii tms, mutteivät millään oppisi pukemaan vaatteita oikein päälleen.
Tasaisen näppärät, kaikilla osa-alueilla ok pärjäävät eivät niin erotu, mutta heillä on paras ennuste.Niin, normaali kannattaa olla eikä mikään autistinen einstein.
Geenejään ei kukaan ole itse valinnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki omat lapseni valmistuivat yliopistosta jo kaksikymppisinä.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaani eivät toki yläkoulussa ole enää pikkulapsia, mutta älykkäimmät usein kertovat oppineensa lukemaan itsekseen leikki-ikäisenä.
On muuten paikkansa pitämätön myytti, että lahjakkaat voivat pitkästyessään olla koulussa alisuorittavia häirikköjä. Älykkäimmät ovat aina uteliaita ja monipuolisesti maailmasta kiinnostuneita ja kaikenlaista tietoa ja osaamista arvostavia ihmisiä. Opelle veetuilun sijaan he mieluummin keskustelevat ja imevät tietoa itseensä, ja uskon heidän olleen samanlaisia jo pieninä lapsina.
Minä ainakin alakoulussa aina veetuilin opettajalle ja hain sitä kautta viihdykettä ja kotona keskityin fiksuihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilaani eivät toki yläkoulussa ole enää pikkulapsia, mutta älykkäimmät usein kertovat oppineensa lukemaan itsekseen leikki-ikäisenä.
On muuten paikkansa pitämätön myytti, että lahjakkaat voivat pitkästyessään olla koulussa alisuorittavia häirikköjä. Älykkäimmät ovat aina uteliaita ja monipuolisesti maailmasta kiinnostuneita ja kaikenlaista tietoa ja osaamista arvostavia ihmisiä. Opelle veetuilun sijaan he mieluummin keskustelevat ja imevät tietoa itseensä, ja uskon heidän olleen samanlaisia jo pieninä lapsina.
Minä ainakin alakoulussa aina veetuilin opettajalle ja hain sitä kautta viihdykettä ja kotona keskityin fiksuihin asioihin.
No toki persoonallisuushäiriöisiä kiusaajia on sekä tyhmissä että älykkäissä.
Hankala näitä on alle kouluikäisistä lapsista tietää, kun lapset myös kehittyvät niin eri tahtiin. Oma lapseni oli tosi erikoinen alle 3-vuotiaana, koska kieli kehittyi niin nopeasti. Lauloi jo 1,5-vuotiaana täydellisesti monta laulua, opetteli eläinlajeja ja avaruuskappaleita kirjoista jo parivuotiaana ja muutenkin imi kaiken tiedon itseensä. No, nyt on lähellä eskari-ikää ja muut lapset ovat kehityksessä kuroneet erot umpeen ja oma lapsi on ihan tavallinen lapsi muiden joukossa. Ei toki heikoimmasta päästä kyvyiltään, muttei mikään huippuälykäskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ns. lapsi neroilla on joitain yhteneväisä piirteitä.
Lapsinerot mm. saattavat 2 vuotiaana oppia numerot ja laskea lukiomatematiikkaa 6 vuotiaina - tai aiemmin. Myös kielellinen kehittyminen saattaa olla poikkeuksellista. Eli 4 v joka osaa puhua saattaa käyttää sanoja ja ilmauksia joita yleensä käyttävät aikuiset tarjoten myöskin ratkaisuja.
Esim kysymykseen auton bensavalo palaa mitä pitäisi tehdä ja miten se vaikuttaa vastaus voi olla: "bensatankkiin pitäisi lisätä bensaa jonka sytytystulppa käytännössä räjäyttää, ja tämän aiheuttama paine sitten saa sylinterit liikkeelle ja saatu energia pyrittää kardaaniakselia, jolloin pyörät liikkuvat ja auto etenee. Lisätty bensaa määrä myöskin katkaisee bensatankissa olevan anturin toiminnan eikä bensavalo enää pala. Bensavalon virallinen termi on muuten polttoainevalo"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei pitäisi lokeroida älykkyyden tms mukaan. Mutta kyllähän ihmisen katseesta näkee kulkeeko päässä mitään.
Tyhjäpäillä on tyhjä katse.
Minä en ymmärrä tällaisia kommentteja. Millainen on tyhjä katse? Ainakin oma ryhmäni "tyhjäpäillä" ei ole lainkaan tyhjä katse. Pikemminkin hyvin intensiivisesti tarkkailevat toisia ja heidän tekemisiään ja sitten kommentoivat niitä negatiivisesti. Yksi autistinen sen sijaan omaa kyllä erittäin tyhjän katseen, mutta päässä kyllä kulkee huomattavasti enemmän asioita kuin keskivertomuksulla.
-eskarissa hoitaja
Minä taas tiedän täsmälleen ja näen ilmiön aina, kun katson oppilasryhmää. Sen erottaa heti katseesta, onko siellä joku kotona vai ei. Luultavasti pystyisin aika hyvin katseen perusteella päättelemään arvosanan ilman testaamista. Tyhmät oppilaat ovat semmoisia möllöttäjiä, toljottajia tai sitten höröttäjiä, joiden hörötys on sisäsyntyistä ja usein mihinkään liittymätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lapsia ei pitäisi lokeroida älykkyyden tms mukaan. Mutta kyllähän ihmisen katseesta näkee kulkeeko päässä mitään.
Tyhjäpäillä on tyhjä katse.
Minä en ymmärrä tällaisia kommentteja. Millainen on tyhjä katse? Ainakin oma ryhmäni "tyhjäpäillä" ei ole lainkaan tyhjä katse. Pikemminkin hyvin intensiivisesti tarkkailevat toisia ja heidän tekemisiään ja sitten kommentoivat niitä negatiivisesti. Yksi autistinen sen sijaan omaa kyllä erittäin tyhjän katseen, mutta päässä kyllä kulkee huomattavasti enemmän asioita kuin keskivertomuksulla.
-eskarissa hoitaja
Jos ei tiedä mikä on tyhjä katse, niin sitten omaa todennäköisesti itse tyhjän katseen. Ilkeys ja älykkyys ei muuten sulje toisiaan pois. Päinvastoin pikemminkin.
Kaikkein älykkäimpiä tuntemiani lapsia ovat ne, jotka ovat jo lapsena aika sarkastisia ja kriittisiä. Eli siis melkoisen v-mäisiä hoidettavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi poikani on varmasti keskimääräistä älykkäämpi. Hänellä kesti tosin kauan oppia puhumaan, mutta 5 vuotiaana luki ja laski jo kertolaskuja. Kun isosisko teki palapeliä sovittaen paloja paikoilleen, poika katseli paloja ja asetti ne heti oikeille paikoille. Kahden kodinkoneen vilkkuvia valoja hetken seurattuaan hän osasi kerto millaisella rytmillä valot vilkkuvat toisiinsa nähden. Oli varmaan ekaluokkalainen tuolloin. Koulussa opettajakin sanonut, että poika on älykäs. Hän on myös aina ollut kaikkien kaveri. Nyt poika on yläkoululainen ja varmasti ikäistään fiksumpi ja vastuullisempi.
Moni älykäs lapsi myös kokee ettei oikein kuulu porukkaan. Omanikäiset saattavat olla paljon lapsellisempia ja heillä voi älykkään mielestä olla hölmöt jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisareni oppi lukemaan ja kirjoittamaan neljävuotiaana. Oli tosi hyvä kirjoittamaan erilaisia tarinoita. Suku odotti hänestä kirjailijaa tms.
Valitettavasti tämä ei ollut osoitus mistään erityisestä lahjakkuudesta, vaan sisko oli ihan tavallinen oppilas. Valmistui lähihoitajaksi ja työskentelee nyt vanhustenhoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien mielestä se oma lapsi on älykäs
Tai ÄLYKKÄIN
Heh, hymyilin tälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tullut kirjailijaa kirjoitti:
Sisareni oppi lukemaan ja kirjoittamaan neljävuotiaana. Oli tosi hyvä kirjoittamaan erilaisia tarinoita. Suku odotti hänestä kirjailijaa tms.
Valitettavasti tämä ei ollut osoitus mistään erityisestä lahjakkuudesta, vaan sisko oli ihan tavallinen oppilas. Valmistui lähihoitajaksi ja työskentelee nyt vanhustenhoidossa.
On niitä älykkäitä lähihoitajissakin, usko tai älä. Älykkyys ja kunnianhimo työn suhteen ei välttämättä aina korreloi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli hoitolapsi, joka oli minun mielestäni poikkeuksellisen älykäs ja se näkyi jo viimeistään 3-vuotiaana. Hän kyseli paljon, kuunteli tarkkaan vastaukset, teki jatkokysymyksiä, päätteli itse, katsoi minua, kun selitin asioita, oikein näkyi, miten hänen aivoissaan raksutti, oli kiinnostunut luonnonilmiöistä ja tähtitieteestä. Ihme, jos tästä lapsesta en tulevina vuosina kuule, että on saanut jotain aikaan jollain tieteen alalla. Mulla on perhepäivähoitajana ollut varmaan yli sata hoitolasta, mutta tämä lapsi oli kyllä ainutlaatuinen.
Oletko kuullut , miten hän on elämässään pärjännyt ja minne hakeutunut?
Vierailija kirjoitti:
Oppilaani eivät toki yläkoulussa ole enää pikkulapsia, mutta älykkäimmät usein kertovat oppineensa lukemaan itsekseen leikki-ikäisenä.
On muuten paikkansa pitämätön myytti, että lahjakkaat voivat pitkästyessään olla koulussa alisuorittavia häirikköjä. Älykkäimmät ovat aina uteliaita ja monipuolisesti maailmasta kiinnostuneita ja kaikenlaista tietoa ja osaamista arvostavia ihmisiä. Opelle veetuilun sijaan he mieluummin keskustelevat ja imevät tietoa itseensä, ja uskon heidän olleen samanlaisia jo pieninä lapsina.
Tämä on juuri se perinteinen opettajan näkökulma. Miten voit olla varma ettei se seiskan oppilas ole huikean älykäs mutta alisuorittaja? Koululaitos ei testaa älykkyyttä, vaan pelkästään koulussa suoriutumista.
Luulisin, että lapseni on älykäs. Oppi lukemaan neljävuotiaana suomea ja vuotta myöhemmin englantia. Oli englanninkielisessä päiväkodissa ja imi sieltä lähes natiivitasoisen kielitaidon (natiivin opettajan mielipide). On pystynyt ylläpitämään tuota kielitaitoa vaikka on ollut jo useamman vuoden täysin suomenkielisessä koulussa ja tuttavapiirissä ei ole ketään kenen kanssa puhua säännöllisesti englantia. Lukee monen sadan sivun englanninkielisiä kirjoja. Kirjoittaa tarinoita ja sarjakuvia englanniksi. Nykysin leikkii vähemmän, mutta leikkii aina nimenomaan englanniksi. On nyt 9-vuotias.
Lisäksi on koulussa tehnyt koko ajan 1-2v ylempänä olevien tehtäviä matikassa ja äikässä. Opetteli esim. kertolaskut huvikseen koronakeväänä, kun eskari meni kiinni. On ollut aina hirvittävän tiedonjanoinen. Oppi kuukaudet joskus neli-viisivuotiaana ja pystyi hahmottamaan, että tammikuussa syntynyt on vanhempi kuin elokuussa syntynyt. On tutkinut huvikseen maailmankarttaa ja osannut jo pienestä asti sijoittaa maita oikeisiin maanosiin. Me vanhemmat emme ole koskaan tarjonneet näitä, että opiskele tästä, vaan kiinnostus on lähtenyt aina lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Moni älykäs lapsi myös kokee ettei oikein kuulu porukkaan. Omanikäiset saattavat olla paljon lapsellisempia ja heillä voi älykkään mielestä olla hölmöt jutut.
Mun tytöllä on vähän tätä ongelmaa. On vielä kaiken lisäksi pikkuvanha ainoa lapsi. Onneksi luokalta löytyi yksi samanhenkinen kaveri, joka ei ole niin lapsellinen kuin muut.
Yksi omista lapsistani ei liene huippuälykäs, mutta pärjää kuitenkin koulussa hyvin, oppi lukemaan nelivuotiaana jne. Käy hyvillä arvosanoilla yläkoulua ja ilmeisesti ei vielä koskaan tähän mennessä ole lukenut kokeisiin (mikä sekään nyt ei tietenkään ole kehuttava ominaisuus). Todistuksessa arvosanat kuitenkin kiitettäviä.
On nyt matematiikka/luonnontiede painotteisella luokalla, ja tylsistyy silti. Sanoo, ettei opi mitään, mitä ei osaisi jo valmiiksi. Kokee oppitunnit kovin pitkäveteisiksi.
Tylsistymisestä johtuen keksii helposti jotain omaa tekemistä, minkä opettaja herkästi kokee häiritsevänä. Luulen, osa opettajista kokee, että hän veetuilee.
7-vuotiaana piirsi kolmioita ja neliöitä ja osasi kertoa mitä oli piirtänyt? Vai mitä tämä tarkoitti.