Lue keskustelun säännöt.
Hylätty eläkepäätös työkyvyttömyydestä huolimatta
väsynyt jatkuvaan taisteluun
18.08.2022 |
Kokemuksia ja tietoa kaipaisin, siitä mikä johtaa hylättyyn määräisen eläkkeen päätökseen vaikka henkilö on todellakin aiheesta katsottu olevan työkyvytön.
Jos perusteena on vakava ja pitkään kestänyt masennus, neuropsykiatrinen häiriö, persoonallisuushäiriö ja kyseiset ongelmat ovat jatkuneet jo dokumentoidusti kymmeniä vuosia ja aiheuttaneet lopulta romahduksen ja työkyvyttömyyden sekä somaattisia oireita eikö maksajan näkökulmasta muka ehdot täyty?
Millaista työtä he uskovat, että henkilö joka ei pysty edes sängystä nousemaan ylös vointinsa takia voi tehdä? Puhelintyötäkö vai pitäisikö kenties perustaa yritys ja alkaa tarjoamaan seksipalveluita sängystä käsin?
Kommentit (171)
Kaikki pitää olla kokeiltuna: Kelan terapia, erilaiset ryhmäterapiat, nettiterapiat. Kaikki mahdolliset lääkkeet yksin ja eri yhdistelminä kokeiltu. Stimulaatiohoidot (transkraniaalinen jne.). Kuntoutustutkimus, työkykyarvio, toimintakykykartoitus ja työkokeilu pitää olla tehtynä. Oleellista on toimintakyvyn aste, ei välttämättä niinkään diagnoosit, tosin nykyään mt-syistä ei juurikaan pääse eläkkeelle jos ei ole jonkinlaista psykoottistasoista oirehdintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus mietin miten nämä hakemusten hylkääjät kestävät työtään. Näkevät ihan tasan varmasti, että hakemuksen henkilö on täysin työkyvytön, mutta liukuhihnalta jollain porsaanreiällä hylkäävät hakemuksen. Miettiikö ne sitä ahdinkoa miten pitkälle, johon ihminen sysätään.
Itse myös joskus miettinyt, että jos karma todella on olemassa, mahtaa monilla tk päätösten tekijöillä olla ankeat ajat edessään seuraavissa inkarnaatioissaan.
Vierailija kirjoitti:
"Hienoa sulle, mutta on parantumattomasti sairaita, jotka eivät silti pääse eläkkeelle eikä edes kuntoutustuelle. Sinä et sitten ollut parantumattomasti sairas"
40% työkyky etätöihin, joita tekee täysin omalla tahdilla, on edelleen 100% invaliditeetti. Et tiedä minusta mitään, en edes itse tiedä olenko parantumattomasti sairas. Ainakin olen sitä ollut toistaiseksi teinistä lähtien 15 vuotta vaikean masennuksen ja PTSD:n takia. Silti hoitomyönteisyys ja yrittäminen ovat kantaneet tähän tilanteeseen 10vuoden työttomyyden jälkeen.
Kannustan etenkin niitä, joilla työvuosia olisi vielä 20-30 vuotta jäljellä. Todella hitaasti voi saavuttaa asioita pienillä askelilla.
Mulla samat sekä parantumaton fyysinen rajoittava sairaus, invaliditeetti. Ei eläkettä, ei kuntoutustukea, ei sairaspäivärahaa. Hyvä jos jaksat olla positiivinen, kaikki eivät siihen hyvällä tahdollakaan pysty, eivätkä he siksi ole huonompia ihmisiä. Kaikki eivät pysty edes etätöihin toisin kuin sinä.
"No entäs kun todetaan ettei kuntoutusta myönnetä, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta eläkettäkään ei myönnetä. Sinä se varmaan tuossa tilanteessa olisit hymy huulilla eikä negatiivisuudesta tietoakaan."
Miksi ihmeessä olla vihamielinen ihmiselle, joka yrittää kertoa mikä itsellä on toiminut? Tärkeintä on kommunikaatio ja sitoutuminen hoitoon. En missään nimessä olisi hymy huulille enkä ole vahingoniloinen tuossa tilanteessa oleville. Kuntoutus voi olla pelkkä lääkehoito ja terapiakontakti sillon kun on aivan pohjamudissa.
Lisäksi minä puhun vain ja ainoastaan mielenterveysongelmaisen kuntoutustuesta. Tällaiselle ei kuntoutusta myönnetä ainoastaan jos siihen ei iteäse suostu ja hakeudu.
Et olisi noin epäempaattinen jos tietäisit sairauteni vakavuusasteen ja kärsimyksen määrän. Valitettavasti jos tuollaiseen sävyyn kirjoittaa selvityksensä Kelaan, se voidaan katsoa niin, ettei hoitomyönteisyyttå ole, joten kuntoutustuki ei ole aiheellinen.
Jos tämä vihamielisyys jatkuu, niin en enempää nauvo AP:ta, jolle alunperin tarkoitin viestini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha sitä työk.hakemusta on hylyn jäljestä uudelleen tehdä ellei ole jotain uutta työkykyyn vaikuttavaa sairautta siihen lisätä. Parempi se on tehdä aina valitus hylyistä koska haku on silloin aina vireillä ja voi aina lähettää sinne uusia diagnooseja jotka huomioidaan seuraavassa käsittelyssä. Huolehtikaa itse että valitukset lähtee ajoissa koska virkailijat voivat tahallaan pilata hakemuksenne lähettämällä sen myöhässä.
No eipä ole auttanut valitusprosessin aikana, vaikka diagnooseja on tullut lisää koko ajan ja ne on ilmoitettu. Ihan samalla tavalla tulee hylkyä, vakuutusoikeutta myöten, ja aikaa kuluu. Uusi hakemus ja parhaassa tapauksessa uudet käsittelijät niin voi tulla jopa myönteinen päätös.
no sitten ei ole kysymys työkkärin järjestämästä työkyvyn selvityksestä vaan maksat itse lääkärin varakkaana ihmisenä. Raha puhuu kyllä jos on varaa kalliisiin lääkäreihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha sitä työk.hakemusta on hylyn jäljestä uudelleen tehdä ellei ole jotain uutta työkykyyn vaikuttavaa sairautta siihen lisätä. Parempi se on tehdä aina valitus hylyistä koska haku on silloin aina vireillä ja voi aina lähettää sinne uusia diagnooseja jotka huomioidaan seuraavassa käsittelyssä. Huolehtikaa itse että valitukset lähtee ajoissa koska virkailijat voivat tahallaan pilata hakemuksenne lähettämällä sen myöhässä.
Ainahan voi lähettää uutta tietoa ja diagnooseja, mutta hylkäävä taho voi todeta, ettei mitään oleellista uutta ole esittää. Tuo oleellinen on aika suhteellinen käsite ja kaikki voidaan tunkea sen alle ja hylätä hakemukset liukuhihnalta.
niin mutta kun ei työk.eläkkeelle pääse jos ei sinne hae sairauden perusteella. Täytyy sitä yrittää kumminkin.
Voi helv... kyllä jokainen tietää että tk-eläkkeelle haetaan sairauden perusteella, mutta kun on tilanteita, ettei mitään haluta hyväksyä ja aina tulee hylky, kaikesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Jos on 1958 tai aiemmin syntynyt pääsee eläketuelle joka on saman suuruinen kuin takuueläke. Muistaakseni piti olla ennen 1.9. Syntynyt.
Häh, eikö tuonikäinen saa jo eläkkeen muutenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mulla samat sekä parantumaton fyysinen rajoittava sairaus, invaliditeetti. Ei eläkettä, ei kuntoutustukea, ei sairaspäivärahaa. Hyvä jos jaksat olla positiivinen, kaikki eivät siihen hyvällä tahdollakaan pysty, eivätkä he siksi ole huonompia ihmisiä. Kaikki eivät pysty edes etätöihin toisin kuin sinä."
Niissä tilanteissa, kun minulle ei ole myönnetty jatkoa, en ole ollut positiivinen, vaan raivossani. Olen soittanut itkien epätoivoisena kaikkiin mahdollisiin tahoihin ja auttaviin puhelimiin, ja itsetuhoisuuden vuoksi hakeutunut öiksi päivystykseen.
Tiedän, ettå tämå temperamentti on minua hyödyttänyt. Olen kaukana positiivisesta ihmisesta. Olen todella synkkä, melankolinen ja morbid. Ajattelen paljon omaa kuolemaani, ja se tuo minulle lohtua.
Tilanteesi on todella kurja. Suosittelen helvetin irtipäästämistä, itkua ja tarvitessa raivoa.
Sitä tosin ei voi sanoa, onko meillä trauman suhteen verrannollinen tilanne. Jos olet törkeän perheen sisäisen väkivallan (myös seks.) uhri, niin sitten voi ollakin. Itsellä ainoa fyysinen sairaus on vaikea krooninen migreeni.
Vierailija kirjoitti:
"No entäs kun todetaan ettei kuntoutusta myönnetä, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta eläkettäkään ei myönnetä. Sinä se varmaan tuossa tilanteessa olisit hymy huulilla eikä negatiivisuudesta tietoakaan."
Miksi ihmeessä olla vihamielinen ihmiselle, joka yrittää kertoa mikä itsellä on toiminut? Tärkeintä on kommunikaatio ja sitoutuminen hoitoon. En missään nimessä olisi hymy huulille enkä ole vahingoniloinen tuossa tilanteessa oleville. Kuntoutus voi olla pelkkä lääkehoito ja terapiakontakti sillon kun on aivan pohjamudissa.
Lisäksi minä puhun vain ja ainoastaan mielenterveysongelmaisen kuntoutustuesta. Tällaiselle ei kuntoutusta myönnetä ainoastaan jos siihen ei iteäse suostu ja hakeudu.
Et olisi noin epäempaattinen jos tietäisit sairauteni vakavuusasteen ja kärsimyksen määrän. Valitettavasti jos tuollaiseen sävyyn kirjoittaa selvityksensä Kelaan, se voidaan katsoa niin, ettei hoitomyönteisyyttå ole, joten kuntoutustuki ei ole aiheellinen.
Jos tämä vihamielisyys jatkuu, niin en enempää nauvo AP:ta, jolle alunperin tarkoitin viestini.
Sinusta ei mielestäsi saa olettaa mitään, mutta tässähän sinä oletat muista. Osaan olla ystävällinen ja kirjoittaa hyvään sävyyn. Sinäkään et tiedä minun kärsimyksistäni mitään, et ole oikea taho arvioimaan hoitomyönteisyyttäni tai mitään muutakaan. Meidän pahasti traumatisoituneiden ihmisten ei pidä alkaa kilpailemaan kenellä pahimmat traumat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitää olla kokeiltuna: Kelan terapia, erilaiset ryhmäterapiat, nettiterapiat. Kaikki mahdolliset lääkkeet yksin ja eri yhdistelminä kokeiltu. Stimulaatiohoidot (transkraniaalinen jne.). Kuntoutustutkimus, työkykyarvio, toimintakykykartoitus ja työkokeilu pitää olla tehtynä. Oleellista on toimintakyvyn aste, ei välttämättä niinkään diagnoosit, tosin nykyään mt-syistä ei juurikaan pääse eläkkeelle jos ei ole jonkinlaista psykoottistasoista oirehdintaa.
Hyvin sanottu!
T. 10+
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
Täysin oma kokemus(!) taustalla PAHA masennus (esim. muutaman vuoden ajalta en muista mitään masennuksen takia) mutta terapialla (ja lääkkeillä) pääsin ok kuntoon.
Eniten toipumistani joudutti työpaikka (ns. työkkärin kauta saatu paikka, ei 'oikea') mihin tein ns. minimituntisopimuksen mistä sain sen työkkärintahan+9e/päivä.
En enää muista oliko se 25h/vko vai mikä, joka tapauksessa väehmmän mitä 40h/vko. Kerroin heti alkuun ongelmistani, ja ne ymmärrettiin. Hyvinä päivinä saatoin olla pidempään, huonoina lähdin aiemmon 'saldovapaille' (ko. paikkaa ISO KIITOS HEILLE SIITÄ kiinnosti vain se että olin ne minimitunnit, lappuihin merkattiin se 5h(?)/päivä, mikä olikaan, mutta oikeasti saatoin olla ma. 8h, ti, ke 5h, to vain 2h ja pe 5h jne. OMAN VOINNIN MUKAAN.
Sittemmin pääsin osa-aikaiseen työhön, missä sai ITSE valita työvuorot. Oli HYVÄ kun ns. huonoina aikoina teki vain minimin (sain työkkärin soviteltua raha) ja kun voin hyvon otin enemmän tunteja. Tuota jatkui VUOSIA.
Nyt olen ns. normaalissa työssä vakkarina, 40h/vko, mutta oman jaksamisen takia otan usein palkattomia vapaita. Ole pomon kanssa sopinut, että voin tehdä vajaata viikkoa jos en jaksa täyttä. AVOIMUUS on tässä ollut hyvä! Toki ylimääräiset vapaat näkyvät palkassa, mutta toisaalta,iloa tuottaa se etten ole 'vain kotona' vaan teen 1. jotain järkevää 2. Saan rahaa enemmän (mikä mahdollistaa monia juttuja) mitä tuet olisivat.
+Eläke kertyy eri tavalla
+Kohta kun ehdot täyttyvät, olen ajatellut jäädä aikuisopintovapaalle, mistä saa lähes palkan verran käteen/voin laajentaa osaamistani, mikä nostanee palkkaani, +opiskelujen ajan elämä on vapaampaa vs. töissä =auttaaa jaksamaan.
Tässä topicissa oli kyllä kyse työkyvyttömistä. Et ole ilmeisesti koskaan ollut edes sairauslomalla, kun olet kyennyt noihin työkkärijuttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No entäs kun todetaan ettei kuntoutusta myönnetä, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta eläkettäkään ei myönnetä. Sinä se varmaan tuossa tilanteessa olisit hymy huulilla eikä negatiivisuudesta tietoakaan."
Miksi ihmeessä olla vihamielinen ihmiselle, joka yrittää kertoa mikä itsellä on toiminut? Tärkeintä on kommunikaatio ja sitoutuminen hoitoon. En missään nimessä olisi hymy huulille enkä ole vahingoniloinen tuossa tilanteessa oleville. Kuntoutus voi olla pelkkä lääkehoito ja terapiakontakti sillon kun on aivan pohjamudissa.
Lisäksi minä puhun vain ja ainoastaan mielenterveysongelmaisen kuntoutustuesta. Tällaiselle ei kuntoutusta myönnetä ainoastaan jos siihen ei iteäse suostu ja hakeudu.
Et olisi noin epäempaattinen jos tietäisit sairauteni vakavuusasteen ja kärsimyksen määrän. Valitettavasti jos tuollaiseen sävyyn kirjoittaa selvityksensä Kelaan, se voidaan katsoa niin, ettei hoitomyönteisyyttå ole, joten kuntoutustuki ei ole aiheellinen.
Jos tämä vihamielisyys jatkuu, niin en enempää nauvo AP:ta, jolle alunperin tarkoitin viestini.
Sinusta ei mielestäsi saa olettaa mitään, mutta tässähän sinä oletat muista. Osaan olla ystävällinen ja kirjoittaa hyvään sävyyn. Sinäkään et tiedä minun kärsimyksistäni mitään, et ole oikea taho arvioimaan hoitomyönteisyyttäni tai mitään muutakaan. Meidän pahasti traumatisoituneiden ihmisten ei pidä alkaa kilpailemaan kenellä pahimmat traumat.
Uskon että osaat olla ystävällinen, et vain ollut sitä minulle. Halusin vain auttaa ap:ta, ja jakaa sen tiedon ja kokemuksen mitä minulla on. Ja sain osakseni ilkkumista, mikä on tosi outoa. Kaikkea hyvää sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No entäs kun todetaan ettei kuntoutusta myönnetä, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta eläkettäkään ei myönnetä. Sinä se varmaan tuossa tilanteessa olisit hymy huulilla eikä negatiivisuudesta tietoakaan."
Miksi ihmeessä olla vihamielinen ihmiselle, joka yrittää kertoa mikä itsellä on toiminut? Tärkeintä on kommunikaatio ja sitoutuminen hoitoon. En missään nimessä olisi hymy huulille enkä ole vahingoniloinen tuossa tilanteessa oleville. Kuntoutus voi olla pelkkä lääkehoito ja terapiakontakti sillon kun on aivan pohjamudissa.
Lisäksi minä puhun vain ja ainoastaan mielenterveysongelmaisen kuntoutustuesta. Tällaiselle ei kuntoutusta myönnetä ainoastaan jos siihen ei iteäse suostu ja hakeudu.
Et olisi noin epäempaattinen jos tietäisit sairauteni vakavuusasteen ja kärsimyksen määrän. Valitettavasti jos tuollaiseen sävyyn kirjoittaa selvityksensä Kelaan, se voidaan katsoa niin, ettei hoitomyönteisyyttå ole, joten kuntoutustuki ei ole aiheellinen.
Jos tämä vihamielisyys jatkuu, niin en enempää nauvo AP:ta, jolle alunperin tarkoitin viestini.
Sinusta ei mielestäsi saa olettaa mitään, mutta tässähän sinä oletat muista. Osaan olla ystävällinen ja kirjoittaa hyvään sävyyn. Sinäkään et tiedä minun kärsimyksistäni mitään, et ole oikea taho arvioimaan hoitomyönteisyyttäni tai mitään muutakaan. Meidän pahasti traumatisoituneiden ihmisten ei pidä alkaa kilpailemaan kenellä pahimmat traumat.
Uskon että osaat olla ystävällinen, et vain ollut sitä minulle. Halusin vain auttaa ap:ta, ja jakaa sen tiedon ja kokemuksen mitä minulla on. Ja sain osakseni ilkkumista, mikä on tosi outoa. Kaikkea hyvää sinulle.
Kiitos. Samoin sinulle. Minä en ole ilkkunut sinua. Olen esittänyt oman mielipiteeni omasta tilanteestani, se ei ole ilkkumista vaikka on eriävä sinun kirjoituksesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä muuten kokeilin vielä viimeisenä keinona tienata sitä seksipuhelintakin, oli sitten lopetettava kun en tienannut, ja kelalta kysyessäni eivät osanneet sanoa paljonko saan tienata ettei kuntoutustukea viedä. Kuulemma harkitaan tapauskohtaisesti.
Päättelin etten muutaman satasen vuoksi riskeeraa tukia tai enempää mielenterveyttäni.
Täytyy pukeutua hyvin työkokeiluun, työpaikalta voi löytyä joku avioliittoonsa kyllästynyt mies eikä vaimo ole siellä työpaikalla.
Eläkkeelle sitten ku on sen aika 65v. Sitä ennen kuntoutetaan ja hoidetaan.
Kyseessä on rakenteellinen korruptio. Lääkäri on vakuutusyhtiön palkkalistoilla, joten tietenkin hän ajaa työnantajansa etua. Miksi tällainen järjestely on sallittu? Koska vakuutusyhtiöillä on Suomessa hyvin paljon vaikutusvaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muuten kokeilin vielä viimeisenä keinona tienata sitä seksipuhelintakin, oli sitten lopetettava kun en tienannut, ja kelalta kysyessäni eivät osanneet sanoa paljonko saan tienata ettei kuntoutustukea viedä. Kuulemma harkitaan tapauskohtaisesti.
Päättelin etten muutaman satasen vuoksi riskeeraa tukia tai enempää mielenterveyttäni.Täytyy pukeutua hyvin työkokeiluun, työpaikalta voi löytyä joku avioliittoonsa kyllästynyt mies eikä vaimo ole siellä työpaikalla.
Työkokeilusta tulee kivempaa, jos viettelee siellä varattuja miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitää olla kokeiltuna: Kelan terapia, erilaiset ryhmäterapiat, nettiterapiat. Kaikki mahdolliset lääkkeet yksin ja eri yhdistelminä kokeiltu. Stimulaatiohoidot (transkraniaalinen jne.). Kuntoutustutkimus, työkykyarvio, toimintakykykartoitus ja työkokeilu pitää olla tehtynä. Oleellista on toimintakyvyn aste, ei välttämättä niinkään diagnoosit, tosin nykyään mt-syistä ei juurikaan pääse eläkkeelle jos ei ole jonkinlaista psykoottistasoista oirehdintaa.
Mulla ei ollut noista "ruksattavia", kuin massiivinen määrä lääkekokeiluja ja yksi keskeytynyt työkokeilu.
Olin kuntoutustuella, tuona aikana aika tarkkaan neljä vuotta, ennen kuin sain pysyvän.
Eli ei voi yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"No entäs kun todetaan ettei kuntoutusta myönnetä, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta eläkettäkään ei myönnetä. Sinä se varmaan tuossa tilanteessa olisit hymy huulilla eikä negatiivisuudesta tietoakaan."
Miksi ihmeessä olla vihamielinen ihmiselle, joka yrittää kertoa mikä itsellä on toiminut? Tärkeintä on kommunikaatio ja sitoutuminen hoitoon. En missään nimessä olisi hymy huulille enkä ole vahingoniloinen tuossa tilanteessa oleville. Kuntoutus voi olla pelkkä lääkehoito ja terapiakontakti sillon kun on aivan pohjamudissa.
Lisäksi minä puhun vain ja ainoastaan mielenterveysongelmaisen kuntoutustuesta. Tällaiselle ei kuntoutusta myönnetä ainoastaan jos siihen ei iteäse suostu ja hakeudu.
Et olisi noin epäempaattinen jos tietäisit sairauteni vakavuusasteen ja kärsimyksen määrän. Valitettavasti jos tuollaiseen sävyyn kirjoittaa selvityksensä Kelaan, se voidaan katsoa niin, ettei hoitomyönteisyyttå ole, joten kuntoutustuki ei ole aiheellinen.
Jos tämä vihamielisyys jatkuu, niin en enempää nauvo AP:ta, jolle alunperin tarkoitin viestini.
Sinusta ei mielestäsi saa olettaa mitään, mutta tässähän sinä oletat muista. Osaan olla ystävällinen ja kirjoittaa hyvään sävyyn. Sinäkään et tiedä minun kärsimyksistäni mitään, et ole oikea taho arvioimaan hoitomyönteisyyttäni tai mitään muutakaan. Meidän pahasti traumatisoituneiden ihmisten ei pidä alkaa kilpailemaan kenellä pahimmat traumat.
Uskon että osaat olla ystävällinen, et vain ollut sitä minulle. Halusin vain auttaa ap:ta, ja jakaa sen tiedon ja kokemuksen mitä minulla on. Ja sain osakseni ilkkumista, mikä on tosi outoa. Kaikkea hyvää sinulle.
Kiitos. Samoin sinulle. Minä en ole ilkkunut sinua. Olen esittänyt oman mielipiteeni omasta tilanteestani, se ei ole ilkkumista vaikka on eriävä sinun kirjoituksesi kanssa.
Minulta saattoi mennä sekaisin, että kuka kommentoi mitäkin viestiäni. Joka tapauksessa tässä ketjussa välittyy ihmisten kärsimyksen määrä. Tiedän, että olen ollut onnekas saadessani hoitoa ja eläkettä, mutta todella monessa kohtaa olen joutunut taistelemaan näistä. Siksi halusin jakaa kokemukseni. Että moni rohkaistuisi tuomaan ilmi kaikista pahimmat oireensa ja sen tuskan mitä kokee sille lääkärille, joka B-lausunnon kirjoittaa.
10+
niin mutta kun ei työk.eläkkeelle pääse jos ei sinne hae sairauden perusteella. Täytyy sitä yrittää kumminkin.