Lue keskustelun säännöt.
Hankitkö yliopisto koulutuksen RAHANTAKIA eli hyvän palkan?
16.08.2022 |
Olen viime aikoina kyllästymiseen asti lukenut valituksia siitä kuinka eri yliopisto koulutusen käyneet eivät tienaa tarpeeksi ja hoitajatkin tienaavat enemmän.
Minua kiinnostaisi onko foorumilla ihmisiä, jotka on intohimo ammatin sijasta valinneet ammatin sen perusteella, että siinä tienaisi mahdollisimman hyvin ja jos olet niin miten järkeilet itsellesi sen, että kiinnostavien asioiden sijaan opiskelit saadaksesi vaan parempaa palkkaa?
Sivistäkää nuorempaa naisenalkua kiitos!
N18
Kommentit (63)
https://staffsquared.com/blog/why-85-of-people-hate-their-jobs/
85% ihmisistä tutkimusten mukaan vihaa työtänsä. Eli jos työssä on pakko käydä niin ainakin kannattaa saada siitä mahdollisimman paljon palkkaa.
Mietippä ärsyttäisikö, jos tietäisit että voisit tienata samassa ajassa esim 5-10x enemmän samalla työmäärällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Raha ei käynyt mielessäkään. Enkä vaihtaisi nykyäänkään erinomaisesti palkattuun työhön, jos olisi pitänyt jäädä vaikkapa tradenomiksi. Valitsin alan sen perusteella mikä kiinnosti. Onneksi mies valitsi rahakkaamman alan, koska sitäkin tarvitaan.
Koulutus tuo turvaa ja vapautta ja mahdollisuuden kehittyä uralla. Riippuen mihin kouluttautuu.
Toki työelämässä sitten usein enemmän vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Valitsin alan joka oli mielenkiintoinen JA jossa tienaa hyvin. Ei olis ollut mitään intoa opiskella 5,5 vuotta johonkin paskapalkkaiseen duuniin.
Tiedätkö, että osa opiskelee sen takia, koska aidosti nauttii opiskelemasta asiasta ja alasta?
Jos se tekee onnelliseksi, että on löytänyt elämänsä intohimon niin sitä ei välttämättä voi rahassa mitata.
Kyllä.
Opiskelin it-alaa koska siellä riittää töitä ja niistä maksetaan hyvin. Opiskellessani innostuin ja minusta tuli hyvä työssäni. Olen 20v jälkeenkin erittäin tyytyväinen alanvalintaani. Ei ole tarvinnut olla työttömänä ja työpaikan löytäminen uudelta paikkakunnalta on sujunut melko helposti joka kerta (vaimon perässä olen muuttanut 3 kertaa). Ja tottakai olen tyytybäinen myös palkkaani (5000e/kk, teen 80% työviikkoa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni pelkästään rahan ja statuksen takia on hullua opiskella jotain. Ja sitten viettää puolet elinajastaan tekemällä jotain epäkiinnostavaa vain koska siitä maksetaan hyvin että voi sitten sulloa "elämän" vapaa-aikaan?
Onneksi aletaan kyseenalaistaa miksi ihminen tekee yhtään mitään, ja olisiko parempi että joitain töitä ei edes tehdä, ja miksi palkkaus on niin pervon epätasa-arvoista.
Itse opiskelin kiinnostavalle alalle jolla tiesin palkkauksen olevan laidasta laitaan.
Vierailija kirjoitti:
En. Raha ei käynyt mielessäkään. Enkä vaihtaisi nykyäänkään erinomaisesti palkattuun työhön, jos olisi pitänyt jäädä vaikkapa tradenomiksi. Valitsin alan sen perusteella mikä kiinnosti. Onneksi mies valitsi rahakkaamman alan, koska sitäkin tarvitaan.
Sama, elelen miehen siivellä. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa iskeä rikas mies, kun itse on siinä iässä, että on ulkonäöllisesti parhaimmillaan eikä ole vielä ulkonäkö alkanut repsahtaa. Lapsiakin kun hankkii rikkaan miehen kanssa niin siinä on tienestit turvattu loppuelämäksi, vaikka mies haluisi vaihtaa nuorempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitsin alan joka oli mielenkiintoinen JA jossa tienaa hyvin. Ei olis ollut mitään intoa opiskella 5,5 vuotta johonkin paskapalkkaiseen duuniin.
Tiedätkö, että osa opiskelee sen takia, koska aidosti nauttii opiskelemasta asiasta ja alasta?
Jos se tekee onnelliseksi, että on löytänyt elämänsä intohimon niin sitä ei välttämättä voi rahassa mitata.
Mielestäni on todella kummallista että jotkut eivät ymmärrä tätä. Jos ihminen rakastaa olla taidepuuseppä niin miksi ihmeessä sen pitäisi väkisin kouluttautua kirurgiksi? Mitä sillä palkalla edes tekee jos on joka minuutti onneton?
Ihmisillä on myös outo oletus että työ ei saisi olla niin kauhean kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Raha ei käynyt mielessäkään. Enkä vaihtaisi nykyäänkään erinomaisesti palkattuun työhön, jos olisi pitänyt jäädä vaikkapa tradenomiksi. Valitsin alan sen perusteella mikä kiinnosti. Onneksi mies valitsi rahakkaamman alan, koska sitäkin tarvitaan.
Sama, elelen miehen siivellä. Vinkkinä sanoisin, että kannattaa iskeä rikas mies, kun itse on siinä iässä, että on ulkonäöllisesti parhaimmillaan eikä ole vielä ulkonäkö alkanut repsahtaa. Lapsiakin kun hankkii rikkaan miehen kanssa niin siinä on tienestit turvattu loppuelämäksi, vaikka mies haluisi vaihtaa nuorempaan.
Vinkkinä sanoisin että kotona lastenhoitotyötä tekevä on kyllä ihan aidosti ansainnut osan sen työssäkäyvän osapuolen tuloja. Sitten kun lapset ovat kasvaneet on eri juttu ja kukin toimii kuten parhaaksi näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://staffsquared.com/blog/why-85-of-people-hate-their-jobs/
85% ihmisistä tutkimusten mukaan vihaa työtänsä. Eli jos työssä on pakko käydä niin ainakin kannattaa saada siitä mahdollisimman paljon palkkaa.
Mietippä ärsyttäisikö, jos tietäisit että voisit tienata samassa ajassa esim 5-10x enemmän samalla työmäärällä?
En silti ikinä olisi valinnut koulutustani mahdollisesti korkeamman palkan mukaan. Tämä sotii ihan täysin elämänkatsomustani vastaan.
Olen todella tyytyväinen että aikoinaan valitsin kuten valitsin, kiinnostavan alan. Työ ei tunnu työltä. Palkka on ok.
Osittain kyllä. Diplomi-insinöörin opintoihin vaan niin kyllä ihan leppoisille tienesteille pääset sinäkin. Ei tarvitse vuodesta toiseen valittaa miten palkka ei riitä.
Eikä tämä nyt niin vaikeaa ollut, opinnot tai työura, että kyllä tähän keskiverto sairaanhoitajakin pystyisi jos vaan haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, koska nosturin nokassa satamassa tai paperikoneen valvomossa saa keskiverron asianajajan palkkaa kuitenkin.
Jos järjellä ajattelee niin tuonnehan se olisi kannattanut mennä. Säästää koulussa 5 vuotta ainakin.
5 x 70 000 eur = 350 000 eur. Kyllä siihen saa ekonomi aikalailla vääntää, että tuon tienaamiseron työuran aikana saa kiinni. Jotkut tietysti onnistuu isosti, mutta harvassahan ne on korkeakoulutetuissakaan.
Olen vain enemmän aivoihminen kuin käsillä tekevä.
Vierailija kirjoitti:
Osittain kyllä. Diplomi-insinöörin opintoihin vaan niin kyllä ihan leppoisille tienesteille pääset sinäkin. Ei tarvitse vuodesta toiseen valittaa miten palkka ei riitä.
Eikä tämä nyt niin vaikeaa ollut, opinnot tai työura, että kyllä tähän keskiverto sairaanhoitajakin pystyisi jos vaan haluaisi.
Noin sieltä tulikin se inssi taas kerran kertomaan miten sairaanhoitajan pitäisi elää!
Miksi muuten jokainen inssi olisi mielummin ammattiurheilija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kehittyminen on ollut pääasiallinen motivaatiotekijä opiskeluissa. Olen ajelehtinut ja ollut hetkittäin määrätietoinen, ja tarttunut kiinnostaviin juttuihin. Olen opiskellut myös kuvataiteita, mutta tällä hetkellä olen DI ja teen koulutukseen sopivaa työtä. Seuraavaksi ajattelin lukea juristiksi.
Olen tehnyt opiskelujen ohella aina töitä. Ensimmäisen tutkinnon jälkeen työ on ollut päätoimista ja opiskelu harrastus.
Ei ihmisen tarvitse jumiutua vain yhteen alaan tai titteliin. Koko elämä aikaa - työelämä kestää 50-60 vuotta kesätöistä alkaen, ja mulla on niistä vasta puolet takana.
Opiskelin farmaseutiksi koska
A) vain kolmen vuoden koulutus
B) varma työllistyminen
C) poikkitieteellinen ala, ei kaikkein teknisimmästä päästä, mutta ei myöskään täysin humanistinen. Tiedettä ja humanismia sopivasti sekaisin.
Työstä tykkään, ei mikään kovin suuri palkka (3400 brutto tällä hetkellä), mutta kyllä sillä elää. Nyt ajattelin töiden ohessa alkaa opiskelemaan sitä oikeaa intohimoani jolla taasen en tule koskaan elättämään itseäni.
Opiskelin juristiksi, koska työ on mielenkiintoista, mutta kyllä palkka oli tärkein juttu. Vapaa-ajalla voi harrastaa ja tehdä asioita, kun on rahaa, eikä tarvitse raataa eläkeikään asti vaan voi jossain vaiheessa alkaa ottaa rennosti.
tissien takia "kun mulla on pienet rinnat" alkurepliikki miehille.
Korkeakoulutus ja palkka eivät kulje käsi kädessä. Sehän riippuu täysin alasta mitä opiskelee.
Minulla on tekninen ja kaupallinen akateeminen tutkinto.
Lähdin opiskelemaan, sillä uuden oppiminen ja soveltaminen (mieluiten luovasti) on intohimoni.
En missään vaiheessa ajatellut, kuinka paljon rahaa tulisin ansaitsemaan.
Valitsin alan joka oli mielenkiintoinen JA jossa tienaa hyvin. Ei olis ollut mitään intoa opiskella 5,5 vuotta johonkin paskapalkkaiseen duuniin.