Miksi juuri pettäminen tuntuu olevan pahinta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei musta ole missään yhteiskunnan parisuhdenormirakenteissa. Ongelma on yksilöissä jotka eivät ole kelvollisia parisuhteisiin vaan lähtevät niihin epärehellisin perustein esimerkiksi läheisriippuuvudestaan johtuen.

Ollaan kyllä niin vaatimassa kaikkea mahdollista itselleen minä-minä hengessä mutta sitten kun muut ihmiset eivät taputakaan vieressä ja silittele päätä alkaa jäätävä uhriutuminen ja kitinä.

Ihmiset lähtevät parisuhteisiin yleensä toiveikkaina ja pää täynnä kauniita ajatuksia. Aika harva nuori ihminen on parisuhteeseen täysin "valmis", mutta ei siinä mitään epärehellistä ole. Se on eräänlainen hyppy tuntemattomaan, sillä ei kukaan voi edeltä tietää, millainen elämä tulee olemaan ja millainen puoliso lopulta on. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja yleensä kasvavat suhteissaan, yhdessä ja joskus eri tahtiin.

Juuri näin.

Mutta se kuka esimerkiksi ei tunnista läheisriippuvuuttaan ja hae siihen apua ajoissa sekä lisäksi ylimiellyttää ja piilottelee vaikeita tunteitaan kumppaniltaan ja päälle vielä pettää kumppaniaan syytellen kumppaniaan pettämisestään on suurelta osin epäonnistunut yksilö joka ei paljoa arvostusta ihmisenä ansaitse.

Tällaisen ei kannattaisi olla lainkaan parisuhteissa.

Toisten ihmisten käyttäminen hyödyksi omaan kasvuun on yksiselitteisesti rumaa ja epäkypsää touhua.

Läheisriippuvainen on yleensä kyllä se joka jää petturin kanssa yhteen.

Läheisriippuvainen sarjapettäjä on se pahin tapaus. Et pysty tunnistamaan sitä kovinkaan hyvin ennenkuin on turhan myöhäistä. Elät luottavaisena vaikka läheisriippuvainen hautoo asioita päässään eikä kerro edes kysyttäessä mitään.

Vähän sama kuin ilminarsistin tunnistaa kyllä mutta piilonarsisti joka usein tuhoisampi tapaus on vaikea tunnistaa.

Et taida oikein tietää millainen henkilö on läheisriippuvainen. Se ei välttämättä tarkoita henkilöä, joka pettää paljon tai hyppii suhteesta toiseen.

Oletan, että luulet läheisriippuvan tarkoittavan henkilöä joka ei osaa olla yksin. Tämä ei kuitenkaan ole totta. -eri

Jossain on sanottu että läheisriippuvuus ja narsisimi ovat saman janan ääripäitä.

Voihan se olla niin että terapiassa läheisriippuvaiseksi itseään kuvannut muuttuukin narsistiseen suuntaan jostain syystä.

Sarjapettäminen ja hyppiminen suhteesta toiseen usein liitetään tieteellisissä tutkimuksissa narsistisia piirteitä omaavien henkilöiden tapaan toimia suhteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa sitä tarkoitettu vaan sitä että pettäjät ja varsinkin sarjapettäjät jotka avoimesti liputtavat sen puolesta että pettäminen on oikein käyttävät tuota argumenttia tietoisesti väärin häivyttääkseen omaa häpeäänsä.

Jos otetaan väkivaltaiset ja/tai alkoholia/huumeongelmia sisältävät suhteet pois laskuista niin pettäminen ei ole perusteltavissa millään tavalla.

Tää et voi tietää toisten suhteesta-argumentti on ihan samaa osastoa kuin sen päivittely että ei saisi sanoa että ihmiset eroavat nykyään liian helposti. Tuossakin taustalla häpeä.

Miksi pettämistä tehneet ihmiset haluavat etteivät muut saisi sanoa mielipidettään pettäjistä?

Jos tietää tehneensä täysin oikein niin silloin tuollaiset kommentit ei hetkauta lainkaan.

En minä tiedä mitään "pettämistä tehneiden ihmisten" mielipiteistä :D Se nyt vain on fakta asia että jos luulee tietävänsä toisten ihmisten parisuhteista kaiken, niin on väärässä, ja harhainen. Suhteissa on paljon sellaista mitä ei kerrota ympäristölle. Paitsi ehkä sinä kerrot kaiken muille mitä omassa suhteessasi tapahtuu.

Pysytäänkö asiassa?

Lopeta muiden haukkuminen, ja pysy asiassa. Sinä et tiedä muiden suhteista juuri mitään. Sinulle ei niitä asioita kerrota. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei musta ole missään yhteiskunnan parisuhdenormirakenteissa. Ongelma on yksilöissä jotka eivät ole kelvollisia parisuhteisiin vaan lähtevät niihin epärehellisin perustein esimerkiksi läheisriippuuvudestaan johtuen.

Ollaan kyllä niin vaatimassa kaikkea mahdollista itselleen minä-minä hengessä mutta sitten kun muut ihmiset eivät taputakaan vieressä ja silittele päätä alkaa jäätävä uhriutuminen ja kitinä.

Ihmiset lähtevät parisuhteisiin yleensä toiveikkaina ja pää täynnä kauniita ajatuksia. Aika harva nuori ihminen on parisuhteeseen täysin "valmis", mutta ei siinä mitään epärehellistä ole. Se on eräänlainen hyppy tuntemattomaan, sillä ei kukaan voi edeltä tietää, millainen elämä tulee olemaan ja millainen puoliso lopulta on. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja yleensä kasvavat suhteissaan, yhdessä ja joskus eri tahtiin.

Juuri näin.

Mutta se kuka esimerkiksi ei tunnista läheisriippuvuuttaan ja hae siihen apua ajoissa sekä lisäksi ylimiellyttää ja piilottelee vaikeita tunteitaan kumppaniltaan ja päälle vielä pettää kumppaniaan syytellen kumppaniaan pettämisestään on suurelta osin epäonnistunut yksilö joka ei paljoa arvostusta ihmisenä ansaitse.

Tällaisen ei kannattaisi olla lainkaan parisuhteissa.

Toisten ihmisten käyttäminen hyödyksi omaan kasvuun on yksiselitteisesti rumaa ja epäkypsää touhua.

Läheisriippuvainen on yleensä kyllä se joka jää petturin kanssa yhteen.

Läheisriippuvainen sarjapettäjä on se pahin tapaus. Et pysty tunnistamaan sitä kovinkaan hyvin ennenkuin on turhan myöhäistä. Elät luottavaisena vaikka läheisriippuvainen hautoo asioita päässään eikä kerro edes kysyttäessä mitään.

Vähän sama kuin ilminarsistin tunnistaa kyllä mutta piilonarsisti joka usein tuhoisampi tapaus on vaikea tunnistaa.

Et taida oikein tietää millainen henkilö on läheisriippuvainen. Se ei välttämättä tarkoita henkilöä, joka pettää paljon tai hyppii suhteesta toiseen.

Oletan, että luulet läheisriippuvan tarkoittavan henkilöä joka ei osaa olla yksin. Tämä ei kuitenkaan ole totta. -eri

Jossain on sanottu että läheisriippuvuus ja narsisimi ovat saman janan ääripäitä.

Voihan se olla niin että terapiassa läheisriippuvaiseksi itseään kuvannut muuttuukin narsistiseen suuntaan jostain syystä.

Sarjapettäminen ja hyppiminen suhteesta toiseen usein liitetään tieteellisissä tutkimuksissa narsistisia piirteitä omaavien henkilöiden tapaan toimia suhteissaan.

Ehkä sun kannattaisi lukea läheisriippuvuudesta, jos sun tietämys läheisriippuvuudesta on "jossain on sanottu". 

Nyt kuitenkin puhuttiin läheisriippuvaisista ihmisistä, ei "narsisteista, jotka luuleee olevansa läheisriippuvaisia". Silloin on kyse ihan vaan narsistista. 

Hauska nähdä alapeukkujakin. Osuu ja uppoaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa sitä tarkoitettu vaan sitä että pettäjät ja varsinkin sarjapettäjät jotka avoimesti liputtavat sen puolesta että pettäminen on oikein käyttävät tuota argumenttia tietoisesti väärin häivyttääkseen omaa häpeäänsä.

Jos otetaan väkivaltaiset ja/tai alkoholia/huumeongelmia sisältävät suhteet pois laskuista niin pettäminen ei ole perusteltavissa millään tavalla.

Tää et voi tietää toisten suhteesta-argumentti on ihan samaa osastoa kuin sen päivittely että ei saisi sanoa että ihmiset eroavat nykyään liian helposti. Tuossakin taustalla häpeä.

Miksi pettämistä tehneet ihmiset haluavat etteivät muut saisi sanoa mielipidettään pettäjistä?

Jos tietää tehneensä täysin oikein niin silloin tuollaiset kommentit ei hetkauta lainkaan.

En minä tiedä mitään "pettämistä tehneiden ihmisten" mielipiteistä :D Se nyt vain on fakta asia että jos luulee tietävänsä toisten ihmisten parisuhteista kaiken, niin on väärässä, ja harhainen. Suhteissa on paljon sellaista mitä ei kerrota ympäristölle. Paitsi ehkä sinä kerrot kaiken muille mitä omassa suhteessasi tapahtuu.

Pysytäänkö asiassa?

Lopeta muiden haukkuminen, ja pysy asiassa. Sinä et tiedä muiden suhteista juuri mitään. Sinulle ei niitä asioita kerrota. Piste.

Ketä täällä on haukuttu? Pettäjiä ja heidän argumentaatiotaan arvosteltu ja täysin aiheesta. Onko sulla ongelma esimerkiksi lauseen ihmiset eroavat nykyään liian helposti kanssa? ;)

Ei meillä haukuta tai olla tunnekylmiä. Me olemme sopineet avioliittomme säännöt. Kumpikin on sanonut, että pettäminen olisi pahinta ja olemme luvanneet toisillemme olla uskollisia. Ollaan sovittu myös, ettemme loukkaa toisiamme tahallisesti.

Jos toinen pettäisi kuitenkin, veisi se pohjan kaikelta, mihin on toisessa uskonut ja mihin on luottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettämiseen kuuluu aina valehtelu, tavalla tai toisella. Joten ihmekös tuo että luottamus murenee ja lusikat menee jakoon.

Tämä. Lisäksi toisen ihmisen terveyden vaarantaminen kun tuo tuliaisia tautiselta.

Vaarantuu siinä myös pettäjien oma terveys. Riippuen ihan millaisia puolisoita näillä on.

Se pettäminen voi olla se viimeinen loukkaaminen joka katkaisee kamelin selän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei musta ole missään yhteiskunnan parisuhdenormirakenteissa. Ongelma on yksilöissä jotka eivät ole kelvollisia parisuhteisiin vaan lähtevät niihin epärehellisin perustein esimerkiksi läheisriippuuvudestaan johtuen.

Ollaan kyllä niin vaatimassa kaikkea mahdollista itselleen minä-minä hengessä mutta sitten kun muut ihmiset eivät taputakaan vieressä ja silittele päätä alkaa jäätävä uhriutuminen ja kitinä.

Ihmiset lähtevät parisuhteisiin yleensä toiveikkaina ja pää täynnä kauniita ajatuksia. Aika harva nuori ihminen on parisuhteeseen täysin "valmis", mutta ei siinä mitään epärehellistä ole. Se on eräänlainen hyppy tuntemattomaan, sillä ei kukaan voi edeltä tietää, millainen elämä tulee olemaan ja millainen puoliso lopulta on. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja yleensä kasvavat suhteissaan, yhdessä ja joskus eri tahtiin.

Juuri näin.

Mutta se kuka esimerkiksi ei tunnista läheisriippuvuuttaan ja hae siihen apua ajoissa sekä lisäksi ylimiellyttää ja piilottelee vaikeita tunteitaan kumppaniltaan ja päälle vielä pettää kumppaniaan syytellen kumppaniaan pettämisestään on suurelta osin epäonnistunut yksilö joka ei paljoa arvostusta ihmisenä ansaitse.

Tällaisen ei kannattaisi olla lainkaan parisuhteissa.

Toisten ihmisten käyttäminen hyödyksi omaan kasvuun on yksiselitteisesti rumaa ja epäkypsää touhua.

Läheisriippuvainen on yleensä kyllä se joka jää petturin kanssa yhteen.

Läheisriippuvainen sarjapettäjä on se pahin tapaus. Et pysty tunnistamaan sitä kovinkaan hyvin ennenkuin on turhan myöhäistä. Elät luottavaisena vaikka läheisriippuvainen hautoo asioita päässään eikä kerro edes kysyttäessä mitään.

Vähän sama kuin ilminarsistin tunnistaa kyllä mutta piilonarsisti joka usein tuhoisampi tapaus on vaikea tunnistaa.

Et taida oikein tietää millainen henkilö on läheisriippuvainen. Se ei välttämättä tarkoita henkilöä, joka pettää paljon tai hyppii suhteesta toiseen.

Oletan, että luulet läheisriippuvan tarkoittavan henkilöä joka ei osaa olla yksin. Tämä ei kuitenkaan ole totta. -eri

Jossain on sanottu että läheisriippuvuus ja narsisimi ovat saman janan ääripäitä.

Voihan se olla niin että terapiassa läheisriippuvaiseksi itseään kuvannut muuttuukin narsistiseen suuntaan jostain syystä.

Sarjapettäminen ja hyppiminen suhteesta toiseen usein liitetään tieteellisissä tutkimuksissa narsistisia piirteitä omaavien henkilöiden tapaan toimia suhteissaan.

Ehkä sun kannattaisi lukea läheisriippuvuudesta, jos sun tietämys läheisriippuvuudesta on "jossain on sanottu". 

Nyt kuitenkin puhuttiin läheisriippuvaisista ihmisistä, ei "narsisteista, jotka luuleee olevansa läheisriippuvaisia". Silloin on kyse ihan vaan narsistista. 

Eli voidaanko siis tehdä johtopäätös että sarjapettäjillä ja suhteesta toiseen hyppijöillä on tieteellisten tutkimusten mukaan keskimääräistä enemmän narsistsia piirteitä. Jos voidaan niin tämä selittää asiaa enemmän eli narsismi (jolla en tarkoita NPD diagnoosia) sarjapettämisen taustalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei musta ole missään yhteiskunnan parisuhdenormirakenteissa. Ongelma on yksilöissä jotka eivät ole kelvollisia parisuhteisiin vaan lähtevät niihin epärehellisin perustein esimerkiksi läheisriippuuvudestaan johtuen.

Ollaan kyllä niin vaatimassa kaikkea mahdollista itselleen minä-minä hengessä mutta sitten kun muut ihmiset eivät taputakaan vieressä ja silittele päätä alkaa jäätävä uhriutuminen ja kitinä.

Ihmiset lähtevät parisuhteisiin yleensä toiveikkaina ja pää täynnä kauniita ajatuksia. Aika harva nuori ihminen on parisuhteeseen täysin "valmis", mutta ei siinä mitään epärehellistä ole. Se on eräänlainen hyppy tuntemattomaan, sillä ei kukaan voi edeltä tietää, millainen elämä tulee olemaan ja millainen puoliso lopulta on. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja yleensä kasvavat suhteissaan, yhdessä ja joskus eri tahtiin.

Juuri näin.

Mutta se kuka esimerkiksi ei tunnista läheisriippuvuuttaan ja hae siihen apua ajoissa sekä lisäksi ylimiellyttää ja piilottelee vaikeita tunteitaan kumppaniltaan ja päälle vielä pettää kumppaniaan syytellen kumppaniaan pettämisestään on suurelta osin epäonnistunut yksilö joka ei paljoa arvostusta ihmisenä ansaitse.

Tällaisen ei kannattaisi olla lainkaan parisuhteissa.

Toisten ihmisten käyttäminen hyödyksi omaan kasvuun on yksiselitteisesti rumaa ja epäkypsää touhua.

Läheisriippuvainen on yleensä kyllä se joka jää petturin kanssa yhteen.

Läheisriippuvainen sarjapettäjä on se pahin tapaus. Et pysty tunnistamaan sitä kovinkaan hyvin ennenkuin on turhan myöhäistä. Elät luottavaisena vaikka läheisriippuvainen hautoo asioita päässään eikä kerro edes kysyttäessä mitään.

Vähän sama kuin ilminarsistin tunnistaa kyllä mutta piilonarsisti joka usein tuhoisampi tapaus on vaikea tunnistaa.

Et taida oikein tietää millainen henkilö on läheisriippuvainen. Se ei välttämättä tarkoita henkilöä, joka pettää paljon tai hyppii suhteesta toiseen.

Oletan, että luulet läheisriippuvan tarkoittavan henkilöä joka ei osaa olla yksin. Tämä ei kuitenkaan ole totta. -eri

Jossain on sanottu että läheisriippuvuus ja narsisimi ovat saman janan ääripäitä.

Voihan se olla niin että terapiassa läheisriippuvaiseksi itseään kuvannut muuttuukin narsistiseen suuntaan jostain syystä.

Sarjapettäminen ja hyppiminen suhteesta toiseen usein liitetään tieteellisissä tutkimuksissa narsistisia piirteitä omaavien henkilöiden tapaan toimia suhteissaan.

Ehkä sun kannattaisi lukea läheisriippuvuudesta, jos sun tietämys läheisriippuvuudesta on "jossain on sanottu". 

Nyt kuitenkin puhuttiin läheisriippuvaisista ihmisistä, ei "narsisteista, jotka luuleee olevansa läheisriippuvaisia". Silloin on kyse ihan vaan narsistista. 

Eli voidaanko siis tehdä johtopäätös että sarjapettäjillä ja suhteesta toiseen hyppijöillä on tieteellisten tutkimusten mukaan keskimääräistä enemmän narsistsia piirteitä. Jos voidaan niin tämä selittää asiaa enemmän eli narsismi (jolla en tarkoita NPD diagnoosia) sarjapettämisen taustalla

Jos henkilö on pettänyt useissa suhteissaan hyppien suhteesta toiseen sekä on äärimmäisen herkkä kriitikille eikä myönnä selvästi virheitään koskaan niin mä en koskisi pitkällä tikullakaan tollaiseen myrkkykasaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä oma maailma ja perusturvallisuus rikkoutuu palasiksi ja menee aikaa ennen kuin saa kaiken korjattua. Moni ei edes yritä korjata vaan tekee ratkaisut ehkä liian nopeasti, eikä enää voi perääntyä päätöksistään, jottei menettäisi loppujakin itsetunnon sirpaleita.

Lisäksi sosiaalinen paine ajaa eroon. Jos on pettämisen paljastuttua ensimmäisessä shokkitilassa ehtinyt kertoa ystäville, vanhemmille, sisaruksille ja appivanhemmille, on todella vaikea astua askel taakse päin. Tämä palsta nyt on omanlaisensa, mutta jos täällä myöntää, että on jäänyt parisuhteeseen, jossa toinen on pettänyt, saa runsaasti alapeukkuja ja se heijastaa yleistä suhtautumista, vaikkei kukaan vauvapalstan alapeukutusten perusteella tee omia ratkaisujaan. 

Tunsin pariskunnan, jossa mies alkoi suhteeseen sihteerinsä kanssa. Perheessä jo isommat yhteiset lapset. Vaimo tietenkin suuttui ja lähti liitosta ovet paukkuen. Toivoi kyl mielessään, että mies ryömisi takaisin. Mies oli kuitenkin sen varran tossu, että alistui tilanteeseen ja pian olikin vauva tulossa uuden vaimon kanssa. Pian sitten itki vanhalle vaimolleen, että kunpa et olisi potkaisuut pihalle, se oli vain hairahdus ja ettei todellakaan olisi halunnut/jaksanut aloittaa uutta perhettä. Silloin tämä vaimokin jo katui. Ja antoi meille, nuorelle parille ohjeeksi, ettei koskaan pidä luovuttaa, edes pettämisen takia.

Säälittäviä tarinoita täällä.

En usko, et säälillä on tässä mitään sijaa. Tarina oikeasta elämästä, eli ihan vaan elämää. Kaikkien tarina ei ole semmonen puhdasoppinen ja siisti. Mut arvonsa kunkin elämällä kuitenkin on.

Tarkoitin yleisesti tässä olevia pettämistä ylistäviä ja puolustelevia keksittyjä pettämistä tulevia naurettavia tarinoita. Kummasti ainakin omassa elämässä kaikki ovat eronneet petoksen tultua julki, eivätkä ole jääneet kynnysmatoiksi. Sitä on se oikea todellisuus, pettäjien harmiksi.

Pettäjä kärsii aina. Tulee ilmi tai ei. Ei kai kukaan pettämistä ylistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ei musta ole missään yhteiskunnan parisuhdenormirakenteissa. Ongelma on yksilöissä jotka eivät ole kelvollisia parisuhteisiin vaan lähtevät niihin epärehellisin perustein esimerkiksi läheisriippuuvudestaan johtuen.

Ollaan kyllä niin vaatimassa kaikkea mahdollista itselleen minä-minä hengessä mutta sitten kun muut ihmiset eivät taputakaan vieressä ja silittele päätä alkaa jäätävä uhriutuminen ja kitinä.

Ihmiset lähtevät parisuhteisiin yleensä toiveikkaina ja pää täynnä kauniita ajatuksia. Aika harva nuori ihminen on parisuhteeseen täysin "valmis", mutta ei siinä mitään epärehellistä ole. Se on eräänlainen hyppy tuntemattomaan, sillä ei kukaan voi edeltä tietää, millainen elämä tulee olemaan ja millainen puoliso lopulta on. Ihmiset tutustuvat toisiinsa ja yleensä kasvavat suhteissaan, yhdessä ja joskus eri tahtiin.

Juuri näin.

Mutta se kuka esimerkiksi ei tunnista läheisriippuvuuttaan ja hae siihen apua ajoissa sekä lisäksi ylimiellyttää ja piilottelee vaikeita tunteitaan kumppaniltaan ja päälle vielä pettää kumppaniaan syytellen kumppaniaan pettämisestään on suurelta osin epäonnistunut yksilö joka ei paljoa arvostusta ihmisenä ansaitse.

Tällaisen ei kannattaisi olla lainkaan parisuhteissa.

Toisten ihmisten käyttäminen hyödyksi omaan kasvuun on yksiselitteisesti rumaa ja epäkypsää touhua.

Läheisriippuvainen on yleensä kyllä se joka jää petturin kanssa yhteen.

Läheisriippuvainen sarjapettäjä on se pahin tapaus. Et pysty tunnistamaan sitä kovinkaan hyvin ennenkuin on turhan myöhäistä. Elät luottavaisena vaikka läheisriippuvainen hautoo asioita päässään eikä kerro edes kysyttäessä mitään.

Vähän sama kuin ilminarsistin tunnistaa kyllä mutta piilonarsisti joka usein tuhoisampi tapaus on vaikea tunnistaa.

Et taida oikein tietää millainen henkilö on läheisriippuvainen. Se ei välttämättä tarkoita henkilöä, joka pettää paljon tai hyppii suhteesta toiseen.

Oletan, että luulet läheisriippuvan tarkoittavan henkilöä joka ei osaa olla yksin. Tämä ei kuitenkaan ole totta. -eri

Jossain on sanottu että läheisriippuvuus ja narsisimi ovat saman janan ääripäitä.

Voihan se olla niin että terapiassa läheisriippuvaiseksi itseään kuvannut muuttuukin narsistiseen suuntaan jostain syystä.

Sarjapettäminen ja hyppiminen suhteesta toiseen usein liitetään tieteellisissä tutkimuksissa narsistisia piirteitä omaavien henkilöiden tapaan toimia suhteissaan.

Ehkä sun kannattaisi lukea läheisriippuvuudesta, jos sun tietämys läheisriippuvuudesta on "jossain on sanottu". 

Nyt kuitenkin puhuttiin läheisriippuvaisista ihmisistä, ei "narsisteista, jotka luuleee olevansa läheisriippuvaisia". Silloin on kyse ihan vaan narsistista. 

Eli voidaanko siis tehdä johtopäätös että sarjapettäjillä ja suhteesta toiseen hyppijöillä on tieteellisten tutkimusten mukaan keskimääräistä enemmän narsistsia piirteitä. Jos voidaan niin tämä selittää asiaa enemmän eli narsismi (jolla en tarkoita NPD diagnoosia) sarjapettämisen taustalla

Mulla alkaa muodostua nyt selvempi kuva tyypeistä jotka mesoaa narsisti-sanan käytöstä negatiiviseen sävyyn ja samaan aikaan omaavat sarjapettämistaustan. Justjust.

Mikäli yksiavioisessa suhteessa ollaan, oletan että molemmat osapuolet ymmärtävät että pettäminen voi johtaa suhteen päättymiseen.

Kun toinen osapuoli on sen valinnan edessä, että onko naapurin kanssa vehtaaminen sen arvoista että menetän puolisoni, ja tulee siihen tulokseen että se vehtaaminen on suhdetta tärkeämpää, ja on valmis puolisonsa sen vuoksi menettämään. En itse löydä syytä jatkaa suhteessa jossa suhteen arvo toiselle osapuolelle on noin mitätön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen aihe pitkästä aikaa palstalla. Mulla on vaikea traumatausta, olen tehnyt vuosien työn traumojen kanssa pitkässä terapiassa ja toipunut vuosien vaikeasta masennuksesta. Vuosi sitten tapasin nykyisen mieheni, meitä yhdistää moni asia ja olen todella onnellinen, suunnitellaan jopa häitä. Jos mies nyt kertoisi pettäneensä, menisi luottamus totaalisesti kaikkeen. Lapsuuden kaltoinkohtelun, henkisen, fyysisen ja seksuaalisen väkivallan takia luottamuksen luominen on mulle lähtökohtaisesti todella hankalaa. Antaisin oikeasti mieluummin anteeksi vaikka turpaanvedon, mutta en pettämistä.

Tämähän se on, kun olemme erilaisia, koemme asiat myös eri tavoin. Kohdallasi olisi todella surullista, jos sen joutuisit kokemaan..omalla kohdalla luulen, etten musertuisi. Tosin, jos mieheni kertoisi olevansa rakastunut toiseen ihmiseen ja sen takia jättää minut, vois seuraukset olla paljon ikävämmät. Hetken pettämisestä selviäisin helpommin. Mutta tämä on nyt bain spekulaatiota, koska kumpikaan ei ole toistaiseksi toteutunut.

Rn kuitenkaan ymmärrä sitä, kuin ihmiset saattavat edelleen haukkua esim. julkkiksia siitä, että heidän nykyinen parisuhteensa on alkanut ollessaan edellisen kanssa. Kun me emme tiedä, kuinka ja mitä on tapahtunut ja onko ne exät vielä katkeria jne.

Julkkisten haukkumisen osalta varmaan homma riippuu siitä tuoko julkkis suhdeasiansa julkisuuteen oma-aloitteisesti vai ei.

Yleensä voimakas ja täysin oikeutettu ja pitkä-aikainen negatiivinen reaktio syntyy yleisössä jos julkkis käyttäytyy äärimmäisen törkeästi eikä osoita minkäänlaista katumusta vaan päinvastoin uhoa ja uhriutumista. Negatiivinen reagointi yleensä vaimenee jos nämä suhdeasiat eivät ole julkkiksen käyttövoima työn tai muun elämän osalta. Vanha sananlasku kun sanoo että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Joo, voit olla oikeassa. Se on mielestäni ok, jos asialla jotenkin keulii tne. Mitta se, että vaan jotenkin tiedetään näin käyneen, ja siitä sit ruoskitaan. Esim. siten, etten voi kuunnella kyseista artistia, koska vuonna xx oli suhteessa, kun rakastui bändikaberiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä oma maailma ja perusturvallisuus rikkoutuu palasiksi ja menee aikaa ennen kuin saa kaiken korjattua. Moni ei edes yritä korjata vaan tekee ratkaisut ehkä liian nopeasti, eikä enää voi perääntyä päätöksistään, jottei menettäisi loppujakin itsetunnon sirpaleita.

Lisäksi sosiaalinen paine ajaa eroon. Jos on pettämisen paljastuttua ensimmäisessä shokkitilassa ehtinyt kertoa ystäville, vanhemmille, sisaruksille ja appivanhemmille, on todella vaikea astua askel taakse päin. Tämä palsta nyt on omanlaisensa, mutta jos täällä myöntää, että on jäänyt parisuhteeseen, jossa toinen on pettänyt, saa runsaasti alapeukkuja ja se heijastaa yleistä suhtautumista, vaikkei kukaan vauvapalstan alapeukutusten perusteella tee omia ratkaisujaan. 

Tunsin pariskunnan, jossa mies alkoi suhteeseen sihteerinsä kanssa. Perheessä jo isommat yhteiset lapset. Vaimo tietenkin suuttui ja lähti liitosta ovet paukkuen. Toivoi kyl mielessään, että mies ryömisi takaisin. Mies oli kuitenkin sen varran tossu, että alistui tilanteeseen ja pian olikin vauva tulossa uuden vaimon kanssa. Pian sitten itki vanhalle vaimolleen, että kunpa et olisi potkaisuut pihalle, se oli vain hairahdus ja ettei todellakaan olisi halunnut/jaksanut aloittaa uutta perhettä. Silloin tämä vaimokin jo katui. Ja antoi meille, nuorelle parille ohjeeksi, ettei koskaan pidä luovuttaa, edes pettämisen takia.

Säälittäviä tarinoita täällä.

En usko, et säälillä on tässä mitään sijaa. Tarina oikeasta elämästä, eli ihan vaan elämää. Kaikkien tarina ei ole semmonen puhdasoppinen ja siisti. Mut arvonsa kunkin elämällä kuitenkin on.

Tarkoitin yleisesti tässä olevia pettämistä ylistäviä ja puolustelevia keksittyjä pettämistä tulevia naurettavia tarinoita. Kummasti ainakin omassa elämässä kaikki ovat eronneet petoksen tultua julki, eivätkä ole jääneet kynnysmatoiksi. Sitä on se oikea todellisuus, pettäjien harmiksi.

Pettäjä kärsii aina. Tulee ilmi tai ei. Ei kai kukaan pettämistä ylistä?

Pettäjän pitääkin kärsiä ja pitkään mikäli ei aidosti kadu vaan pitää tekoaan oikeutettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaimo puhuu toistuvasti, ettei jaksa seksiä parisuhteessa vaan janoaa kokeilla muita. Ikää molemmilla +45v, aviossa 20 vuotta ja meillä yhteisiä lapsia.

Onko tämän kertominen ääneen pettämistä?

Ei ole, vaan keskustelemista.

Ja tuolloin on tehtävä valinta. Ja valinnassa kuuntele itseäsi. Jos vaimosi ei ole 20 vuoteen sanonut mitään tuollaista niin epäilen että kyseessä jo käynnissä olevan sivusuhteen peittely-yritys. Aika moni mies tekee samaa

Viimeisen vuoden aikana on tähän suuntaan ollut hyvin varovaista vihjailua, mut nyt on suoraa puhetta aiheesta. En usko meneillään olevaan sivusuhteeseen, vaan pelkkään turhautumiseen/kyllästymiseen ja uusien kokemusten perään haikailuun. Ehkä neljänkympin kriisi?

Vaikeaa sanoa kumpi on pahempi: salasuhde josta ei tiedä, vai se että kuulee toisen haaveiden olevan muualla.

Kannattaa kuunnella ja kuulla. Ja suhtautua vakavasti. Ja kysyä, mitä toinen toivoo. Miten voisit parantaa suhdetta. Ja vaikka terapiaa mitä hyvänsä, jos haluat pelastaa suhteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen aihe pitkästä aikaa palstalla. Mulla on vaikea traumatausta, olen tehnyt vuosien työn traumojen kanssa pitkässä terapiassa ja toipunut vuosien vaikeasta masennuksesta. Vuosi sitten tapasin nykyisen mieheni, meitä yhdistää moni asia ja olen todella onnellinen, suunnitellaan jopa häitä. Jos mies nyt kertoisi pettäneensä, menisi luottamus totaalisesti kaikkeen. Lapsuuden kaltoinkohtelun, henkisen, fyysisen ja seksuaalisen väkivallan takia luottamuksen luominen on mulle lähtökohtaisesti todella hankalaa. Antaisin oikeasti mieluummin anteeksi vaikka turpaanvedon, mutta en pettämistä.

Tämähän se on, kun olemme erilaisia, koemme asiat myös eri tavoin. Kohdallasi olisi todella surullista, jos sen joutuisit kokemaan..omalla kohdalla luulen, etten musertuisi. Tosin, jos mieheni kertoisi olevansa rakastunut toiseen ihmiseen ja sen takia jättää minut, vois seuraukset olla paljon ikävämmät. Hetken pettämisestä selviäisin helpommin. Mutta tämä on nyt bain spekulaatiota, koska kumpikaan ei ole toistaiseksi toteutunut.

Rn kuitenkaan ymmärrä sitä, kuin ihmiset saattavat edelleen haukkua esim. julkkiksia siitä, että heidän nykyinen parisuhteensa on alkanut ollessaan edellisen kanssa. Kun me emme tiedä, kuinka ja mitä on tapahtunut ja onko ne exät vielä katkeria jne.

Julkkisten haukkumisen osalta varmaan homma riippuu siitä tuoko julkkis suhdeasiansa julkisuuteen oma-aloitteisesti vai ei.

Yleensä voimakas ja täysin oikeutettu ja pitkä-aikainen negatiivinen reaktio syntyy yleisössä jos julkkis käyttäytyy äärimmäisen törkeästi eikä osoita minkäänlaista katumusta vaan päinvastoin uhoa ja uhriutumista. Negatiivinen reagointi yleensä vaimenee jos nämä suhdeasiat eivät ole julkkiksen käyttövoima työn tai muun elämän osalta. Vanha sananlasku kun sanoo että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Joo, voit olla oikeassa. Se on mielestäni ok, jos asialla jotenkin keulii tne. Mitta se, että vaan jotenkin tiedetään näin käyneen, ja siitä sit ruoskitaan. Esim. siten, etten voi kuunnella kyseista artistia, koska vuonna xx oli suhteessa, kun rakastui bändikaberiin.

Juuri näin. Mäkin ajattelen niin että jos julkkis keulii pettämisellä niin tällöin ansaitsee palautteen ihmisiltä

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa sitä tarkoitettu vaan sitä että pettäjät ja varsinkin sarjapettäjät jotka avoimesti liputtavat sen puolesta että pettäminen on oikein käyttävät tuota argumenttia tietoisesti väärin häivyttääkseen omaa häpeäänsä.

Jos otetaan väkivaltaiset ja/tai alkoholia/huumeongelmia sisältävät suhteet pois laskuista niin pettäminen ei ole perusteltavissa millään tavalla.

Tää et voi tietää toisten suhteesta-argumentti on ihan samaa osastoa kuin sen päivittely että ei saisi sanoa että ihmiset eroavat nykyään liian helposti. Tuossakin taustalla häpeä.

Miksi pettämistä tehneet ihmiset haluavat etteivät muut saisi sanoa mielipidettään pettäjistä?

Jos tietää tehneensä täysin oikein niin silloin tuollaiset kommentit ei hetkauta lainkaan.

Ei kai siitä ole kyse, että pettäjä luulee tehneensä oikein. Sarjapettäjistä en tiedä, mutta tiedän, että monet pettäjät ovat myös onnettomia suhteissaan. Ja ovat sitä mieltä, ettei olis pitänyt pettää. Ihmiset eivät ole täydellisiä edes toimissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä oma maailma ja perusturvallisuus rikkoutuu palasiksi ja menee aikaa ennen kuin saa kaiken korjattua. Moni ei edes yritä korjata vaan tekee ratkaisut ehkä liian nopeasti, eikä enää voi perääntyä päätöksistään, jottei menettäisi loppujakin itsetunnon sirpaleita.

Lisäksi sosiaalinen paine ajaa eroon. Jos on pettämisen paljastuttua ensimmäisessä shokkitilassa ehtinyt kertoa ystäville, vanhemmille, sisaruksille ja appivanhemmille, on todella vaikea astua askel taakse päin. Tämä palsta nyt on omanlaisensa, mutta jos täällä myöntää, että on jäänyt parisuhteeseen, jossa toinen on pettänyt, saa runsaasti alapeukkuja ja se heijastaa yleistä suhtautumista, vaikkei kukaan vauvapalstan alapeukutusten perusteella tee omia ratkaisujaan. 

Tunsin pariskunnan, jossa mies alkoi suhteeseen sihteerinsä kanssa. Perheessä jo isommat yhteiset lapset. Vaimo tietenkin suuttui ja lähti liitosta ovet paukkuen. Toivoi kyl mielessään, että mies ryömisi takaisin. Mies oli kuitenkin sen varran tossu, että alistui tilanteeseen ja pian olikin vauva tulossa uuden vaimon kanssa. Pian sitten itki vanhalle vaimolleen, että kunpa et olisi potkaisuut pihalle, se oli vain hairahdus ja ettei todellakaan olisi halunnut/jaksanut aloittaa uutta perhettä. Silloin tämä vaimokin jo katui. Ja antoi meille, nuorelle parille ohjeeksi, ettei koskaan pidä luovuttaa, edes pettämisen takia.

Säälittäviä tarinoita täällä.

En usko, et säälillä on tässä mitään sijaa. Tarina oikeasta elämästä, eli ihan vaan elämää. Kaikkien tarina ei ole semmonen puhdasoppinen ja siisti. Mut arvonsa kunkin elämällä kuitenkin on.

Tarkoitin yleisesti tässä olevia pettämistä ylistäviä ja puolustelevia keksittyjä pettämistä tulevia naurettavia tarinoita. Kummasti ainakin omassa elämässä kaikki ovat eronneet petoksen tultua julki, eivätkä ole jääneet kynnysmatoiksi. Sitä on se oikea todellisuus, pettäjien harmiksi.

Anteeksi nyt vain, mutta et todellakaan voi tietää mitä edes sinulle läheisten ihmisten suhteissa tapahtuu. Eivät he kerro sinulle kaikkea.

Todellakin kertoo. Oletko tyhmä, pettäjä vai kumpaakin? En hyväksy pettämistä missään muodossa ja olen erittäin iloinen jokaisesta erosta, jonka syynä on pettäminen.

Katkeria kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuossa sitä tarkoitettu vaan sitä että pettäjät ja varsinkin sarjapettäjät jotka avoimesti liputtavat sen puolesta että pettäminen on oikein käyttävät tuota argumenttia tietoisesti väärin häivyttääkseen omaa häpeäänsä.

Jos otetaan väkivaltaiset ja/tai alkoholia/huumeongelmia sisältävät suhteet pois laskuista niin pettäminen ei ole perusteltavissa millään tavalla.

Tää et voi tietää toisten suhteesta-argumentti on ihan samaa osastoa kuin sen päivittely että ei saisi sanoa että ihmiset eroavat nykyään liian helposti. Tuossakin taustalla häpeä.

Miksi pettämistä tehneet ihmiset haluavat etteivät muut saisi sanoa mielipidettään pettäjistä?

Jos tietää tehneensä täysin oikein niin silloin tuollaiset kommentit ei hetkauta lainkaan.

Ei kai siitä ole kyse, että pettäjä luulee tehneensä oikein. Sarjapettäjistä en tiedä, mutta tiedän, että monet pettäjät ovat myös onnettomia suhteissaan. Ja ovat sitä mieltä, ettei olis pitänyt pettää. Ihmiset eivät ole täydellisiä edes toimissaan.

Sarjapettäjät eivät kadu pettämisiään. Siinä ero täysijärkisiin ihmisiin.

Minusta siinä vaiheessa kun alkaa suhteeseen pitää olla hereillä ja kuunnella itseään ja omia tuntemuksiaan. Salamarakkaus on vaarallista lähes sina.

Jos tapailukumppani historia esimerkiksi on täynnä pettämistä ja useita kaatuneita suhteita hänen puoleltaan ja katumusta ei ole vaan kumppaniehdokas puhuu keinotekoisesti esimerkiksi vapaudesta rakkauden ilmentymänä on syytä nostaa kytkintä saman tien.

Jotkut tyypit vain ovat niin toksisia etteivät edes vanhentuessaan muutu vaikka voisivat olla taitavia puhumaan rakkaudesta. Tämä taitavuus on lähes aina harhaa. He tavoittelevat rakastumisen tunnetta mutta eivät osaa rakastaa ketään eivätkä edes itseään.