Nuoriso ei vastaa puhelimiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä nämä "en pysty vastaamaan puhelimeen" ihmiset aikovat työelämässä pärjätä? Aika moneen työhön kuitenkin kuuluu jossain määrin puhelinasiointia. 

Öh, eiköhän ne aika usein ole tavoittamattomissa juuri siksi kun ovat parhaillaan töissä.

Tuossa ei tarkoitettu sitä, vaan näitä, jotka kertovat, että eivät pysty eli kykene vastaamaan puhelimeen, koska ahdistaa tms. Se nyt on ihan normaalia, että aina ei ole mahdollista vastata puhelimeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin soittaa veljen teinille, niin ei vastannut ja hetken päästä tuli *ääniviesti* että nyt ei voi puhua. Ööö, okei?

Johtuu varmaan siitä, että ääniviestin ehtii lähettää, mutta ei ehdi kuunnella sinun jaaritteluitasi.

Sen saman voisi sanoa paljon helpommin puhelussa.

Tyhmää vastata edes jos ei voi puhua. Viesti toimii paremmin

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässäkin on pitkälti kyse introverteistä ja ekstroverteista. Introverteille se henkilökohtainen puhelinasiointi on suorastaan ahdistava kokemus ja aiheuttaa stressiä. Jos joudun soittamaan vaikka johonkin virastoon, niin pitää käydä etukäteen monta kertaa läpi, mitä puhelimessa sanon. Ja sitten kun sieltä vastataan, menen aivan lukkoon ja unohdan kaiken. Tällainen olen ollut koko ikäni (nyt vähän alle 40-vuotias), minkä sille voi. Hyvin olen silti pärjännyt, vakituisessa työpaikassakin lähes 20 vuotta.

Höpöhöpö. Ei mitään ongelmaa puhua puhelimessa. Se on jopa helpompaa kuin puhua kasvotusten. Älä sotke introverttia ja jännittämistä toisiinsa. Ovat kaksi eri asiaa. 

t. introvertti

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässäkin on pitkälti kyse introverteistä ja ekstroverteista. Introverteille se henkilökohtainen puhelinasiointi on suorastaan ahdistava kokemus ja aiheuttaa stressiä. Jos joudun soittamaan vaikka johonkin virastoon, niin pitää käydä etukäteen monta kertaa läpi, mitä puhelimessa sanon. Ja sitten kun sieltä vastataan, menen aivan lukkoon ja unohdan kaiken. Tällainen olen ollut koko ikäni (nyt vähän alle 40-vuotias), minkä sille voi. Hyvin olen silti pärjännyt, vakituisessa työpaikassakin lähes 20 vuotta.

Ei ole siitä kyse. Olen introvertti eikä minulla ole mitään puhelinkammoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheluun vastaaminen ahdistaa. Viestillä on paljon helpompi kommunikoida eikä ole edes pakko heti vastata. En tiedä juuri ketään ikäistäni, joka soittelisi kellekään, kyllä asiat hoidetaan whatsappin kautta.

N35

Miksi? Ahdistutko muutenkin siitä, jos puhut muille ihmisille? Eihän puhelimessa puhuminen ole sen kummempaa kuin muukaan puhuminen. 

Kyllä se vain on. Tätä on aivan turha yrittää selittää ihmisille, joiden mielestä puhelimessa puhumisessa ei ole mitään ongelmaa. Ei minulla ole ongelmaa jutella ihmisten kanssa kasvotusten, tosin tuntemattomien ihmisten tapaaminen ahdistaa ja stressaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin soittaa veljen teinille, niin ei vastannut ja hetken päästä tuli *ääniviesti* että nyt ei voi puhua. Ööö, okei?

Johtuu varmaan siitä, että ääniviestin ehtii lähettää, mutta ei ehdi kuunnella sinun jaaritteluitasi.

Sen saman voisi sanoa paljon helpommin puhelussa.

Tyhmää vastata edes jos ei voi puhua. Viesti toimii paremmin

Viestillä asian hoitamiseen menee monesti vähintään tuplaten kauemmin kuin puhelimessa. Puhelimessa puhuminenhan ei tarkoita, että pitää jaaritella. Viimeksi eilen soitin puhelun, joka kesti alle 30 sekuntia. Saman asian hoitaminen viesteillä olisi vienyt vähintään 10min. 

tunteellinen vegaani kirjoitti:

Ne on niitä pikkyttöjä jotka haluavat olla aikuisia. Tosi-ihminen vastaa aina puhelimeen tai on jollain sympatialla läsnä luuron päässä.

Ota hywjö sähkösopimus....pn saapunuy ja maksa 1p0000000 euroa

Ilmainen palkinti...ja tilausansa

Ungalob blungal gumbahja!

Maksa heti 10 000 tai me revitään sun kikkelis ieki ,,,,,naisvastaajalle

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässäkin on pitkälti kyse introverteistä ja ekstroverteista. Introverteille se henkilökohtainen puhelinasiointi on suorastaan ahdistava kokemus ja aiheuttaa stressiä. Jos joudun soittamaan vaikka johonkin virastoon, niin pitää käydä etukäteen monta kertaa läpi, mitä puhelimessa sanon. Ja sitten kun sieltä vastataan, menen aivan lukkoon ja unohdan kaiken. Tällainen olen ollut koko ikäni (nyt vähän alle 40-vuotias), minkä sille voi. Hyvin olen silti pärjännyt, vakituisessa työpaikassakin lähes 20 vuotta.

Ei mitään tekemistä sen kanssa oletko introvertti vai ekstorvertti. Introvertti on henkilö, joka kuormittuu sosiaalisista tilanteista. Puhelinpelko ei liity asiaan mitenkään. Sinulla on puhelinpelko tai olet vain jännittäjäluonne. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertaisesti sukupolviero, ja vanhempaa väkeä ketuttaa, kun koko maailma ei enää hyppääkään heidän pillinsä mukaan.

Ei ole sukupolviero, vaan introvertti-ekstroverttiero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheluun vastaaminen ahdistaa. Viestillä on paljon helpompi kommunikoida eikä ole edes pakko heti vastata. En tiedä juuri ketään ikäistäni, joka soittelisi kellekään, kyllä asiat hoidetaan whatsappin kautta.

N35

Miksi? Ahdistutko muutenkin siitä, jos puhut muille ihmisille? Eihän puhelimessa puhuminen ole sen kummempaa kuin muukaan puhuminen. 

Ei ole samanlaista kun kehonkieltä eikä ympäristöä näe.

Haluan myöskin puhumistauhan saatan vaikka olla bussissa niin eipä tee mieli jutustella vaan ennemmin viestiä jos on pakko just sillä seisomalla kommunikoida. Kivempi kanssaeläjillekkin.

Heh, olen harrastuksen kautta tekemisissä yhden 59-vuotiaan miehen kanssa ja olen huomannut tämän ilmiön, eli se katsoo, että voi soitella miten tykkää, ja minun pitäisi olla tavoitettavissa. Jos en heti vastaa niin ainakin pitäisi soittaa heti takaisin, viesti ei oikein tunnu kelpaavan. Välillä kun olenkin sitten ehtinyt vastata, tulee puukkoa tyylillä "oho, mikäs nyt on kun vastasit?" On pari kertaa tehnyt mieli sanoa, että kuule joillakin meistä on myös muuta elämää. Ne sen asiat on vielä aina sellaisia, ettei niihin tarvita puhelua, mutta kun se ilmeisesti tän ikäluokan mielestä on Ainoa Oikea Tapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertaisesti sukupolviero, ja vanhempaa väkeä ketuttaa, kun koko maailma ei enää hyppääkään heidän pillinsä mukaan.

Ei ole sukupolviero, vaan introvertti-ekstroverttiero.

Väärin. Introverttius ei liity mitenkään puhelimiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheluun vastaaminen ahdistaa. Viestillä on paljon helpompi kommunikoida eikä ole edes pakko heti vastata. En tiedä juuri ketään ikäistäni, joka soittelisi kellekään, kyllä asiat hoidetaan whatsappin kautta.

N35

Miksi? Ahdistutko muutenkin siitä, jos puhut muille ihmisille? Eihän puhelimessa puhuminen ole sen kummempaa kuin muukaan puhuminen. 

Ei ole samanlaista kun kehonkieltä eikä ympäristöä näe.

Haluan myöskin puhumistauhan saatan vaikka olla bussissa niin eipä tee mieli jutustella vaan ennemmin viestiä jos on pakko just sillä seisomalla kommunikoida. Kivempi kanssaeläjillekkin.

Suurin osa ihmisistä ei halua puhua bussissa. Mutta eihän se tarkoita, että puhelimessa puhuminen aina ahdistaisi. Bussissakin voi sen verran sanoa, että nyt on paha paikka voinko soittaa sulle x ajan päästä takaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertaisesti sukupolviero, ja vanhempaa väkeä ketuttaa, kun koko maailma ei enää hyppääkään heidän pillinsä mukaan.

Ei ole sukupolviero, vaan introvertti-ekstroverttiero.

Väärin. Introverttius ei liity mitenkään puhelimiin. 

Eikä puhelimen käyttö sokupolviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritin soittaa veljen teinille, niin ei vastannut ja hetken päästä tuli *ääniviesti* että nyt ei voi puhua. Ööö, okei?

Johtuu varmaan siitä, että ääniviestin ehtii lähettää, mutta ei ehdi kuunnella sinun jaaritteluitasi.

Sen saman voisi sanoa paljon helpommin puhelussa.

Tyhmää vastata edes jos ei voi puhua. Viesti toimii paremmin

Viestillä asian hoitamiseen menee monesti vähintään tuplaten kauemmin kuin puhelimessa. Puhelimessa puhuminenhan ei tarkoita, että pitää jaaritella. Viimeksi eilen soitin puhelun, joka kesti alle 30 sekuntia. Saman asian hoitaminen viesteillä olisi vienyt vähintään 10min. 

Miten saat ääniviestiin kulumaan 10 min., jos vastaava puhelu oli 30 sekuntia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheluun vastaaminen ahdistaa. Viestillä on paljon helpompi kommunikoida eikä ole edes pakko heti vastata. En tiedä juuri ketään ikäistäni, joka soittelisi kellekään, kyllä asiat hoidetaan whatsappin kautta.

N35

Miksi? Ahdistutko muutenkin siitä, jos puhut muille ihmisille? Eihän puhelimessa puhuminen ole sen kummempaa kuin muukaan puhuminen. 

Mä oon ollut töissä puhelinaspana. Silloinkin oli puhelin värinällä, eikä soittoäänimodessa. Vastasin kyllä joka ikinen kerta siihen. Värinä ei ahdista yhtäpaljon kun soittoääni.

Se miksi puhelimessa puhuminen ahdistaa johtuu siitä, että silloin ei ole yhtäpaljon aikaa miettiä sanomisiaan (toisin kun spostissa tai viestissä), eikä toinen osapuoli näe myöskään kasvojenilmeitä joten väärinymmärtämisen riski on paljon suurempi.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole enää mikään teini mutta minä lopetin puheluihin vastaamisen kun koin raskaaksi sen että piti olla jatkuvasti tavoitettavissa 24/7 perheenjäsenille, kavereille ja työporukalle. Viesteihin voin vastata sitten kun koen hetken sopivaksi. Eikä tällainen jatkuvasti tavoitettavissa oleminen ole mikään vanha asia vaan näin se oli joskus aiemminkin eikä se maailma siihen loppunut silloinkaan. Ihme kyllä raskainta tämä aihe tuntuu olevan niille joille puhelin ei ilmestynyt käteen kuin vasta reilusti aikuisiän puolella.

Eihän se, että soitellaan tarkoita, että pitää olla 24/7 tavoitettavissa. Yhtälailla ne puhelut voi hoitaa silloin, kun itse kokee hetken sopivaksi. Joko soittaa itse takaisin, kun näkee, että joku on yrittänyt soittaa tai laittaa viestin, että soitatko klo x, koska nyt en voi puhua. 

N38, joka osti ensimmäisen älypuhelimen vasta pari vuotta sitten

No kyllä se asia tulee parilla viestillä selväksi helpommin kui vuorotellen soittamalla johon vuoroin vastataan ettei voi puhua tai jää kokonaan vastaamatta kun toinen on lääkärissä, paikalla, panemassa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole enää mikään teini mutta minä lopetin puheluihin vastaamisen kun koin raskaaksi sen että piti olla jatkuvasti tavoitettavissa 24/7 perheenjäsenille, kavereille ja työporukalle. Viesteihin voin vastata sitten kun koen hetken sopivaksi. Eikä tällainen jatkuvasti tavoitettavissa oleminen ole mikään vanha asia vaan näin se oli joskus aiemminkin eikä se maailma siihen loppunut silloinkaan. Ihme kyllä raskainta tämä aihe tuntuu olevan niille joille puhelin ei ilmestynyt käteen kuin vasta reilusti aikuisiän puolella.

Olen aikuiselle lapselleni tavoitettavissa 24/7 edelleen. En koe sitä ahdistavana, hän soittaa vain jos tulee hätä. 

Mun äiti on myös tavoitettavissa 24/7. Olen jopa joutunut joskus aamuyöllä soittamaan äidilleni, kun lähdin elinsiirtoleikkaukseen. Aion myös omille lapsilleni tehdä selväksi, että minut tavoittaa ihan milloin tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on yksinkertaisesti sukupolviero, ja vanhempaa väkeä ketuttaa, kun koko maailma ei enää hyppääkään heidän pillinsä mukaan.

Ei ole sukupolviero, vaan introvertti-ekstroverttiero.

Väärin. Introverttius ei liity mitenkään puhelimiin. 

Eikä puhelimen käyttö sokupolviin.

Jossain määrin liittyy. Harva yli 60-vuotias haluaa hoitaa kaikki asiat viesteillä. Ja vastaavasti harva alle 20-vuotias haluaa hoitaa asiat pääosin soittamalla. Olen itse hieman alle 40v ja huomaan tässä selkeän eron eri ikäryhmien kanssa. Valmennan teinejä -> viestintä 99% viesteillä. Olen vapaaehtoistöissä vanhuksille -> 99% viestinnästä soittamalla. Omassa ikäluokassani menee aika 50/50 sen suhteen, ketkä suosivat viestejä ja ketkä puheluita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puheluun vastaaminen ahdistaa. Viestillä on paljon helpompi kommunikoida eikä ole edes pakko heti vastata. En tiedä juuri ketään ikäistäni, joka soittelisi kellekään, kyllä asiat hoidetaan whatsappin kautta.

N35

Kummalliset piirit sulla. Minun tuttavapiirissäni kaikki soittelevat, koska moni asia on niin paljon helpompi ja nopeampi hoitaa soittamalla kuin sata viestiä naputtamalla. Osa ikäisistäni kavereista ei käytä whatsappia ollenkaan, vaan ne harvat viestit, joita laittavat tulevat perinteisinä tekstiviesteinä. Minusta hyvä näin. 

N38

Minun tuttavapiirissäni juuri kukaan ei soittele, kaikki käyttää whatsappi, telegrammia tai discordia. 63v äitini joskus harvoin soittaa, mutta whatappia sekin yleensä käyttää. Pomo lähettää joskus harvoin tekstiviestejä tai sähköpostia.