"lehtori oli nostanut esille ongelmana sen, että entistä heikompaa opiskelija-ainesta pääsee (ammattikorkea)kouluun" -> potkut

kgjdflg kirjoitti:

Mutta ei hätää. Kun hallitus saa ensi vuonna suomalaiset digitaalisen passin käyttäjiksi, ei kukaan enää valita mistään. Ei ole enää eriäviä mielipiteitä (eikä myöskään demokratiaa). On vain yksi, yhtämieltä oleva kansa. Jos joku erehtyy toimimaan vastoin yleistä mielipidettä tai ohjeita, tekemään valituksia tms., jopa hänen tilinsä voidaan jäädyttää. Kyllä siinä loppuu bensa-autolla ajelu, lihan syönti, saunan lämmitys ja kaikenlaisten eriävien mielipiteiden ilmaiseminen somessa.

Kerrotko vielä miten kommenttisi liittyy aiheeseen?

Monilla aloilla (esim. sote) on luovuttu soveltuvuuskokeista ja avoimen väylää pitkin amkiin pääsee myös jopa ilman toisen asteen opintoja. Jotkut opiskelijat myös olettavat että pelkällä satunnalisella läsnäololla läpäisee kurssit ja että itsearviointi tarkoittaa, että opiskelija itse antaa itselleen kurssiarvosanan. 

Täällä ollaan nyt kovasti moittimassa ammatillista opetusta sekä toisella asteella, että amk-tasolla. Tuleeko kenellekään mieleen, että systeemissä voisi olla vika? Vika ei ole opettajissa eikä opiskelijoissa. Opetuksen resursseja eli opettajalle osoitettua työaikaa on koko ajan supistettu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Koulun pito on unohtunut ja ammattikorkeakouluista on tullut osakeyhtiöitä, joita johdetaan bisnesperiaattein.

Aikaa per opiskelija on liian vähän. Toiseksi nuoret ikäluokat ovat pienentyneet. Sote-alalle joudutaan ottamaan heikkojakin opiskelijoita, jotka eivät pysty kovin itsenäiseen opiskeluun. Pitäisi muuttaa systeemiä niin, että heikommille opiskelijoille olisi tehokkaita tukitoimia, oikeasti aikaa tukiopetukseen myös amk-tasolla. Kaikkia kuitenkin tarvitaan työelämässä. Lisäksi asia on niin, että myös heikkotasoista opiskelijaa tulee kohdella asiallisesti - nöyryyttäminen pois. Oletteko unohtaneet, että ko. irtisanotulla opettajalla lehtitietojen mukaan oli alla jo kaksi varoitusta? Vaikka irtisanominen oli varmasti asiaton, varoitukset opettajalle ovat amk-tasolla aika harvinaisia. Vielä lisäisin sen, että miksi ihmeessä opiskelijoilla on tutkimusten mukaan niin paljon stressiä, loppuun palamista ja muita mt-ongelmia, jos kerran opiskelu on niin löysää, kuin täällä väitetään. Eikö tässä ole joku ristiriita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä huomasi, että kaikki opiskelijat oli vain saatava valmiiksi ja ulos, että he oppilaitoksessa saivat rahat siitä. Ihan sama, mitä moskaa se lopputyö oli.

Pätee kaikkiin korkeakouluihin ihan tohtoritasolle asti.

Katsoin vierestä, kun ystävä yritti ohjata yhtä väitöskirjaa. Ei siitä tullut mitään, kun se tuotos oli ihan puutaheinää. Luin sitä myös, kun ollaan samalla alalla. Ystävällä oli vähän vaikea tilanne, kun kumminkin piti saada se opiskelija läpi jollain lailla. Semmoinen tohtori sieltä.

Ei Suomessa saa nykyään sanoa asioita, kuten ne on. Pitää sanoa vain niitä yleisesti hyväksyttyjä fraaseja, joita sitten kotkotetaan yhdessä ja toistetaan - kunnes osa jopa uskoo sen olevan totta.

Ei katsos saa tulla kenellekään paha mieli. On unohdettu, että mitään ei muutu, ellei joku suutu.

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele, että myös opettajista on pula, ja koko opetusala on kriisiytymässä reippaasti hoitoalan jatkona.

Asenteet ovat kammottavat, nykyään.

AMK-opettajilla on niin isot palkat, ettei taatusti ole pulaa opettajista.

On kyllä palkat tiedossa, mutta homma ei ole herkkua, joten ei tunkuakaan ole.

Kokeilin ja vedin yhden kurssin, vain yksi opiskelija otti sen todesta. Ketään muuta en siltä kurssilta palkkaisi harjoitteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä huomasi, että kaikki opiskelijat oli vain saatava valmiiksi ja ulos, että he oppilaitoksessa saivat rahat siitä. Ihan sama, mitä moskaa se lopputyö oli.

Pätee kaikkiin korkeakouluihin ihan tohtoritasolle asti.

Katsoin vierestä, kun ystävä yritti ohjata yhtä väitöskirjaa. Ei siitä tullut mitään, kun se tuotos oli ihan puutaheinää. Luin sitä myös, kun ollaan samalla alalla. Ystävällä oli vähän vaikea tilanne, kun kumminkin piti saada se opiskelija läpi jollain lailla. Semmoinen tohtori sieltä.

Mistä se on tullut, että pitää saada opiskelija läpi.

EI TARVITSE.

Jos opiskelijan osaaminen ei riitä, niin silloin hänen pitää opiskella lisää ja oppia ne asiat. Se on sen ohjaajan työn tarkoitus. Joskus pitää olla myös ikävä ihminen ja palauttaa työ tekijälleen korjauksia varten.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan nyt kovasti moittimassa ammatillista opetusta sekä toisella asteella, että amk-tasolla. Tuleeko kenellekään mieleen, että systeemissä voisi olla vika? Vika ei ole opettajissa eikä opiskelijoissa. Opetuksen resursseja eli opettajalle osoitettua työaikaa on koko ajan supistettu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Koulun pito on unohtunut ja ammattikorkeakouluista on tullut osakeyhtiöitä, joita johdetaan bisnesperiaattein.

Aikaa per opiskelija on liian vähän. Toiseksi nuoret ikäluokat ovat pienentyneet. Sote-alalle joudutaan ottamaan heikkojakin opiskelijoita, jotka eivät pysty kovin itsenäiseen opiskeluun. Pitäisi muuttaa systeemiä niin, että heikommille opiskelijoille olisi tehokkaita tukitoimia, oikeasti aikaa tukiopetukseen myös amk-tasolla. Kaikkia kuitenkin tarvitaan työelämässä. Lisäksi asia on niin, että myös heikkotasoista opiskelijaa tulee kohdella asiallisesti - nöyryyttäminen pois. Oletteko unohtaneet, että ko. irtisanotulla opettajalla lehtitietojen mukaan oli alla jo kaksi varoitusta? Vaikka irtisanominen oli varmasti asiaton, varoitukset opettajalle ovat amk-tasolla aika harvinaisia. Vielä lisäisin sen, että miksi ihmeessä opiskelijoilla on tutkimusten mukaan niin paljon stressiä, loppuun palamista ja muita mt-ongelmia, jos kerran opiskelu on niin löysää, kuin täällä väitetään. Eikö tässä ole joku ristiriita?

Tästä vuodatuksesta kannatan sitä, että enempi ihan perusopetusta, jossa ollaan läsnä ja läsnäololle on vaatimuksia (pitää olla hereillä, ei puhelinta jne. )

Nykykoulumaailma ymmärtää kaiken ja sietää kaiken. Monelle nuorelle olisi kaikkein paras rehellinen, tiukka sabloona, jonka mukaan mennään. Valinnaisuus minimiin. Se itseohjautuvuuden ja miljoonien vaihtoehtojen korostaminen on pilannut monta tulevaa veronmaksajaa.

Hyvä esimerkki on armeija: Moni poika on todennut, että siellä oli helppo olla. Piti vain tehdä, kuten sanotaan.

Voisiko koulumaailma palata siihen, että aika moni asia olisi vain päätetty valmiiksi. Monelle nuorelle olisi koulussa sitten helppo olla. Voisi mennä sen mukaan ja luottaa siihen, että asiat on paras tehdä näin. Antaa sen ajattelun ja itseohjautuvuuden kasvaa luonnostaan - siihen kun yleensä auttaa vain ikä. Aivot kehittyvät 25 vuoden ikään asti - ainakin siihen asti. Annetaan niiden kypsyä rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo "heikompi aines" kuulostaa jotenkin ihan kokoomuslaiselta terminologialta?

Kaikki politiikka on valhetta valheen päälle, petosta petoksen päälle. Oma etu edellä. Puhuvia päitä on 20miljoonaiselle kansalle.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan nyt kovasti moittimassa ammatillista opetusta sekä toisella asteella, että amk-tasolla. Tuleeko kenellekään mieleen, että systeemissä voisi olla vika? Vika ei ole opettajissa eikä opiskelijoissa. Opetuksen resursseja eli opettajalle osoitettua työaikaa on koko ajan supistettu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Koulun pito on unohtunut ja ammattikorkeakouluista on tullut osakeyhtiöitä, joita johdetaan bisnesperiaattein.

Aikaa per opiskelija on liian vähän. Toiseksi nuoret ikäluokat ovat pienentyneet. Sote-alalle joudutaan ottamaan heikkojakin opiskelijoita, jotka eivät pysty kovin itsenäiseen opiskeluun. Pitäisi muuttaa systeemiä niin, että heikommille opiskelijoille olisi tehokkaita tukitoimia, oikeasti aikaa tukiopetukseen myös amk-tasolla. Kaikkia kuitenkin tarvitaan työelämässä. Lisäksi asia on niin, että myös heikkotasoista opiskelijaa tulee kohdella asiallisesti - nöyryyttäminen pois. Oletteko unohtaneet, että ko. irtisanotulla opettajalla lehtitietojen mukaan oli alla jo kaksi varoitusta? Vaikka irtisanominen oli varmasti asiaton, varoitukset opettajalle ovat amk-tasolla aika harvinaisia. Vielä lisäisin sen, että miksi ihmeessä opiskelijoilla on tutkimusten mukaan niin paljon stressiä, loppuun palamista ja muita mt-ongelmia, jos kerran opiskelu on niin löysää, kuin täällä väitetään. Eikö tässä ole joku ristiriita?

Kaikkia toki kohdeltava asiallisesti mutta eihän sentään kaikkien tarvitsisi suorittaa korkeakoulututkintoa! Muta eikö tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut kyseihan vain siitä, että opiskelija ei läpäissyt koetta ja meni sitten valittamaan opettajasta? Sen sijaan että opiskelijaa olisi kehotettu perehtymään asiaan ja yrittämään uudelleen, annettiin opettajalle potkut. Just.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ajattelee, että heille on koulutusorganisaation mahdollistettava  3,5 vuoden amk-opinnot 2 vuodessa (= aika jolloin saa aikuiskoulutusrahaa), yksilöllisin järjestelyin ja erinomaisin arvosanoin tietysti.

Khröhöm, sen rahan saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sitä voi periaattessa hakea kuinka monta kertaa tahansa.

Toinen tarina on että myönnetäänkö mutta tunnen tapauksia..

Mä vedin YAMK tutkinnon juuri läpi, sisään pääsin täysillä pisteillä ja kursseista saa ilman mitään panostusta arvosanan 5. Saa käyttää materiaalia ja tehdä kokeen 3 kertaa niin että jää voimaan parhain arvosana. Esseet ihan luokatonta skeidaa, kunhan viitteet on akateemisesti ja rakenne oikein niin niistä saa tunnin työllä 5 arvosanan. Opiskeli on sitä "jakaannutaan ryhmiin miettimään mitä xx merkitsee sinulle". Sitten esitellään powerpointteja, alkeellisetkin saa vaan hyvää palautetta. 

AMK aikoina kävin vaihdossa, siellä oli tenttiin välillä 4 paksua kirjaa, tentti kesti 3 tuntia ja siinäkin ajassa harva sai valmiiksi. Joko sitä oli opiskellut ja osasi soveltaa, tai sai hylätyn. 

VMP

Khröhöm, sen rahan saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sitä voi periaattessa hakea kuinka monta kertaa tahansa.

Toinen tarina on että myönnetäänkö mutta tunnen tapauksia..

Sitä rahaa saa koko työuran aikana 15 kuukautta, ja siinä se. Laki aikuiskoulutusetuuksista, pykälä 14.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä huomasi, että kaikki opiskelijat oli vain saatava valmiiksi ja ulos, että he oppilaitoksessa saivat rahat siitä. Ihan sama, mitä moskaa se lopputyö oli.

Pätee kaikkiin korkeakouluihin ihan tohtoritasolle asti.

Katsoin vierestä, kun ystävä yritti ohjata yhtä väitöskirjaa. Ei siitä tullut mitään, kun se tuotos oli ihan puutaheinää. Luin sitä myös, kun ollaan samalla alalla. Ystävällä oli vähän vaikea tilanne, kun kumminkin piti saada se opiskelija läpi jollain lailla. Semmoinen tohtori sieltä.

Mistä se on tullut, että pitää saada opiskelija läpi.

EI TARVITSE.

Jos opiskelijan osaaminen ei riitä, niin silloin hänen pitää opiskella lisää ja oppia ne asiat. Se on sen ohjaajan työn tarkoitus. Joskus pitää olla myös ikävä ihminen ja palauttaa työ tekijälleen korjauksia varten.

Se tulee lähtökohtaisesti sen oppilaitoksen johdosta jossa ollaan huolissaan rahoituksesta.

Ja sieltä se valuu organisaatiossa alaspäin aina ja lopulta jos huomataan että jonkin opettajan kurssit tms. ei meinaa mennä läpi ja opiskelijat ei sen takia valmistu niin kyseille opettajalle ilmoitetaan ylemmältä taholta että ne nyt on vaan yksinkertaisesti päästettävä läpi.

Sitten jos tähän ei suostu niin saa johdon silmissä hankalan ihmisen maineen ja savustetaan ulos tai käy jopa näin kuin tässä tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ollaan nyt kovasti moittimassa ammatillista opetusta sekä toisella asteella, että amk-tasolla. Tuleeko kenellekään mieleen, että systeemissä voisi olla vika? Vika ei ole opettajissa eikä opiskelijoissa. Opetuksen resursseja eli opettajalle osoitettua työaikaa on koko ajan supistettu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Koulun pito on unohtunut ja ammattikorkeakouluista on tullut osakeyhtiöitä, joita johdetaan bisnesperiaattein.

Aikaa per opiskelija on liian vähän. Toiseksi nuoret ikäluokat ovat pienentyneet. Sote-alalle joudutaan ottamaan heikkojakin opiskelijoita, jotka eivät pysty kovin itsenäiseen opiskeluun. Pitäisi muuttaa systeemiä niin, että heikommille opiskelijoille olisi tehokkaita tukitoimia, oikeasti aikaa tukiopetukseen myös amk-tasolla. Kaikkia kuitenkin tarvitaan työelämässä. Lisäksi asia on niin, että myös heikkotasoista opiskelijaa tulee kohdella asiallisesti - nöyryyttäminen pois. Oletteko unohtaneet, että ko. irtisanotulla opettajalla lehtitietojen mukaan oli alla jo kaksi varoitusta? Vaikka irtisanominen oli varmasti asiaton, varoitukset opettajalle ovat amk-tasolla aika harvinaisia. Vielä lisäisin sen, että miksi ihmeessä opiskelijoilla on tutkimusten mukaan niin paljon stressiä, loppuun palamista ja muita mt-ongelmia, jos kerran opiskelu on niin löysää, kuin täällä väitetään. Eikö tässä ole joku ristiriita?

Kaikkia toki kohdeltava asiallisesti mutta eihän sentään kaikkien tarvitsisi suorittaa korkeakoulututkintoa! Muta eikö tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut kyseihan vain siitä, että opiskelija ei läpäissyt koetta ja meni sitten valittamaan opettajasta? Sen sijaan että opiskelijaa olisi kehotettu perehtymään asiaan ja yrittämään uudelleen, annettiin opettajalle potkut. Just.

Ei nyt sentään yhden opiskelijan hylätyn kokeen vuoksi irtisanottu. Tuo tapaus taisi vaan olla se "viimeinen niitti", kyseiselle opettajalle oli ilmeisesti jaeltu kirjallisia varoituksia jo useamman vuoden ajan joka kertoo siitä että jonkinlaista erimielisyyttä on ollut pidemmän aikaa ja varmaan etsitty vain sopivaa syytä päästä ko. henkilöstä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Xamk niin huono koulu.

Siltä vaikuttaa. Olen opiskellut Xamkissa joitain kursseja ja se kurssien taso on naurettavan alhainen. Eli pelkästään oppilaiden taso ei ole alhainen.

Minulla on taustaa muutamassa eri AMK:ssa ja eipä se taso ole aina (muuallakaan) kovin kummoinen ole ollut. Tottakai on hyviäkin kursseja, mutta sitten myös niitä joissa sisältö on aivan olematonta.

Toki varmasti näinkin, mutta täytyy sanoa, että omaan kouluuni olen ollut tyytyväinen. Tosin opiskelen koulussa, jonne pääsi sisään vain muutama prosentti hakijoista, joten jo se karsi kaikista "heikoimman" aineksen pois. Xamk taitaa olla niitä kouluja, johon mennään, kun ei muualle päästä.

Kyllä. Xamk on nimenomaan niitä mihin hakeutuu ne, jotka ei muualle pääse ja ne jotka ei syystä tai toisesta jaksa lukea pääsykokeisiin (esim haetaan lisäpätevyyttä omaan työhön).

Meillä on töissä useampi jollain Xamkin kurssilla. Kaikki sanovat että leppoista on. Juuri mitään ei vaadita. Itsekin ajattelin jossain vaiheessa täydentää osaamista nimenomaan xamkissa. Mahdollisuus käydä samalla töissä ja saada kuitenkin se tieto (toivottavasti) mitä haen.

Suosittelen lämpimästi jotain muuta koulua. Olen suorittanut oikeasti Xamkissa muutamaan tuntiin 5 op kursseja, jotka vastasi jotain Iltalehden "tietovisoja". Ei niissä opi mitään ja toisekseen kyllä työnantajat ovat tietoisia jossain määrin koulujen maineesta. Xamkin käyneitä ei taideta varsinaisesti työelämässä arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai nyt sh:n tuleekin osata mitata verenpaine? Jotkut asiat vaan on sellaisia, että niiden ajatellaan sisältyvän ammattitaitoon.

Eiköhän tuon olisi nyt tulevassa työharjoittelussa oppinut kun toistoja tulee riittävästi. Ei kai nyt koetta voi pelkästään yhden asian osaamattomuuden perusteella kokonaan hylätä. Eihän sieltä valmistuisi ketään noilla kriteereillä.

Kaksi (2) opettajaa oli yksimielisesti hylännyt näytön.  Varmaan olivat kyvykkäitä tekemään arvioinnin.

Vierailija kirjoitti:

Opettajan pitäisi mieltää korkeakouluopiskelijat asiakkaiksi. Kyllä ovat potkut lähellä myös esimerkiksi sillä tarjoilijalla, joka messuaa työpaikalla siitä, miten heikkoa ainesta ravintolaan tulee aina ruokailemaan.[/quote

Opettajan pitää mieltää korkeakouluopiskelijat esimies-alainen-suhteen alaiseksi eli henkilöksi, joka ohjeistetaan tekemään asiantuntijatehtävä laadukkaasti ja oikein ja suoritus valvotaan ja arvioidaan asianmukaisesti. Suurin virhe on mieltää opiskelija asiakkaaksi eli henkilöksi, joka on aina oikeassa ja jolla on vain oikeuksia eikä juuri velvollisuuksia. Työharjoittelussa nämä asiakkaiksi mielletyt sitten törmäävät usein raakaan todellisuuteen eli oman osaamisen ja työssä tarvittavan asenteen puuttumiseen. Toki opiskelijoita tulee kunnioittaa yksilöinä ja ihmisinä kuten asiakastakin, mutta roolit pitää mieltää erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä huomasi, että kaikki opiskelijat oli vain saatava valmiiksi ja ulos, että he oppilaitoksessa saivat rahat siitä. Ihan sama, mitä moskaa se lopputyö oli.

Pätee kaikkiin korkeakouluihin ihan tohtoritasolle asti.

Katsoin vierestä, kun ystävä yritti ohjata yhtä väitöskirjaa. Ei siitä tullut mitään, kun se tuotos oli ihan puutaheinää. Luin sitä myös, kun ollaan samalla alalla. Ystävällä oli vähän vaikea tilanne, kun kumminkin piti saada se opiskelija läpi jollain lailla. Semmoinen tohtori sieltä.

Mistä se on tullut, että pitää saada opiskelija läpi.

EI TARVITSE.

Jos opiskelijan osaaminen ei riitä, niin silloin hänen pitää opiskella lisää ja oppia ne asiat. Se on sen ohjaajan työn tarkoitus. Joskus pitää olla myös ikävä ihminen ja palauttaa työ tekijälleen korjauksia varten.

Tämä on täysin ymmärtämättömän tekemä kommentti.

Täytyy tajuta miten väitöskirja tehdään. Ensinnäkin pitää esittää jonkinlainen tutkimusidea laitoksen proffalle, jotta saa hänen puoltonsa. Sitten voi laittaa hakupaperit tiedekuntaan. Tiedekunnassa katsotaan läpi tutkimussuunnitelma ja muut paperit ja päätetään vasta sitten pääseekö henkilö ko. yliopistoon tekemään väitöstutkimustaan.

Väitöstutkija työstää väitöskirjaansa aika monen ihmisen tuella, koska pitää osallistua seminaariin, jossa työn osia luetaan ja kommentoidaan. Sitten on tietysti se oma henkilökohtainen ohjaaja tai useampi. Ja ainakin Helsingin yliopistossa pitää olla myös oma seurantaryhmä nykyään, jossa on oman ohjaajan lisäksi kaksi muutakin alan ihmistä.

Kun väitöskirja etenee esitarkastukseen tiedekunnassa, esitarkastajat lukevat sen ensin. Väitöstilaisuus järjestetään niin, että siellä on yleisö ja vastaväittäjä.

Väitöstutkija on voinut jo prosessin aikana myös julkaista artikkeleita väitöksestään (etenkin jos tekee artikkelimuotoista väikkäriä) ja/tai pitänyt esitelmiä aiheesta kansainvälisissä tutkimuskonferensseissa muiden tutkijoiden edessä.

Jos tuosta myllystä päästetään läpi tutkimus, joka ei täytä tieteellisiä vaatimuksia, niin aika moni henkilö on jättänyt työnsä tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ajattelee, että heille on koulutusorganisaation mahdollistettava  3,5 vuoden amk-opinnot 2 vuodessa (= aika jolloin saa aikuiskoulutusrahaa), yksilöllisin järjestelyin ja erinomaisin arvosanoin tietysti.

Khröhöm, sen rahan saa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sitä voi periaattessa hakea kuinka monta kertaa tahansa.

Toinen tarina on että myönnetäänkö mutta tunnen tapauksia..

Mitään aikuiskoulutusrahaa ei olemassa, se on aikuiskoulutustuki. Sitä saa työssä oleva tai yrittäjä 15 kuukaudeksi ja vain kerran työuran aikana. Siinä on tarkat ehdot, esim. on pitänyt olla työelämässä vähintään 8 vuotta ennen sitä. Opintojen ajaksi joutuu sopimaan työnantajan kanssa että ottaa opintovapaata, jne...

Eli en usko että tiedät yhtään mistä puhut.