Murteela
Hei ystävät. Aiempi Murteela -keskusteluketju oli eilen sulettu täälä vauva.fiissä.
Erikoinen juttu. Yritettään uuvelleen. Oishan se kiva, ku ois meillä vanahoilla ihimisillä joku kiva paikka, missä pittää toisiimme yhteyttä.
Mukavaa päivää kaikille lukijoille ja kirjottajille.
Kommentit (2467)
Hyvvää ystävänpäivää.
Mie kirjotin iha tavallista tekstii, mut miulle tul ilmoitus, et "
Lisättiin ilmoitus asiattomasta sisällöstä.
Kommenttisi on jonoutettu moderointia varten ja julkaistaan hyväksynnän jälkeen."
Jo on kumma.
T. Saiko
Ensimmäine Amaryllis kukkii nyt kaunis punane, muut on valkosii, mut nii hittaast alkaa kukat kehittyy.
Amarylliksen laittaisin jos ossaisin kirjoittajille.
T. Saiko
PS. Jo on maalima sekasii ilmottiit:
Lisättiin ilmoitus asiattomasta sisällöstä.
Kommenttisi on jonoutettu moderointia varten ja julkaistaan hyväksynnän jälkeen.
Mukavaa ystävänpäivää teille kaikille kiitosten kera. :) Sofia
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRwWeh7t_RKN01wF9Y…
Torstaita,
mite ihmeessä miu tavalline kirjotus on diskattu. Oon monnee otteesee yrittänt sitä iha osissa lähettää.
Mikä on tää kirjoitus koko, kirjoitus väli ja minä on oikia kirjoitustyylilaji? Voipiks sellane olla syynä, ku kirjotin tekstin wordiin?
Joka tapauksessa kirjotin kantamisesta ja täst miun toisinaa tapahtuvast ylensyömisest aika-ajoittain.
Hauskaa päivää.
T. Saiko
Hei Saiko. Mullekki on joskus käyny niin, että kirjotin tekstin wordilla ja kopsasin, mutta tuli ilimotus, että se julukastaan tarkistuksen jäläkeen. Ikinä ei julukastu. Laitoin sen usiamman kerran. Sitte muokkasin sitä, eli lyhensin ja vaihoin joitain sanoja, niin sitte se meni taas läpi.
Ite kirjotan aina ensin tänne ja ennen viestin lähetystä kopsaan tekstin talteen, ettei sitä tartte uuvestaan kirjoittaa. Täsä, misä nyt kirjotan, ei oo wordia, joten en voi testata, miten toimis toisinpäin. Erikoista, ettet oo saanu ees osina tekstiä tänne. Täälön menosa taas joku uuvistus, eli jos ilimottaa jonku viestin asiattomaksi, niin siihen saa halutessaan laittaa nimesä ja sähköpostin ja pittää määritellä, onko viesti laiton vai vaan käyttöehtojen vastanen. Onneksi ei oo pakko sentään nuita tietojasa antaa.
Oon ollu tosi väsyny sen flunssan jäläkeen. Tuntuu, ettei oo vieläkään ihan ohi.
Jatkuu... Sofia
Hei Miina, toivottavasti voit jo paremmin. Pakkanen kyllä verottaa monien terveyttä, mutta harmi, ettoot muutaki ikävää terveysuutista saanu. Lunta on satanu jo monta päivää ja vielä pari päivää satelee. Saakko sinä mistään kollausapua? Entä Veera, oottako te vielä tilannu sen konneenkäyttäjän appuun?
Mullon vieläki ottamatta tuo uus puhelin käyttöön. Miehellä on ollu muuta puuhaa enkä oo viittiny häntä hättyytellä. En oo itekkään vielä jaksanu siirrellä siitä kuvia tietokonneelle. Kyllähän sitä tietenki vois itekki siirtää tievot, mutta oon vähä arka, etten vaan paina väärästä näppäimestä ja sitte tullee isompi harmi, jos viestit katuaa. Onneksi sullon Miina lapsenlapsi apuna nuisa hommisa. Nuorilta se käy kätevästi, vaikkei heistäkään kaikki jaksa olla tarpeeksi tarkkoja esim. tietosuoja-asioisa.
Muistelen, että oon lapsena sitä rasvarieskaa maistanu, mutten tykänny. Oon kerran viis päivää ollu mehupaastolla, muttei ollu mun juttu. Oottako te koskaan paastonnu? Monihan on saanu siitä hyvän olon ja suolisto puhistuu.
Minä kans oon laskiaispullien suhteen ollu mantelimassan kannattaja, mutta en oo syöny laskiaispullaa ainakaan 14 vuoteen. Pitäs tehä joku vuosi ite, niin sais sen maijottomana ja sopivilla vilijoilla.
Tuo on kyllä hauska sanonta, että jos "Herra antaa viran, hän antaa myös jären." Sitä toivon usiammalleki viranhaltijalle. Ja toivon myös sitä ihimettä, ettei Trumppi pääse valtaan rapakon takana. Ei taija tosin Bidenistakkaan siihen hommaan olla. Kuhan asia jotenki järjestys ja sinne saatas viisas ja rauhan puolella oleva presidentti.
Meille on tulosa vieraita sunnuntaina. En millään jaksas passata kettään enkä ees siivota. En tiiä, miten täsä piristys, ku nukuttaa ympäri vuorokauen. Pitänee nyt syönnin jäläkeen ottaa c-vitamiinia ja rautaa.
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti ja palijo ilua ja terveyttä. :) Sofia
Toivottavasti jaksasit Saiko kirjottaa ne asiat uuvestaan myöhemmin. :) Sofia
Testaanpa vähä. Kirjotin LibreOffice Writeriin tämän tekstin ja kopsasin nyt tänne. Onnistuuko lähettää... :) Sofia
Sofia kiitos kokeiluista.
Näin viime yön unta, et olin Sofialassa kylässä. Sofialla ol mahottoma monta huonetta ja valkone puutalo kakskerroksine kauniit ikkunat, Suomalaista tyylii ja punane katto. Mie en oikei löytänt yhest huoneest toisee, ku ol nii paljo katsomista. Valkoset seinät ja keittiö oikei valosa. Sofialla ol hyvi vaalea tukka ja ilone olo. Sit tul aika lähtee kottii, Sofia neuuvvo miulle tien, mut en mie osant ajjaa neuvvojen mukkaa.
Jouvvuin moottortielle ja siellä ol iha mahoton ruuhka. Jätin auton tielle ja läksin hohtavii hankii pitki suksilla lykkimää. En tiijjä pääsinkö kottii, mut minnuu kauhistutti se lumen määrä ja siihe heräsin.
Kantamisest ja kyyristelyst kerron viel, et kyl mie kykenen painavat kauppakassit ja isotkii esineet kantamaa lyhyven matkaa. Tännää vein ylimääräsen television tuonne isännän pajjaan. Kyl se käyp jos seuraavaan päivään en kanna liikaa. Nosteleminen lattialta on pahemp asja samoin ulkoon pihatyöt jos kyyristelen pitkään. Oon ottant tääl sisälläkkii sauvan, josta otan tukkee nostaissa tai könytessä lattialta.
Fysioterapeutti sano, et miulla ei oo tarvittavat lihakset nii vahvoja, jotta pääsisin ketterästi ylös ja alas. No täytyy vahvistaa ja usseesti voimistella lattialla ylös ja alas. Kyllä siin vahvistuu.
Kauppareissu on tehty ja ruoka on uunissa. Kalalaatikkoo teen. Se on vähä kevyempää kasvisten kanssa.
Meil ruoka-ajat ovat millo mitekii.
Terveisii lauantailta, tätä viel jatkuu.
T. Saiko
Maanantaita,
Tämä viikko alkoi sään puolesta harmaana, mutta keleiltään liukkaana. Mittari näyttää nollaa, mutta vielä ovat koivut huurteisia.
Miina, tuosta rasvarieskasta se, etten ollut sellaisesta kuullutkaan. Olen kuitenkin kerran syönyt läskipannukakkua, joka tuli heti mieleen, kun rasvasta oli kyse. Siitä on kauan, mutta mieleen jäi pannarista törröttäneet läskinpalaset ja se, etten tykännyt "herkusta".
Jenkkien presidentinvaalit ovat kyllä luku sinänsä. Luulisi noin isosta maasta löytyvän Trumpille nuorempikin vastaehdokas kuin mitä Biden on. Minun on helppo sisäistää Bidenin ikä, koska meillä on vain kahden päivän ero syntymäpäivillä. Ei ihme jos hänelläkin alkaa olla muistiongelmia ja hauras olemus. Harmillista!
Keijunmekot olen aina kasvatellut itse siemenistä. Viime kesänä tosin sain yhden kaupan kasvinkin, jonka siemenistä nyt on minipieniä taimia aluillaan. Olen monena vuonna myynyt Torissa niitäkin taimia, mutta nyt on vain itselle kasvamassa. Jotenkin en jaksa innostua koko torikaupoista, kai kunto on vielä sen verran ontuva. Huushollikin on kovin pölyinen. Heti sen huomaa, kun sattuu aurinkoinen päivä. Milloinkahan alkaisi siivoaminenkin kiinnostaa? Huoh!
Vähän on negatiivinen vire minulla tänään, mutta kaipa tästä taas virkistyn. Mies haki jo kellarista Kekkilän kukkamultasäkin, jonka näkeminen sai minut laittamaan kylvömultaan puuvillansiemenet. Ne fyssari kävi oikein tuomassa kotiin pari päivää sitten. Näytin hänelle tämän "retroverstaani", jonka joka ikkuna on täynnä jotakin vihreää. Hän nimittäin on viherpeukalo.
Toivotaan, ettei meidän tulevaa presidenttiä sotkettaisi kovin moneen huijaussivustoon. Se ei ole kovin hyvää mainosta.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Ehtoota. Plussakeliä kohti ollaan tääläki menosa, mutta vielon 4 pakkasta.
Vaan kylläpä sinä Saiko näitki mielenkiintosen unen. Harmi, että se loppua kohti muuttu vähä ahistavaksi. Uskotaan, ettoisit löytäny kotia - mun ois pitäny neuvua sua paremmin tai antaa navigaattori lainaan. :) Monta asiaa meni oikeinki sun unesa.
Mietin, että voiko siitä olla sun selälle haittaa, jos kovin raskaita tuotteita kantelet. Josku itelläni oli semmonen tyyli, että laitoin kaks oikein täysinäistä kauppakassia yhen molemmille olokapäille. Joskus tuntu, että ne painaa mun selekärangan ihan kassaan ja olokapäätki irtuaa. Ei se tainnu olla terveellistä. En tosin pitkiä matkoja niin kävelly, ku autosta vaan sisälle, mutta seki oli liikaa.
Nostit Tilo esille mielenkiintosen asian, eli Usan presidentinvaalit. On se jännä, miten ei niin väkirikkaasa maasa oo löytyny kettään nuorempia eholle siihen tehtävään. Toki Biden on ite halunnu jatkaa toiselle kauelle eikä häntä kukkaan kai halua haastaakkaan. Trumpille ois voinu löytyä parempiaki vastaehokkaita kuin he, ketä oli vastasa, mutta luulen, etteivät jotku oo halunneet lähtä eholle, koska Trump ois saattanut mustata heijän maineesa lopullisesti. Mielestäni Biden on ollu ihan hyvä presidentti, mutta kyllä hänen kannattas jäähä eläkkeelle yhen kauen jäläkeen. Toivon kovasti, ettei Trump pääse ennää valtaan.
Uskotaan, että sinä Tilo kevättä kohen piristys ja jaksat alakaa touhuileen entiseen malliin.Olitki jo puuvillansiemeniä kylyväny.
Lähenpä tästä iltatoimille ja unten maille. Mukavaa viikonjatkua kaikille! :) Sofia
Ps. minun ei oo vaikia myöntää, jos oon ollu vääräsä. Aattelen, että soon inhimillistä ja ymmärrettävvää ja ohan siinä tuoki hyvä puoli: https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTJrjvyngtniIvzYTy…
Sofia, kommentoin tuota väärässä olemista tai paremminkin virheen sattumista.
Vanhemmalla iällä asiakaspalvelussa huomasin, että kun jotakin oli mennyt pieleen, kannatti tunnustaa se reilusti, luvata korjata virhe ja pyytää anteeksi. Tuo anteeksipyyntö yleensä "riisui aseet" tyyliin, ei se mitään, sattuuhan sitä. Ei tuo tapa tietenkään joka tilanteeseen sopinut, mutta mieleen on jäänyt tapauksia, joissa se toimi hyvin, eikä siitä "maine mennyt", päin vastoin.
Harmaata on, mutta lumi valaisee ja sitä valoa riittää tänä talvena!
T. Tilo
Sofia onks siul paha olla jos siust tuntuu, et jokkii asja on jäänt kaivertammaa?
Jos mie argumentoin jonkii asjan käytännössä ja se ei mäne perille, ni ei miun piä perräytyy eikä tuntee olevain väärässä. Hyvä esittää oma näkemys olkookii toista puolta vastustava. En mie sellasee kuitekaa kykene, mut opettelen täs iäs.
Sit saattaa tulla ryöppy, mut ajattelen sitä viimistä vaihetta, et ei miun tarvitse ottaa asjoita nii, et miun pitäis loukkaantuu sisäiset. Totta on, et jos tulee konkreettista virhettä, ni se on paremp myöntää, ettei tule sättimissii toiselt osapuolelt.
Miul on keskeneräseen ajatus, mite voin hyväkyy itsellein ja antaa itsellein anteeks jos toiset miulle aiheuttaat harmii.
Miun pitäis olla armeliaamp itsellein, ettei miul ois paha olo toisii takia. Mie saisin kantaa kaik epäoikeuvvenmukaisuudet ja pyytää niitä anteeks ympäristölt, mut ei kenekää syvän sellasta kestä.
Mie kuitekii oon se, joka pyörittää asjoita mielessään ja ottaa toisii sanomisist pitän ajan taakan. Ei miust ois politiikan alalle kuuntelemmaa sättismissii. Mie itkee tuhertaisin viel täs iäs jos minnuu moitittais. Mie yritän ellää ilman konflikteja, tosin niist sitä vast oppii vahvuutta.
T. Saiko
Huomenia.
Kiitos Tilo. Oon sulta aikonu kysyä monta kertaa, että ku olit asiakaspalavelutyösä, niin oliko siihen aikaan asiakkaitten käytös vielä ylleesä ottaen hyvvää ja asiallista? Ja jos ei ollut, niin pääsikkö siitä heleposti yli?
Nykyään kerrotaan, että monet asiakaspalavelijat, olivatpa he töisä kaupasa, jossain muusa firmasa tai vaikka jossain hoitajana (asiakaspalavelua seki), voivat usein joutua kohtaamaan tosi ikävää kohtelua, jossain tappauksesa jopa fyysistä väkivaltaa. Itelläni ei ole tommosesta kokemusta ku yheltä kerralta nuoruuen kesätöistä. Myöhemmin en oo ollut tuommosta ees tojistamasa. Ehkä johtuu siitä, että oon melekein aina kotona. :)
Minusta ihimisten huono käytös on surullista, ku niin vähällä vaivalla vois jokkainen olla ystävällinen tai vähintäänki asiallinen, ja kuinka palijo hyvvää se vois antaa tähän maalimaan ja ihimisten välisiin kanssakäymisiin. Monilla ei tunnu olevan kykyä neuvotella ja tehä kompromisseja. Eduskunnasaki on niin ikävää käytöstä, ettei ennää huvita niitä lähetyksiä katella. Jotkut eivät nää omasa käytöksessään mittään korjattavvaa ja purkavat omat pahat olonsa toisiin, jopa tuntemattomiin ihimisiin. Itelläni ei ole tommosesta kokemusta ku yheltä kerralta nuoruuen kesätöistä. Myöhemmin en oo ollut tuommosta ees tojistamasa. Ehkä johtuu siitä, että oon melekein aina kotona. :)
Minusta on hyvä tapa, että joittenkin firmojen työntekijät pahottelevat, jos on vaikka joku asiakkaan ostama tuote menny rikki ennen aikojaan. Se pehementää sitä ilimapiiriä ja helepottaa asian hoitamista. Meillon menny viime aikoina monta tuotetta rikki ja niitten takkuuasioisa on saatu ystävällistä palavelua pahottelujen kera.
Jatkuu.. :) Sofia
Saikolle. 🌷
Mietin, että millon oisin viimeksi pahottanu mieleni. Siiton onneksi pitkä aika. Kyllähän sitä pitkän elämän aikana on joutunu sitäki kokemaan, ku joku työkaveri, tuttu tai sukulainen on ollu epäystävällinen ja epäreilu. Joittenki käytös on jääny kaivertelleen pitemmäksikki aikaa, ja joittenki teosta tai sannoista tullee vieläki pieni surun tunne.
Mullon ollu nuoresta asti semmonen tapa, että oon ensin yrittäny selevittää, miksi joku käyttäytyy mua kohtaan huonosti ja oon hältä kysyny, oonko teheny jottain väärin tai loukannu. Joskus on voinu olla kyse väärinkäsityksestä, ku valitettavasti monilla on tapana kovasti olettaa asioita - ite yritän välttää sitä, koska olettaminen niin monen harmin aiheuttaja. Ja ku tiiän, etten oo mittään harmia kellekkään tahallaan aiheuttanu ja jos tiiän, ja muutki tietää, että joku henkilö on vähä hankala kaikille, niin sitte pittää vaan aatella, että sillä hankalalla ihimisellä on ittesä kans asiat huonosti enkä voi korjata hänen toimintatapojaan.
Toki minäki, kuten sinäki Saiko, kerron joittenki asioitten kohalla oman näkemykseni ja perustelut siihen enkä anna periksi, jos tiiän olevani satavarmasti oikiasa, mutta sitte jos huomaan erehtyneeni, niin mun on heleppo se myöntää ja pahotella, jos asiasta piti kovasti neuvotella mun erehyksen vuoksi. Pyrin aina olemaan rauhallinen. En tykkää yhtään huutaa enkä nalakuttaa enkä tykkää, että sitä mullekaan tehhään. Oon jo pitempään osannu puolustaa ittiäni ja on ollu tilanteita, missoon sanonu maholliselle huutajalle, että voitko puhua hiljempaa ja rauhallisemmin, etten ala kuuntelemmaan tommosta, vaan asiasta voijaan keskustella sitte, ku oot rauhottunu.
Tuosta anteeksiantamisesta vielä. En oo aatellu nuin, että mun pitäs kyetä antaan itelle anteeksi, jos joku on loukkannu minua. Toki semmosta oon yrittäny antaa itelleni anteeksi, etten oo aina kyenny antaa joillekki ilikeille anteeksi heijän sanojaa tai tekojaan - siihen on menny joskus vuosiaki.
Tuota kirjottamaasi tarkotan: "Miul on keskeneräseen ajatus, mite voin hyväkyy itsellein ja antaa itsellein anteeks jos toiset miulle aiheuttaat harmii." Ehkä selevennät sitä mulle vielä, jos haluat.
Aattelen niin päin, että miten kykenen antamaan anteeksi hälle, joka on ollu mua kohtaan ilikiä vaikka ihan selevästi tahallaan, mitä sitäki oon saanu kokia errään ihimisen taholta monet kerran vuosikymmenien ajan. Ylleesä se anteeksianto syntyy sitä kautta, ku tajuaa, ettei se toinen "raukka" pysty olemaan erilainen ja hällon ittesä kans jottain vaikeuksia. Jotku ihimiset ovat niin pahoja, että heistä pittää pysyä kaukana.
Ja muuta asiaa. :)
Sain vihdoin laitettua pois viis vanahaa puhelinta. En oo raskinu niitä laittaa pois, kun niison ollu esim. tekstiviestejä heiltä, jotka ovat jo jo toisella puolella. Luin kaikki viestit ja osan otin talteen ja sitte laitoin puhelimet tehasasetuksille, otin akut irti ja vien puhelimet ja akut kierrätykseen. Nyt syön omenan ja alan ettimään ne vaatteet, mitkä laitan kierrätykseen. Sitte joku päivä teen saman kirjojen osalta, eli vien niitä kirjaston kierrätyshyllyyn. Pitäs tehä vielä sama koriste-esineitten ja maljakoitten suhteen. Mitä niille tekis. Oisko teillä vinkkejä?
Oispa ihana, ku Miina, Almastiina, Emmastiina ja vaikka jotku muutki kävis kertomasa kuulumisia.
Lepposaa ja mukavaa päivää kaikille! :) Sofia
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSllTbiTblsa4NuAL-…
😊 Tämän päivän ensimmäiseen viestiini jäi jotku asiat kahteen kertaan siksi, ku muokkasin sitä mutten muistanu tarkistaa ennen lähetystä. Pahottelut, jos oli vähä haasteellista sitä lukia. Oon ens kerralla viisaampi. 🌼 Sofia
Kokkeihlaampa kirjottaa tälle kanavalle. Mie olenki hakenu pitkhään tämmöstä kanavaa. Miepä kerron yhen jutun karhusta jonka viimekesänä kohtasin. Alussa siinä katelthiin toisiansa simästä silhmään. Karhu vai tuli lähemäksi minua ja käpälä oli ojossa. Silloin mieki hoksasin ja nappasin sen käpälästä kiini. Mie nappasin puolinelsonilla sen maahan ja sitte alko armoton paini. Olthiin tunti vissiin painittu ja karhu alko väsyhmään. Huomasin siittä ko se olko taputtahmaan minuä sölkhään. Se pääsi multa sitte karkhuun ja lähti laukkohmaan jokitörmää ylös. No mie annoin sen mennä, huusin perhään kiitoksia rehtistä kilipailusta.
Satuja ja tarinoita luonnon ihmeistä ja ihmisen sisukkuudesta. Hauska kirjoitus.
Yritän Sofia koota miun keskeneräistä ajatusta, mite antaa itsellee anteeks sellasis asjoissa mitä ei voi muuttaa. Ettei jää karvasta makkuu suuhu, pittää armahtaa itsiään niilt ajatuksilt, mitkä pyrkiit pyörittämmää päätä iha vanhoilt ajoilt.
Mie ajatuksissain lissää mietin tätä asjaa ja sitä, mite siihe liittyy miu oma vajavaisuus suorittaa kaik asjat täydellisest. Mie vaadin itseltäin liikaa ja se rasittaa viel näikii aikuisessa iässä. En mie vanhuuvvest puhu, ku mie en sellasta koe. Miust 95 vuotiaankaa ei tarvitse olla vanha tai jopa vanhus. Voimat vaa vähenööt, mut ajatus pyssyy koossa ja on tärkiää seurata maalimaa ja ommaa ympäristöä.
Nyt mie luiskahin jo sivvuu pääasjasta. Oisko teil ajatusta, mite armollisest vois olla itsiään kohtaan?
Jos Sofia saat vähä langanpääst kiinni ni kerro.
T. Saiko
Hyvää iltaa Miinalasta!
Täällä on ollut hiljaista. Onkohan pakkanen hyydyttänyt toisetkin kirjoittelijat kuten minut on tehnyt. Olo on hyytynyt ja ryytynyt. Terveysrintamallekaan ei kuulu kovin hyvää. Päivä kerrallaan tässä kitkuttelen kevään toivossa. Lämpimänä pysyminen on ollut työn takana. Loppuviikosta on tulossa toisenlaista työtä eli lumen kolaamista. Tietää mummo-paha maalla asuvansa.
Sofia, kirjoittelit tänään viisaita vaalien tuloksesta. Sunnuntai-iltana tuli mieleen vanha sanonta "jos Herra antaa viran, antaa myös jären (järjen)". Uskon, että Stubbista kehkeytyy sovitteleva presidentti. Onneksi vaalitaistelu oli siisti ehdokkaiden osalta ja onneksi trumppilaista loanheittoa ei ollut. Olen melkein enemmän huolissani siitä, millainen presidentti rapakon taakse tulee. Pelkään Trumpin tulevan valituksi. Biden on nyt liian hauras ehdokas.
Tänään vietin laskiaistiistaita lähinnä sisätiloissa. Keitin päivän kunniaksi puuliedellä hernekeittoa. Siitä ei pariin tuntiin päässyt kauas, kun piti lisätä puuta pesään tuon tuostakin ja vahtia ettei keitto pala pohjaan. Laskiaispulla puuttui, ikävä kyllä. Ajattelin ostaa äänestysreissulla pullan, mutta eipä niitä ollutkaan. Kuulun muuten mantelimassa-puolueeseen :), niitä harvemmin on pienen paikkakunnan kaupoissa.
Onkohan kukaan syönyt rasvarieskaa? Eräässä elämäni käänteessä asustelin Ylä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan rajaseudulla. Siellä leivottiin sitä rasvarieskaa laskiaisen aikaan. En väitä pitäneeni siitä kovin paljon. Paastoon laskeutumisen vuoksi entisaikaan tankattiin rasvaista ja makeaa. Mutta kuka nyt enää paastoaa millään lailla?
Sofia, minulta jäisi uuden puhelimen käyttöönotto tekemättä. Olen kädetön niissä hommissa, mutta onneksi aikuinen lapsenlapsi oli saatavilla apuun. Hän siirsi näppärästi viestit ja kuvat uuteen puhelimeen.
Keijunmekko on minustakin ihana kasvi. Olen kasvattanut monena kesänä niitä amppelissa etupihan kuistilla. Viime keväänä en löytänyt lähipuutarhalta, kas lähdin liian myöhään liikenteeseen. Vaikka kuinka olisi varhainen kevät, en rohkene ostaa kesäkukkia kuin vasta kesäkuun alkuviikoilla.
Hyvää ystävänpäivää mahdollisille lukijoille,
Miina