Järkytyin synnysosaston hoitajien käytöksestä potilaiden seläntakana

Olin ensisynnyttäjänä tutustumassa synnytysosastoon. Vierailu oli sekä pelottava että mielenkiintoinen. Kätilö kertoi työstään ja sanoi myös näin: Tässä työssä pärjää rankan huumorin avulla. Kahvitaukojen jutut ovat sitä luokkaa etteivät ne ole tarkoitettu potilaiden korviin.

Minusta tuo kommentti oli ihan turha ja myös loukkaava. (Tietäisittepä vaan mitä teistä puhutaan selän takana).

Naaman edessä on oltu kohteliaita ja asiallisia.

Tapahtuipa harjoitteluaikoinani kun opiskelin sh.ksi.

Osastollamme oli nuori nainen odottamassa amputointia kun oli suonensisäisesti pistänyt jalkaansa ja valtimoon.

Lääkäri sitten seurasi miten tilanne etenee säilyykö nilkka vai pistetäänkö poikki ylempää.

Kahvihuoneessa sitten pari sairaanhoitajaa naureskeli kuinka kannattaisi ihan varmuuden varalta "koko jalka leikata pois niin oppii likka tökkimään kaulaansa seuraavaksi".

Tämmöisiä sieltä sairaaloista löytyy.

Paras oli että eräs omainen kuuli tämän,koska osasto oli suoraan kahvihuoneen vieressä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en nyt tiedä, luulisin että suurin osa niistäkin hoitajista haluaa vain tehdä työnsä eivätkä mene täysillä henkilökohtaisuuksiin. Itse olen saanut todella hyvää kohtelua synnäreillä hyvin nuorena synnyttäjänä ja oli kieltämättä vähän kiusallista tuntea olevansa joku kätilöiden suosikki vaikka tarvitsin kipulääkkeet ja kaikki. Esikoisen kohdalla osastolla oli samaan aikaan ikäiseni tosi nuori äiti ja hän taas oli aika hirveä. Taisi olla jotenkin älyllisesti kehitysvammainen vaikkei holhouksen alainen, sellainen lihava ja kun lisättiin toisemme kavereiksi somessa, oli sekin täynnä jotain pornokuvia itsestään. Synnytettiin ihan samaan aikaan eli luuhattiin siellä käytävilläkin samoihin aikoihin ja kesken synnytyksenkin pisti monta röökiä palamaan. Jotain mainitsi, että heistä oltiin tehty lasu etukäteen (vaikka täysi-ikäsiä). Kyllä nyt varmaan arvon av-raatikin ymmärtää jos jonkun tällaisen synnytyksen hoitaminen on sosiaalisesti haastavampaa kuin ihan perusmamman.

Tämäpä. Kyllä se aina riipaisee kun synnyttäjää ei ole huvittanut ajatella lapsensa parasta viimeiseen 9 kuukauteen. Jos se näkyy naamasta niin sori siitä. Silloinkin äidillä voisi olla muutakin mietittävää kuin oma paha mieli, mutta kun ei kiinnosta ja kätiöt kiusaa. t. kätilö

Ja sinä kätilö laitat tulevalle äidille ja lapselle niin paljon kiviä rattaisiin kuin ehdit? Olet varmaan ylpeä itsestäsi? Etkö ymmärrä että sinulla kätilönä ei ole mitään oikeutta näyttää mitä mieltä olet vaan hoitaa työsi hyvin?

Kuule kun sillä sinua hoitavalla ammattihenkilöllä, oli tämä sitten lääkäri tai hoitaja, sossu tai vaikkapa diakonissa on oikeus omiin tunteisiinsa ja olla närkästynyt, jos käyttäydyt idioottimaisesti tai huonosti ja näyttää sen. Olen kuullut lääkäreidenkin suorastaan karjuvan potilaalleen, joka pyörii esim. valtavan infektionsa kanssa julkisilla paikoilla tai saapuu jälleen kerran päihtyneenä, vaikka pumppu on jo paskana. Katsos kun silkkihanskat ei kaikille tehoa, että niitä omia valintoja kyettäisiin kriittisesti arvioimaan.

Huomaa kyllä, ettei sinulla ole minkäänlaista sote-alan koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en nyt tiedä, luulisin että suurin osa niistäkin hoitajista haluaa vain tehdä työnsä eivätkä mene täysillä henkilökohtaisuuksiin. Itse olen saanut todella hyvää kohtelua synnäreillä hyvin nuorena synnyttäjänä ja oli kieltämättä vähän kiusallista tuntea olevansa joku kätilöiden suosikki vaikka tarvitsin kipulääkkeet ja kaikki. Esikoisen kohdalla osastolla oli samaan aikaan ikäiseni tosi nuori äiti ja hän taas oli aika hirveä. Taisi olla jotenkin älyllisesti kehitysvammainen vaikkei holhouksen alainen, sellainen lihava ja kun lisättiin toisemme kavereiksi somessa, oli sekin täynnä jotain pornokuvia itsestään. Synnytettiin ihan samaan aikaan eli luuhattiin siellä käytävilläkin samoihin aikoihin ja kesken synnytyksenkin pisti monta röökiä palamaan. Jotain mainitsi, että heistä oltiin tehty lasu etukäteen (vaikka täysi-ikäsiä). Kyllä nyt varmaan arvon av-raatikin ymmärtää jos jonkun tällaisen synnytyksen hoitaminen on sosiaalisesti haastavampaa kuin ihan perusmamman.

Tämäpä. Kyllä se aina riipaisee kun synnyttäjää ei ole huvittanut ajatella lapsensa parasta viimeiseen 9 kuukauteen. Jos se näkyy naamasta niin sori siitä. Silloinkin äidillä voisi olla muutakin mietittävää kuin oma paha mieli, mutta kun ei kiinnosta ja kätiöt kiusaa. t. kätilö

Ja sinä kätilö laitat tulevalle äidille ja lapselle niin paljon kiviä rattaisiin kuin ehdit? Olet varmaan ylpeä itsestäsi? Etkö ymmärrä että sinulla kätilönä ei ole mitään oikeutta näyttää mitä mieltä olet vaan hoitaa työsi hyvin?

Kuule kun sillä sinua hoitavalla ammattihenkilöllä, oli tämä sitten lääkäri tai hoitaja, sossu tai vaikkapa diakonissa on oikeus omiin tunteisiinsa ja olla närkästynyt, jos käyttäydyt idioottimaisesti tai huonosti ja näyttää sen. Olen kuullut lääkäreidenkin suorastaan karjuvan potilaalleen, joka pyörii esim. valtavan infektionsa kanssa julkisilla paikoilla tai saapuu jälleen kerran päihtyneenä, vaikka pumppu on jo paskana. Katsos kun silkkihanskat ei kaikille tehoa, että niitä omia valintoja kyettäisiin kriittisesti arvioimaan.

Tämä on niin ala-arvoista ettå en viitsi edes vastata.

Tämä! Huhhuh, että on hoitohenkilöstöllä pokkaa. Mulla takana vuosikausien soteura ja kestänyt vaikka mitä huutoja ja haastatteluita.ym., mutta koskaan en ole asiakkaalle huutanut, heitä haukkunut tms.

Noikin esimerkit tossa ylemmässä, ne ihmiset on sairaita herranen aika!! Alkolismi, päihderiippuvuuskin on sairaus. Kuka hitto menee huutamaan sairaille? Vaikuttaa siltä kuin osalla lääkäreistä ja hoitajista olis jäänyt täysin osa tärkeistä koulutuksista käymättä. Tai sitten he ovat vain niin lopen täynnä itseään, että eivät välitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun työskentelee alalla, jossa asiakkaiden itsetuhoisuus on arkipäivä9ä ja kuulee tarinoita lapsuuden hyväksikäytöstä, pahoinpitelyistä, itsemurhayrityksistä ja näkee, miten naiset myyvät itseään parista pirivedosta ja asuvat törkyisissä asunnoissa ilman ruokaa, on aika vaikea ajatella, että työstä pystyisi suoriutumaan niin, että eläisi niitä asioita liikaa asiakkaiden kanssa. Muualla ehkä riittää pulla kahvipöydässä, työnohjaus kerran kahdessa kuukaudessa ja pari olankohautusta hankalan asiakkaan kohdalla, mutta kun on kokenut selkeää uhkailua ja vaaratilanteita, syyllistämistä ja haukkumista, omaisten hätää ja neuvottomuutta puhumattakaan itsemurhaan päätyneistä, olisi kenelle tahansa mahdotonta olla reagoimatta.

Me sote-alan työntekijätkin ollaan vain ihmisiä ja meidän on pakko voida löytää kiero huumori ja kanava jossa purkautua välillä raivoten, välillä itkien ja välillä itsekin täysin hukassa olevana. Se ei ole keneltäkään pois eikä kerro ammattitaidottomuudesta. Emme kuitenkaan koskaan mene henkilökohtaisuuksiin, vaan kritisoidaan käytöstä ja epäedullisia valintoja. Huumoria heitettäessä katsotaan tarkasti, missä ja milloin tämä tapahtuu. Asiallista se ei ehkä ole, mutta vakavia asioita ei saa päästää liiaksi ihon alle.

Höpöhöpö. Itse olen erikoistunut psykiatriaan ja ollut aina töissä psykiatrialla, vaikeahoitoisiin perheisiin profiloituneessa lastensuojelussa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Selviytymishuumori ei ole asiakkaiden haukkumista. Ikinä.

Täällä kovasti yritetään ulkoistaa omaa epäammatillista käytöstä ja hokea "tehkää itse niin ja niin kauan sitä ja tätä". No, olen tehnyt 22 vuotta ja sitä ennen alemmalla ammattitasolla eikä ikinä ole tarvittu asiakkaiden haukkumista muka selviytymishuumorina. Selviytymishuumoria revitään omista kämmäilyistä ja joskus vikaan osuvista liian positiivisista odotuksista, OMISTA, ei asiakkaan. Ette te tota asiakkaiden haukkumista millään saa selitettyä, nyt se katse sinne peiliin ja muuttamaan omaa käytöstä. Kyse on ammattietiikasta ja moraalista ja pidän erittäin huolestuttavana sitä, miten monella hoitajalla ne on näemmä aivan hakusessa.

Kukin tyylillään. Pidä sinä omasi, minä pidän omani :)

The_Purge kirjoitti:

Olen sitä mieltä että asiakkaiden palvelu on mennyt ihan liian pitkälle ja hoitajien on tietysti pakko hoitaa kaikkia mahdollisia asiakkaita mutta asiakkaat eivät todellakaan ole usein oikeassa ja sama koskee mitä tahansa ammattia etenkin palveluammatit ja myyjät yms. 

Asiakkaiden on syytä alkaa kohdella henkilöstöä hyvin he ovat auttamassa eivätkä kiusaamisen kohteena… ja ne asiakkaat jotka ovat tämän ymmärtäneet heille kiitokset jo tässä vaiheessa… hymy ja ystävällinen sana henkilöstölle pelastaa monen päivän…

On käsittämätön kulttuuri että huonosti käyttäytyviä asiakkaita ei ylipäänsä saa poistaa eri tiloista ja järjestää heille porttikieltoja huonon käytöksen vuoksi (kaupat yms. rakennukset)... toki tämä ei onnistu sairaalassa mutta jos asiakas käyttäytyy huonosti sairaalassa pitää siitä tulla sanktiota, laskutetaan jatkossa (tulojen mukaan laskettuna kuten ylinopeussakot) tästä jos kohtelee huonosti hoitajaa tai muuta henkilöä joka palvelee asiakasta niin eiköhän se asiakkaan suorittama henkilökunnan kyykyttäminen  siitä vähene... näitä henkilöstöä huonosti kohtelevia / kyykyttäviä asiakkaita kun on jo aivan liikaa tässä maassa...

ja tällä nykykulttuurilla sitä oikein paapotaan narsisteja/sosiopaatteja/psykopaatteja/”ettekö te tiedä kuka minä olen” julkkiksia… lopetetaan siis paapominen ja otetaan sanktiot käyttöön jos ei kohtele henkilökuntaa hyvin… kuka on samaa mieltä?

Vähän samoilla linjoilla sinun kanssa. Olen itse hierarkian alimmalla ja potilaat vaativat vaikka mitä itselleen ja lapsilleen, sukulaisilleen. Jos ei suostu, niin kysytään nimeä ja sanotaan että valitetaan johdolle. Nykyisin muotia on myös haukkua somessa, mikä on myös tosi rasittavaa.

Sitten on tapauksia joissa esim vanhemmat pompottavat koko osaston työntekijöitä, uhataan lakimiehellä jos ei lapsi pääse heti erilaisiin tutkimuksiin. Soitetaan läpi yön. Vaikka oikeasti monella muulla potilaalla menee paljon huonommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en nyt tiedä, luulisin että suurin osa niistäkin hoitajista haluaa vain tehdä työnsä eivätkä mene täysillä henkilökohtaisuuksiin. Itse olen saanut todella hyvää kohtelua synnäreillä hyvin nuorena synnyttäjänä ja oli kieltämättä vähän kiusallista tuntea olevansa joku kätilöiden suosikki vaikka tarvitsin kipulääkkeet ja kaikki. Esikoisen kohdalla osastolla oli samaan aikaan ikäiseni tosi nuori äiti ja hän taas oli aika hirveä. Taisi olla jotenkin älyllisesti kehitysvammainen vaikkei holhouksen alainen, sellainen lihava ja kun lisättiin toisemme kavereiksi somessa, oli sekin täynnä jotain pornokuvia itsestään. Synnytettiin ihan samaan aikaan eli luuhattiin siellä käytävilläkin samoihin aikoihin ja kesken synnytyksenkin pisti monta röökiä palamaan. Jotain mainitsi, että heistä oltiin tehty lasu etukäteen (vaikka täysi-ikäsiä). Kyllä nyt varmaan arvon av-raatikin ymmärtää jos jonkun tällaisen synnytyksen hoitaminen on sosiaalisesti haastavampaa kuin ihan perusmamman.

Tämäpä. Kyllä se aina riipaisee kun synnyttäjää ei ole huvittanut ajatella lapsensa parasta viimeiseen 9 kuukauteen. Jos se näkyy naamasta niin sori siitä. Silloinkin äidillä voisi olla muutakin mietittävää kuin oma paha mieli, mutta kun ei kiinnosta ja kätiöt kiusaa. t. kätilö

Ja sinä kätilö laitat tulevalle äidille ja lapselle niin paljon kiviä rattaisiin kuin ehdit? Olet varmaan ylpeä itsestäsi? Etkö ymmärrä että sinulla kätilönä ei ole mitään oikeutta näyttää mitä mieltä olet vaan hoitaa työsi hyvin?

Kuule kun sillä sinua hoitavalla ammattihenkilöllä, oli tämä sitten lääkäri tai hoitaja, sossu tai vaikkapa diakonissa on oikeus omiin tunteisiinsa ja olla närkästynyt, jos käyttäydyt idioottimaisesti tai huonosti ja näyttää sen. Olen kuullut lääkäreidenkin suorastaan karjuvan potilaalleen, joka pyörii esim. valtavan infektionsa kanssa julkisilla paikoilla tai saapuu jälleen kerran päihtyneenä, vaikka pumppu on jo paskana. Katsos kun silkkihanskat ei kaikille tehoa, että niitä omia valintoja kyettäisiin kriittisesti arvioimaan.

Tämä on niin ala-arvoista ettå en viitsi edes vastata.

Tämä! Huhhuh, että on hoitohenkilöstöllä pokkaa. Mulla takana vuosikausien soteura ja kestänyt vaikka mitä huutoja ja haastatteluita.ym., mutta koskaan en ole asiakkaalle huutanut, heitä haukkunut tms.

Noikin esimerkit tossa ylemmässä, ne ihmiset on sairaita herranen aika!! Alkolismi, päihderiippuvuuskin on sairaus. Kuka hitto menee huutamaan sairaille? Vaikuttaa siltä kuin osalla lääkäreistä ja hoitajista olis jäänyt täysin osa tärkeistä koulutuksista käymättä. Tai sitten he ovat vain niin lopen täynnä itseään, että eivät välitä.

Ei kannata lähteä trollin provoiluun mukaan. Jokainen alalla oikeasti oleva tajuaa nuo asiat. Nekin, jotka käyttäytyvät joskus epäammattimaisesti.

Mulle jäi hyvin mieleen synnäriltä verikokeita ottava nainen. Tuli kärrynsä kanssa huoneeseen naama nutturalla, tokaisi: Otan verikokeen tosta vauvastas. Kiskaisi nukkuvan vauvan jalan peiton alta, tuikkasi piikin, ja mitään sanomatta lähti jättäen mut hölmistyneenä katsomaan perään ja lohduttamaan itkevää herännyttä vauvaa. Ihan työtään teki, ymmärrän sen, ja senkin, ettei vauvan heräämistä varmasti voi alkaa odotella, mutta miten ois ollut vaikka pieni hymy ja tervehdys ja ystävällisesti asian esittäminen, että mitä tuli tekemään. Vauvaakin olisi voinut lempeämmin käsitellä, kuin riuhtomalla jalasta. Multa myöhemmin tuli myös ottamaan kokeita ja sama erittäin hapan ja vihamielinen esiintyminen. Ihmettelen todella, että miten kehtasi. En omassa työssäni ikinä, millään, kehtaisi olla kenellekään noin tympeä. Eniten harmittaa, ettei sitä itse uskaltanut sanoa mitään. Sitä kai pelkää, että kostetaan itselle tai vauvalle, jos kehtaa alkaa mistään huomauttelemaan.

Minustatuntuu että muita arvostelevar ovat itse nlita hohoijaa ihmisiä.He eivät vain itse huomaa omaakeskeneräisyyttään.Meitä on monejsi,ja ulkopuoliset ei tiedä mit änäilläheikommat eväät saaneilla on ollut elämässään.Joten ei kannata arvostella,kun ei tiedä ihmisten elämän historiaa,ja sitä millaisten vaskäymisten kanssa he ovat joutuneet ponnistelemaan.Kultalusikka suussa syntyneet eivät ymmörrä ettei kaikilla ole ollut niitä mahdollisuujsia,mitä arvostelijoi lla on ollut.

Vierailija kirjoitti:

The_Purge kirjoitti:

Olen sitä mieltä että asiakkaiden palvelu on mennyt ihan liian pitkälle ja hoitajien on tietysti pakko hoitaa kaikkia mahdollisia asiakkaita mutta asiakkaat eivät todellakaan ole usein oikeassa ja sama koskee mitä tahansa ammattia etenkin palveluammatit ja myyjät yms. 

Asiakkaiden on syytä alkaa kohdella henkilöstöä hyvin he ovat auttamassa eivätkä kiusaamisen kohteena… ja ne asiakkaat jotka ovat tämän ymmärtäneet heille kiitokset jo tässä vaiheessa… hymy ja ystävällinen sana henkilöstölle pelastaa monen päivän…

On käsittämätön kulttuuri että huonosti käyttäytyviä asiakkaita ei ylipäänsä saa poistaa eri tiloista ja järjestää heille porttikieltoja huonon käytöksen vuoksi (kaupat yms. rakennukset)... toki tämä ei onnistu sairaalassa mutta jos asiakas käyttäytyy huonosti sairaalassa pitää siitä tulla sanktiota, laskutetaan jatkossa (tulojen mukaan laskettuna kuten ylinopeussakot) tästä jos kohtelee huonosti hoitajaa tai muuta henkilöä joka palvelee asiakasta niin eiköhän se asiakkaan suorittama henkilökunnan kyykyttäminen  siitä vähene... näitä henkilöstöä huonosti kohtelevia / kyykyttäviä asiakkaita kun on jo aivan liikaa tässä maassa...

ja tällä nykykulttuurilla sitä oikein paapotaan narsisteja/sosiopaatteja/psykopaatteja/”ettekö te tiedä kuka minä olen” julkkiksia… lopetetaan siis paapominen ja otetaan sanktiot käyttöön jos ei kohtele henkilökuntaa hyvin… kuka on samaa mieltä?

Vähän samoilla linjoilla sinun kanssa. Olen itse hierarkian alimmalla ja potilaat vaativat vaikka mitä itselleen ja lapsilleen, sukulaisilleen. Jos ei suostu, niin kysytään nimeä ja sanotaan että valitetaan johdolle. Nykyisin muotia on myös haukkua somessa, mikä on myös tosi rasittavaa.

Sitten on tapauksia joissa esim vanhemmat pompottavat koko osaston työntekijöitä, uhataan lakimiehellä jos ei lapsi pääse heti erilaisiin tutkimuksiin. Soitetaan läpi yön. Vaikka oikeasti monella muulla potilaalla menee paljon huonommin.

Se on kuule vähän niin, että jos ei omia tai omaisensa puolia pidä, niin kukas niitä pitää? Ei hoitaja ainakaan. Sitten kun muutatte hoitokulttuurinne, alkaa teilläkin helpottaa. Mutta jos jatkatte tuolla linjalla, voitte olla varmoja, että mekin jatkamne.

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Olen kuunnellut tuota potilaiden haukkumista taukotilassa. Varsinkin ensisynnyttäjät on turhasta kitisijöitä ja vain vauva on tärkeä eikä äidin voinnilla ja kivuilla ole mitään väliä. 

Minulle sanottiin synnärillä että olet noin kipeä kun olet väsynyt. Olin ollut lepohuonessa vauvan pää oli jo tulossa ja poika syntyi heti kun päästiin synnytyshuoneeseen. Kätilöillä tuli kiire

Samalla kertaa oli nuorennäköinen äiti tulossa synnyttämään. Valitti siinä supistuksiaan. Kätilö kysyi että onko ensimmäinen nainen vastasi että neljäs

Kätilöt hohoijaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko? 😬 Eikö hoitajilla ole mitään ammattiylpeyttä, ettei nyt asiakkaita haukuta tai arvostella? Valikoituuko hoitajiksi jotenkin ilkeitä ja tyhmiä ihmisiä? Ei muissakaan töissä asiakkaita ole tapana haukkua, ei päin naamaa, eikä seläntakana. Missä on kunnioitus toista ihmistä kohtaan? No, toisaalta, munkin eka lapsen synnytyksen yhteydessä synnärillä olo oli kyllä kokemus. Vaikka olin nopea synnyttäjä, enkä tarvinut kipulääkettäkään. Maito ei vaan noussut koko sairaalassa olon aikana, ja siitä sain ihmeellistä piilov***uilua muutamalta hoitajalta. Näköjään se on totta, että alalle hakeutuu porukkaa, jotka tykkäävät kyykyttää heikossa tilassa olevia ihmisiä.

Tämä on täyttä höpöhöpöä. Olen ollut todella monessa kaupassa töissä ja mistä kahvitauolla puhutaan, pöljistä asakkaista. Se on sitä purkamista jolla jaksetaan törpöillekin tarjota hyvää asiakaspalvelua. Yhdelläkään työpaikalla en ole kokenut mustan huumorin puutetta, hoitoala ei ole poikkeus tästä. Se on ammattimaisuuden puutetta jos sen näyttää ulospäin asiakkaalle, kuten sinun kohdallasi.

Epäaitoutta ei voi peittää. En tykkää ja näytän sen avoimesti aina.

Tässäpä itsensä kehittämisen ja sosiaalisten taitojen kehittämisen paikka.

Vierailija kirjoitti:

Mulle jäi hyvin mieleen synnäriltä verikokeita ottava nainen. Tuli kärrynsä kanssa huoneeseen naama nutturalla, tokaisi: Otan verikokeen tosta vauvastas. Kiskaisi nukkuvan vauvan jalan peiton alta, tuikkasi piikin, ja mitään sanomatta lähti jättäen mut hölmistyneenä katsomaan perään ja lohduttamaan itkevää herännyttä vauvaa. Ihan työtään teki, ymmärrän sen, ja senkin, ettei vauvan heräämistä varmasti voi alkaa odotella, mutta miten ois ollut vaikka pieni hymy ja tervehdys ja ystävällisesti asian esittäminen, että mitä tuli tekemään. Vauvaakin olisi voinut lempeämmin käsitellä, kuin riuhtomalla jalasta. Multa myöhemmin tuli myös ottamaan kokeita ja sama erittäin hapan ja vihamielinen esiintyminen. Ihmettelen todella, että miten kehtasi. En omassa työssäni ikinä, millään, kehtaisi olla kenellekään noin tympeä. Eniten harmittaa, ettei sitä itse uskaltanut sanoa mitään. Sitä kai pelkää, että kostetaan itselle tai vauvalle, jos kehtaa alkaa mistään huomauttelemaan.

Tampere?

Surullista luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Tapahtuipa harjoitteluaikoinani kun opiskelin sh.ksi.

Osastollamme oli nuori nainen odottamassa amputointia kun oli suonensisäisesti pistänyt jalkaansa ja valtimoon.

Lääkäri sitten seurasi miten tilanne etenee säilyykö nilkka vai pistetäänkö poikki ylempää.

Kahvihuoneessa sitten pari sairaanhoitajaa naureskeli kuinka kannattaisi ihan varmuuden varalta "koko jalka leikata pois niin oppii likka tökkimään kaulaansa seuraavaksi".

Tämmöisiä sieltä sairaaloista löytyy.

Paras oli että eräs omainen kuuli tämän,koska osasto oli suoraan kahvihuoneen vieressä.

Kammottavaa kaikilta osin koko tilanne.

Vierailija kirjoitti:

No tämä nyt on vielä aivan kevyttä verrattuna muuhun touhuun terveydenhoidon "kulisseissa". Jutut potilaista ja asenteet heitä kohtaan aivan järkyttäviä.

Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Voiko tämä kaikki olla totta? Apua.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut OYS:ssa 10v sitten synnyttämässä ja ei jääny hyvää kuvaa. Olin n. viikon ajan osastolla ennen sektiota, ja se aika oli ihan ok ja hoitajat ammattitaitoisia ja ystävällisiä. Mutta synnytyksen jälkeen... Koin hoitajat tylyinä, kyllästyneinä ja epäammattimaisina. Laitoin silloin omien hormonihuurujen piikkiin suurimman osan, että josko olin vain itse liian herkillä kaikkeen. Mutta nyt olen kuullut samaa niin monelta, ettei ihan sitäkää voi olla. Mulla oli koko ajan olo, että olen siellä heidän vaivoina. Silmien pyörittelyä, huokailua ja tavaroiden ym. riuhtomista se oli :( 

Olin harjoittelelijana vanhassa Oulun synnytyssairaalassa ja muistan, miten muutama kätilö käyttäytyi. Ei onneksi kaikki. Eräs totesi lakonisesti tympeällä ilmeellä synnytysalissa äidille.. onpa ne nyt kaikkien aikojen poltot... silloin supistukset olivat poltot. Eikä mitään lievitystä. Ei silloin tainnut ollakaan lievityksiä, puhumattakaan puudutuksesta tai ilokaasusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle jäi hyvin mieleen synnäriltä verikokeita ottava nainen. Tuli kärrynsä kanssa huoneeseen naama nutturalla, tokaisi: Otan verikokeen tosta vauvastas. Kiskaisi nukkuvan vauvan jalan peiton alta, tuikkasi piikin, ja mitään sanomatta lähti jättäen mut hölmistyneenä katsomaan perään ja lohduttamaan itkevää herännyttä vauvaa. Ihan työtään teki, ymmärrän sen, ja senkin, ettei vauvan heräämistä varmasti voi alkaa odotella, mutta miten ois ollut vaikka pieni hymy ja tervehdys ja ystävällisesti asian esittäminen, että mitä tuli tekemään. Vauvaakin olisi voinut lempeämmin käsitellä, kuin riuhtomalla jalasta. Multa myöhemmin tuli myös ottamaan kokeita ja sama erittäin hapan ja vihamielinen esiintyminen. Ihmettelen todella, että miten kehtasi. En omassa työssäni ikinä, millään, kehtaisi olla kenellekään noin tympeä. Eniten harmittaa, ettei sitä itse uskaltanut sanoa mitään. Sitä kai pelkää, että kostetaan itselle tai vauvalle, jos kehtaa alkaa mistään huomauttelemaan.

Tampere?

Tämä tapahtui Seinäjoella vuosia sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, semmoista se ihmistyö on.

Kaikissa ammateissa, joissa joutuu olemaan tekemisissä muiden ihmisen kanssa tai jopa palvelemaan heidän tarpeitaan, kohtaa väkisinkin rasittavia asiakkaita.

Jotta työtä jaksaa, on väkisinkin pakko vähän tuulettaa hermojaan eli suomeksi haukkua tätä tapausta työkavereiden kesken.

Ihme loukkaantumista taas normaaleista asioista.

Eli minä opettaja saan vit uilla lapsellesi koulussa miten lystään ja nauraa ja osoitella sinua muille opettajille vanhempainillassa ja kertoa linja-autossa työkavetille että on se millapetterin äiti tyhmä ja muka kätilö että mistähän apukoulusta sekin on valmistunut? Me saamme siis HAUKKUA teitä jotta jaksamme rasittavia oppilaita ja vanhempia kuten sinä?

100% fakta on että näin ei kukaan saa toimia ja jos luulee että näin voi toimia niin toimii niin väärin kuin vain voi. Mieltään voi purkaa terapiassa tai työnohjauksessa. Jos ei tätä tajua niin suosittelen irtisanoutumista.

Työn tekee raskaammaksi jankkaamalla raskaita asioita, joita kohtaa työssään. Ottakaa mieluummin ratkaisukeskeinen ote työntekoon, avarakatseisempi meininki ja positiivisuutta peliin. Voitte näin itsekin paremmin. Yrittäkää edes.

Kolme synnytystä TAYSilla. Todella mukava ja osaava henkilökunta. Kaksi kertaa on nähnyt jonkun yksittäisen henkilön otsarypystä jotain, mutta selittynyt ihan sillä, että ensimmäisellä kerralla oli valtavasti synnyttäjiä ja toisella kerralla selvästi vajaa miehitys koronatoimien vuoksi. Mitään ilkeilyä ei tullut. Uskon, että jos on tullut selän takana jokin puuskahdus, on ollut myös todella kiireistä.