Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin synnysosaston hoitajien käytöksestä potilaiden seläntakana
just joppa
31.07.2022 |
Olin opintoihin liittyen tutustumassa Oulun yliopistollisen sairaalan synnäriin. Oli kyllä uskomatonta seurata vierestä, kuinka kätilöt aloittivat heti potilaan haukkumisen/arvostelun kun ovi meni kiinni potilashuoneeseen. Valitettiin siitä, kuinka "taas se vaatii kipulääkettä" jne jne. Lisäksi jokainen synnärille tuleva arvosteltiin, osa sai kehuja "niin suloinen pari" ja osa taas oli että "hohhoijaa". Voi jos potilas kuulisi mitä selän takana tuolla puhutaan niin varmaan mieluummin kadulla hoitaisi nuokin hommat. En ymmärrä, miksi pitää olla tuolla töissä, jos kerran noin vihaa koko hommaa.
Onnea vaan niille jotka tuossa helvetissä pääsee kitumaan. Tuo kokemus sai vain olemaan iloinen siitä, että lapsien hankkiminen ei kuulu omaan elämääni.
Kommentit (865)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämän ketjun perusteella mikään ihme, että synnyttäjille tulee synnytyksestä paha mieli. Sen verran poskettomia odotuksia naisilla ilmeisesti on siitä mitä siellä sairaalassa ollaan tekemässä, mitä siellä tapahtuu ja mikä se oma rooli siellä on. Kannattaisi käydä sairaaloissa tapaamassa vaikka sinne joutuneita tuttaviaan ja sukulaisia, alkaisi ehkä näyttäytyä realistisemmin millainen maailma se sairaala on ja mitä sieltä voi potilas odottaa.
Ensisynnyttäjänä pyysin, että "saisinko jotain kivun lievitystä, kun sattuu niin paljon?"(Oksensin kivusta ja säännöllisiä supistuksia oli ollut n. 5h. Olin rauhallinen ja asiallinen koko ajan, en huutanut, en voihkinut tms.). Jatkoin:" En haluaisi epiduraalia, vaan jotain lievempää."
Kätilö: "Ei ole lievempää ja löi oven kiinni".
En nähnyt häntä enää sinä yönä. Enkä ketään muutakaan kätilöä. Seuraavan kerran tapasin aivan toisen kätilön, kun aamuvuoro vaihtui joskus 7 h kuluttua. Onko väärin odottaa saavansa sairaalassa jotain kivunlievitystä synnytykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi synnyttää kotona jos tuntuu että odotukset eivät tule täyttymään sairaalassa.
Vielä kun voisi olla maksamatta sulle verovaroista palkkaa, niin olis tasapaino asiassa.
Älä huolehdi olen jo siirtymässä vapaalle ainakin puolen vuoden ajaksi. Sitten voi olla järkevämpi hakeutua ulkomaille töihin.
Mitä enemmän pahuutta maailmassa sitä ilkeämpiä ja häijympiä ihmiset on, tänä päivänä ei hyvät käytöstavat ja alkeelliset peruskäytöstavat merkitse yhtään mitään kenellekään, aikuisten joiden pitäisi näyttää mallia nuorille käyttäytyvät itse kuin pahaiset kakarat ja tää vauva sivusto on hyvä esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuipa harjoitteluaikoinani kun opiskelin sh.ksi.
Osastollamme oli nuori nainen odottamassa amputointia kun oli suonensisäisesti pistänyt jalkaansa ja valtimoon.
Lääkäri sitten seurasi miten tilanne etenee säilyykö nilkka vai pistetäänkö poikki ylempää.
Kahvihuoneessa sitten pari sairaanhoitajaa naureskeli kuinka kannattaisi ihan varmuuden varalta "koko jalka leikata pois niin oppii likka tökkimään kaulaansa seuraavaksi".
Tämmöisiä sieltä sairaaloista löytyy.
Paras oli että eräs omainen kuuli tämän,koska osasto oli suoraan kahvihuoneen vieressä.Kammottavaa kaikilta osin koko tilanne.
Ei olisi kannattanut aloittaa huumeiden käyttöä mutta sitä saa mitä tilaa. Narkomaaneja ei todellakaan rakasteta terveydenhuollossa kun heidän käytöksensä on arvaamatonta ja aggressiivista.
Terveydenhuolto ei ole tuomioistuin.
Vaihda alaa.
No mut hei, miettikää mikä työ! Tulevia äitejä jotka tulee paikalle kaiken tietävinä ja pitkien vaatimuslistojen kanssa. Sitten jo pienestä kivusta alkaa vaikerointi ja voihkiminen, siinä ajatellaan että kaikelta kivulta kuuluu säästyä. Ja sitten se marina synnytyksen jälkeen kun ei haluta kävellä vessaan ja vaaditaan sieltä sängystä palvelua vielä 2 päivää synnytyksen jälkeenkin. En ikipäivänä tekisi töitä valittavien ja vaikeroivien naisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi synnyttää kotona jos tuntuu että odotukset eivät tule täyttymään sairaalassa.
Vielä kun voisi olla maksamatta sulle verovaroista palkkaa, niin olis tasapaino asiassa.
Älä huolehdi olen jo siirtymässä vapaalle ainakin puolen vuoden ajaksi. Sitten voi olla järkevämpi hakeutua ulkomaille töihin.
Kukas sen sun vapaasti maksaa? Veronmaksajat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämän ketjun perusteella mikään ihme, että synnyttäjille tulee synnytyksestä paha mieli. Sen verran poskettomia odotuksia naisilla ilmeisesti on siitä mitä siellä sairaalassa ollaan tekemässä, mitä siellä tapahtuu ja mikä se oma rooli siellä on. Kannattaisi käydä sairaaloissa tapaamassa vaikka sinne joutuneita tuttaviaan ja sukulaisia, alkaisi ehkä näyttäytyä realistisemmin millainen maailma se sairaala on ja mitä sieltä voi potilas odottaa.
Ensisynnyttäjänä pyysin, että "saisinko jotain kivun lievitystä, kun sattuu niin paljon?"(Oksensin kivusta ja säännöllisiä supistuksia oli ollut n. 5h. Olin rauhallinen ja asiallinen koko ajan, en huutanut, en voihkinut tms.). Jatkoin:" En haluaisi epiduraalia, vaan jotain lievempää."
Kätilö: "Ei ole lievempää ja löi oven kiinni".
En nähnyt häntä enää sinä yönä. Enkä ketään muutakaan kätilöä. Seuraavan kerran tapasin aivan toisen kätilön, kun aamuvuoro vaihtui joskus 7 h kuluttua. Onko väärin odottaa saavansa sairaalassa jotain kivunlievitystä synnytykseen?
Ilokaasua saa salissa. Sitä ennen on kait niitä vesiammeita ja miehen voi laittaa hieromaan. Tuskin muuta saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämän ketjun perusteella mikään ihme, että synnyttäjille tulee synnytyksestä paha mieli. Sen verran poskettomia odotuksia naisilla ilmeisesti on siitä mitä siellä sairaalassa ollaan tekemässä, mitä siellä tapahtuu ja mikä se oma rooli siellä on. Kannattaisi käydä sairaaloissa tapaamassa vaikka sinne joutuneita tuttaviaan ja sukulaisia, alkaisi ehkä näyttäytyä realistisemmin millainen maailma se sairaala on ja mitä sieltä voi potilas odottaa.
Ensisynnyttäjänä pyysin, että "saisinko jotain kivun lievitystä, kun sattuu niin paljon?"(Oksensin kivusta ja säännöllisiä supistuksia oli ollut n. 5h. Olin rauhallinen ja asiallinen koko ajan, en huutanut, en voihkinut tms.). Jatkoin:" En haluaisi epiduraalia, vaan jotain lievempää."
Kätilö: "Ei ole lievempää ja löi oven kiinni".
En nähnyt häntä enää sinä yönä. Enkä ketään muutakaan kätilöä. Seuraavan kerran tapasin aivan toisen kätilön, kun aamuvuoro vaihtui joskus 7 h kuluttua. Onko väärin odottaa saavansa sairaalassa jotain kivunlievitystä synnytykseen?
En kyllä ymmärrä jos on oikeasti kipeä niin sitten ei voi sitä epiduraalia laittaa. Ei se kipu panadolilla lievene ja opiaatteja ei ainakaan aiemmin ole annettu. Ihmetyttää eivätkö synnyttäjät perehdy synnytyksen kulkuun millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämän ketjun perusteella mikään ihme, että synnyttäjille tulee synnytyksestä paha mieli. Sen verran poskettomia odotuksia naisilla ilmeisesti on siitä mitä siellä sairaalassa ollaan tekemässä, mitä siellä tapahtuu ja mikä se oma rooli siellä on. Kannattaisi käydä sairaaloissa tapaamassa vaikka sinne joutuneita tuttaviaan ja sukulaisia, alkaisi ehkä näyttäytyä realistisemmin millainen maailma se sairaala on ja mitä sieltä voi potilas odottaa.
Ensisynnyttäjänä pyysin, että "saisinko jotain kivun lievitystä, kun sattuu niin paljon?"(Oksensin kivusta ja säännöllisiä supistuksia oli ollut n. 5h. Olin rauhallinen ja asiallinen koko ajan, en huutanut, en voihkinut tms.). Jatkoin:" En haluaisi epiduraalia, vaan jotain lievempää."
Kätilö: "Ei ole lievempää ja löi oven kiinni".
En nähnyt häntä enää sinä yönä. Enkä ketään muutakaan kätilöä. Seuraavan kerran tapasin aivan toisen kätilön, kun aamuvuoro vaihtui joskus 7 h kuluttua. Onko väärin odottaa saavansa sairaalassa jotain kivunlievitystä synnytykseen?
Ilokaasua saa salissa. Sitä ennen on kait niitä vesiammeita ja miehen voi laittaa hieromaan. Tuskin muuta saa.
Joissakin sairaaloissa ilokaasusta on luovuttu. Se on hyvä juttu ilmasto syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi synnyttää kotona jos tuntuu että odotukset eivät tule täyttymään sairaalassa.
Vielä kun voisi olla maksamatta sulle verovaroista palkkaa, niin olis tasapaino asiassa.
Älä huolehdi olen jo siirtymässä vapaalle ainakin puolen vuoden ajaksi. Sitten voi olla järkevämpi hakeutua ulkomaille töihin.
Kukas sen sun vapaasti maksaa? Veronmaksajat?
Tilillä on rahaa aivan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
No mut hei, miettikää mikä työ! Tulevia äitejä jotka tulee paikalle kaiken tietävinä ja pitkien vaatimuslistojen kanssa. Sitten jo pienestä kivusta alkaa vaikerointi ja voihkiminen, siinä ajatellaan että kaikelta kivulta kuuluu säästyä. Ja sitten se marina synnytyksen jälkeen kun ei haluta kävellä vessaan ja vaaditaan sieltä sängystä palvelua vielä 2 päivää synnytyksen jälkeenkin. En ikipäivänä tekisi töitä valittavien ja vaikeroivien naisten kanssa.
Nykyisinhän sinne synnyttämään mennään listojen kanssa. On valittu oikein musiikitkin, että on mieleistä oikeissa vaiheissa. Kun se synnytys ei sitten koskaan mene niinkuin etukäteen luuli ja suunnitteli, niin sitten pahoitetaan pieni mieli. Miehet ovat sitä varten, että passaavat siellä sairaalassa niin ennen kuin jälkeenkin synnytyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämän ketjun perusteella mikään ihme, että synnyttäjille tulee synnytyksestä paha mieli. Sen verran poskettomia odotuksia naisilla ilmeisesti on siitä mitä siellä sairaalassa ollaan tekemässä, mitä siellä tapahtuu ja mikä se oma rooli siellä on. Kannattaisi käydä sairaaloissa tapaamassa vaikka sinne joutuneita tuttaviaan ja sukulaisia, alkaisi ehkä näyttäytyä realistisemmin millainen maailma se sairaala on ja mitä sieltä voi potilas odottaa.
Ensisynnyttäjänä pyysin, että "saisinko jotain kivun lievitystä, kun sattuu niin paljon?"(Oksensin kivusta ja säännöllisiä supistuksia oli ollut n. 5h. Olin rauhallinen ja asiallinen koko ajan, en huutanut, en voihkinut tms.). Jatkoin:" En haluaisi epiduraalia, vaan jotain lievempää."
Kätilö: "Ei ole lievempää ja löi oven kiinni".
En nähnyt häntä enää sinä yönä. Enkä ketään muutakaan kätilöä. Seuraavan kerran tapasin aivan toisen kätilön, kun aamuvuoro vaihtui joskus 7 h kuluttua. Onko väärin odottaa saavansa sairaalassa jotain kivunlievitystä synnytykseen?
En kyllä ymmärrä jos on oikeasti kipeä niin sitten ei voi sitä epiduraalia laittaa. Ei se kipu panadolilla lievene ja opiaatteja ei ainakaan aiemmin ole annettu. Ihmetyttää eivätkö synnyttäjät perehdy synnytyksen kulkuun millään tavalla.
Sillä epiduraalilla on maksimiaika mitä se vaikuttaa, synnytys voi kestää monin verran kauemmin. Ihan sopii miettiä haluaako sen siihen ponnistukseen vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi synnyttää kotona jos tuntuu että odotukset eivät tule täyttymään sairaalassa.
Vielä kun voisi olla maksamatta sulle verovaroista palkkaa, niin olis tasapaino asiassa.
Älä huolehdi olen jo siirtymässä vapaalle ainakin puolen vuoden ajaksi. Sitten voi olla järkevämpi hakeutua ulkomaille töihin.
Kukas sen sun vapaasti maksaa? Veronmaksajat?
Tilillä on rahaa aivan tarpeeksi.
Hoitajien isot liksat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuipa harjoitteluaikoinani kun opiskelin sh.ksi.
Osastollamme oli nuori nainen odottamassa amputointia kun oli suonensisäisesti pistänyt jalkaansa ja valtimoon.
Lääkäri sitten seurasi miten tilanne etenee säilyykö nilkka vai pistetäänkö poikki ylempää.
Kahvihuoneessa sitten pari sairaanhoitajaa naureskeli kuinka kannattaisi ihan varmuuden varalta "koko jalka leikata pois niin oppii likka tökkimään kaulaansa seuraavaksi".
Tämmöisiä sieltä sairaaloista löytyy.
Paras oli että eräs omainen kuuli tämän,koska osasto oli suoraan kahvihuoneen vieressä.Kammottavaa kaikilta osin koko tilanne.
Ei olisi kannattanut aloittaa huumeiden käyttöä mutta sitä saa mitä tilaa. Narkomaaneja ei todellakaan rakasteta terveydenhuollossa kun heidän käytöksensä on arvaamatonta ja aggressiivista.
Terveydenhuolto ei ole tuomioistuin.
Vaihda alaa.
En sitä väittänytkään. Potilaat saavat asiallisen hoidon minkä tarvitsevat muta ei minun tarvitse sääliä narkomaania. Päivystyksessä työskentelevistä moni on saanut osansa narkomaani jalasta tai nyrkistä. Tavallisesti tilanne on jo ennakoitu laittamalla sekopäät lepositeisiin siinä vaiheessa kun levottomuus alkaa lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi synnyttää kotona jos tuntuu että odotukset eivät tule täyttymään sairaalassa.
Vielä kun voisi olla maksamatta sulle verovaroista palkkaa, niin olis tasapaino asiassa.
Älä huolehdi olen jo siirtymässä vapaalle ainakin puolen vuoden ajaksi. Sitten voi olla järkevämpi hakeutua ulkomaille töihin.
Kukas sen sun vapaasti maksaa? Veronmaksajat?
Tilillä on rahaa aivan tarpeeksi.
Hoitajien isot liksat?
En ole hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuipa harjoitteluaikoinani kun opiskelin sh.ksi.
Osastollamme oli nuori nainen odottamassa amputointia kun oli suonensisäisesti pistänyt jalkaansa ja valtimoon.
Lääkäri sitten seurasi miten tilanne etenee säilyykö nilkka vai pistetäänkö poikki ylempää.
Kahvihuoneessa sitten pari sairaanhoitajaa naureskeli kuinka kannattaisi ihan varmuuden varalta "koko jalka leikata pois niin oppii likka tökkimään kaulaansa seuraavaksi".
Tämmöisiä sieltä sairaaloista löytyy.
Paras oli että eräs omainen kuuli tämän,koska osasto oli suoraan kahvihuoneen vieressä.Kammottavaa kaikilta osin koko tilanne.
Ei olisi kannattanut aloittaa huumeiden käyttöä mutta sitä saa mitä tilaa. Narkomaaneja ei todellakaan rakasteta terveydenhuollossa kun heidän käytöksensä on arvaamatonta ja aggressiivista.
Terveydenhuolto ei ole tuomioistuin.
Vaihda alaa.En sitä väittänytkään. Potilaat saavat asiallisen hoidon minkä tarvitsevat muta ei minun tarvitse sääliä narkomaania. Päivystyksessä työskentelevistä moni on saanut osansa narkomaani jalasta tai nyrkistä. Tavallisesti tilanne on jo ennakoitu laittamalla sekopäät lepositeisiin siinä vaiheessa kun levottomuus alkaa lisääntyä.
Sitä saa mitä tilaa kommentti on hyvin tuomitseva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi synnyttää kotona jos tuntuu että odotukset eivät tule täyttymään sairaalassa.
Vielä kun voisi olla maksamatta sulle verovaroista palkkaa, niin olis tasapaino asiassa.
Älä huolehdi olen jo siirtymässä vapaalle ainakin puolen vuoden ajaksi. Sitten voi olla järkevämpi hakeutua ulkomaille töihin.
Kukas sen sun vapaasti maksaa? Veronmaksajat?
Tilillä on rahaa aivan tarpeeksi.
Hoitajien isot liksat?
En ole hoitaja.
Sitten se on lääkärien isot liksat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuipa harjoitteluaikoinani kun opiskelin sh.ksi.
Osastollamme oli nuori nainen odottamassa amputointia kun oli suonensisäisesti pistänyt jalkaansa ja valtimoon.
Lääkäri sitten seurasi miten tilanne etenee säilyykö nilkka vai pistetäänkö poikki ylempää.
Kahvihuoneessa sitten pari sairaanhoitajaa naureskeli kuinka kannattaisi ihan varmuuden varalta "koko jalka leikata pois niin oppii likka tökkimään kaulaansa seuraavaksi".
Tämmöisiä sieltä sairaaloista löytyy.
Paras oli että eräs omainen kuuli tämän,koska osasto oli suoraan kahvihuoneen vieressä.Kammottavaa kaikilta osin koko tilanne.
Ei olisi kannattanut aloittaa huumeiden käyttöä mutta sitä saa mitä tilaa. Narkomaaneja ei todellakaan rakasteta terveydenhuollossa kun heidän käytöksensä on arvaamatonta ja aggressiivista.
Terveydenhuolto ei ole tuomioistuin.
Vaihda alaa.En sitä väittänytkään. Potilaat saavat asiallisen hoidon minkä tarvitsevat muta ei minun tarvitse sääliä narkomaania. Päivystyksessä työskentelevistä moni on saanut osansa narkomaani jalasta tai nyrkistä. Tavallisesti tilanne on jo ennakoitu laittamalla sekopäät lepositeisiin siinä vaiheessa kun levottomuus alkaa lisääntyä.
On ammatillisia sanoja kuvaamaan käytöstä, ihmisiä ei tarvitse haukkua sekopäiksi. Kai tajuat, että päihteet muuttaa persoonallisuutta ja suurimmalla osalla narkomaaneista on traumatausta? Päihderiippuvuus on sairaus.
Oikeasti, olet kyynistynyt ja jos et hae apua itsellesi, et sovellu enää hoitoalalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tämän ketjun perusteella mikään ihme, että synnyttäjille tulee synnytyksestä paha mieli. Sen verran poskettomia odotuksia naisilla ilmeisesti on siitä mitä siellä sairaalassa ollaan tekemässä, mitä siellä tapahtuu ja mikä se oma rooli siellä on. Kannattaisi käydä sairaaloissa tapaamassa vaikka sinne joutuneita tuttaviaan ja sukulaisia, alkaisi ehkä näyttäytyä realistisemmin millainen maailma se sairaala on ja mitä sieltä voi potilas odottaa.
Ensisynnyttäjänä pyysin, että "saisinko jotain kivun lievitystä, kun sattuu niin paljon?"(Oksensin kivusta ja säännöllisiä supistuksia oli ollut n. 5h. Olin rauhallinen ja asiallinen koko ajan, en huutanut, en voihkinut tms.). Jatkoin:" En haluaisi epiduraalia, vaan jotain lievempää."
Kätilö: "Ei ole lievempää ja löi oven kiinni".
En nähnyt häntä enää sinä yönä. Enkä ketään muutakaan kätilöä. Seuraavan kerran tapasin aivan toisen kätilön, kun aamuvuoro vaihtui joskus 7 h kuluttua. Onko väärin odottaa saavansa sairaalassa jotain kivunlievitystä synnytykseen?
En kyllä ymmärrä jos on oikeasti kipeä niin sitten ei voi sitä epiduraalia laittaa. Ei se kipu panadolilla lievene ja opiaatteja ei ainakaan aiemmin ole annettu. Ihmetyttää eivätkö synnyttäjät perehdy synnytyksen kulkuun millään tavalla.
Sillä epiduraalilla on maksimiaika mitä se vaikuttaa, synnytys voi kestää monin verran kauemmin. Ihan sopii miettiä haluaako sen siihen ponnistukseen vai ei.
Voihan sitä lääkettä laittaa lisää jos kipu voimistuu. Epiduraalin kanssa voidaan tehdä sektio kun laitetaan tarpeeksi puudutetta.
Jos ei epiduraali kelpaa niin voi sitä sitten olla tietysti kipeänä jos se tuntuu paremmalta ratkaisulta. Jos synnytys ei etene niin sitten pitää miettiä lääkityksiä tai tehdä sektio kun synnyttäjä alkaa uupua.
Voi olla näinkin. Totta on myös että melkoinen määrä asiakkaista tai potilaista on sekopäitä jotka eivät ymmärrä että sairaalassa ei saa hotellitason palveluita vaikka olisi kuinka ilkeä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Toisaalta jos ei viihdy nykyisessä työssään niin nyt on mahdollisuus löytää töitä muualta ja aina voi lähteä opiskelemaan. Moni sairaanhoitajista onkin tehnyt näin kun ei matalalla palkalla viitsi jäädä kärsimään huonosta johtamisesta ja ilkeistä potilaista.
Sote alan ongelmat eivät todellakaan ole vähenemässä vaan tilanne heikkenee edelleen. Kannattaa pysyä terveenä ja poissa sairaalasta kun välttämättä laadukasta hoitoa ei tule saamaan. Suosittelen myös yksityisen sairausvakuutuksen ottamista pahan päivän varalle.