Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin synnysosaston hoitajien käytöksestä potilaiden seläntakana
just joppa
31.07.2022 |
Olin opintoihin liittyen tutustumassa Oulun yliopistollisen sairaalan synnäriin. Oli kyllä uskomatonta seurata vierestä, kuinka kätilöt aloittivat heti potilaan haukkumisen/arvostelun kun ovi meni kiinni potilashuoneeseen. Valitettiin siitä, kuinka "taas se vaatii kipulääkettä" jne jne. Lisäksi jokainen synnärille tuleva arvosteltiin, osa sai kehuja "niin suloinen pari" ja osa taas oli että "hohhoijaa". Voi jos potilas kuulisi mitä selän takana tuolla puhutaan niin varmaan mieluummin kadulla hoitaisi nuokin hommat. En ymmärrä, miksi pitää olla tuolla töissä, jos kerran noin vihaa koko hommaa.
Onnea vaan niille jotka tuossa helvetissä pääsee kitumaan. Tuo kokemus sai vain olemaan iloinen siitä, että lapsien hankkiminen ei kuulu omaan elämääni.
Kommentit (865)
Mulle tiuskittiin kaavinnan jälkeen kun olin saanut keskenmenon. Tippa, kanyyli kädessä sattui ihan järkyttävän paljon. Käsi oli olkapäähän asti kuin tulessa. Itkin kivusta. Koskaan aikaisemmin ei ole tullut mitään kipuja niistä. Se oli jotenkin väärin laitettu mutta tietenkään minua ei uskottu. Koko vuorokausi meni kärsiessä. Jouduin vielä samaan huoneeseen yöksi naisen kanssa joka oli tullut synnyttämään. Kiva kuunnella vauvan sykettä ja tulevan äidin onnellisia kommentteja kun itse oli siinä tilanteessa! Juuri tulleena kaavinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse harjoittelussa Helsingin naistenklinikalla synnytysvuodeosastolla. Missään en ole törmännyt yhtä toksiseen ilmapiiriin. Jokaisesta potilaasta piti keksiä jotain ilkeää sanottavaa.
Jos joka synnyttäjässä on jotain "tuuletettavaa" jo ihan pikaisen tapaamisen tai vaan puhelun jälkeen, niin ehkä kannattaisi ennemmin vilkaista peiliin kuin ruveta syyttämään potilaita liiasta vaativuudesta.
Toivon todellakin että täällä kätilönä esiintyvät ihmiset vaan feikkaavat olevansa kätilöitä. Muuten ihan kamalaa, jos ne on oikeiden kätilöiden mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tiuskittiin kaavinnan jälkeen kun olin saanut keskenmenon. Tippa, kanyyli kädessä sattui ihan järkyttävän paljon. Käsi oli olkapäähän asti kuin tulessa. Itkin kivusta. Koskaan aikaisemmin ei ole tullut mitään kipuja niistä. Se oli jotenkin väärin laitettu mutta tietenkään minua ei uskottu. Koko vuorokausi meni kärsiessä. Jouduin vielä samaan huoneeseen yöksi naisen kanssa joka oli tullut synnyttämään. Kiva kuunnella vauvan sykettä ja tulevan äidin onnellisia kommentteja kun itse oli siinä tilanteessa! Juuri tulleena kaavinnasta.
Tosi ikävää. Sehän se, kun ison osan mielestä raskausvaihe on vasta vain solymöykky, eikä mitään arvokasta. Ei sitten osata suhtautua myöskään menetykseen. Menetys on kuitenkin todellinen äidille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko? 😬 Eikö hoitajilla ole mitään ammattiylpeyttä, ettei nyt asiakkaita haukuta tai arvostella? Valikoituuko hoitajiksi jotenkin ilkeitä ja tyhmiä ihmisiä? Ei muissakaan töissä asiakkaita ole tapana haukkua, ei päin naamaa, eikä seläntakana. Missä on kunnioitus toista ihmistä kohtaan? No, toisaalta, munkin eka lapsen synnytyksen yhteydessä synnärillä olo oli kyllä kokemus. Vaikka olin nopea synnyttäjä, enkä tarvinut kipulääkettäkään. Maito ei vaan noussut koko sairaalassa olon aikana, ja siitä sain ihmeellistä piilov***uilua muutamalta hoitajalta. Näköjään se on totta, että alalle hakeutuu porukkaa, jotka tykkäävät kyykyttää heikossa tilassa olevia ihmisiä.
Noinhan se on eikä raskas työ tai kyynistyminen ole mikään tekosyy tuommoiselle käytökselle ja ammattitaidosta ei voi puhuakaan.
Ja kätilönä ei ole pakko olla jos ei halua auttaa ja tukea toisia naisia naisen elämän hirveimmällä hetkellä. Ja synnyttävå nainen on se joka koko lapsihomman saa aikaan ja hoitaa ja hän on synnytyksen tärkein ihminen. Mutta kätilöiden toiminta osaltaan tuottaa hedelmää kun vuosittainen.syntyvyys on laskenut 12 vuodessa noin 16 000 lasta per vuosi.
Huudetaan matalan syntyvyyden perään eikä edes synnytyssairaalassa anneta ihmimillistä hoitoa ja kohtelua. Ja nainen se äiti on se jonka käsissä kaikki on ja synnytyssairaalassa tehdään kaikki mahdollinen jotta saa mahdollisimmlan huonon alun lapsen kanssa. Sitten vähätellään masennusta ja väsymystä jne.
Älkää nuoret naiset tehkö lapsia.Se voi olla ainutlaatuinen tilanne potilaalle, mutta sille sote-ammattilaiselle se on normaalia päivärutiinia. Synnytys on hyvin luonnollinen tapahtuma, ei se mikään hirvittävä asia ole eikä kuulukaan olla. Muutenkin sote aloilla nähdään kaikenlaista ja ei ne yksilöiden kokemukset vaan päivittäin toistettuna ole kovin ihmeellisiä. Kaikissa ihmisten kanssa tehtävissä töissä palaudutaan sillä, että puhutaan niistä ihmisistä, asiakkaista ja potilaista. Toiset on hassuja, toisen vittumaisia ja niistä puhutaan. Se on sitä ammatillisuutta. Niitä asiakkaita käydään läpi myös esimiesten kanssa ja työnohjauksissa. Yleensä kahvipöydissä puhutaan muusta.
Työnohjaus on eri asia kuin ihan tavallisten potilaiden haukkuminen. Jostain syystä synnytyskivut on muka syy pilkkaan, vaikka kyse on kovimmasta kivusta, mitä useimmat ovat kokeneet.
Se, että omaan arkityöhön kuuluu kivuissaan olevan potilaan hoito ei tee niistä potilaista tyhmiä tai ikäviä. Silloin on vain itse väärässä työssä, jos pitää kivuliasta potilasta niin rasittavana että pitää porukalla haukkua.
Vierailija kirjoitti:
Olin itse harjoittelussa Helsingin naistenklinikalla synnytysvuodeosastolla. Missään en ole törmännyt yhtä toksiseen ilmapiiriin. Jokaisesta potilaasta piti keksiä jotain ilkeää sanottavaa.
Jos joka synnyttäjässä on jotain "tuuletettavaa" jo ihan pikaisen tapaamisen tai vaan puhelun jälkeen, niin ehkä kannattaisi ennemmin vilkaista peiliin kuin ruveta syyttämään potilaita liiasta vaativuudesta.
Toivon todellakin että täällä kätilönä esiintyvät ihmiset vaan feikkaavat olevansa kätilöitä. Muuten ihan kamalaa, jos ne on oikeiden kätilöiden mielipiteitä.
On aikakin räjäyttää tämä mätäpommi. On todella vikaa työkulttuurissa, kun tällaiseksi on päästetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tehkää ilmoitukset niistä asiattomista.
Teen valituksen, että kätilöt sanoivat rumasti kahvihuoneessa. En tosin itse kuullut, mutta vauvapalstalla kirjoitettiin niin.
Tooosi varmasti kätilöt saa nyt potkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, se on työntekoa. Rutiinin ja ammattitaidon myötä tulee useimmilla myös kyynistymistä. Ei se mitään, kunhan ei överiksi mee. Taidat olla nuori.
Yli 20 vuotta sosiaalialaa takana, myös äärimmäisen rankkaa lastensuojelua. En puhu asiakkaista koskaan noin. Peiliin katsomisen paikka hoitajilla nyt,
Juuri näin. Kannamme asiakkaiden huolia, autamme parhaamme mukaan ja olemme 100% puhumatta asiakkaista muuta kuin työhön liittyen.
Hoitajaksi pääsee kuka vain eikä ole mitään oikeaa seulaa onko sopiva alalle. Kaikki lukoaikaiset kiusaajat ovat sairaanhoitajia, lähihoitajia, lastenhoitajia.
Hoitajalla joka kyykyttää potilaita on itsellään pahoja ongelmia jotka kostaa haavoittuvaan ihmiseen. Voiko ihminen alemmaksi vajota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko? 😬 Eikö hoitajilla ole mitään ammattiylpeyttä, ettei nyt asiakkaita haukuta tai arvostella? Valikoituuko hoitajiksi jotenkin ilkeitä ja tyhmiä ihmisiä? Ei muissakaan töissä asiakkaita ole tapana haukkua, ei päin naamaa, eikä seläntakana. Missä on kunnioitus toista ihmistä kohtaan? No, toisaalta, munkin eka lapsen synnytyksen yhteydessä synnärillä olo oli kyllä kokemus. Vaikka olin nopea synnyttäjä, enkä tarvinut kipulääkettäkään. Maito ei vaan noussut koko sairaalassa olon aikana, ja siitä sain ihmeellistä piilov***uilua muutamalta hoitajalta. Näköjään se on totta, että alalle hakeutuu porukkaa, jotka tykkäävät kyykyttää heikossa tilassa olevia ihmisiä.
Noinhan se on eikä raskas työ tai kyynistyminen ole mikään tekosyy tuommoiselle käytökselle ja ammattitaidosta ei voi puhuakaan.
Ja kätilönä ei ole pakko olla jos ei halua auttaa ja tukea toisia naisia naisen elämän hirveimmällä hetkellä. Ja synnyttävå nainen on se joka koko lapsihomman saa aikaan ja hoitaa ja hän on synnytyksen tärkein ihminen. Mutta kätilöiden toiminta osaltaan tuottaa hedelmää kun vuosittainen.syntyvyys on laskenut 12 vuodessa noin 16 000 lasta per vuosi.
Huudetaan matalan syntyvyyden perään eikä edes synnytyssairaalassa anneta ihmimillistä hoitoa ja kohtelua. Ja nainen se äiti on se jonka käsissä kaikki on ja synnytyssairaalassa tehdään kaikki mahdollinen jotta saa mahdollisimmlan huonon alun lapsen kanssa. Sitten vähätellään masennusta ja väsymystä jne.
Älkää nuoret naiset tehkö lapsia.Se voi olla ainutlaatuinen tilanne potilaalle, mutta sille sote-ammattilaiselle se on normaalia päivärutiinia. Synnytys on hyvin luonnollinen tapahtuma, ei se mikään hirvittävä asia ole eikä kuulukaan olla. Muutenkin sote aloilla nähdään kaikenlaista ja ei ne yksilöiden kokemukset vaan päivittäin toistettuna ole kovin ihmeellisiä. Kaikissa ihmisten kanssa tehtävissä töissä palaudutaan sillä, että puhutaan niistä ihmisistä, asiakkaista ja potilaista. Toiset on hassuja, toisen vittumaisia ja niistä puhutaan. Se on sitä ammatillisuutta. Niitä asiakkaita käydään läpi myös esimiesten kanssa ja työnohjauksissa. Yleensä kahvipöydissä puhutaan muusta.
Voin kuvitella, miten tällainen "ammattilainen" sopisi vaikka saattohoitoon.
"Meille sote-ammattilaisille kuoleminen on arkirutiinia, ei mitään ihmeellistä. Kyllähän sitä saa leipiintymisensä ja kyynistymisen näyttää potilaille ja omaisille. Eikö ne tajua, että kaikki kuolee joskus? Mitä ne nyt kipulääkkeitä kehtaa pyydellä ja rasittaa meitä"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista asiakkaiden ja potilaiden haukkumista se on joka paikassa. Tuntuu olevan ainoaa huvia työntekijöille. Tuollaista olen siis itse päässyt seuraamaan päiväkodeissa(ihan eniten!!!), perheneuvolassa ja kouluissa.
Ravintolassa, kaupassa, toimistossa. Joka paikassa on näin.
Kuvitteleeko ihmiset, että terveydenhuollossa näin ei tehdä? Eikö noin saisi tehdä? Miksi ei saisi. Luuletteko te, että se on joku velvollisuus?
Miksi luulet,että me th-alan ihmiset emme pidä opiskelijoista? Koska te olette juurikin tuollaisia.
No kyllähän sairaalat ja synnärit ovat IHAN eri asioita kuin vapaa-ajan toiminnan ympärillä olevien asiakaspalvelijoiden tekemiset!
1. Sairaalaan tullaan aina epänormissa tilassa , myös synnytys ei ole arkipäivää, vaan hyvin erityinen tilanne.
2. Koska epänormi tilanne vaaditaan henkilökunnalta erityista empatia ja hienotunteisuuskykyä kohdata nämä asiakkaat
3. Herkissä elämäntilanteissa, toisten armoilla ollen ihmisen kaikki pelot ja muu voimistuu hänelle tyypillisesti. Se muistuttaa asiakkaallekin vauva tilan kertautumista ja lapsuuden kokemusta.
4. Edellisestä johtuen on hoitajien ja lääkäreitten oltava ikäänkuin hyvän vanhemmuuden asemassa: turvaisia, luottavia, kannustavia jne.
5. Koska synnyttäjän psyyken dynamiikka ja hormonit vaihtelevat ja jopa taantuvat tilanteessa, on erityisesti tarpeen hallita tällaisen tapahtumisen psykologiaa.
Mikä kohta tässä on sellaista joka on vaikeaa hoitajan ymmärtää, tai lääkärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin... Jotkut ihmiset vaan aiheuttavat sen hohhoijaa-reaktion. Ja minä en ole edes hoitaja.
Kyllä, mutta voit olla ksipää vapaa-ajallasi, jos et muuhun pysty, mutta ammatissa toimimiseen ei kuulu. Ja ap noihan se on. Itse en tosin enää välitä, vaan mietin huvittuneena kuinka joku on taas niin loputtoman tyhmä ja kuvittelee pitkälti omiaan. Huomasin itsekin, että eivät synnärillä tajunneet mua lainkaan, siis _eivät_tipan_tippaa_. Kuvittelivat minun olevan joku avuton ja hölmö nysverö joka ei kestä kipua ja syö lääkkeitä hyvä ettei jo huvikseen. En jaksanut puuttua siihen, vaan keskityin synnyttämiseen, onhan rakas lapseni minulle se tärkein toisin kuin joku hieman vajaa kätilö tai lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista asiakkaiden ja potilaiden haukkumista se on joka paikassa. Tuntuu olevan ainoaa huvia työntekijöille. Tuollaista olen siis itse päässyt seuraamaan päiväkodeissa(ihan eniten!!!), perheneuvolassa ja kouluissa.
Ravintolassa, kaupassa, toimistossa. Joka paikassa on näin.
Kuvitteleeko ihmiset, että terveydenhuollossa näin ei tehdä? Eikö noin saisi tehdä? Miksi ei saisi. Luuletteko te, että se on joku velvollisuus?
Miksi luulet,että me th-alan ihmiset emme pidä opiskelijoista? Koska te olette juurikin tuollaisia.
No kyllähän sairaalat ja synnärit ovat IHAN eri asioita kuin vapaa-ajan toiminnan ympärillä olevien asiakaspalvelijoiden tekemiset!
1. Sairaalaan tullaan aina epänormissa tilassa , myös synnytys ei ole arkipäivää, vaan hyvin erityinen tilanne.
2. Koska epänormi tilanne vaaditaan henkilökunnalta erityista empatia ja hienotunteisuuskykyä kohdata nämä asiakkaat
3. Herkissä elämäntilanteissa, toisten armoilla ollen ihmisen kaikki pelot ja muu voimistuu hänelle tyypillisesti. Se muistuttaa asiakkaallekin vauva tilan kertautumista ja lapsuuden kokemusta.
4. Edellisestä johtuen on hoitajien ja lääkäreitten oltava ikäänkuin hyvän vanhemmuuden asemassa: turvaisia, luottavia, kannustavia jne.
5. Koska synnyttäjän psyyken dynamiikka ja hormonit vaihtelevat ja jopa taantuvat tilanteessa, on erityisesti tarpeen hallita tällaisen tapahtumisen psykologiaa.
Mikä kohta tässä on sellaista joka on vaikeaa hoitajan ymmärtää, tai lääkärin?
Älä sotke lääkäreitä tähän. Kyllä tämä on kätilöiden soppa. Ei ole nyt kyse muistakaan osastojen hoitajista, ei hoitajat pääosin ole tuollaisia. Ei todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama se, mitä puhuvat. Kunhan hoito on asiallista. Pitäähän heidänkin saada päästellä höyryjä ulos, mieluummin selän takana kuin synnytyssalissa.
Höyryt päästellään ulos vapaa-ajan harrastuksen kautta. Vaikka lenkillä.
Kyllähän asiakkaista ja heidän omaisistaan puhutaan, mutta tietysti voi aina miettiä, mihin sävyyn juttelee. Hoitotyössä on myös joskus tahatonta tilannekomiikkaa, ja huumori auttaa jaksamaan. Toki tämä täytyy toteuttaa oikeassa paikassa ja hyvällä maulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista asiakkaiden ja potilaiden haukkumista se on joka paikassa. Tuntuu olevan ainoaa huvia työntekijöille. Tuollaista olen siis itse päässyt seuraamaan päiväkodeissa(ihan eniten!!!), perheneuvolassa ja kouluissa.
Ravintolassa, kaupassa, toimistossa. Joka paikassa on näin.
Kuvitteleeko ihmiset, että terveydenhuollossa näin ei tehdä? Eikö noin saisi tehdä? Miksi ei saisi. Luuletteko te, että se on joku velvollisuus?
Miksi luulet,että me th-alan ihmiset emme pidä opiskelijoista? Koska te olette juurikin tuollaisia.
No kyllähän sairaalat ja synnärit ovat IHAN eri asioita kuin vapaa-ajan toiminnan ympärillä olevien asiakaspalvelijoiden tekemiset!
1. Sairaalaan tullaan aina epänormissa tilassa , myös synnytys ei ole arkipäivää, vaan hyvin erityinen tilanne.
2. Koska epänormi tilanne vaaditaan henkilökunnalta erityista empatia ja hienotunteisuuskykyä kohdata nämä asiakkaat
3. Herkissä elämäntilanteissa, toisten armoilla ollen ihmisen kaikki pelot ja muu voimistuu hänelle tyypillisesti. Se muistuttaa asiakkaallekin vauva tilan kertautumista ja lapsuuden kokemusta.
4. Edellisestä johtuen on hoitajien ja lääkäreitten oltava ikäänkuin hyvän vanhemmuuden asemassa: turvaisia, luottavia, kannustavia jne.
5. Koska synnyttäjän psyyken dynamiikka ja hormonit vaihtelevat ja jopa taantuvat tilanteessa, on erityisesti tarpeen hallita tällaisen tapahtumisen psykologiaa.
Mikä kohta tässä on sellaista joka on vaikeaa hoitajan ymmärtää, tai lääkärin?
Näin juuri. Ylipäätään sote-ala on sellainen, että tarvitaan erityistä hienotunteisuutta ja empatiaakin. Ihminen on tuolloin usein tilanteessa, jossa käsitellään omia hyvin henkilökohtaisia, jopa intiimejä, asioita ja hän on pitkälti työntekijän armoilla. On siis itsestäänselvää, että näissä ammateissa vaaditaan erityistä sensitiivisyyttä. Mutta iso osa ihmisistä on oikeasti melkoisen typeriä ja inhottavia tai vähintäänkin aika välinpitämättömiä. Ei tietenkään onneksi kaikki, mutta suurin osa kuitenkin. Olen itsekin toiminut aikoinaan sote-alalla ja kuuntelin joitakin juttuja joskus ihmeissäni. Huomasin usein myös itse potilaana/asiakkaana ollessani tuon saman ja olinhan nähnyt ja kuullut sen ominkin silmin ja tiesin jo ylipäätään ihmisluonnon pitkän ja vaiherikkaan elämänkokemukseni myötä.
Veikkaan että yksi syy olla hakeutumatta hoitoalalle on se, että kokee ettei kuulu joukkoon tai halua kuulua tuollaiseen juoruavaan huonokäytöksiseen työporukkaan.
Vierailija kirjoitti:
No, semmoista se ihmistyö on.
Kaikissa ammateissa, joissa joutuu olemaan tekemisissä muiden ihmisen kanssa tai jopa palvelemaan heidän tarpeitaan, kohtaa väkisinkin rasittavia asiakkaita.
Jotta työtä jaksaa, on väkisinkin pakko vähän tuulettaa hermojaan eli suomeksi haukkua tätä tapausta työkavereiden kesken.
Ihme loukkaantumista taas normaaleista asioista.
Eli minä opettaja saan vit uilla lapsellesi koulussa miten lystään ja nauraa ja osoitella sinua muille opettajille vanhempainillassa ja kertoa linja-autossa työkavetille että on se millapetterin äiti tyhmä ja muka kätilö että mistähän apukoulusta sekin on valmistunut? Me saamme siis HAUKKUA teitä jotta jaksamme rasittavia oppilaita ja vanhempia kuten sinä?
100% fakta on että näin ei kukaan saa toimia ja jos luulee että näin voi toimia niin toimii niin väärin kuin vain voi. Mieltään voi purkaa terapiassa tai työnohjauksessa. Jos ei tätä tajua niin suosittelen irtisanoutumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista asiakkaiden ja potilaiden haukkumista se on joka paikassa. Tuntuu olevan ainoaa huvia työntekijöille. Tuollaista olen siis itse päässyt seuraamaan päiväkodeissa(ihan eniten!!!), perheneuvolassa ja kouluissa.
Ravintolassa, kaupassa, toimistossa. Joka paikassa on näin.
Kuvitteleeko ihmiset, että terveydenhuollossa näin ei tehdä? Eikö noin saisi tehdä? Miksi ei saisi. Luuletteko te, että se on joku velvollisuus?
Miksi luulet,että me th-alan ihmiset emme pidä opiskelijoista? Koska te olette juurikin tuollaisia.
No kyllähän sairaalat ja synnärit ovat IHAN eri asioita kuin vapaa-ajan toiminnan ympärillä olevien asiakaspalvelijoiden tekemiset!
1. Sairaalaan tullaan aina epänormissa tilassa , myös synnytys ei ole arkipäivää, vaan hyvin erityinen tilanne.
2. Koska epänormi tilanne vaaditaan henkilökunnalta erityista empatia ja hienotunteisuuskykyä kohdata nämä asiakkaat
3. Herkissä elämäntilanteissa, toisten armoilla ollen ihmisen kaikki pelot ja muu voimistuu hänelle tyypillisesti. Se muistuttaa asiakkaallekin vauva tilan kertautumista ja lapsuuden kokemusta.
4. Edellisestä johtuen on hoitajien ja lääkäreitten oltava ikäänkuin hyvän vanhemmuuden asemassa: turvaisia, luottavia, kannustavia jne.
5. Koska synnyttäjän psyyken dynamiikka ja hormonit vaihtelevat ja jopa taantuvat tilanteessa, on erityisesti tarpeen hallita tällaisen tapahtumisen psykologiaa.
Mikä kohta tässä on sellaista joka on vaikeaa hoitajan ymmärtää, tai lääkärin?
Jatkan vielä:
6. Koko perheen dynamiikka muuttuu lapsen tultua, myös muuta perheenjäsenet kaipaavat tukea tai edes asiallista kohtelua.
7. Erityisesti jo haavoittuvassa asemassa oleva perhe ja äiti, hän tarvitsee erityisesti hyvälaatuista tukea.
8. Hoitaja on töissä tämän mahdollistamista varten synnytyslaitoksella, ei omia tarpeitaan ilmentääkseen, hän saa palkkaa ilmentääkseen itseään omalla ajallaan sitten. Kyse on työstä, jossa osataan empatiaa, ilmaistaan sitä ja se on auttamistyötä asiakkaan selviämiseksi mahd hyvin.
9. Esimiehet olkaapa tarkkoina mitään tuhoavaa käytöstä ei saisi olla lähelläkään synnyttäjää, lasta eikä perhettä.
10. Tehkää valitusportaasta sellainen että luotettava taho kerää kaikki kokemukset perheeltä ylös, nimettömäna ja nimien kanssa jos aihetta ja toimittakaa ne sairaalan johtavalle lääkärille säännöllisesti.
Nämä asiat on kertakaikkiaan saatava kuntoon NYT! Muuten me maksamme turhasta palkkaa. Hoitajien työnohjaus ja terapia kuntoon kanssa. Ammattilaisia on avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Olin Oys:ssa synnyttämässä pari vuotta sitten ja erään hoitajan tärkein tehtävä oli selvästi flirttailla ja kihertää miehille. Perse keikkuen käveli ja pyllisteli miesten edessä:D
Sama se on muuallakin, jotkut nuoret naishoitajat keskittyvät hurmaamaan miehiä, potilas saattaa joutua sillävälin vaaraan, mutta mitäs siitä. Jos huomautat, niin olet vain kateellinen tms.
Suositan heille alanvaihtoa, esim. malliksi tai viihdealalle.
Vierailija kirjoitti:
Jossainhan oli ihan juttua siitä, kuinka aviopari jossa mies suomalainen ja vaimo korealainen oli saanut esikoisen Koreassa ja kaikki oli mennyt hyvin. Toinen lapsi oli syntynyt Suomessa ja nainen oli ollut täysin järkyttynyt kohtelusta synnärillä ja osastolla.
Näinhän se on. Ystävä synnytti esikoisen Ranskassa ja toisen Suomessa ja sanoi että täällä koki törkeää kohtelua, kyykytystä ja ovat ihan suomalaisia.
Se voi olla ainutlaatuinen tilanne potilaalle, mutta sille sote-ammattilaiselle se on normaalia päivärutiinia. Synnytys on hyvin luonnollinen tapahtuma, ei se mikään hirvittävä asia ole eikä kuulukaan olla. Muutenkin sote aloilla nähdään kaikenlaista ja ei ne yksilöiden kokemukset vaan päivittäin toistettuna ole kovin ihmeellisiä. Kaikissa ihmisten kanssa tehtävissä töissä palaudutaan sillä, että puhutaan niistä ihmisistä, asiakkaista ja potilaista. Toiset on hassuja, toisen vittumaisia ja niistä puhutaan. Se on sitä ammatillisuutta. Niitä asiakkaita käydään läpi myös esimiesten kanssa ja työnohjauksissa. Yleensä kahvipöydissä puhutaan muusta.