Järkytyin synnysosaston hoitajien käytöksestä potilaiden seläntakana

Olin Oys:ssa synnyttämässä pari vuotta sitten ja erään hoitajan tärkein tehtävä oli selvästi flirttailla ja kihertää miehille. Perse keikkuen käveli ja pyllisteli miesten edessä:D

Lohjalla oli todella kylmä ja kovakourainen meininki. Suorastaan oksetti katsoa jälkikäteen synnärin instagramtiliä, jossa lässytettiin siitä, kuinka hyvä ja mukava Lohjalla on synnyttää.

Videoklipeissä tanssahtelevat hymy korvissa Duutsoni Jukan ja vaimonsa kanssa (jotka olivat myös synnyttämässä kyseisessä sairaalassa ja saivat ilmeisen inhimillistä kohtelua).

Toinen lapsemme syntyi Hyvinkäällä, jossa oli hieman parempi tunnelma.

Muutimme siis odotusaikanani kuntaa ihan sen takia, ettei enää tarvitsisi synnyttää Lohjalla.

Hyi kamala. Minulle siis puhuttiin todella rumasti, tai ei puhuttu ollenkaan. Kysymyksiin ei vastattu mitään, oltiin naamat norsun veellä ja käsittely oli todella kovakouraista.

Hyvinkäällä sain ns. korjaavan kokemuksen synnytykseen ja kätilö oli ihana, mutta jotenkin se armeijameininki on silti kummallista. Synnytys on kuitenkin naiselle ihan hemmetin raskas kokemus, henkisesti ja fyysisesti.

Jos mitään sadistista käytöstä ilmenee synnärilläkään, on se merkki erittäin häiriintyneestä henkilöstä jonka ei kuulu olla siellä. Ollenkaan. Tästä on siis lähdettävä.

Synnytys on alkukantaisimpia pelkoja, kauhuja ja tuntoja jne herättävä tapahtuma, jossa ollaan äärimmäisillä äärirajoilla psyykkisesti, että fyysisesti. vanhavnkin ja turvatun henkilön psyyke voi revetä hetkeksi ikään kuin liitoksistaan vaikka palautuukin jälleen takaisin- mikäli häntä ei haavoiteta ja vahingoiteta juuri tuolloin ja muserreta itsetuntoaan.

Näitä kertomuksia lukiessa en pitäisi ihmeenä jos kaikkein heikoimmilla olevien asiakkaiden luokse hakeutuukin ihmisiä joskus jotka näkevät tilaisuutensa vahingoittaa. Onhan näitä tapauksia, alkaen kanadan kätilönunnista aina Suomeen saakka. Kiinnijäämisriskikin on pieni.

Eli tarkempana siellä valikoimisessa. Todellakin tarkempana.

Onhan koko Suomen ilmapiiri muuttunut siihen suuntaan ettei meitä kansana tarvita, joten koko asenne ulottunee sitten synnärille saakka. Kyllähän jo 60 luvullakin Valtio ohjeisti raakalla kädellä miten kohdella yli 4 lapsista äitiä, miten lobotomoida asiakkaita ja miten kohdella vammaisia, eikä ne ohjeet kestä nykypäivää.

Pitääkin kysyä: niin, halutaanko synnyttämisestä täällä ollenkaan miellyttävää, vai palveleeko sadistisesti valikoivat hoitajat oikein hyvin itseasiassa agendaa? Kenenkäsissä tämä synnyttämisen kulttuuri oikein onkaan? Äidin itsensä, vai jonkin sadistisen akka/ukkolauman maailmalta? Jokin syyhän lapsilukumäärän vähenemiseen on perheissäkin. Tässä voi olla YKSI isokin syy.

Tämän ketjun luettuani voin taas todeta, että onneksi en halua lapsia.

N30

Olen joskus ollut päiväkodissa töissä muutaman kuukauden ja kyllä sielläkin aika lailla hyvin lasten vanhempien asiat ruodittiin. Naisvaltaisten työpaikkojen valitettava ongelma, ei voi mitään. 

Onneksi olen homosinkku. En jaksa yhtäkään lasta.

Olin juuri isohkosssa leikkauksessa erikoissairaalassa - en siis synnyttämässä mutta jaanpa kokemukseni.

Huoneeni hoitajista on todettava, että etenkin toiselle huone oli oikeussali, ei missään nimessä hoitopaikka vaativasta leikkauksesta toipuville. Sanoipa potilas mitä tahansa, vastaan tuli kuin tykitys kuin oikeussalissa. Komentoora vääristeli mielessään sen, mitä sanoin: kiitoksenikin hän kuuli moitteina ja hyökkäsi vastaan.

Edellisellä kerralla eri hoitaja kielsi minulta riittävän määrän wc-paperia. Ei siis suostunut tuomaan lisää paperia, koska sitä oli hänen mielestään riittävästi.

Kotiutin itseni päättäväisesti vuorokaudessa. Onnneksi kuntoni sen salli.

Kokemukseni perusteella on todettava, että potilaslähtöinen toiminta on pelkkää sanahelinää. Onneksi kyseisellä osastolla oli edellisellä kerralla muutama todella hyvä ja ystävällinenkin hoitaja, jotka näkivät, millainen potilas on kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sanalla tavalla haukkuvat seläntakana kuten sinä täällä palstalla.

Tätä samaa olin tulossa kirjoittamaan.

Palsta täynnä solvauksia ja haukkumista ja ilkeitä ja pirullisia heitttoja ja kommentteja ihan asiallisiinkin postauksiin.  Ja ihmisille joita ei olla edes koskaan tavattu, ei tiedetä mitään muuta kuin se mitä täältä luetaan.

Mitä törkeimpiä solvauksia ns. julkkiksista ja muista eri syistä esillä olevista ihmisistä. Ulkonäkö, pukeutuminen tekeminen ja tekemättä jättäminen. Toivotaan mahdollisimman pahaa ja riemuitaan jos jotain ikävää tapahtuu.

Omat naapurit, vastaantulijat, randomit ihmiset kaupungilla jne. Tullaan palstalle oksentamaan solvauksia ja esittämään ala-arvoisia olettamuksia. 

Jatkanko?

Katsokaa joskus peiliin. Menkää itseenne. Olkaa rehellisiä itsellenne; mistä tuo kaikki pahantahtoisuus ja suoranainen pahuus johtuu? Oletteko itse sen yläpuolella? Miten sitten tulettte tänne myrkkyä tihkuen postaamaan mustamaalausta ja ilkeyttä? Käsi sydämellä?

Jatkanko?

Kaikissa asiakaspalvelutöissä haukutaan mul...kut asiakkaat. Ei pitäisi tulla kenelläkään yllätyksenä.

Olen synnyttänyt kaksi kertaa, ja minua ei haittaa jos taukotilassa hoitajat ovat jutelleet jotain mikä ei ole potilaille tarkoitettu. Niinhän sen kuuluukin mennä jossain rajoissa.

Työpaikan ilmapiirin kannalta parempi kuitenkin, jos negatiivisuus ei mene liialliseksi. APn esimerkit minusta aika lieviä.

Synnärillä varmaan näkee monenlaista.

Kyllä se, miten naisia kohdellaan terveydenhuollossa, vaikuttaa syntyvyyteen.

Kun saa kuulla tai lukea naisen olevan vaativa prinsessa, kun on kysynyt kivunlievitystä tilanteessa jonka jokainen aikuinen tietää olevan erittäin kivulias - se jää mieleen. Että jos altistan kehoni ja psyykkeeni sille, että olen toisen armoilla ja minua kohdellaan tilanteessa huonosti. Miksi ryhtyisin sellaiseen?

Kun saa kuulla tai lukea, että nainen on saanut synnytyksestä vaurioita jotka vaikeuttavat pidätyskykyä tai s*ksi ei tunnu enää miltään tai sattuu, ja missään ei haluta korjata asiaa. Miksi ryhtyisin synnyttämään, jos pidätyskykyni on muille yksi hailee, tai että ei ole väliä saanko nauttia s*ksistä enää?

Miksi haluaisin olla tilanteessa, jossa äidiksi tulon jälkeen ihmisarvoni on täysi nolla? Tilanteeseen, jossa en saa imettää lastani julkisesti, jossa minut nähdään riskinä ja kulueränä ja jossa lapsistani puhutaan erittäin rumasti keskustelupalstoilla, uutisten kommenteissa, yksityisissä keskusteluissa irl?

Miksi haluaisin olla osa julkisen keskustelun osaa, jossa vanhemmuuttani ruoditaan ja jossa se tilanteesta riippumatta luokitellaan surkeaksi ja epäonnistuneeksi?

Julkisella keskustelulla ON väliä.

Ilmapiirillä ON väliä.

Ja sillä ON väliä, miten naisia kohdellaan. Jos vuodan verta ja minuun sattuu, ja joudun sairaalaoloissa silti kestämään kipua koska minua ei haluta lääkitä, sekä hoitamaan itse lakanani puhtaiksi ja hakemaan itse ruoan - kyllä näillä tarinoilla on väliä.

Ja sitten synnytyksen jälkeen kotiin selviämään pahimmassa tapauksessa aivan yksin koko vauvavuosi ja sen jälkeenkin. Ei helvetti! Muissa maissa naisia autetaan synnytyksen jälkeen! Suomessa keskustelussa ohjat ottaa heti ne introvertti kaikessa yksin pärjääjät, jotka eivät haluaisikaan nähdä koskaan ketään eivätkä tarvitse apua. Tämä vääristää keskustelua. Aivan kuin kukaan ei ansaitsisi saada apua. Kamala ajatus. Vaikkakin aika totta tässä maassa.

Itse olen ollut Jorvissa synnyttämässä kaksi kertaa ja ekalla kertaa aivan ihana kätilö hoitamassa ja muutkin hoitajat ainakin yrittivät olla mukavia.

Seuraavalla kerralla kätilö ammattitaitoinen ja mukava vaan sitten itse osastolla aivan kamalaa sakkia.

Jos tosissaan pyysin särkylääkettä niin käskettiin itse hakea kun "ei nyt kerkiä tuomaan".

Sitten kun menet kyseinen hoitaja istuu suklaata syömässä.

Huomenta ei toivotettu eikä niihin mitään vastattu.

Kun lähdettiin vauvan kanssa,kohteliaasti kiitin kaikesta ja tpivotin kesän jatkot niin tuo 6-päinen hoitajajoukko vaan tuijotti hetken.

Kukaan ei sanonut,ei yhtikäs mitään.

No eipä tämä muista ihmisistä takanapäin puhuminen ole mihinkään tiettyyn alaan sidottua. Ihan joka alalla sitä on, sillä ihmiset nyt vain ovat sellaisia! Vaikka olisi kuinka ammattitaitoinen, niin ihmismieli tuppaa olemaan semmoinen, että arvostelee (ainakin mielessään) toisia ihmisiä. Siitä pääsee eroon vain, jos tiedostaa asian ja koittaa kehittää itseään.  Ei muuten ole helppoa; itsellä prosessi meneillään!

Vierailija kirjoitti:

No, se on työntekoa. Rutiinin ja ammattitaidon myötä tulee useimmilla myös kyynistymistä. Ei se mitään, kunhan ei överiksi mee. Taidat olla nuori.

Yli 20 vuotta sosiaalialaa takana, myös äärimmäisen rankkaa lastensuojelua. En puhu asiakkaista koskaan noin. Peiliin katsomisen paikka hoitajilla nyt,

En halua mitenkään puolustella, mutta eiköhän se oo tuota vähän joka paikassa....

Hoidettavien välinpitämätön ja ilkeä kohtelu on arkipäivää muuallakin. Erityisesti vanhustenhoidossa, ja sieltä hoidettavat eivät enää edes pääse pois vaan joutuvat elämään niissä oloissa loppuelämänsä. Täältä netistäkin saa jatkuvasti lukea terveydenhuollon ammattilaisten kirjoituksia, joissa muistisairaisiin ja huonokuntoisiin vanhuksiin suhtaudutaan kiusankappaleina jotka pelkkää veemäisyyttään vaivaavat hoitajia. Ja kun tähän asenteeseen että hoitaja tuntuu hoidettaviaan aivan vihaavan, yrittää puuttua, niin vastaukseksi tulee "hoitakaa itse ne omaisenne". Ihan vakiovastaus tälläkin palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Samanlaista asiakkaiden ja potilaiden haukkumista se on joka paikassa. Tuntuu olevan ainoaa huvia työntekijöille. Tuollaista olen siis itse päässyt seuraamaan päiväkodeissa(ihan eniten!!!), perheneuvolassa ja kouluissa.

Ravintolassa, kaupassa, toimistossa. Joka paikassa on näin.

Kuvitteleeko ihmiset, että terveydenhuollossa näin ei tehdä? Eikö noin saisi tehdä? Miksi ei saisi. Luuletteko te, että se on joku velvollisuus?

Miksi luulet,että me th-alan ihmiset emme pidä opiskelijoista? Koska te olette juurikin tuollaisia.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen homosinkku. En jaksa yhtäkään lasta.

Lapset kiittävät onneaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa asiakaspalvelutöissä haukutaan mul...kut asiakkaat. Ei pitäisi tulla kenelläkään yllätyksenä.

Ap:n esimerkissä oli kyse ihan tavallisista synnyttäjistä, joita haukuttiin avun pyytämisestä kipuihin. Kyllä silloin on henkilökunnassa vikaa, ei asiakkaassa.