12-vuotias lapsi saa kieltäytyä tapaamasta toista vanhempaa, onko lapsella mitään mahdollisuuksia kieltäytyä jo aikaisemmin?

Tapaamisista voi tehdä sopimuksen tai sitten ei. Usein tehdään. Mikään pakollinen se ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole.

Omilla vanhemmillani ei ollut minusta mitään varsinaista sopimusta siitä miten tapaan muualla asuvaa vanhempaa. Tapaamiset sovittiin aina vain suullisesti ja tilanteen mukaan, mikä sopi minulle ja molemmille vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikärajan pitäisi olla 7-10v.

Kyllä kouluikänen osaa jo ilmaista oman tahtonsa.

Ei osaa silloin kun tapaamista haluaa estää se lapsen lähivanhempi jonka armoilla lapsi on. Tämä 12v on ihan syystä, juuri siksi että nuorempaa on helpompi lähivanhemman manipuloida. 

Äidit tuppaavat sekoittamaan lapsen edun omaansa, ja lapsen tahot ja oma tahto menevät iloisesti sekaisin niin, että äiti saattaa jopa ihan oikeastikin kuvitella että hän tietää lapsensa puolesta paremmin.

Entä tilanteet, joissa etävanhempi on täysin kyvytön vanhemmuuteen, mutta omasta mielestään aivan loistava vanhempi? Sinustako on ihan ok, pakottaa sinne etävanhemma luo kauhuissaan itkevä 7-vuotias viikonlopuksi, milloin lapsi joutuu koko ajan pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta?

Miksi tällainen tapaamissopimus on tehty? Olisiko ollut parempi hakea yksinhuoltajuutta?

Ja miksi ihmeessä halutaan ihan väkiselläkin lisääntyä tuollaisten miesten kanssa? Ihan oikeasti, miksi ihmeessä teette noin itsellenne ja tulevalle lapsellenne, että otatte hänelle väk.valt. juopon isäksi???? 

Mun lasten isä on väkivaltainen, alkoholisti, narisisti. Mutta arvaa oliko se sellainen kun tutustuin siihen? Sisimmäässään tietenkin oli, mutta mulle näytteli näytelmää jossa oli ihan tavallinen mikkomallikas joka on hyvä tyyppi ja rakastettava ihminen, kohteli mua hyvin... kunnes olin puoli vuotta ensitapaamisesta raskaana ja siitä se helvetti alkoi kun oli saanut mut hämähäkin seittiin josta mulla ei ollut ulospääsyä. Tuli kaksi lasta lisää ja voi helv mikä katastrofi. Onneksi erään pahoinpitelyn jälkeen poliisit ohjas turvakotiin mut ja lapset ja siitä alkoi eroshow, lopulta päätös tälle hulluudelle. Meillä kuultiin myös kuopusta 7v joka ei halunnut enää nähdä isää ja otettiin myös hänen mielipide huomioon, kuten myös isosisarukset 9v ja 11v. Ei se 12v raja mikä ehdoton ole, nuoremmillekin sitä sovelletaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikärajan pitäisi olla 7-10v.

Kyllä kouluikänen osaa jo ilmaista oman tahtonsa.

Ei osaa silloin kun tapaamista haluaa estää se lapsen lähivanhempi jonka armoilla lapsi on. Tämä 12v on ihan syystä, juuri siksi että nuorempaa on helpompi lähivanhemman manipuloida. 

Äidit tuppaavat sekoittamaan lapsen edun omaansa, ja lapsen tahot ja oma tahto menevät iloisesti sekaisin niin, että äiti saattaa jopa ihan oikeastikin kuvitella että hän tietää lapsensa puolesta paremmin.

Entä tilanteet, joissa etävanhempi on täysin kyvytön vanhemmuuteen, mutta omasta mielestään aivan loistava vanhempi? Sinustako on ihan ok, pakottaa sinne etävanhemma luo kauhuissaan itkevä 7-vuotias viikonlopuksi, milloin lapsi joutuu koko ajan pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta?

No mitäpä veikkaat? Typerää sakkia täällä.

Olipas typerä vastaus.

Usko tai älä, tuollaisia tilanteita on ihan oikeasti. Moni lähivanhempi ei itsekään haluaisi tai heitä pelottaa päästää pelkäävää lasta etävanhemman luo, mutta moni pelkää etävanhemman reaktiota ja muita seurauksia, jos tapaamiset ei toteudukaan. Etävanhempi voisi mm. alkaa syyttää lähivanhempaa vieraannuttamisesta ja alkaa vaatia huoltajuutta kokonaan itselleen. Pelkona on myös, että seurauksena voisi olla, että viranomaiset alkaisi uskoa pelkästään etävanhemman väritettyä kertomusta tilanteesta, eikä lapsen omaa näkemystä otettaisi nuoren iän takia huomioon.

Ja sen takia, että äiti pelkää, pakotetaan vastustelevaa lasta ties millaisiin oloihin isälle. Kertooko sinusta hyvästä vanhemmuudesta? Että lapsen puolta pidettäisiin?

Eiköhän se syy ole siellä pelottavassa etävanhemmassa, eikä siinä lähivanhemmassa tai lapsessa.

Kannattaisikohan sen etävanhemman ehkäpä muuttaa käytöstään?

Yleensä ihminen voi muuttaa vain omaa käytöstään. Jos etävanhemman vanhemmus on heikkoa, onko pakko olla myös surkea lähivanhempi ja pakottaa vastustelevaa lasta?

Eihän moni pakotakaan, mutta joutuvat sitten etävanhemman syyttelyiden ja viranomaisten syynäyksen kohteeksi tämän takia. Etävanhempi voi alkaa syyttää vieraannuttamisesta ja vaikeuttaa asioita silkkaa ilkeyttään.

Osa myös pelkää, että jos tapaamisia estää, lähivanhempi voidaan nähdä ongelmana ja lähivanhemmuus voidaan siirtää sille etävanhemmalle sillä perusteella. Siksi osa toimii kuten toimii.

Silloin kun äiti haluaa vieraannuttaa lapsen isästä, niin hän nimen omaan väittää että isän luona on asiat huonosti, ja manipuloi lapsenkin siihen mukaan. Pitäisikö teidän syyttää näitä äitejä siitä että sitten ei uskotakaan hevillä, kun tilanne on oikeasti paha? 

Vaan ei, te alapeukutatte ja pidätte hyvänä asiana sitä että äiti vieraannuttaa lasta kostoksi isälle. Irtisanoutukaa sellaisesta käytöksestä, niin annatte yleisen kuvan noille naisille että se ei ole sallittua.

Eipä sitä lasta edes tarvitse vieraannuttaa, kun moni isä vieraannuttaa lapsen itsestään ihan itse. Kokevat lapsen itsestäänselvyytenä, jonka asioista ei tarvitse olla kiinnostunut ja jonka asioita ei tarvitse hoitaa, eikä lapsen kanssa tarvitse olla muuten, kuin välillä haukutaan lapselle tämän äitiä ja sanotaan lapselle haukkumismielessä että oot kyllä ihan yhtä hankala kuin äitisi. Mollataan ja syyllistetään lasta siitä että tämä asuu vakituisesti äitinsä kanssa. Seurauksena sitten kun lapsi ei enää suostu menemään isänsä luo, aletaan syyttää äitiä lapsen vieraannuttamisesta.

Et nyt ehkä ihan ymmärtänyt että tätä vieraannuttamista tapahtuu paljon, ja se on syynä siihen minkä takia äitiä ei noin vain uskotakaan. Katsos kun ei voi tietää onko äiti manipuloiva katkera vieraannuttajakostaja, vai onko lapsella oikeasti paha olla isän takia.

Eli tämä vieraannuttaminen pitäisi tuomita äitien toimesta. Nyt viattomia lapsia kärsii siitä että vieraannuttaminen on ilmiö.

Etkö sinäkään pysty tuomitsemaan vieraannuttamsita? Miksi et?

Olisiko sinulla tilastoja siitä miten paljon vieraantumista tapahtuu? Veikkaan tämän olevan hyvin hyvin vähäistä, tarkoitan siis sitä missä oikeasti vieraannutetaan. Tuttavapiirissä on useampikin tämmöinen rassukka jotka metelöi miten heitä on vieraannutettu, todellisuudessa mitään vieraannuttamista ei ole tapahtunut. 

Onko ap onnistunut manipuloimaan lapsen jo hyvissä ajoin ennen 12v syntymäpäivää?

Vierailija kirjoitti:

Onko ap onnistunut manipuloimaan lapsen jo hyvissä ajoin ennen 12v syntymäpäivää?

Lienee ap:n lapsen isällä mainipulointiyritys epäonnistunut, kun lapsi haluaa turvaan isältään, eikä halua nähdä tätä.

Paljon suurempi ongelma on toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikärajan pitäisi olla 7-10v.

Kyllä kouluikänen osaa jo ilmaista oman tahtonsa.

Ei osaa silloin kun tapaamista haluaa estää se lapsen lähivanhempi jonka armoilla lapsi on. Tämä 12v on ihan syystä, juuri siksi että nuorempaa on helpompi lähivanhemman manipuloida. 

Äidit tuppaavat sekoittamaan lapsen edun omaansa, ja lapsen tahot ja oma tahto menevät iloisesti sekaisin niin, että äiti saattaa jopa ihan oikeastikin kuvitella että hän tietää lapsensa puolesta paremmin.

Entä tilanteet, joissa etävanhempi on täysin kyvytön vanhemmuuteen, mutta omasta mielestään aivan loistava vanhempi? Sinustako on ihan ok, pakottaa sinne etävanhemma luo kauhuissaan itkevä 7-vuotias viikonlopuksi, milloin lapsi joutuu koko ajan pelkäämään oman turvallisuutensa puolesta?

No mitäpä veikkaat? Typerää sakkia täällä.

Olipas typerä vastaus.

Usko tai älä, tuollaisia tilanteita on ihan oikeasti. Moni lähivanhempi ei itsekään haluaisi tai heitä pelottaa päästää pelkäävää lasta etävanhemman luo, mutta moni pelkää etävanhemman reaktiota ja muita seurauksia, jos tapaamiset ei toteudukaan. Etävanhempi voisi mm. alkaa syyttää lähivanhempaa vieraannuttamisesta ja alkaa vaatia huoltajuutta kokonaan itselleen. Pelkona on myös, että seurauksena voisi olla, että viranomaiset alkaisi uskoa pelkästään etävanhemman väritettyä kertomusta tilanteesta, eikä lapsen omaa näkemystä otettaisi nuoren iän takia huomioon.

Ja sen takia, että äiti pelkää, pakotetaan vastustelevaa lasta ties millaisiin oloihin isälle. Kertooko sinusta hyvästä vanhemmuudesta? Että lapsen puolta pidettäisiin?

Eiköhän se syy ole siellä pelottavassa etävanhemmassa, eikä siinä lähivanhemmassa tai lapsessa.

Kannattaisikohan sen etävanhemman ehkäpä muuttaa käytöstään?

Yleensä ihminen voi muuttaa vain omaa käytöstään. Jos etävanhemman vanhemmus on heikkoa, onko pakko olla myös surkea lähivanhempi ja pakottaa vastustelevaa lasta?

Eihän moni pakotakaan, mutta joutuvat sitten etävanhemman syyttelyiden ja viranomaisten syynäyksen kohteeksi tämän takia. Etävanhempi voi alkaa syyttää vieraannuttamisesta ja vaikeuttaa asioita silkkaa ilkeyttään.

Osa myös pelkää, että jos tapaamisia estää, lähivanhempi voidaan nähdä ongelmana ja lähivanhemmuus voidaan siirtää sille etävanhemmalle sillä perusteella. Siksi osa toimii kuten toimii.

Silloin kun äiti haluaa vieraannuttaa lapsen isästä, niin hän nimen omaan väittää että isän luona on asiat huonosti, ja manipuloi lapsenkin siihen mukaan. Pitäisikö teidän syyttää näitä äitejä siitä että sitten ei uskotakaan hevillä, kun tilanne on oikeasti paha? 

Vaan ei, te alapeukutatte ja pidätte hyvänä asiana sitä että äiti vieraannuttaa lasta kostoksi isälle. Irtisanoutukaa sellaisesta käytöksestä, niin annatte yleisen kuvan noille naisille että se ei ole sallittua.

Eipä sitä lasta edes tarvitse vieraannuttaa, kun moni isä vieraannuttaa lapsen itsestään ihan itse. Kokevat lapsen itsestäänselvyytenä, jonka asioista ei tarvitse olla kiinnostunut ja jonka asioita ei tarvitse hoitaa, eikä lapsen kanssa tarvitse olla muuten, kuin välillä haukutaan lapselle tämän äitiä ja sanotaan lapselle haukkumismielessä että oot kyllä ihan yhtä hankala kuin äitisi. Mollataan ja syyllistetään lasta siitä että tämä asuu vakituisesti äitinsä kanssa. Seurauksena sitten kun lapsi ei enää suostu menemään isänsä luo, aletaan syyttää äitiä lapsen vieraannuttamisesta.

Et nyt ehkä ihan ymmärtänyt että tätä vieraannuttamista tapahtuu paljon, ja se on syynä siihen minkä takia äitiä ei noin vain uskotakaan. Katsos kun ei voi tietää onko äiti manipuloiva katkera vieraannuttajakostaja, vai onko lapsella oikeasti paha olla isän takia.

Eli tämä vieraannuttaminen pitäisi tuomita äitien toimesta. Nyt viattomia lapsia kärsii siitä että vieraannuttaminen on ilmiö.

Etkö sinäkään pysty tuomitsemaan vieraannuttamsita? Miksi et?

Olisiko sinulla tilastoja siitä miten paljon vieraantumista tapahtuu? Veikkaan tämän olevan hyvin hyvin vähäistä, tarkoitan siis sitä missä oikeasti vieraannutetaan. Tuttavapiirissä on useampikin tämmöinen rassukka jotka metelöi miten heitä on vieraannutettu, todellisuudessa mitään vieraannuttamista ei ole tapahtunut. 

Veikkaan myös olevan hyvin harvinaista. Työn puolesta olen joutunut melko usein tilanteisiin, missä toinen vanhempi syyttää toista vieraannuttamisesta. Sitten kun asiaa on alettu selvittää, niin väitteet on lähes aina osoittautuneet perättömiksi. Vieraannuttamissyytökset on yleensä vaan olleet yksi keino mustamaalata sitä toista vanhempaa, jotta omat tavoitteet toteutuisi.

Joskus on käynyt niinkin että ihmiset eivät ole edes ymmärtäneet mitä vieraannuttamisella tarkoitetaan, ja käsite on sekoitettu milloin etäisiin väleihin lasten kanssa ja milloin siihen että on itse aluksi tarkoituksella jättäydytty sinne taka-alalle, mikä on myöhemmin alkanut harmittaa.

Moni vieraannuttamishuutelija tuppaa unohtaa, että vieraannuminen ei ole sitä, että suojellaan lasta toiselta vanhemmalta jonkin syyn takia. Esimerkiksi se, että lasta ei haluta antaa vihanhallintaongelmaiselle, kaikki ongelmansa kieltävälle, vanhemmalle viikoksi kesälomalla ei ole vieraannuttamista.

Moni alkaa syyttää lähivanhempaa vieraannuttamisesta ihan kaiken takia, esimerkiksi jos joku esiteini 11v. ei nyt vaan halua lähteä sinne isän luo, koska omien kaverien kannssa olisi paljon kivempaa. Moni myös syyttää kaikista lapsen ja etävanhemman välillä olevista erimielisyyksistä lähivnahemman harjoittamaa vieraannuttamista.

Nämä vieraannuttamisesta syyttävät eivät usein ymmärrä, että sillä lapsella on ihan oma tahto. Eikä se lähes teini-ikäinen lapsi ole enää mieleltään ja ajatuksiltaan samanlainen kuin se 2-vuotias taapero.

Vierailija kirjoitti:

Onko kokemusta kellään siitä, että alle 12 v lapsi ei halua mennä lähivanhemmalleen ja lapsi on yhtäpaljon kummallakin?

Lapsi kertoo lähivanhemman juovan ja on jo monta kertaa sanonut ettei halua mennä.

Lasuulmoitus on tehty vanhemmasta ja nämä otetaan puheeksi kun yhdessä päästään puhumaan.

Hän kuitenkin on aiemmin väittänyt juovansa vain pari kaljaa.

Lapsi ei kuitenkaan haluaisi mennä hänen luo.

Kysyn vielä: veisittekö lapset lähivanhemmalleen, joka ei suostu uutta osotetta kertomaan, kun ovat nyt muuttamassa?

Luulen että tarkoituksella yrittää venyttää kertomista, ettei voida esim poliisia soittaa paikalle, jos lapset kertovat että isä on humalassa.

Meitä on lasusta ohjeistettu, että jos epäilemme vanhemman juovan lasten ollessa hänellä, niin kieltäydymme antamasta lapsia.

Ja näin ajattelin nyt tehdä, jos hän ei heidän uutta osoitetta kerro. Lapsetkaan ei sitä tiedä.

Olemme huolissamme lapsista. Ja vielä enemmän jos emme tiedä mikä heidän osoite on.

Tekisitkö sinä näin?

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kokemusta kellään siitä, että alle 12 v lapsi ei halua mennä lähivanhemmalleen ja lapsi on yhtäpaljon kummallakin?

Lapsi kertoo lähivanhemman juovan ja on jo monta kertaa sanonut ettei halua mennä.

Lasuulmoitus on tehty vanhemmasta ja nämä otetaan puheeksi kun yhdessä päästään puhumaan.

Hän kuitenkin on aiemmin väittänyt juovansa vain pari kaljaa.

Lapsi ei kuitenkaan haluaisi mennä hänen luo.

Kysyn vielä: veisittekö lapset lähivanhemmalleen, joka ei suostu uutta osotetta kertomaan, kun ovat nyt muuttamassa?

Luulen että tarkoituksella yrittää venyttää kertomista, ettei voida esim poliisia soittaa paikalle, jos lapset kertovat että isä on humalassa.

Meitä on lasusta ohjeistettu, että jos epäilemme vanhemman juovan lasten ollessa hänellä, niin kieltäydymme antamasta lapsia.

Ja näin ajattelin nyt tehdä, jos hän ei heidän uutta osoitetta kerro. Lapsetkaan ei sitä tiedä.

Olemme huolissamme lapsista. Ja vielä enemmän jos emme tiedä mikä heidän osoite on.

Tekisitkö sinä näin?

Tarvitsetko oikesasti sosiaalityöntekijän kertomaan sinulle, että et anna pieniä lapsia päihtyneelle hoidettavaksi paikkaan, jonka osoitetta et edes tiedä? Oikeasti? Eikö normijärki sitä kerro sinulle?

Täällä nyt todella moni sivuuttaa täysin sen, että vieraannuttamista ihan todella tapahtuu. Toivon, että pian kyseinen käytös on kriminalisoitua. Juuri kuuntelin kirjan missä näistä tapauksista kerrottiin. Narsistiset ihmiset tätä harjoittavat, koska näkevät lapsen omana jatkeenaan.

Minun isäni alkoi syyttää äitiä vieraannuttamisesta, kun ei keksinyt enää mitään muuta keinoa saada meitä lapsia sinne. Hänen mielestään oli ihme, ettei lapset halunneet hänen luokseen viikonloppuisin kuulemaan, miten huonoja me lapset ollaan, miten meistä ei tule tulevaisuudessa koskaan mitään ja miten me ei osata mitään, eikä meistä ole mitään hyötyä koskaan kenellekään. Kaikki nämä isän ihan itsensä kertomina.

Kun tokaluokkalainen pikkuveli pyysi apua matikanläksyissä, niin isä vaan nauroi ivallisesti, että luuletko että susta voi koskaan tulla yhtään mitään jos et edes noita osaa. Hänen mielestään myös tyttöjen paikka on kotiäiteinä, ei töissä, koska naisista ei ole mihinkään, eikä naisiin voi luottaa niin että naisia kannattaisi palkata.

Kumman usein vieraannuttamisesta toista vanhempaa syyttävien kertomukset yllättäen ei perustukaan mihinkään. Usein vieraannuttamisesta syyttävät yrittää itse vieraannuttaa lapsia tästä toisesta vanhemmasta.