Mummolan ruokamuistot
Mun oli pakko tänään etsiä kaneliässien resepti, kun tuli kauhea nostalgiannälkä. Mummo leipoi aina ässiä kahvipöytään. Ja lettivehnästä.
Toinen mummo teki usein korinttikeksejä.
Onko teillä jotain ruokamuistoja mummolasta?
Kommentit (546)
Hyi hitto! Ihme vanhusruokia, missä pizza ja hampurilaiset? ja karkkia karkkia. Jotain kaalikääryleitä, hah hah. Ootte noloja.
Mummo oli Enosta kotoisin ja perinneruokia teki.
Kaikki mummon tekemät ruoat oli niin hyviä .
Lapsuuden kesäaamut mummolassa oli parhaita, sai herätä turpeen leivän ja pullan tuoksuun.
Hanna-tädin pikkuleivät, itse tehty ruisleipä.
Valitettavasti ei ole minkään laista muistoja mummolasta.
Lastenkodissa kasvaneena emme olleet kuin ihan pienenä äidin äidin luona kylässä.
Isoisä kuoli kun olin n.4 vuotias.
Isän vanhemmat olivat kuolleet jo ennen syntymääni.
Vaikka sukulaisia oli yhteyttä ei heihin saanut pitää.
Sellaista se oli. Äiti suljettiin mielisairaalaan kun isä kuoli ja siitä jäi vain muistot.
Tällaista elämä lapsena oli kasvaa ilman läheisiä.
Lisäksi meidät lapsetkin erotettiin toisistamme vuosiksi. Eri laitoksiin ja sijoituksena nuorin joutui perheeseen.
Eipä ole siis juuri kokemusta millaista on normaali elämä ollut. Kaikki piti itse opetella ja luoda tyhjästä.
Mallia ei ollut lastenkodissa normaalista elämästä lainkaan.
Rakenteellinen syrjintä ja perheiden tuhoaminen oli valtion tapa toimia, kuten edelleenkin .
En luota viranomaisiin ja heidän toimintaan sen siitä sai oppia kantapään kautta jo pienenä.
Harva muuten tietää miten viranomaiset toimivat uusilla kerrostalo alueilla Pääkaupunki seudulla.
Paljon puhuttu nyt Stasin vakoilijoista. Suomessa oli niitä myös 1970 luvulla joka talossa ja heidän urkinta oli kuin DDR ja Stasin toimintaa.
Asiasta ei paljon ole puhuttu. Tutkintaakaan asiasta ei ole suoritettu. Asiakirjoja löytyy joista ne paljastuvat.
Rakenteellinen syrjintä on maan tapa.
Lapsien tuhoaminen ja perheiden samoin kertoo hyvin miksi suomettumisen ajan epäkohdat on kansalaisilta salattu. Yhteistyöllä kommunistien ja porvareiden kanssa.
Minullakin on nostalgisia muistoja mummolasta, vaikkakin vain yhdestä mummosta, sillä muita isovanhempiani en ehtinyt tavata.
Mummoni oli taitava kokki ja leipoja. Hänen kokkauksistaan silti muistan parhaiten tillilihan ja perunavellin. Hän leipoi jo vähemmän reuman takia, mutta ässät ja kääretortun muistan. Ja syksyllä oman puutarhan luumut, joita söimme sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Isän äidin tekemä naudan lihakastike. Voi taivas! Olisin valmis myymään sieluni pirulle, jotta saisin edes kerran sitä. Äidin äitin tekemät kakspäälliset ja pullat. Kaupan tädin tekemät kakspäälliset ja pullat sekä lihakastike on lauhduttajille ja kuraa!! Molemmat mummut ei nuukaillu voin ja sokerin kanssa.
Onneksi on reseptit päässä tallessa!
Hei joku!! MITÄ ON KAKSPÄÄLLISET ja pullat???
Onko kakspäällinen jokin leivonnainen?
Mummopuoli oli heittämällä yksi parhaista kokkeja mitä muistan. Hitto kun yrittänyt saada luotua samaa makumaailmaa mutta tuloksetta. Käsittämättömän hyviä safkoja ihan perusmausteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tulee tämä talouskoulun ihannointi? Äitini, nyt melkein 90 vuotta, yksi retoorisia toteamuksia jostain henkilöistä oli, että onhan hän sentään käynyt talouskoulun.
En muista, että niissä paikoissa, joissa oli talouskoulun käynyt henkilö, saanut mitenkään poikkeavan hyvää tarjottavaa.
Muutenkin naisoletetun oletettiin osaavan laittaa ruokaa. Mummot sitten nostettiin, varsinkin heidän kuoltuaan huippuruuanlaittajain kastiin. Yksi jos toinen kertoo mummostaan, jolla oli niin hyviä lihapullia, että. Mikä lie ollut reseptinsä, hautaan vei mukanaan.
Jos sinun äiti on 90v, niin saanko udella miten vanha sinä olet?[/quot
Täytin kesäkuussa 69.
Helmipuuro.
En tiedä mistä tehtiin, mutta oli kuin sammakonkutua. Maidossa ja sokerissa keitetty.
Ei ole muualla tullut vastaan sen jälkeen.
Minun. Mummi teki maailman parhaita pikkupullia, niitä söin enon kanssa, aina tiistaisin, teen kanssa.
Isoäiti teki aivan ihanaa veripalttua, nykyään teen sitä itse,on yhtä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Helmipuuro.
En tiedä mistä tehtiin, mutta oli kuin sammakonkutua. Maidossa ja sokerissa keitetty.
Ei ole muualla tullut vastaan sen jälkeen.
Valmistetaan perunasuurimoista ja maidosta. Sokeri lisätään lautaselle, ei kattilaan.
Mökillä kannen alla paistettu kala, mm. hauki jossa oli reilusti voita. Perunamuusi jossa sipulia, nam. Kainuulainen ohrarieska jota leivottiin yhdessä ja kainuulainen kalakeitto jossa ruisliemi. Sain ekaa kertaa maitoliemikalakeittoa koulussa ja ihmettelin että mitäs hittoa tämä on 😅
Karjalanpaisti ja kuorineen keitetyt perunat, en pitänyt. Vasta aikuisena opin tykkäämään karjalanpaistista.
Mummolasta on paljonkin ihania ruokamuistoja. Esimerkiksi
-kampanisut
-Hanna-tädin kakut
-kaneliässät
-banaanikakku
-makaronivelli
-kuivaliha, jotta pappa vuoli meille lapsille puukolla
-haukimurekepihvit
-pitkään haudutetut kastikkeet oman maan perunoiden kera
-poronkäristys
-poronlihakeitto
Makaronivelli on edelleen mun lempi lohturuoka, vaikka ei se toki koskaan itse laittamana ole niin hyvää entä mummin tekemänä.
Vierailija kirjoitti:
Helmipuuro.
En tiedä mistä tehtiin, mutta oli kuin sammakonkutua. Maidossa ja sokerissa keitetty.
Ei ole muualla tullut vastaan sen jälkeen.
Helmi-ryynejä on jatkuvasti myynnissä. Perunajauhoista tehty. Käytän niitä erääseen suolaiseen piirakkaan - meidän kaikkien suosikki! Vilkaisehan joskus kaupassa, ei ole pakko tehdä velliä.
Mummo teki niin hyviä ruokia ja leivonnaisia, niissä ei voita, suolaa ja sokeria säästelty 😊
Mieleen on jäänyt köyhät ritarit, letut, leivinuunissa tehty ruisleipä ja uunijuusto.
Tuli niin ikävä mummoa tätä ketjua lukiessa 🥺 Hän oli niin mukava ja hyvä leipomaan. Lusikkaleivät, tiikerikakku ja letut itse tehdyllä vadelmahillolla vetää vieläkin veden kielelle niitä muistellassa 😋
Mummon tekemä kalakukko oli maailman parasta! En ole mistään saanut niin hyvää, harmittaa kun ei tullut lapsena opeteltua sen tekoa. Toki leivinuuni tuo siihen oman makunsa.
Jos sinun äiti on 90v, niin saanko udella miten vanha sinä olet?