Söin SSRI lääkkeitä 17 vuotta ja lopetin kertarysäyksellä 4.5kk sitten

Esimies ilmoitti mulle, että palkkaavat vastavalmistuneen tilalleni. Mä yritän juuri kuvitella olevani lomalla. Ens kuussa vasta loppuu rahat, vaikka en mitään arjesta poikkeavaa nyt sit tämän yllättäneen työttömyyden takia teekään.

Ap

Mitä pahaa siinä ahdistuksessa on?

Ei siinä olekaan silloin kun se pysyy normaalissa mittakaavassa. Silloin jos ahdistus valtaa koko mielen niin ettei pysty ajattelemaan mitään muuta, eikä se helpota, niin silloin siihen tarvitsee apua. 

ap

Ensimmäisen vuoden tai parin aikana voi tulla kohtauksia milloin tuntuu tosi oudolle tai pahalle, mutta ne menee ohi muutamassa tunnissa kun ei jää niihin vellomaan. En ole päivääkään katunut, että lopetin  lääkkeet 16 vuoden täysin turhan syömisen jälkeen. Missään vaiheessa ei tullut parempi olo, ei ahdistanut vähemmän eikä masennus helpottanut. Se oli vain jatkuvaa pahenevaa henkistä helvettiä, kunnes lopetin lääkkeet, koska mikä järki on syödä niitä jos ne ei auta? Vartaloani jonka ne pilasi on ikävä. Edes raskaudet ei ole tehneet sellaista hävitystä kuin lääkkeet. Niin ja tosiaan lihavana ja masentuneena ei ole mukavampi olla kuin hoikkana ja liikuntakykyisenä sekä masentuneena. Lihavana et kykene edes helpottamaan oloasi kun kaikki liikkuminen on raskasta ja vain horrostelet päivät läpi sokerihumalasta toiseen.

Mäkin oon syönyt todella pitkään SSRI-lääkettä. En oo kyllä lihonut tai menettänyt seksuaalisia haluja. Oon monesti ollut puoli vuotta ilman lääkitystä, mutta sitten alkaa pahat unettomuusjaksot. Oon aina sitten palannut syömään niitä uudestaan. En tiedä miks, mut SSRI-lääkitys on auttanut univaikeuksissa. Vaikkei ne siihen pitäisi vaikuttaa.

Voi kuule, osa lopetusoireista ei ole vielä ehtinyt edes tulla. Been there. Pitkä prosessi.

Ap Kiva kuulla ettei sinulle jäänyt pysyväksi haittavaikutuksia. Itse mietin uskallanko aloittaa lääkkeet ja auttaako ne todella ahdistukseen. Pelottaa sivuvaikutukset.

Vierailija kirjoitti:

Voi kuule, osa lopetusoireista ei ole vielä ehtinyt edes tulla. Been there. Pitkä prosessi.

Ihan tosi? Kerro lisää!

Ajattelisin, että olen jo päässyt lopetusoireista kokonaan. 

Se mikä on ollut huonoa, on se että en enää saa nukuttua yhtä pitkään kuin ennen, herään lähes poikkeuksetta 7-8 tunnin unien jälkeen vaikka saisi nukkua pitkäänkin. Mutta eiköhän tuo unimäärä riittäne. 

Ja kiitos vaan teille jotka esiinnytte Ap:nä tyhmine kommentteinenne.....

Ao

Ja nyt jo kirjoittelet AV-palstalle...

Vierailija kirjoitti:

Ap Kiva kuulla ettei sinulle jäänyt pysyväksi haittavaikutuksia. Itse mietin uskallanko aloittaa lääkkeet ja auttaako ne todella ahdistukseen. Pelottaa sivuvaikutukset.

Nykyään on kai jotain parempiakin lääkkeitä kuin ssri. Ssri melko usein kai turruttaa tunteita, toki katkoo huiput ahdistukselta mutta samoin ilon tunteilta. Jos mahdollista, miettisin ensin lääkkeettömiä vaihtoehtoja kuten terapia, terveet elämäntavat, liikunta, harrastukset, rentoutus/meditaatio (äänikirjoja esim nextoryssa, käytän itse niitä paljon itarentoutumiseen ja nukahtamiseen, löytyy mm stressinhallinta ja ahdistuksen vähentäminen )

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja nyt jo kirjoittelet AV-palstalle...

Häh 😅 No joo tuli nyt vaan mieleeni kirjoittaa kokemuksestani. Käyn täällä tosi harvoin nykyään, joskus vuosia sitten seurasin aktiivisemmin mutta enää ei jaksa kun on nykyään kiireisempi elämä elettävänä 😅

Ap

Hienoa, että onnistuit lopettamaan ja vaikutat voivan hyvin! Itse söin n.16 vuotta ja parisen vuotta sitten lopetin. Ei niistä ihmeemmin hyötyä ollut ja sain loppuelämän riesaksi suolistosairauden. Sivuoireista ja pitkäaikaisen käytön haitoistahan ei lääkärit kertoile. Lopettaminen oli melko vaikeaa; sähöisku tuntemuksia päässä ( en osaa paremmin selittää mutta semmoisia säväyksiä), huonoa oloa, raivokohtauksia, huimausta yms. Lopetuksen jälkeen osasin jopa itkeä, ja sitä sitten riittikin. Olo oli keveämpi, ihan kuin painava takki olisi otettu pois hartioilta. Nykyään olen hyvin skeptinen kaikkia lääkkeitä kohtaan. 

Mä käytin reilun vuoden ja lopetin. Ne sähköiskut päässä oli kyllä ikäviä, kesti reilun kuukauden lopettamisen jälkeen :) mieliala on pysynyt hyvänä

Itse olen käyttänyt nyt vuoden. En ole lihonut kiloakaan. Olen laihtunut 2 kiloa ja käyn edelleen kuntosalilla, kuten ennenkin, ja olen ihannepainossa. Harrastan myös toista lajia, jossa kropan suorituskyky on tärkeää. Ei ahdista enää, ehkä seksuaalinen kiinnostus on vähentynyt, mutta se ei haittaa ollenkaan. Koen tunteita, iloa, surua, onnea.

Mä olen yrittänyt lopettaa useamman kerran, mutta romahdan aina uudelleen. Masennus, ahdistus ja paniikkikohtaukset palaa. Juuri tuon noin pioli vuotta olen selvinnyt ilman. Toivottavasti sulla aloittaja sujuu paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, että onnistuit lopettamaan ja vaikutat voivan hyvin! Itse söin n.16 vuotta ja parisen vuotta sitten lopetin. Ei niistä ihmeemmin hyötyä ollut ja sain loppuelämän riesaksi suolistosairauden. Sivuoireista ja pitkäaikaisen käytön haitoistahan ei lääkärit kertoile. Lopettaminen oli melko vaikeaa; sähöisku tuntemuksia päässä ( en osaa paremmin selittää mutta semmoisia säväyksiä), huonoa oloa, raivokohtauksia, huimausta yms. Lopetuksen jälkeen osasin jopa itkeä, ja sitä sitten riittikin. Olo oli keveämpi, ihan kuin painava takki olisi otettu pois hartioilta. Nykyään olen hyvin skeptinen kaikkia lääkkeitä kohtaan. 

Kerro tarkemmin tuosta suolistosairaudesta ja yhteydestä lääkkeisiin. Mä lopetin  lääkityksen noin kaksi vuotta sitten ja nyt keväällä diagnosoitiin IBD. Sattumaako?

Vierailija kirjoitti:

Mäkin oon syönyt todella pitkään SSRI-lääkettä. En oo kyllä lihonut tai menettänyt seksuaalisia haluja. Oon monesti ollut puoli vuotta ilman lääkitystä, mutta sitten alkaa pahat unettomuusjaksot. Oon aina sitten palannut syömään niitä uudestaan. En tiedä miks, mut SSRI-lääkitys on auttanut univaikeuksissa. Vaikkei ne siihen pitäisi vaikuttaa.

Minulla on auttanut myös. Oikeastaan käytän toista lääkettä nukahtamiseen, mutta ssri auttaa siihen, ettei ahdistus iske ja unet jatkuu paljon paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kuule, osa lopetusoireista ei ole vielä ehtinyt edes tulla. Been there. Pitkä prosessi.

Ihan tosi? Kerro lisää!

Ajattelisin, että olen jo päässyt lopetusoireista kokonaan. 

Se mikä on ollut huonoa, on se että en enää saa nukuttua yhtä pitkään kuin ennen, herään lähes poikkeuksetta 7-8 tunnin unien jälkeen vaikka saisi nukkua pitkäänkin. Mutta eiköhän tuo unimäärä riittäne. 

Ja kiitos vaan teille jotka esiinnytte Ap:nä tyhmine kommentteinenne.....

 

Ao

Tuo unimäärä riittää normaalille ihmiselle ihan hyvin kun ei ole aivoja pilattu mömmöillä. Tietysti masennuslääkkeitä syövänä oppii siihen, että nukkuu 12-20 tuntia päivässä, mutta se ei ole normaalia. Kun sun aivot saa oikeasti levätä unen aikana ne ei tarvitse lepäämisen yrittämistä kymmentä tai 12 tuntia.

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, että onnistuit lopettamaan ja vaikutat voivan hyvin! Itse söin n.16 vuotta ja parisen vuotta sitten lopetin. Ei niistä ihmeemmin hyötyä ollut ja sain loppuelämän riesaksi suolistosairauden. Sivuoireista ja pitkäaikaisen käytön haitoistahan ei lääkärit kertoile. Lopettaminen oli melko vaikeaa; sähöisku tuntemuksia päässä ( en osaa paremmin selittää mutta semmoisia säväyksiä), huonoa oloa, raivokohtauksia, huimausta yms. Lopetuksen jälkeen osasin jopa itkeä, ja sitä sitten riittikin. Olo oli keveämpi, ihan kuin painava takki olisi otettu pois hartioilta. Nykyään olen hyvin skeptinen kaikkia lääkkeitä kohtaan. 

Mulle tuli myös suolistosairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kuule, osa lopetusoireista ei ole vielä ehtinyt edes tulla. Been there. Pitkä prosessi.

Ihan tosi? Kerro lisää!

Ajattelisin, että olen jo päässyt lopetusoireista kokonaan. 

Se mikä on ollut huonoa, on se että en enää saa nukuttua yhtä pitkään kuin ennen, herään lähes poikkeuksetta 7-8 tunnin unien jälkeen vaikka saisi nukkua pitkäänkin. Mutta eiköhän tuo unimäärä riittäne. 

Ja kiitos vaan teille jotka esiinnytte Ap:nä tyhmine kommentteinenne.....

 

Ao

Tuo unimäärä riittää normaalille ihmiselle ihan hyvin kun ei ole aivoja pilattu mömmöillä. Tietysti masennuslääkkeitä syövänä oppii siihen, että nukkuu 12-20 tuntia päivässä, mutta se ei ole normaalia. Kun sun aivot saa oikeasti levätä unen aikana ne ei tarvitse lepäämisen yrittämistä kymmentä tai 12 tuntia.

Oliko tuo jotain mutuilua?

Itselläni on käytännön kokemusta, kuinka sinnittelin ahdistukseni kanssa vuosia ilman lääkkeitä. Nukuin 5-7 tuntia yleensä. Välillä alle 5h ja välillä 8h. En ollut koskaan levännyt tarpeeksi ja vtutti jatkuvasti se väsymys ja ahdistus. Lääkkeiden kanssa nukun 9-10 tunnin unia ja olen kuin eri ihminen. Levollinen ja jaksan urheilla ja harrastaa.