Lue keskustelun säännöt.
Mökkeilyn inhoamisketju - miksi et ikinä osta mökkiä?
27.07.2022 |
Olen omassa kaveripiirissäni outolintu, kun en pidä mökkeilystä. Vihaan ulkovessaa, vesien raahaamista jostain järvestä, hyttysiä, nukkumista jollain laverilla saunakamarissa... En myöskään pidä ajatuksesta, että olisi jokin yksi paikka, jonne aina lomalla pitäisi mennä. Kaipaan vaihtelua.
Miksi sinä inhoat mökkeilyä?
Kommentit (214)
Rahalla saa sellaisen mökin jossa ei tarvi raataa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomailta varmasta auringosta huolisin mökin suomesta en koskaan
Vierailija kirjoitti:
Vähän offtopic, mutta vaarana on "perinnemökkeilijän" muuttuminen mökkeilyvihaajaksi ->
Minulle on tulossa painajaistilanne, olen suvun jälkipolvesta ainoa jolla olisi fyffeä ostaa aikoinaan isovanhempien sinänsä hienolla paikalla oleva (aikoinaan ollut hieno) mökki, varsinkin osittain veden päälle rakennettu rantasauna kuisteineen on jotain mitä ei vaan enää saa rahallakaan tehtyä.
Mutta kun se mökin kunto...purkua vaille. Karmeesti olisi hommaa.tiedossa ja toki koko muu suku (isäni, hänen sisaruksensa, minun sisarukseni, +20 serkkua) että vihreälle oksalle päässyt vanhin lapsenlapsista lunastaa mökin omakseen ja ottaa rasitteet kontolleen, siinä sivussa tarjoaa (ilman kustannuksia toki) muulle suvulle edes jossain määrin käytettävissä olevan rantasaunakokemuksen - "ei me yöksi, mutta jos saunaan päästäis ja vähän makkaraa rillaamaan..."
Helppoahan se olisi sanoa ei...mutta kun ko paikka kuitenkin on suvun kiintopiste, tavallaan tekosyy edes pitää jonkun merkeIssä yhteyttä sukulaisiin. Ja paikkana sen vaan "kuuluu" pysyä suvussa, eihän sitä voi ulkopuoliselle laittaa vaikka hyvät rahat saisikin.
Tässä nyt yritän pelata aikaa, vakauttaa talouden riskittömäksi (asuntolainasta alle viisi vuotta jäljellä) yms, mutta silti epäröin että siitä tulee "arbeit macht frei"-työleiri minulle ja vielä joudun maksamaan siitä riemusta.
Juuri noinhan siinä tulee käymään. Ja kyllä ne sukulaiset sinne yöksi jää, muuta älä edes luule. "Ei me nyt jakseta ajaa kotiin enää tähän aikaan niin eihän haittaa jos..."
Jos on iso suku ja suurin osa haluaisi mökkiä käyttää, miksei sitä voi ostaa yhdessä? Määrittelette jonkun haitarin tyyliin 2000-20000 e, ja jokainen halukas saa sijoittaa niin paljon kuin lompakko kestää? Käyttöoikeus, juoksevat kulut ja huoltotyöt tietysti jaetaan siten, että vähiten sijoittavilla on pienemmät kulut, mutta myös vähiten käyttöoikeutta tai jos suvusta löytyy vähävaraisia puuhapetejä/pirkkoja, he voisivat kompensoida pienempää taloudellista panostaan tekemällä enemmän hommia mökillä.
Tällainen edellyttää tietysti, että kaikki osakkaat sitoutuvat ja tulevat hyvin keskenään toimeen.
Tykkään kyllä sinänsä olla itsekseni ja luonnon keskellä, mutta mökin ostaminen omaksi tai suvun kesken omistaminen ei ole se juttu.
Yksi sukulainen käyttää mökkiään harvoin ja antoi taannoin avaimet meille. Mökki on ihan mukava, saaristossa mutta pääsee autolla, on sähköt ja juokseva vesi ja useampi makuuhuone ja puusauna merenrannassa. Mutta. Siellä tulee käytyä noin 1 viikko kesässä, talvella ei lainkaan, ja sekin viikko menee suurelta osin pihatöissä. Venettä ei tule koskaan käytettyä, ja minnepä sillä edes lähtisi, avomerelle hirveässä tuulessa virvelöimään? Sukulaiseni maksaa kaikki mökin kulut itse, mutta voin vain arvailla, kuinka monia tuhansia uppoaa vuodessa. Murto-osalla tuosta vuokraisi viikoksi jo melkoisen mökin, jossa kaiken kukkuraksi joku muu siivoaa lähtiessä ja hoitaa pihan.
Jos tuo lapseton sukulainen ei myy mökkiä, se tulee aikanaan perintönä minulle ja kolmelle muulle sukulaiselle, joiden kanssa en ole ollut tekemisissä sitten lapsuuden. Ei kiitos. Jos mökin omistaminen on hanurista, yhteinen sukumökki on kirkkaasti kauhein painajainen. Kokemusta on miehen puolelta sukua. Miehen isoäiti ja -isä, jotka omistavat mökin, ovat kumpikin eronneet aiemmista liitoistaan nuorina ja perustaneet yhteisen perheen. Mökillä ravaa siis sekä isoisän/isoäidin lapsia ja lapsenlapsia entisistä liitoista että nykyisen liiton lapset ja lapsenlapset. Isäntäväki itse kutsuu käymään mutta ei edes yritä peitellä sitä, että entisten liittojen lapset ovat alemman luokan kansalaisia, joille nakitetaan mökkityöt ja huonoimmat nukkumapaikat jostakin aitan perältä. Tuota draamaa on näin suvun ulkopuolisena lähinnä surkuhupaisaa seurata sivusta.
Mökkeilisin mielelläni jos siellä mökillä olisi kaikki mukavuudet, iso tontti ettei kuulisi tai näkisi naapureita, hyvä ranta ja rantasauna. Ei meren rannalla kun inhoan kylmää ja likaista vettä. Etäisyys max. 50 km. Vantaalta.
Eipä taida tulla vastaan sellaista johon minun nallekarkit riittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies juo joka ilta kaljaa mökillä.
Sanoo et sauna joka ilta = saunakalja joka ilta. Sit grillatessa vähän viiniä ja napsu ruoan kanssa. Ei päivää ilman.
Hyvältä kuulostaa!
Ei kuulosta. En halua että mies juo saunakaljaa joka ilta.
Päivät maalaa, sahaa, kunnostaa ja kuulemma hankkii saunahien. Tänäänkin pinnoittaa saunan huopakattoa jollain bitumilla, joka haisee. Sitten illalla lämmittää saunan ja juo kaljaa.
Mökki ja ympäristö on kyllä hyvässä kunnossa. Se täytyy myöntää kun koko ajan tekemässä jotain.
Ok. Eli ongelma on sinun asenteessa. Pitäisi olla tyytyväinen kun mies pitää paikat kunnossa. Itse ilmeisesti istut sohvalla päivät, mussutat karkkeja ja sometat.
Mies pitää paikat kunnossa ja yleensä kokkaa (=grillaa).
Minä suppaan, lenkkeilen, luen tai kuuntelen kirjoja, hoidan kauppa-asiat miehen puuhatessa sillä välin paitsi jos pitää käydä rautakaupassa, saunon kyllä ja uin mutta en juo kaljaa. Viiniä menee lasillinen silloin tällöin.
Miksi mökkeily = kaljan juonti?
Vanhemmillani oli huvila, sanon huvila, koska se ei ole mikään perinteinen pieni mökki, jossa vietin lapsuuteni kesät. Itse en koskaan viihtynyt siellä, ja jo teininä lopetin siellä käymisen. Nuorempi siskoni rakasti sitä paikkaa, joten vanhempamme antoivat se hänelle ennakkoperintönä, kun olivat itse liian vanhoja siitä huolehtimaan. Siskoni teki siellä kymmenientuhansien arvoisen remontin, esim lattiat purettiin ja uudelleenrakennettiin, ja rantasauna ja terassit kunnostettiin. Nyt hänen perheellään on rakas ja ihana, mökki, itse olisin pistänyt sen, periessäni, suoraan oikotiehen myyntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mökkeilisin mielelläni jos siellä mökillä olisi kaikki mukavuudet, iso tontti ettei kuulisi tai näkisi naapureita, hyvä ranta ja rantasauna. Ei meren rannalla kun inhoan kylmää ja likaista vettä. Etäisyys max. 50 km. Vantaalta.
Eipä taida tulla vastaan sellaista johon minun nallekarkit riittävät.
Jos joskus saat nallekarkkeja, niin Lohjanjärveltä saat just tota.
Millaisilla mökeillä lienette käyneet? Meidän mökki on merenrannassa samoin kuin paarmat. Hyttysiä nyt on joka puolella myös kaupungissa.
Mökillämme on kaikki mukavuudet paitsi sisävessaa koska ei ole viemäriä. Eipä ole naapureillakaan.
Tottakai mökillä pitää tehdä hommia samalla tavalla kuin esimerkiksi omakotitalossa mutta mökillä siihen on vähemmän aikaa. Kotona hommia voi tehdä aina silloin tällöin mutta mökillä vain silloin kun siellä ollaan.
Olen kolmannen polven mökkiläinen ja mökki on peritty. Mökkimme on perusmökki eikä mikään luksus vaikka meillä mukavuudet onkin. Me kaikki olemme siellä mielellään ja minä olen covidin myötä ollut siellä koko mökkikauden (maalis-loka), nyt se sitten varmaan vähenee.
Eli, mökkejä on erilaisia haisevasta lautakasasta aina luksumökkiin, tiheässä kuusikossa tai avaralla meren rannalla. Itsestään se on kiinni mistä on valmis maksamaan, jos mökin haluaa omaksi/vuokrata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahalla saa sellaisen mökin jossa ei tarvi raataa.
Tämä on totta. Itsekin inhosin meidän edellistä mökkiä. Se oli meren rannalla, mutta kivinen ranta, jossa levää eikä päässyt uimaan. Meren rannalla oli myös aina kylmä, koska paikkaan osui tuuli voimakkaasti. Mökissä oli myös vaan kaksi pientä makkaria ja meitä on 4 henkeä. Mökki oli myös muuten alkeellinen ja piha pimeä. Sitten rakensimme uuden ison mökin puhtaan järven rannalle. Koko perheellä on omat huoneet, on kaikki mukavuudet ja tontti ja piha on iso ja avara. Mökillä on hienot uintimahdollisuudet, soutelemme, suppaamme, urheilemme ja pelaamme isolla pihalla, kalastamme, marjastamme, sienestämme, saunomme, luen riippukeinussaja laitamme hyvää ruokaa tai käymme syömässä lähellä olevissa ravintoloissa. Nyt rakastan mökkeilyä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhien valitusketju.
En ole niin köyhä, etten pystyisi mökkiä ostamaan. En vain halua ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies juo joka ilta kaljaa mökillä.
Sanoo et sauna joka ilta = saunakalja joka ilta. Sit grillatessa vähän viiniä ja napsu ruoan kanssa. Ei päivää ilman.
Hyvältä kuulostaa!
Ei kuulosta. En halua että mies juo saunakaljaa joka ilta.
Päivät maalaa, sahaa, kunnostaa ja kuulemma hankkii saunahien. Tänäänkin pinnoittaa saunan huopakattoa jollain bitumilla, joka haisee. Sitten illalla lämmittää saunan ja juo kaljaa.
Mökki ja ympäristö on kyllä hyvässä kunnossa. Se täytyy myöntää kun koko ajan tekemässä jotain.
eli raataa kuin orja aamusta iltaan eikä edes saunakaljaa saisi ottaa?
Mutta että joka päivä ainakin se yksi kalja. Se on kuin joku riitti. Ärsyttää.
Rauhaton järvi jossa teinit rälläävät vesijeteillä, kuuluu kauaksi ja häiritsee ihan vtusti. Oli vuokralla pari kesää sitten ja ei ikinä omaa tuollaista. Sellaista järveä ei olekaan joka olisi rauhallinen ja mieli lepäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on jo niin kova ähky, ylipitkistä, stooreista, ettei näitä enää jaksa lukea. Varsinkin, kun kaikki mökki-intoilijat hyökkäsivät tänne, vaikka niiltä ei mitään kysytty.
Inhoan mökkeilyä koska olen köyhä. Minulle riittää hyvin tämä asuminen kaupungin vuokraluukussa.
En inhoa, mutta omassa olisi ihan liikaa vaivaa. Siksi viikko/kesä vuokralla sopivaan aikaan on ok. Tylsää olisi pitempään olla. Sitten kaikki ne huoltamiset sun muut. Vuokramökillä tarttee vain tehdä sapuskaa ja siivota jälkensä lähtiessään.
Mä haluaisin puolivuotiaamme kanssa stay cation lomalle, mies vuokramökille. Mökkeilyä kokeiltiin, ja olihan se kivaa MIEHELLE.
Hän sytytti saunaa pitkään ja hartaasti, nuotiopaikalle teki hiillosta ja tuijotteli järvelle.
Saunottiin vuorotellen ja mies tietysti fiilisteli terassilla kaljapullon kanssa pitkän kaavan mukaan.
Minä sisällä viihdytän vieraassa paikassa yhden matkamobilen avulla lasta, sitterissä ei voi pitää ja mitään et voi tehdä.
Mä en nauttinut yhtään, vihasin koko lomaa.
Tietty mökkifiilis on miehellä!
Kolmantena päivänä nakkasin vauvan miehelle ja sanoin, että mä lämmitän nyt saunan ja teen tulet, hän on vauvan kanssa.
Saunoin tunnin yksin enkä vahingossakaan tarjonnut apua.
Eipä ollutkaan enää mökkeily niin ihanaa, mieskin tajusi, millaista vauvan kans mökkeily on. Loppuviikon molempia vitutti, miestä enemmän, kun en suostunut vauvan kanssa olemaan että hän saisi erästellä.
Asketismi ei ole minusta yhtään hienoa vauvan kanssa.
Hotellilomilla voisi vaan olla perheen kesken ilman mitään alkukantaisia tulen sytytyksiä, menisi valmiiseen pöytään ravintolaan ja vauvan käytyä nukkumaan otettas lasit kuohuvaa!
Miehen mukaan ulkona syöminen on kallista, mutta viikon mökkivuokra ja ruuat maksoi yli tonnin! Enemmän saisin hotelliviikonlopusta virtaa itselleni.
Mies ei vaan näe tätä vaihtoehtona, joten ei mennä mihinkään, koska mä en enää mökille vauvan kans lähde!
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä ihmisillä on vain näitä perintösukumökkejä, joissa viettävät suurimman osan lomastaan kiristelemässä hampaita hömpän anopin, laiskan veljen, itsekeskeisen isosiskon tai päsmäröivän iäkkään isän kanssa. Tarpeeksi kun sivusta seuraa tuota riitelyä mökin käyttöoikeuksista / mökin katon maalaamisesta / siitä että joku pitää yhteistä mökkiä omana varastonaan... Ei juuri mökkeily houkuta! Jos joskus ostaisin mökin, niin en kertoisi kenellekään sen olemassa olosta.
Tämä. Mua ei haittaa yhtään vedenkannot tai halkojen hakkuut, suorastaan nautin niistä. Ötökätkään ei haittaa liikaa. (Kaupunkilomat ja löhöily on mielestäni uuvuttavia toinen fyysisesti, toinen henkisesti. ) Mutta voi jumaleissön jos mökillä joutuu olemaan tiettyjen sukulaisten kanssa yhtäaikaa, ja ollaankin osa kesästä kun lapset kuitenkin nauttivat isovanhempien seurasta. On kaukana rentoutumisesta kun joutuu sietämään jotain käsittämättömän rasittavia ja epäloogisia tapoja, kuuntelemaan ihme juttuja ja elämään oudossa rytmissä.
Mutta yksin mökillä, en tiedä mitään parempaa.
Mä viihdyn kotona. Kotikissa sitten ajaa lentokentälle lentääkseen toiseen maailmaan katselemaan erilaisia paikkoja ja ihmisiä. Sitten on taas kiva palata kotiin uusia kokemuksia rikkaampana.
Kotikin on järvenrannalla kaupungissa kaikilla mukavuuksilla. En näe mitään syytä, miksi pitäisi vielä mökkikin olla. Hyttysiä on Espoossakin riesaksi saakka.
Mökkejä on erilaisia. Minä nautin mökistämme valtavasti! Toki helpottaa, että se on varustettu nykyaikaisilla mukavuuksilla.