Lue keskustelun säännöt.
Mieheni kertoi eilen kärsineensä kanssani vuosia
27.07.2022 |
Miten hänellä ei ole ollut hyvä olla vuosiin. Miten meni kanssani naimisiin hammasta purren, jos se viimeisenä keinona pelastaisi suhteemme. Miten minä olen pilannut hänen ja lasten välit.
Olipa karua kuultavaa. Kaikelta, aivan kaikelta lähti pohja. Kaikki on ollut pelkkää valhetta.
Sekin että hän on lapsille tyly, ilkeä ja ikävä on minun syyni. Minä olen vienyt häneltä mahdollisuuden isyyteen.
En ymmärrä tätä lausetta ollenkaan. Miten minä olen sen voinut viedä tai estää? Miten minä olen aiheuttanut sen, että hän ei ole halunnut itse tehdä lastensa kanssa mitään? Ei hän kysy lasten kuulumisia tai ole kiinnostunut heidän asioistaan. Miten se on minun vika? Hän on todella tiukka ja ehdoton, ja silloin olen kyllä noussut puolustamaan lapsia, koska mielestäni rangaistukset suhteessa tekoihin on olleet kohtuuttomia. Tämäkö on se syy, mihin hän on menettänyt isyytensä?
Mutta. Ilmeisesti syy kaikkeen pahaan olen minä. Jos minua ei olisi, mies ei riitelisi lastensa kanssa. Haluaisi olla heidän kanssa. Viettäisi enemmän aikaansa kotona lastensa kanssa. Nyt hän on muualla, koska minä aiheutan kaiken pahan.
Kyllä voi kuulkaa olla ihmisellä iso paino rinnan päällä ja ahdistus kaikesta aiheuttamastaan tällä hetkellä.
Ehkä olisi parasta pakata kamppeensa ja häipyä.
Kommentit (479)
Mulle kävi samoin. Olin syypää kaikkeen ja olo oli yhtä epätoivoinen. Lopulta paljastui, että miehellä oli ollut jo puoli vuotta suhde ja yritti saada oloni niin kurjaksi, että haluan erota. Näin hän pääsisi eron suhteen kuin koira veräjästä ja olisi se jätetty osapuoli. Ja minä jättäjänä jutun pahis. Ymmärsin sen, kun ero sitten tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on pikapalaverin paikka.
Asia ei tällä palstalla parane.
Minkälaisia nyhveröitä nämä miehet on, joilla on toinen nainen, eivätkä saa edes eroa vireille itse?!? Syyllistetään vaimoa siitä, että on itse pahimman luokan kusipää? En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas jä lapset äidin yksin hoidettavaksi. Ja akat suostuu tuohon.
Totta kai ottaisin lapset mukaani. Syyttömiä he ovat siihen, että isä on itse piru.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas jä lapset äidin yksin hoidettavaksi. Ja akat suostuu tuohon.
Eivät enää nykyään niin hanakasti kuin ennen, syntyvyyden määrä laskussa ja sinkkutalouksien määrä kasvaa. Enkä ihmettele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi jättää lapsia. En vaan pysty siihen. Jos lähden, lasten kanssa. Olen äiti, joka haluaa elää elämäänsä lastensa kanssa, hyvinä ja huonoina hetkinä.
Tuntuu todella epäreilulta syytökseltä että kaikki on minun vikaani ja syytäni.
Tuntuu niin pahalle, että kaikki on ollut yhtä suurta valhetta.
Hänelle perhe on ollut tärkein, siksi on vuosia kärvistellyt ja pysynyt täällä, eikä ole lähtenyt.
No, se että perhe olisi tärkein ei ole näkynyt hänen käytöksessään arjessa. On ollut hänen jutut, ja muun perheen jutut. Ja tämäkin on minun syytäni, koska ei ole halunnut olla minun kanssani.No, eikö hän olisi sitten voinut tehdä jotain edes lastensa kanssa, ilman minua? Ainiin, no eihän hän olisi koska minähän se olen aiheuttanut sen, ettei hänellä ole kovin hyvät välit lapsiinsa.
En todellakaan tiedä miten jatkaa tästä eteenpäin. En tiedä mitä tehdä. On kun tikari olisi isketty sydämeen.
Jatkatte tästä eteenpäin alkamalla yhdessä järjestämään avioeroa, sillä avioliitto pilaa miehesi elämän. Miehelle mahdollisuus myös rakentaa suhde lapsiinsa, ilman että sinä siihen puutut.
Todennäköisesti mies yksinkertaisesti kiukuttelee ja haluaa satuttaa sinua (missä onnistuu), eikä erota tai osallistua enempää lasten kanssa touhuamiseen. Jos näin on, hänen bluffinsa paljastuu kun suostutkin tukemaan häntä vaatimuksissaan. Jos hän taas on tosissaan, muutoksen pitäisi tehdä hänen elämästään taas hyvää.
Sinä taas voit alkaa keskittymään nyt siihen, miten elät omaa elämääsi, kun kerran ydinperhe kanssasi ei toista osapuolta tyydytä. Älä tee mitään hätiköityä, mutta älä myöskään menetä yöuniasi. Unelmoi uutta elämääsi sinkkuna ja etsi sellaista seuraa, missä olet haluttua ja arvostettua. Jos olet aviovaimomateriaalia, löydät varmasti kunnollisen miehen, joka sitä osaa arvostaa, ja jonka elämää et pilaa vaan täydellistät! Älä siis anna miehen ongelmien pilata itsearvostustasi ja -kunnioitustasi. Hän ei määrittele sinua tai arvoasi.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas jä lapset äidin yksin hoidettavaksi. Ja akat suostuu tuohon.
Eikös tuo kuulosta siltä, että ovat sitä olleet tähänkin asti, joten mikä muu muuttuu kuin se, että nurkissa ei enää pyöri ankeuttajaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän suhde on ohi, se on selvä. Toinen kysymys on, miten käsittelet tuota miehen reaktiota ja syytöksiä.
Jos mies on mennyt "hammasta purren" naimisiin kanssasi, pelastaakseen suhteenne (oi kuinka jaloa) on hän ollut yksiselitteisen epärehellinen. Miksi hän ei ole tuolloin sanonut, että suhteenne ei toimi ja se tarvitsee muutosta?
Mitä tulee isyyteen ja kasvatukseen, se, että ette ole olleet yhdessä linjassa kasvatuksen suhteen, ei voi mitenkään viedä mieheltä isyyttä. Eihän isyys voi olla pelkkää kasvattamista ja rankaisemista. Onhan se (lähinnä) tasavertaista ajanviettoa ja keskustelua.
Miehellasi näyttäisi olevan omia ongelmia, joita hän yrittää syöstä sinun päällesi. Tiedät miten sen suhteen toimia. Hyvää asiassa on se, että lähtemällä et menetä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on toinen nainen. Nyt se vierittelee eroa sun harteille. Tsemppiä.
Joo, tämähän se todennäköisin syy on. Itse kuuntelin ihan vastaavan valitusvirren muutama vuosi sitten, miten mies on ollut onneton kanssani 19 vuotta.. ainoa vaan, että siinä vaiheessa oltiin oltu naimisissa (hän kosi) 18v ja esikoinen oli 15v. Että miksi noihin juttuihin sitten lähdettiin, kun kerran oli niin hirveää? Mutta siis toinen nainenhan se sieltä sitten löytyi, syy suhteelle oli, kun minä "en enää palvonut häntä". En osaa neuvoa mitä tehdä, itse sitten lähdin pariterapiaan hänen kanssaan (josta ei ollut mitän hyötyä) ja päätettiin jatkaa yhdessä, unohtaa ei vaan voi. Että ei tää munkaan ratkaisumalli ehkä ole se paras?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi mitään sille, mutta tuli heti mieleen
" ammattilaistrolli" aloituksesta. Sama hlö postaa trolleja, aihe ja asia vain vaihtuu.
Kevennyksenä kaksi parasta (pahinta) syytöstä miehiltä eron jälkeen.
Miehellä oli ollut toinen ja asian selvittyä vaimo oli halunnut tietää, haluaako hän jatkaa perheensä kanssa vai lahteä. Oli lähtenyt. Eron jälkeen mies oli sitä mieltä, että vaimo rikkoi perheen, kun laittoi hänet valitsemaan.
Toinen tapaus oli työkaveri, joka piti ex-vaimoaan syyllisenä eroon, kun tämä oli tehnyt niin huonon valinnan miehen suhteen (olisihan hänen pitänyt nähdä, ettei siitä mitään tule) Kun huomautin, että työkaverillakin oli osuutensa valinnassa, hän ilmoitti olevansa syytön sillä perusteella, ettei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menetän minä kodin. Lapseni menettävät ydinperheen. Ja syytösten myötä menetin jo kaiken mitä kuvittelin meillä ikinä olleen. Menetin pohjan vuosilta elämästäni.
Menetin itseni arvostuksen.
Minut on mitätöity.
Miksi hän ei vaan lähde? Kukaan ei häntä pakota täällä olemaan. Ehkä uusi naisensa on hänkin vielä suhteessa mikä pitää saattaa päätökseensä. Ehkä siksi mieheni ei vielä lähde?? En minä tiedä.
Olen vahva ihminen joka kestää monenlaista. Mutta kyllä nyt alkaa painolasti olemaan jo valtava. Alan itsekin uskoa nuo syytökset todeksi. Ehkä se todella olen ollut minä joka on asiat aiheuttanut.
Ap, totta kai otat lapset mukaasi.
Nyt tiukkana, ettet syyllisty. Mies sumuttaa sinua.
Jos sulla on aikaa, kaiva esiin valtavan pitkä ketju Narsistin keskustelutyyli.
Oon pahoillani, tsenppiä! Toisaalta, sulla alkaa hyvä elämä, kun olet toipunut erosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä viiraa päässä taikka on pettänyt sinua! Purkaa selvästi pahan olonsa sinuun kun ei sen vertaa munaa ole että myöntäisi vian olevan hänessä. Tsemppiä ja pistä mahdollisimman nopeasti asiat etenemään. Ettet lasten kanssa joudu yhtään enempää tuollaista miestä kestää!
Vierailija kirjoitti:
Menetän minä kodin. Lapseni menettävät ydinperheen. Ja syytösten myötä menetin jo kaiken mitä kuvittelin meillä ikinä olleen. Menetin pohjan vuosilta elämästäni.
Menetin itseni arvostuksen.
Minut on mitätöity.Miksi hän ei vaan lähde? Kukaan ei häntä pakota täällä olemaan. Ehkä uusi naisensa on hänkin vielä suhteessa mikä pitää saattaa päätökseensä. Ehkä siksi mieheni ei vielä lähde?? En minä tiedä.
Olen vahva ihminen joka kestää monenlaista. Mutta kyllä nyt alkaa painolasti olemaan jo valtava. Alan itsekin uskoa nuo syytökset todeksi. Ehkä se todella olen ollut minä joka on asiat aiheuttanut.
Unohda heti moiset ajatukset!!! Nyt vähän itsekunnioitusta peliin ja pää pystyyn! Se ei millään tavalla ole sinun vikasi, jos mies ei kykene kommunikoimaan lastensa kanssa (tai sinun). Ja ihan sama kenen syy tässä vaiheessa enää, onhan hänen sanansa niin loukkaavia, että unohtaa niitä ei voi. Oletko kysynyt mieheltä miksi hän ei lähde?
Pyydä miestä parantamaan elämäänsä ja lähtemään.
Ap käy lukemassa linkistä kriisin vaiheet. Tiedät että se mitä tunnet nyt ei tule kestämään ikuisuuksia. Se on vaihe jonka käyt läpi. Sitten tulee uusi vaihe kriisissä jne.
https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/shokista-uuteen-alkuun/
Tsemppiä!
Ammattitrolli taas vauhdissa ja mammat uskoo heti kaiken.
Ei tämä palsta toimisi jos ei ammattikirjoittajat tekisi aloiteitta
Mode poistaa tämän heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on toinen nainen. Nyt se vierittelee eroa sun harteille. Tsemppiä.
Joo, tämähän se todennäköisin syy on. Itse kuuntelin ihan vastaavan valitusvirren muutama vuosi sitten, miten mies on ollut onneton kanssani 19 vuotta.. ainoa vaan, että siinä vaiheessa oltiin oltu naimisissa (hän kosi) 18v ja esikoinen oli 15v. Että miksi noihin juttuihin sitten lähdettiin, kun kerran oli niin hirveää? Mutta siis toinen nainenhan se sieltä sitten löytyi, syy suhteelle oli, kun minä "en enää palvonut häntä". En osaa neuvoa mitä tehdä, itse sitten lähdin pariterapiaan hänen kanssaan (josta ei ollut mitän hyötyä) ja päätettiin jatkaa yhdessä, unohtaa ei vaan voi. Että ei tää munkaan ratkaisumalli ehkä ole se paras?
Toi sun ex-ukko on täysi oppikirjanarsisti.
Tässä tapauksessa on parempi, että laitat ukon pakkaamaan kimpsunsa ja kampsunsa. Muuttakoon muualle, kun ei perhettään kerran kestä. Löytää varmaan jonkun yksiön johon voi muuttaa niin ei tarvitse enää kärsiä mokoman kuspään.