Voiko viisikymppinen 20 vuotta kotitinä ollut päästä mihinkään töihin, edes siivoojaksi tai
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivousalalle pääsee kaikki.
Ei pääse. Minä olen ollut työttömänä vuodesta 2000 kesästä alkaen. Sitten perustin perheen, tein lapset. Nyt nuorimmainenkin aloitti opinnot toisella paikkakunnalla ja itse olisin valmis menemään töihin, mutta minua ei huolita mihinkään. Yritin kirjastoapulaiseksi, siivoojaksi, päiväkotiapulaiseksi ja koulunkäyntiavustajaksi. Mihinkään en kelvannut. Elelen nyt sitten ilmeisesti työttömyyskorvauksella siihen asti kunnes pääsen vanhuuseläkkeelle.
Sinähän saat täyden palkkatuen? Jonkun järjestön pitämään lasten iltapäiväkerhoon pääset taatusti.
Palkkatuki ei ole työpaikka.
Mikä se sitten on? Täydet työtunnit, täysi palkka, työterveys, loma- ja eläkekertymä, kaikki nuo sisältyvät palkkatukipaikkaan. Ainakin meillä.
Se on veronmaksajien kustantama päiväkoti. Kun tuki loppuu loppuu työkin ja työtön on täysin samassa tilanteessa kuin aloittaessaan. Paitsi vuoden vanhempi. Kenenkään ei pitäisi palkkatukityöhön suostua.
kirjoitti:
En tunne ketään 20 vuotta kotiäitinä ollutta, en edes 10 vuotta. Tämän provon aloittanutta miestä kehoitan hankkiutumaan itsekin työelämään.
Mitä väliä sillä on onko ollut kotiäitinä? 20 vuotta kotona olleita on tässä maassa tuhansia ja tuhansia.
kirjoitti:
En tunne ketään 20 vuotta kotiäitinä ollutta, en edes 10 vuotta. Tämän provon aloittanutta miestä kehoitan hankkiutumaan itsekin työelämään.
Minä tunnen kymmeniä. Eräs tuttu ei ole ikinä käynyt töissä ja hän jo 67v.
Itsekin olen ollut kotiäitinä jo 7v.
Päiväkoti apulaiseksi ja keittiölle tiskaaja/aputyöläiseksi luulisi pääsevän kunhan motivaatioo rittää ja on fyysisesti hyvässä kunnossa että jaksaa.
Hakeudu Te- toimiston kautta ensin työharjoittelijaksi sinne paikkaan mikä kiinnostaa tai soittamalla siihen firmaan mitä mahdollisuuksia olisi päästä sinne jos joku tietty on. Sitä kautta sitten työpaikkakin tulla.
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
En tunne ketään 20 vuotta kotiäitinä ollutta, en edes 10 vuotta. Tämän provon aloittanutta miestä kehoitan hankkiutumaan itsekin työelämään.
Mitä väliä sillä on onko ollut kotiäitinä? 20 vuotta kotona olleita on tässä maassa tuhansia ja tuhansia.
Ei tietenkään ole. Totesin vain etten tunne ketään. Tunnetko sinä?
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
En tunne ketään 20 vuotta kotiäitinä ollutta, en edes 10 vuotta. Tämän provon aloittanutta miestä kehoitan hankkiutumaan itsekin työelämään.
Minä tunnen kymmeniä. Eräs tuttu ei ole ikinä käynyt töissä ja hän jo 67v.
Itsekin olen ollut kotiäitinä jo 7v.
Lestadiolainen? Meistä suomalaisista suurin osa ei ole, eikä tunneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
En tunne ketään 20 vuotta kotiäitinä ollutta, en edes 10 vuotta. Tämän provon aloittanutta miestä kehoitan hankkiutumaan itsekin työelämään.
Minä tunnen kymmeniä. Eräs tuttu ei ole ikinä käynyt töissä ja hän jo 67v.
Itsekin olen ollut kotiäitinä jo 7v.Lestadiolainen? Meistä suomalaisista suurin osa ei ole, eikä tunneta.
Ei ole lestadiolainen. Toki niitä perheitä täällä kyllä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
En tunne ketään 20 vuotta kotiäitinä ollutta, en edes 10 vuotta. Tämän provon aloittanutta miestä kehoitan hankkiutumaan itsekin työelämään.
Mitä väliä sillä on onko ollut kotiäitinä? 20 vuotta kotona olleita on tässä maassa tuhansia ja tuhansia.
Ei tietenkään ole. Totesin vain etten tunne ketään. Tunnetko sinä?
Tunnen.
Vuokrafirmojen keikkalistoille pääsee taatusti, ja sitä kautta voi löytyä jotain pitkäaikausempaakin, jos ei pelkkää keikkailua halya tehdä.
Jos ap olet oikeasti töitä hakemassa niin opettele kertomaan koulutuksesi ja työkokemuksesi. Molempia tai jompaa kumpaa sinulla kai on kun 30v vasta sait ekan lapsen.
Olisi paljon helpompi neuvoa, jos kertoisit nuo OLEELLISET asiat.
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa hetki realisteja: Viisikymppisen yhtään missään elämäntilanteessa on nykyisin aika vaikea työllistyä. Puhumattakaan nyt viisikymppisestä, jolla on työkokemusta käytännössä olemattomasti.
Näihin täällä mainittuihin töihin ei ole GenZ-hakijoita joten vanhemmatkin kelpaavat.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olet oikeasti töitä hakemassa niin opettele kertomaan koulutuksesi ja työkokemuksesi. Molempia tai jompaa kumpaa sinulla kai on kun 30v vasta sait ekan lapsen.
Olisi paljon helpompi neuvoa, jos kertoisit nuo OLEELLISET asiat.
Aloittaja ei välttämättä tarkoita tässä itseään.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olet oikeasti töitä hakemassa niin opettele kertomaan koulutuksesi ja työkokemuksesi. Molempia tai jompaa kumpaa sinulla kai on kun 30v vasta sait ekan lapsen.
Olisi paljon helpompi neuvoa, jos kertoisit nuo OLEELLISET asiat.
Sinulla on aika ÄRSYTTÄVÄ tyyli vastata viisastelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olet oikeasti töitä hakemassa niin opettele kertomaan koulutuksesi ja työkokemuksesi. Molempia tai jompaa kumpaa sinulla kai on kun 30v vasta sait ekan lapsen.
Olisi paljon helpompi neuvoa, jos kertoisit nuo OLEELLISET asiat.
Aloitus on vuodelta 2022. Mutta mä voin kertoa: ikä 52, akateeminen koulutus humanistiselta alalta, työkokemusta mm. oman yrityksen pyörittämisestä noin kymmenen vuoden ajan, alaisia parhaimmillaan kolmekymmentä. Myin yrityksen kymmenen vuotta sitten ja jäin kotiin erityislapsen vuoksi. Nyt kun lapsi on kasvanut ja pärjää jo paremmin itsenäisesti, aloin etsiä töitä viime syksynä.
Olen lähettänyt satoja hakemuksia, avoimia hakemuksia ja vastannut osaamistani vastaaviin työpaikkailmoituksiin. Olen päässyt yhteen videohaastatteluun (90 hakijaa, heistä 10 kutsuttiin videohaastatteluun ja heistä kolme sitten haastateltiin henkkoht.), mutta en sitten jatkoon. Kaikista paikoista, mistä tulee se "kiitos mutta ei kiitos" -vastaus, kerrotaan että hakijoita on ollut 65 - 120. Henkilökohtaisen avustajan tai tiskaajan hommia en ole vielä hakenut, epäilen kyllä että niihinkään minua ei oteta, vaan työnantaja ajattelee minun olevan liian vanha ja ylikoulutettu. Aika lailla vaikuttaa siltä, ettei mua kukaan palkkaa. Mutta joo, vinkkejä otetaan vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap olet oikeasti töitä hakemassa niin opettele kertomaan koulutuksesi ja työkokemuksesi. Molempia tai jompaa kumpaa sinulla kai on kun 30v vasta sait ekan lapsen.
Olisi paljon helpompi neuvoa, jos kertoisit nuo OLEELLISET asiat.
Aloitus on vuodelta 2022. Mutta mä voin kertoa: ikä 52, akateeminen koulutus humanistiselta alalta, työkokemusta mm. oman yrityksen pyörittämisestä noin kymmenen vuoden ajan, alaisia parhaimmillaan kolmekymmentä. Myin yrityksen kymmenen vuotta sitten ja jäin kotiin erityislapsen vuoksi. Nyt kun lapsi on kasvanut ja pärjää jo paremmin itsenäisesti, aloin etsiä töitä viime syksynä.
Olen lähettänyt satoja hakemuksia, avoimia hakemuksia ja vastannut osaamistani vastaaviin työpaikkailmoituksiin. Olen päässyt yhteen videohaastatteluun (90 hakijaa, heistä 10 kutsuttiin videohaastatteluun ja heistä kolme sitten haastateltiin henkkoht.)
Opiskele lähihoitajaksi niin töitä varmasti löytyy.
Voi. Ja sinähän voit vaikka hakeutua jollekin ammattikurssille. Esim. laitossiivoojan kursseja järjestetään ja voit jopa hakeutua oppisopimukseen jos löydät yhteistyöhaluisen työnantajan.
Työkkäri auttaa sua aivan varmasti.
"Opiskele lähihoitajaksi niin töitä varmasti löytyy."
Eipä taida olla mahdollista. Omat säästöt on nyt syöty ja on ollut pakko hakea työttömyyspäivärahaa. Lisäksi kun syksyllä ilmoitin itseni työttömäksi työnhakijaksi, niin kyselin opiskelumahdollisuuksista. Virkailija sanoi että mun työkokemuksella ja koulutuksella lisäkouluttautuminen ei millään lailla paranna mahdollisuuksiani työllistyä, joten työttömyyskorvauksella opiskelu ei onnistu. No enpä ole työllistynyt. Toki ajattelin että voi olla hankalaa löytää työpaikka, mutta en kyllä osannut ajatella että näin hankalaa. Suoraan sanottuna seinä vastassa. Kun lapsikorotus lähti vielä pois, niin olen tosiaan aika v-mäisessä tilanteessa.
Aika heikkoa on pitkään kotona olleelle työllistäytyä ellei uudellenkouluttaudu. Kilpailu on niin kovaa ja ennemmin otetaan uudelleenkouluttautuneita kuin on jättäytynyt yhteiskunnan kehityksestä kokonaan ulkopuolelle.