Mistä johtuu, että vanhat (yli kolmekymppiset) vihaavat englantia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niinpä, ghostaaminen käsittää minusta idea että kaksi ihmistä ovat olleet (usein Tinderin tai muun vastaavan kautta) tekemisissä keskenään parisuhdemielessä lähinnä puhelimen kautta ja sitten toinen osapuoli vaan "häviää kuin haamu" eli ei vastaa viesteihin tai puheluihin.

Suomeksi joku liueta paikalta ei todella ole ihan sama asia.

Suomeksi voitaisiin ottaa käyttöön sanonta muodossa "Se Pertti teki haamut, vaikka olimme viestitelleet viikkokausia".

Tehdä haamut olisi ytimekäs ja olisi lähellä slangi-ilmaisua tehdä bänet, bänät tai bänksit, joka kuvaa sitä mitä ghostaamisessa tapahtuu, mutta sana haamu vihjaisi tarkemmin tapaan eli siihen mihin englannin to ghost -verbillä täsmällisemmin viitataan.

Mä oon kyllä kuullut käytössä "se teki katoamistempun", jolla tarkoitettiin, että se hävisi jonnekin, ei ottanut enää yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niin, kieli on konventioita. On turha väittää, että vika olisi suomen kielen vaihtoehdottomuudessa. Liukeneminen, haihtuminen, haamuttaminen tai vaikkapa marttojen säilöntätermi umpioiminen saisivat nopeasti sosiaalisen median kontekstin, jos niitä alettaisiin käyttää siinä kontekstissa.

Tällä kertaa englannin kieli ehti ensin, ja ghostaaminen taitaa olla vakiintunut merkitykseensä. Mutta aina välillä suomenkin kieli voittaa, onneksi.

Nyt olet asian ytimessä, kyse on oikeastaan siitä että kieli muuttuu koko ajan ja asioille keksitään uusia merkityksiä. Tässä tapauksessa vain kävi niin, että se keksittiin ensin englanniksi ja se siirtyi sitten sellaisenaan käyttöön myös täällä. Nykypäivänä tämä transitio on vielä erittäin kivuton, koska kaikki kulkee netin kautta välittömästi ympäri maailman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.

Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?

Kummituksettaminen :D

Tuo ghostaus on aika huono, koska siitähän tulee mieleen että henkilö vainoaa, eikä jätä rauhaan. Eli juuri päinvastaista mitä halutaan sanoa. Tai sitten sanalla on toinen alkuperä ja se on yleiskäsityksessä muuttunut muuksi, kuten trollaus, joka ei viittaa myyttissin olentoihin, vaan kalastustekniikkaan jossa vedetään pitkiä siimoja veneen perässä.

Itse asiassa sana viittaa molempiin. Siitä on kaksi eri tulkintaa, mistä trolling juontaa juurensa. 

En ole ikinä kuullut, että ghostaamisella olisi tarkoitettu päinvastaista eli vainoamista tässä yhteydessä. Vakoiluleffoissa joskus käytetään sitä, kun puhutaan jonkun seuraamisesta huomaamatta. Mutta nämähän ovat ihan eri asioita ja eri yhteyksiä.

Tuossa puhuttiinkin trollaamisesta. Ihan eri asia kuin ghostaaminen. Ei ihme, jos pitää englantia solkata väliin, kun lukutaitokin on tuolla tolalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niinpä, ghostaaminen käsittää minusta idea että kaksi ihmistä ovat olleet (usein Tinderin tai muun vastaavan kautta) tekemisissä keskenään parisuhdemielessä lähinnä puhelimen kautta ja sitten toinen osapuoli vaan "häviää kuin haamu" eli ei vastaa viesteihin tai puheluihin.

Suomeksi joku liueta paikalta ei todella ole ihan sama asia.

Suomeksi voitaisiin ottaa käyttöön sanonta muodossa "Se Pertti teki haamut, vaikka olimme viestitelleet viikkokausia".

Tehdä haamut olisi ytimekäs ja olisi lähellä slangi-ilmaisua tehdä bänet, bänät tai bänksit, joka kuvaa sitä mitä ghostaamisessa tapahtuu, mutta sana haamu vihjaisi tarkemmin tapaan eli siihen mihin englannin to ghost -verbillä täsmällisemmin viitataan.

Minusta sen voisi suoraan tehdä verbiksi. Haamu, haamuttaa, harrastaa haamuilua.

Aletaan käyttää tuota, se yleistyy sitten.

Jaa,vai sellainen näkemys on AP:lla? Minä, 53 v. mies puhun kotona lähes koko ajan englannin kielellä. Välillä puhun toki Suomea ja lähinnä opetusmielessä, mutta enimmäkseen englantia.

Jos keskustelen äidinkielenään suomea puhuvan kanssa, en keksi mitään järjellistä syytä alkaa työntämään siihen keskustelun sekaan englannin kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.

Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?

Voi kuule, voit monellakin tavalla ilmaista asian suomeksi. "Antista ei ensimmäisten treffien jälkeen kuulunut enää mitään, vaan teki katoamistempun eikä vasta myöskään puheluihin tai viesteihin. Tai sitten voi vain sanoa, ettei Antti ole enää ollut yhteyksissä eikä vastaa viesteihin tai puheluihin.

Muutenkin ghost on kummitus, joten se ei suoranaisesti istu tuossa muodossaan omassa tarkoituksessaan suomen kieleen. Sinun pitää erikseen tietää sen asiayhteys merkitys.

Tai sitten voi sanoa että Antti ghostasi. Harvinaisen selkeää ja tehokasta.

Noin voi sanoa, jos haluaa kuulostaa teiniltä. Tehokkaampaa puhua suomea niin ei tarvitse selitellä, mitä tarkoittaa. Nuo teinisanat eivät kaikille ole tuttuja. 

Kyllä ne ainakin tällaiselle nelikymppiselle ovat tuttuja ja ihan aikuisten lehdissä on ainakin ulkomailla artikkeleita ghosting-ilmiöstä. Mutta mihin kukakin törmää.

No kyllähän minäkin luen artikkeleja muun muassa storyfication-ilmiöstä, mutta en minä sitä sanaa siitä suomeksi käytä. Tarinallistaminen on sanan suomenkielinen vastine. Erikoista, jos nelikymppinenkään ei vielä omaa äidinkieltään osaa niin hyvin, että voisi käyttää pelkästään sitä, kun suomea puhuu. 

Ei se osaamisesta ole kyse, ainakaan minulla. Minä käytän mitä käytän ja sinä käytät mitä käytät.

Syynä ei sitten ollutkaan brexit vaan muinainen kansakoululaitoksemme. Mikä helpotus näin 80:lle!

Oikeasti te ghostaus/puolivillainen kommentoijat olette pilanneet koko ketjun. Ärsyttävää jankkaamista aiheen vierestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niin, kieli on konventioita. On turha väittää, että vika olisi suomen kielen vaihtoehdottomuudessa. Liukeneminen, haihtuminen, haamuttaminen tai vaikkapa marttojen säilöntätermi umpioiminen saisivat nopeasti sosiaalisen median kontekstin, jos niitä alettaisiin käyttää siinä kontekstissa.

Tällä kertaa englannin kieli ehti ensin, ja ghostaaminen taitaa olla vakiintunut merkitykseensä. Mutta aina välillä suomenkin kieli voittaa, onneksi.

Nyt olet asian ytimessä, kyse on oikeastaan siitä että kieli muuttuu koko ajan ja asioille keksitään uusia merkityksiä. Tässä tapauksessa vain kävi niin, että se keksittiin ensin englanniksi ja se siirtyi sitten sellaisenaan käyttöön myös täällä. Nykypäivänä tämä transitio on vielä erittäin kivuton, koska kaikki kulkee netin kautta välittömästi ympäri maailman.

Nuorisohan voisi ottaa tästä oikein asiakseen kehittää sanoille suomenkieliä merkityksiä. Ei annettaisikaan lammasmaisesti valtaa englannille, vaan oikein ruokittaisiin omaa kieltämme ja sen rikkautta ja moninaisuutta. Tässäkin ketjussa jo erinomaisia uussanoja ghostaamisen tilalle. Tehdään mahdollisimman kattavasta suomen kielen käytöstä uusi muoti-ilmiö!

Suomalaiset ovat tottuneet olemaan naama rähmällään suurempien edessä. Välillä se on ollut Ruotsi, välillä Venäjä, nyt mm. Yhdysvallat. Milloinkas suomalaiset saisivat itsetunnon? Älkää teinit jatkako samalla huonolla linjalla, ottakaa oppia suomalaisen kulttuurin lyhyistä kukoistuskausista ja siitä ylpeydestä, millä omaa maata on rakastettu.

Aito monimuotoisuuskin ja erilaisuuden arvostus lähtee siitä, että kaikki ei ole yhtä massaa vaan on kansalliset identiteetit, joista ollaan ylpeitä ja iloitaan erilaisista hienoista kulttuureista. Vaikutteita voi ottaa, mutta tyylikkäästi ja hienovaraisesti, eikä naama rähmällään mudassa, omia juuriaan häpeillen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N45 kommentoi: puhun sujuvasti mm. englantia, ruotsia ja saksaa. En siltikään pidä siitä, että omaan kulttuuriini sidoksissa olevaa kieltä yritetään aliarvostaa aloittajan tekemällä tavalla. Pidän suomen kieltä todella rikkaana, suomella voi leikitellä aivan uskomattomalla tavalla ja siinä on huikeita synonyymeja eri asioille. Suomi kielenä on arvokas asia minulle. Haluan puhua asioista Suomessa omalla äidinkielelläni, suomeksi.

Spot on!

Rakastan sekä suomea että englantia, enkä haluaisi kuunnella kummallakaan kielellä laiskasti kasattuja kielipuolisia lauseentapaisia. On vain älyllisesti laiskaa, ettei viitsitä edes yrittää ilmaista itseään omalla kielellä, vaan nopeasti napataan joku puolivillaisesti sopivan oloinen enkkutermi ja ahdetaan se suomenkieliseen lauseeseen kuin viikon vanha nakki hodariin.

Eikä kyse ole siitä, että nuorisolaiset osaisivat jotenkin erityisen hyvin englantia. Valitettavasti.

Valitettavasti nuorempi väki osaa aina vain paremmin englantia ja osaltaan myös siksi, että se on jo osittain integroituneena käyttökieleen. Kevyttä aliarviointia on nyt ilmassa. Englantiin kun tottuu populaarikulttuurissa niin pelaamisen kuin muunkin viihteen kautta, niin se tulee mukaan jo aikaisessa vaiheessa ja menee paljon syvemmälle kuin sillä keski-ikäisellä joka on joskus istunut kaikki koulun teoriatunnit läpi mutta ei ole kieltä juuri käyttänyt. Toki koulun "virallinen" opetus sitten tukee oppimista, se on synergiaa.

Me kolmekymppiset vanhuksetkin on pelattu englanninkielisiä pelejä lapsesta asti ja selailtu englanninkielisiä nettisivuja eikä meidän lapsuudessa suurinta osaa piirretyistä dubattu ollenkaan. Isoin ero on siinä että opetus vielä toimi silloin niin opittiin myös se kielioppi. Nuorilla se on mitä on.

No minä olen itse asiassa yli nelikymppinen vanhus ja silti sanon, että opin englantia enemmän muualta kuin koulusta. Vivahteineen päivineen.

Muistanpa sellaisenkin, että kun koulussa opetettiin että milloin sanan eteen tulee "a" ja milloin "an". sanottiin, että nämä ovat sellaisia mitkä pitää vain ulkoa opetella. Itse päättelin ominpäin mikä se sääntö on, ei se ole mikään ulkoa opettelun asia.

Ei varmasti ole kukaan opettanut että pitää vaan ulkoa opetella? Jos sana alkaa vokaalilla an, jos konsonantilla a, johtuu vaan siitä että a egg on vaikea sanoa, an egg helpompi. Kuka villegalle sulla siellä oli opettajana, jätä se sika!

Joku täti se oli. Sama oli myöhemmin kauppiksessa, suomennettiin artikkelia jostain ulkomaisesta tekstistä niin opetäti ei tunnistanut fraasia "to tip the scales". Eri paikkakunnalla, eri koulu, eri oppiaste. Missä olisinkaan ilman pelaamista..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vihaa englantia. En tykkää kielten sotkemisesta. Suomen kielen vaaliminen on erittäin tärkeää, ymmärrät sen kunhan kasvat vähän

Tämä. Ajattelen että finglishiä jotenkin hienona pitävät suorastaan nolaavat itsensä, vielä enemmän jos kyseessä on joku yrityspomo. Teineiltä vielä erittäin ymmärrettävää. :) Kertoo lähinnä siitä, ettei arvosta juuriaan eli itseään, vaan kumartelee ja nöyristelee ulkomaita, tällä kertaa nyt vaikkapa Ameriikkoja. (Brittienkkua en ole niinkään kuullut finglishiin sotkettavan)

Kielitaito on huikea portti maailmaan. Nykypäivänä se on monella aika kapea, puhutaan pelkästään suomea ja enkkua, jotkut kenties ruotsia. Englantikin on rumaa amerikanmongerrusta hienon brittienkun sijasta. Opetelkaa nuoret kieliä! Ihan mitä tahansa kieliä. Tulette erottumaan joukosta eduksenne ja lupaan, että hyödytte.

Olkaa myös ylpeitä juuristanne ja suomalaisista perinteistä, kuten ainutlaatuisesta ja runollisesta suomen kielestä. Uudistakaa ja olkaa rohkeita, mutta älykkäästi. :)

Ulkomailla amerikanenglanti on usein tylsääkin tylsempää peruskauraa, suomi sen sijaan on upea, kiehtova ja eksoottinen kieli, josta Tolkienkin innostui. Kannattaisi hyödyntää suomen ainutlaatuisuus, sen sijaan että yrittää esittää jotain, mitä ei ole.

Huvittavinta on se, että tietynlainen porukka suosii tällaisia khöm kansainvälisiä nimiä, kuten Jannica, Carita, Jennica, Claudia, Chloe, Christa jne kaikkea missä on junttimaiselta heidän nokkaansa haiskahtavan tavis-koon tilalla hiano cee. Ja ihailee samalla tavattomasti jotain (armenialaistaustaisia) Kartrashaneita, jotka puolestaan suosii enemmän Kristaa, Khloea, Klaudiaa, kato kun koo on silleen jännempi kun arkinen ja tylsä cee ja ne sointuu sillee paremmin tohon sukunimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niinpä, ghostaaminen käsittää minusta idea että kaksi ihmistä ovat olleet (usein Tinderin tai muun vastaavan kautta) tekemisissä keskenään parisuhdemielessä lähinnä puhelimen kautta ja sitten toinen osapuoli vaan "häviää kuin haamu" eli ei vastaa viesteihin tai puheluihin.

Suomeksi joku liueta paikalta ei todella ole ihan sama asia.

Suomeksi voitaisiin ottaa käyttöön sanonta muodossa "Se Pertti teki haamut, vaikka olimme viestitelleet viikkokausia".

Tehdä haamut olisi ytimekäs ja olisi lähellä slangi-ilmaisua tehdä bänet, bänät tai bänksit, joka kuvaa sitä mitä ghostaamisessa tapahtuu, mutta sana haamu vihjaisi tarkemmin tapaan eli siihen mihin englannin to ghost -verbillä täsmällisemmin viitataan.

Mä oon kyllä kuullut käytössä "se teki katoamistempun", jolla tarkoitettiin, että se hävisi jonnekin, ei ottanut enää yhteyttä.

Noinhan sitä sanottiin jo ennen kuin somejonnet olivat syntyneetkään tai mistään ghostaamisista oli kuultukaan. Osattiin sitä ennenkin hävitä savuna ilmaan. 

Aika kova yleistys että yli kolmekymppiset vihaa englantia. Mä oon 52 ja puhun erittäin sujuvasti englantia, ehkä hieman rallienglantia välillä mutta asiat tulee aina hoidettua ja pystyn ihan keskustella aiheesta kuin aiheesta, paitsi jostain etityisalasta tai tekniikasta.

Veeti-jonnet ja kaiken maailman Pinja-pinskulit osaavat ehkä eglantia, mutta eivät suomea. Eivät puhekielessä, puhumattakaan kirjoittamisesta. Äidinkielen osaamisen taso on romahtanu 20 vuodessa.

No eiköhän tämä ala olla jo taputeltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen boomeri (ikä 46), ja kyllä meidänkin sukupolven keskuudessa ysärillä samanlaisia armoitettuja kielineroja oli.

Yksi kaveri puhui poikaystävänsäkin kanssa englantia, kun kuulemma heidän työasioistaan on niin vaikea puhua suomeksi. Miettivät jopa, puhuvatko tuleville lapsilleen englantia vai suomea. Umpisavolaisia junantuomia molemmat.

Buumeri on syntynyt vuosina 1945-1950. Eli buumerit ovat nyt n. 71-77-vuotiaita. Tarkoitus ei ole nolata sinua, mutta muista tämä jatkossa, jotta et nolaa itseäsi omalla nimelläsi ja kasvoillasi.

Kiitoksia huolenpidosta, mutta buumeria on jo ajat sitten lakattu käyttämästä alkuperäisessä tarkoituksessa jenkkien baby boom -sukupolvesta puhuttaessa. Suomessahan puhutaan suurista ikäluokista, mikä on hieman eri asia kuin jenkkien boomerit.

Nykyään buumeri on nimenomaan ihminen, joka alkaa selittää että en minä ole mikään buumeri vaan Gen X, ymmärtämättä että oikeasti keskustelukumppanin mielestä asialla ei ole mitään väliä.

T. Se, joka ironisesti kutsui itseään buumeriksi.

Sehän tuossa juuri ärsyttää, kun pennut hokevat boomeria vaikka eivät edes ymmärrä mitä se tarkoittaa. Siksi täytyy oikaista ja opettaa termit oikein.

Kyllä ne tietää, tai ainakin osa. Siksi ne sitä käyttääkin, ärsyttääkseen.

Don't get mad, get even.  

Tyhmä tyhmempi nykynuoriso

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Miten olisi sitten ihan vaan katkaisi kaikki someyhteydet, eikö vastannut enää mihinkään yhteydenottoyritykseen? Vai onko ongelma laiskuus ja ettei kaikkea saa samaan sanaan sisällettyä?

Ihminen on tietyllä tavalla laiska puheessaan, siinä haetaan aina tehokkuutta. Sitten on toki erikseen pitkäpiimäiset tyypit, jotka jaarittelevat todella hitaasti ja raskaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.

 

Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.

Pöh. Se englannin sana on sun mielestäsi naseva siksi, ettet tiedä, mitä se olisi suomeksi.

Niinpä, monesti sitä sanaa ei pysty sujuvasti suomentamaan. Olemme samaa mieltä.

Jos et voi selittää sanaa suomeksi et sitä oikeasti edes ymmärä.

Osaan kyllä selittää, mutta tarkoitus on että en joutuisi, koska se olisi kömpelöä ja käännössana olisi hirvitys. Joten käytän sitä sujuvaa sanaa.

Kehitä sitten niitä selitystaitojasi niin, ettei se ole kömpelöä.

Onko sinulla ylipäänsä tapana selittää jokaisen käyttämäsi sanan merkitys? Mahtaa olla hidasta keskustella kanssasi. Ymmärrätkö, että puhun sekakieltä muiden samanlaisten kanssa, ei tarvitse selitellä mitään?

Ei tässä ollut kyse siitä, että jokaisen käytetyn sanan merkitys pitäisi selittää, vaan siitä, että jos et kykene kertomaan asiaasi omalla äidinkielelläsi vaan tarvitset mukaan apukielen, äidinkielentaitosi on puutteellinen. Ja ilmeisesti se on sitä koko teillä sekakielisten porukalla.

Kykenen kertomaan, mutta käytän mieluummin nopeaa ja näpsäkkää kieltä ja joskus se tarkoittaa englannin käyttämistä, koska yksi sana kertoo sen mikä suomeksi vaatisi ehkä kokonaisen lauseen. Miten sinä et ymmärrä tätä?

Missä yhteydessä yksi englanninkielinen sana kertoo kokonaisen lauseen? Ghostamminen=katoaminen/liukeneminen eli siinä ei ainakaan. 

Katoaminen tai liukeminen ei sisällä kaikkea sitä, mitä tähän asiayhteyteen kuuluu. Ghostaus-termi on vahvasti viitteellinen nimenomaan nykyaikaiseen sosiaalisen median käyttämiseen, siellä ihmisten tapaamiseen ja heidän estämiseensä ja niin edelleen.

Se, että Harri liukeni Esson baarista 60-luvulla ei ole ihan sama asia, vaikka toki sinnepäin.

Niinpä, ghostaaminen käsittää minusta idea että kaksi ihmistä ovat olleet (usein Tinderin tai muun vastaavan kautta) tekemisissä keskenään parisuhdemielessä lähinnä puhelimen kautta ja sitten toinen osapuoli vaan "häviää kuin haamu" eli ei vastaa viesteihin tai puheluihin.

Suomeksi joku liueta paikalta ei todella ole ihan sama asia.

Suomeksi voitaisiin ottaa käyttöön sanonta muodossa "Se Pertti teki haamut, vaikka olimme viestitelleet viikkokausia".

Tehdä haamut olisi ytimekäs ja olisi lähellä slangi-ilmaisua tehdä bänet, bänät tai bänksit, joka kuvaa sitä mitä ghostaamisessa tapahtuu, mutta sana haamu vihjaisi tarkemmin tapaan eli siihen mihin englannin to ghost -verbillä täsmällisemmin viitataan.

Mä oon kyllä kuullut käytössä "se teki katoamistempun", jolla tarkoitettiin, että se hävisi jonnekin, ei ottanut enää yhteyttä.

Noinhan sitä sanottiin jo ennen kuin somejonnet olivat syntyneetkään tai mistään ghostaamisista oli kuultukaan. Osattiin sitä ennenkin hävitä savuna ilmaan. 

Se teki sen kuuluisan katomistempun, noin se yleensä sanottiin.