Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?
Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.
'Omavalintaista' vähä-älyisten kommenttien kirjoittelua voisi sitäkin pitää,jos ei muuna, niin ainakin äärimmäisen typeränä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa.
Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?
Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.
Olen olemassa Noin minä kääntäisin sen.
Suomessa ei tunneta käsitettä "sivistys" ylipäätään. Ihan outoa porukkaa täällä, joilla on rahaa mutta ovat silti moukkia. Onneksi täältä pääsee pois
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latinan taitamiseni rajoittuu vain eläinlajeihin ja lääketieteeseen. Historiasta taas olen oppinut sen, etteivät ihmiset opi historiasta mitään, vaikka sitä lukisivatkin.
Uskon, että yleissivistystä arvostetaan (mieti vaikka sitä typerää vastakkainasettelua lukio vs. amis), mutta yleissivistävän koulutuksen taso on laskunut ja porukka polarisoituu. Meiltä löytyy niitä monen ällän kirjoittaneita ja sitten amiksia, jotka hädin tuskin osaavat lukea. Ennen tasoerot eivät olleet näin suuria.
Lukion äidinkielenopettajat kertovat, etteivät läheskään kaikki lukiolaiset enää osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla.
Siitähän on jo muutama vuosi, kun yliopiston opettajat alkoivat valittaa, että uudet opiskeijat eivät tienneet mikä on verbi (!) tai tienneet tavallisten sanojen eri vivahteita jne. Matematiikkaan liittyvissä opinnoissa ei osattu alkeellisia laskutehtäviä, joita ennen tehtiin jopa kansakoulun yläluokilla tai keskikoulussa (11-15v).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset haluaisivat opiskella latinaa, mutta ei löydy valinnaisista.
Ovat historiafriikkejä, ja lukevat enemmän kuin minä.
Pistä viestiä koulun rehtorille. Kyllä lukion opetussuunnitelmassa latina on edelleen. Opettajia vaan ei tahdo löytyä, päteviä ainakaan.
Jos tarpeeksi moni pyytää, niin kyllä latinaa pitää järjestää.
Ennen sitä viestiä kannattaa koota itse se ryhmä. Ryhmillä on aina minimimäärä, jolla pystytään aloittamaan. Ellei sitoutuvien määrää ole, ei opetusta kannata järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiajalla monet antiikin tekstit säilyivät ainoastaan arabiankielisinä versioina, koska ahtaan uskonnolliset eurooppalaiset yrittivät tuhota pakanalliseksi katsomaansa kulttuuriperintöä. Arabia oli myös lääketieteen ja matematiikan kieli keskiajalla.
Arabiassa on vielä se hieno puoli latinaan nähden, että sitä opiskellessaan saa yhden käyttökielen lisää.
Arabikristityt kehittivät kirjoitetun arabian ja kopioivat antiikin kirjoitukset. Eivät suinkaan muslimit. Ranskalaisen tutkijan mukaan jonka nimeä en nyt muista "islam on vain heijastus beduiinien mielenlaadusta". Tämä aika kun muslimien keskuudessa hyödynnettiin antiikin tietoutta kesti vain hetken.
Muslimit eivät ole kehittäneet yhtään mitään. Koko uskonnon pohja on beduiiniheimojen Kuun ja kivien palvonnassa mihin on sekoittunut vaikutteita kristinuskosta, juutalaisuudesta ja budhalaisuudesta. Ihmisten pitäisi ymmärtää islamin olevan klaaniuskonto. Islam johtaa aina despotiaan koska klaanijärjestelmä johtaa aina siihen. Klaanijärjestelmässä eikä muuten myöskään islamissa ole absoluuttista oikeaa ja väärää.
Eurooppalaiset eivät naiiviudessaan ymmärrä muslimien klaanikulttuurissa olevan eri säännöt omille ja ulkopuolisille. Muslimiklaanit näkevät beduiinien ryöstelyyn ja loputtomaan sotaan kaikkia vastaan perustuvan kulttuurin mukaan suomalaisetkin vain saalistuksen kohteina joilla ei ole mitään oikeuksia. Irakin sisällissota on aivan puhtaasti maan heimojen välinen sota. Ei siellä ole koskaan mitään valtiota ollut olemassakaan.
Ja tässä meille esimerkki ihmisestä, jolla on kapea yleissivistys. Esimerkiksi algebra on kokonaisuudessaan arabien kehittämä.
Todennäköisesti sen kehittivät kreikkalaiset tai egyptiläiset.
Netistä kyllä löytyy faktat, että se on alunperin kehitetty Babyloniassa.
Babylonia sijaitsi aikoinaan irakissa. Eli arabivaltiossa.Muut ovat vain kehittäneet tuota pohjaa eteenpäin.
Ja myös Egypti on arabimaa.
Ne eivät silloin olleet arabivaltioita vaan niillä oli oma kulttuuri, josta koululaiset täällä lukevat historian tunnilla. Tai ainakin lukivat ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Kämppikseni on säälittävä maailmantapahtumia koskevissa tulkinnoissa koska ei ole minkäänlaista näkökulmaa mihinkään. Itsekään en ole nero historiassa mutta kämppis ei tunne edes alkeita mikä on säälittävää. Ammatista riippumatta jokaisella pitäisi olla perustieto ymmärtääkseen maailmaa ympärillään edes minimaalisesti.
Kämppiksen kanssa ei voi puhua mistään nykymaailman asioista ilman että paljastuu hänen täydellinen tietämättömyytensä. Kaiken lisäksi hän vielä pröystäilee sillä että on itse tutkinut ja ottanut selvää. Hän uskoo tietävänsä kaiken esim. YK:sta mutta ei osaa vastata oikein alkeellisimpaankaan kysymykseen siihen liittyen. Tällaisten asioiden pitäisi kuulua kenen tahansa yleissivistykseen, normaaliälyllä varustettu ihminen oppii ne ja siihen päälle voi sitten opiskella ammatin sopivaksi katsomaltaan alalta.
Nykyisin on mahdollista valita lukiossa niin paljon aineita mihin keskittyy, että toisista tarvitaan vain yksi tai kaksi kurssia. Ainakin jos koulussa on tuntijako-kokeilu. Mafykebi suuntautuneet ei välttämättä opi historiasta juuri mitään ja humanistisista aineista kiinnostuneet ei tiedä kemiasta ja biologiasta juuri mitään.
Itsekään en ole mikään ässä historiassa ,mutta hämmästyin kun yliopistossa opiskeleva tyttäreni ei ollut koskaan kuullut Bastiljista ja sen valtauksesta mitään.
Niin, se paljonpuhuttu yleissivistys.
Cicero? Sehän on Elder Scrolls V: Skyrim -pelistä? Katsokaa nyt, kyllä yleissivestystä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla ole mahdollisuutta opiskella, vaikka niin väitetään. Niistä yliopisto-opiskelijoista (jotka viimein pääsevät sisään) yhä vieläkin suurimmalla osalla on akateemiset vanhemmat.
Köyhästä tai huonosti koulutetusta perheestä tulevalla lapsella, joka ehkä lisäksi asuu kaukana yliopistokaupungista, on aikamoisesti korkeampi kynnys yksinään raivata tiensä yliopiston porteille ja sieltä sisään. Kyllä siinä kilpailussa tarvitaan taustajoukkojen tukea, neuvoa ja kannustusta.
Jos taustat eivät osaa tukea ja neuvoa, kun eivät itse siitä mitään tiedä tai osaa, ei sinne pääse. Tai akateemista sivistystä taitamattomana ei koe olevansa mukavuusalueellaan, osaavansa toimia joukossa.
Köyhästä perhesstä tulevien oppimattomien vanhempien ei tarvitsisi kuin sanoa lapselleen jos tämä on hyvä koulussa hae yliopistoon. Kysy opinto ohjaajalta vaikka miten sinne pääsee ja kavereilta.
Alussa voi toki olla hieman ulkopuolinen olo, mutta yhtä hyvin opiskelijalla voi olla onnea ja hän tutustuu siellä hengenheimolaisiin. Itse kauhistuin nuorena yliopistossa sitä kuinka sivistymättömiä ja pintapuolisia monet opiskelijat olivat. Olin odottanut jotakin muuta. Muuten, mukavaa, kun on näin mielenkiintoinen ketju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedetään; sivistys on itsessään arvokasta. Mutta monen meistä täytyy hankkia myös se porvarillinen ammatti.
Näin on, nuoriso. Älkää opiskelko klassisia kieliä. Ryhtykää somevaikuttajiksi tai seksityöhön. Ei tarvitse käydä koulua, mutta saa paljon rahaa helposti.
Ala-arvoista.
Myös matematiikan tai luonnontieteiden osaaminen tai halu edes ymmärtää on luokattoman huonoa. Molemmat kuuluvat klassiseen sivistykseen ja ajatteluun.
Nykymenolla kaikki eivät osaa kohta enää edes kirjoittaa tai lukea suomen tai ruotsin kielellä. Puhuminen onnistuu jollain someänkytyksellä ja viestit ovat parin merkin mittaisia tuhahduksia.
Pitäisikö koulussa vaatia edes sen verran että jokainen oppii kirjoittamaan aineen, lukemaan kirjan ja laskemaan peruslaskutoimituksia?
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Minusta hän olisi kyllä mielenkiintoinen tuttavuus. Keskustelutyylikin voisi poiketa vähillä pennosillaan pröystäilevän öykkärin tyylistä.
Nyt saa rahaa helpommin, kuin pitkällä koulutuksella. Esittelee vaan itseään ala-arvoisilla sivustoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen opetussuunnitelma sisältää paljon latinaan verrattavaa vaatimusta - otetaan esimerkiksi vaikkapa pakotettu ruotsi!
Ruotsia ja latinaa ei kyllä voi rinnastaa. No, kieliä ovat molemmat, mutta eipä juuri muuten.
Mitä tarkoitat?
Suomella on takanaan pitkä historia Ruotsin itäisenä osana. Ruotsin kielen opiskelu on sitä taustaa vasten kyllä perusteltua. Ja latina, hm...Latina oli katolisella ajalla kirkon kieli ja kirkko taas sitoi Suomenkin osaksi Länsi-Eurooppaa, sen sivistystä ja aatemaailmaa. Kun Kustaa Vaasa määräsi Ruotsin uudeksi uskonnoksi prostestanttisen uskon, Suomi menetti sadoiksi vuosiksi yhteyden muihin Euroopan maihin. En osaa muotoilla tätä kovin hienosti. Ruotsi sijaitsee maantieteellisesti lähempänä Keski-Eurooppaa, joten heillä säilyi vahvempi yhteys sinne. Suomi jäi huomattavasti enemmän taustalle ja sivuun jo sijaintinsa takia, kun Euroopan maita yhdistänyt kirkkokunta häädettiin pois täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsin tilalla voisi olla vapaaehtoista latinaa niille, jotka ovat kiinnostuneita luonnontieteistä.
Jonkin aikaa sitten joissain itärajan kunnissa kokeiltiin tarjota pakkoruotsin sijalle vapaaehtoista venäjää koska tuolloin elinkeinoelämä toivoi rajan läheisyyteen venäjänkielisiä adpoja. Kokeilu haudattiin kaikessa hiljaisuudessa kunnuorisoa ei kiinnostanut....
Siihen on voinut vaikuttaa se, että venäjänkieliset maahan muuttaneet nuoret valitsivat sen yhdeksi kieleksi koulussa ja sehän on heidän äidinkielensä. Toki heidän piti osata suomea kohtalaisen hyvin pärjätäkseen kielissä, mutta onhan se asettanut oppilaat vähän kummalliseen asemaan keskenään.
Kyllä sivistystä vielä arvostetaan, mutta ei niin laajasti ja näkyvästi kuin joskus ennen. Laajasta sivistyksestä ja tietämyksestä on aina jotain hyötyä. Latina on varmasti hyödyksi, mutta ei välttämätön sivistykselle. Suomen kieli itsessään on hyvin ilmaisuvoimainen ja vivahteikas kieli. Kun edes sitä osattaisiin kunnolla.
Sivistykseen kuuluvaksi voi laskea melkoisen liudan asioita, mm. hyvät käytöstavat. Ne varsinkin on nykyään usein hukassa. Se on nähtävissä tässäkin keskustelussa muutamissa kommenteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?
Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.
Miksi?
Koska olin itse pitkään sellainen. Luin yliopistossa kirjallisuutta ja taideaineita, valmistuin maisteriksi asti huippuarvosanoin ja jatko-opintopaikka kohti väitöskirjaa oli varma. Sitten aloin miettiä, mitä haluan elämältäni. Haluanko kituutella surkeilla tuloilla ja kerjäämällä apurahaa sellaisten asioiden pyörittelyyn, jotka ovat selvästikin niin tärkeitä, että niiden parissa työskennelläkseen joutuu anelemaan laihaa, epävarmaa ja pätkittäistä apua ties miltä säätiöiltä, vai mennä oikeisiin töihin, joissa työn arvo on kiistaton ja korvaus maksetaan markkinalähtöisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan?
Vastausta ei tarvinnut pitkään miettiä. Lähdin vastavalmistuneena maisterina koulutusta vaatimattomiin hanttihommiin (koska turha koulutukseni ei pätevöittänyt mihinkään, millä olisi aitoa arvoa tai kysyntää), joista pikkuhiljaa olen ylennyt haastavampiin tehtäviin. Koen saavani työstäni ansaitsemani korvauksen ja työlläni olevan arvoa. Ei tarvitse kerjätä. Ja yhtäkään kauno- tai tietokirjaa en liioin ole avannut sen koommin, kun viimeisen kerran suljin yliopiston oven takanani.
Jos olet tyytyväinen tilanteeseesi, miksi halveksit niitä, jotka ovat valinneet toisin? Ei ole kiva, että urasi ei avautunut opintojen myötä, on ymmärrettävää, jos olet katkera siitä. Olen ikäni työskennellyt liike-elämässä ja esimiehinä ja kollegoina on ollut hyvinkin erilaisen koulutustaustan omaavia. Yksi oli opiskellut folkloristiikkaa, toinen historiaa. Hyvin pärjäsivät ja olivat monialaisia ihmisiä. Menestystä sinulle jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa.
Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?
Sitä ei voi täydellisesti kääntää, sillä cogito-verbille ei suomesta löydy täsmällistä vastinetta. Yleensä tuo käännetään "ajattelen, siis olen", mutta cogito sisältää sellaisia merkityksiä, joita suomen ajatella-verbiin ei sisälly. Lisäksi olla-verbi (sum) täytyy ymmärtää tässä eksistentiaalisessa merkityksessään.
Kiitos päivän nauruista! Kylläpä näet vaivaa omaa häntää nostaessasi.
Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?
Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.
Ei nyt sentään! Ainakin sitä arvostetaan enemmän kuin tahdonvastaista köyhyyttä.
Ja mitähän sillä latinan osaamisella sitten tekisi? Yhtä paljon kuin pakkoruotsilla..
Se että joku on vanhaa ei tee siitä sivistävää. Ihan yhtä lailla somen tunteminen ja osaaminen on tänä päivänä sivistystä. Tai esim medialukutaito.
Ajat muuttuu ja niin muuttuu se mikä on oikeasti tärkeää.