Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.

Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.

Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!

Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.

Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.

Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista. 

Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.

Tuntijakokeilussa mukana olevissa kouluissa osan niistä hömppä filosofiatn ja historian pakollisista kursseista voi korvata toisessa valintakorissa olevilla aineilla esim kemialla ja fysiikalla.

Filosofia on länsimaisen sivistyksen perusta. Ainoastaan ymmärtämätön kutsuu filosofiaa hömpäksi.

Historia on koko ihmissuvun tulevaisuuden kannalta mitä tärkein oppiaine. Jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei tajua nykyisyyttäkään.

Kemia ja fysiikka ovat syntyneet filosofiasta. Ne ovat erityisiä empiirisen tutkimuksen muotoja niiden kysymysten lähestymiseksi, joita kreikkalaisessa filosofiassa jo tarkasteltiin. Tämän käsittäminen vaatii tieteen historian tuntemista. Ja tieteesssä ja tieteellisessä ajattelussa tapahtuneiden muutosten käsittäminen on yhtäältä työläs ja vaikea juttu, toisaalta välttämätöntä, jotta tiede voisi edistyä (miten edistys ymmärretäänkin).

Kun aikanaan olin Englannissa koulussa, niin ainoat pakolliset aineet olivat englannin kieli ja filosofia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.

Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.

Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!

Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.

Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.

Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista. 

Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.

Tuntijakokeilussa mukana olevissa kouluissa osan niistä hömppä filosofiatn ja historian pakollisista kursseista voi korvata toisessa valintakorissa olevilla aineilla esim kemialla ja fysiikalla.

Historia on koko ihmissuvun tulevaisuuden kannalta mitä tärkein oppiaine. Jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei tajua nykyisyyttäkään.

.

Tai ei osaa oppia tehdyistä virheistä vaan umpitahvona tekee samat virheet aina uudestaan ja uudestaan

Tai juurikin se, ettei ole kyllin vahva sivistysosaaminen, jotta ymmärtäisi, kenen kirjoittamaa historiaa tässä lukee, mikä on ollut tuon historioitsijan / tekstin kirjoittajan ja kustantajan / tilaajan motivaatio. Kriittinen lukutaito, joka perustuu vahvaan osaamiseen ja asioiden taustojen tuntemukseen, puuttuu liian monelta nykyään. Suomen lasten historian oppikirjat tarkastettiin, "korjattiin" ja hyväksyttiin / hylättiin vielä pitkään 1900-luvulla Moskovassa. Katsopa vaikka 1970-luvun lopun koulun historian oppikirjoista, miten Talvisodan alku kerrotaan. "Suomi hyökkäsi ampumalla Mainilan laukaukset, Venäjän oli pakko puolustautua." Kuulostaa jotenkin ajankohtaiselta ja tutulta historiakirjoitukselta? Noita sitten taistolaiset ja muut lapset tavasivat ahkerasti, jotta opettaja päästäisi luokalta. Niin kauan istuit laiskanläksyssä, että osasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.

Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.

Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!

Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.

Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.

Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista. 

Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.

Tuntijakokeilussa mukana olevissa kouluissa osan niistä hömppä filosofiatn ja historian pakollisista kursseista voi korvata toisessa valintakorissa olevilla aineilla esim kemialla ja fysiikalla.

Filosofia on länsimaisen sivistyksen perusta. Ainoastaan ymmärtämätön kutsuu filosofiaa hömpäksi.

Historia on koko ihmissuvun tulevaisuuden kannalta mitä tärkein oppiaine. Jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei tajua nykyisyyttäkään.

Kemia ja fysiikka ovat syntyneet filosofiasta. Ne ovat erityisiä empiirisen tutkimuksen muotoja niiden kysymysten lähestymiseksi, joita kreikkalaisessa filosofiassa jo tarkasteltiin. Tämän käsittäminen vaatii tieteen historian tuntemista. Ja tieteesssä ja tieteellisessä ajattelussa tapahtuneiden muutosten käsittäminen on yhtäältä työläs ja vaikea juttu, toisaalta välttämätöntä, jotta tiede voisi edistyä (miten edistys ymmärretäänkin).

Kun aikanaan olin Englannissa koulussa, niin ainoat pakolliset aineet olivat englannin kieli ja filosofia. 

Näin on ollut joskus Suomessakin, kun oli vain se yksi yliopisto. Filosofia ja kielitaito pakollisena pohjana kaikkeen muuhun. Nyt on suunnilleen niin, että kaikkea muuta tarjotaan opiskelijoille paitsi filosofiaa, historiaa ja kielitaitoa. Työelämäkursseja on pakollisina nyky-yliopistossa ja puhe-ja kirjoitusopin opetus on supistettu yhteen opintopisteeseen, pakollisia työelämäkursseja on 15 opintopistettä perustutkinnossa. Saa kuulemma tehdä enemmänkin.

Hämmentävä ketju. Lukemattomia nykynuoria mollaavia viestejä ja niille sataa peukutuksia. 

Mikette muuten käy tätä keskuteua sillä latinalla? Ai niin, ettehän te osaa sitä itsekään.

Muutenkin on hassua ulista nykynuorten somen käytöstä, jos oma kommunikaatio rajoittuu parin lauseen viesteihin av- palstalla. 

Peruskoulussa luetaan historiaa ja lukiossa, eriasia ottaako kaikki kurssit vai pakollisen.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulussa luetaan historiaa ja lukiossa, eriasia ottaako kaikki kurssit vai pakollisen.

Mitättömän vähän se peruskoulun historia on. Eikö sieltä ole nykyisin poistettu koko esimoderni aikakin. Mahtaa olla metkaa matkustella jossain Välimerellä kun ei ymmärrä kulttuurista tuon taivaallista. 

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä ketju. Lukemattomia nykynuoria mollaavia viestejä ja niille sataa peukutuksia.

Tietyllä kieroutuneella tavalla tämä nykynuoriviha pitää osaltaan juuri yllä niitä vanhoja kunnianarvoisia kulttuuriperinteitä, sillä kuten kaikki antiikin historiaa oikeasti tuntevat tietävät, nykynuoriviha oli yleistä jo antiikissa – eivätkä ne sanankäänteet, joihin se verhottiin, eronneet mitenkään olennaisesti nykyisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.

Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?

Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.

Miksi?

Koska olin itse pitkään sellainen. Luin yliopistossa kirjallisuutta ja taideaineita, valmistuin maisteriksi asti huippuarvosanoin ja jatko-opintopaikka kohti väitöskirjaa oli varma. Sitten aloin miettiä, mitä haluan elämältäni. Haluanko kituutella surkeilla tuloilla ja kerjäämällä apurahaa sellaisten asioiden pyörittelyyn, jotka ovat selvästikin niin tärkeitä, että niiden parissa työskennelläkseen joutuu anelemaan laihaa, epävarmaa ja pätkittäistä apua ties miltä säätiöiltä, vai mennä oikeisiin töihin, joissa työn arvo on kiistaton ja korvaus maksetaan markkinalähtöisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan?

Vastausta ei tarvinnut pitkään miettiä. Lähdin vastavalmistuneena maisterina koulutusta vaatimattomiin hanttihommiin (koska turha koulutukseni ei pätevöittänyt mihinkään, millä olisi aitoa arvoa tai kysyntää), joista pikkuhiljaa olen ylennyt haastavampiin tehtäviin. Koen saavani työstäni ansaitsemani korvauksen ja työlläni olevan arvoa. Ei tarvitse kerjätä. Ja yhtäkään kauno- tai tietokirjaa en liioin ole avannut sen koommin, kun viimeisen kerran suljin yliopiston oven takanani.

Tämä oli hyvä kommentti.

Vanhan mallin sivistyksellä ei valitettavasti ole kauheasti käyttöä arkielämässä, ellet kuulu hyvin pieneen piiriin ihmisiä. Minkä tahansa tiedon ylläpitäminen on haasteellista, jos aika on rajoitettu.

Olen sivistystä painottaneesta kodista ja päädyin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta ja kieliä. Tein opintojeni ohessa hanttihommia ja ihastuin niiden järkevyyteen. Kävin läpi lainaamani kommentoijan kuvailemat ajatusprosessit: miksi taistelisin tietäni alalle, jossa minua ei oikeasti tarvita ja joka johtaa kilpailuun, köyhyyteen ja pätkätöihin? Vaihdoin ammatilliseen aikuiskoulutukseen, hankin perusduunin ja olen ollut onnellinen.

Yritän harrastaa sivistäviä asioita edelleen mutta todellisuudessa ihmisellä on hyvin vähän vapaa-aikaa työn ohessa. Työttömyysjaksoilla olen kylläkin ehtinyt opiskella avoimessa yliopistossa ja muutenkin toteuttaa tätä puolta itsestäni. En kuitenkaan ota enää erityistä painetta itseni sivistämisestä. Mitä siitä, jos jokin latinan fraasi unohtuu. Sanakirjan sijaan tartun johonkin hyvään, eskapistiseen romaaniin, jos lukuaikaa löytyy.

Eikö asioita voi ja kuulukin opiskella siksi, että on kiinnostunut ko. asioista? Miksi tämä ensimmäinen kirjoittaja sitten ylipäätään meni lukemaan tyhmää humanismia, jos ei lainkaan tajunnut, miksi sellaista opiskeli ja se tuntui aivan turhalta? Ja jätti ainakin kovan katkeruuden, joka ei ole vieläkään lakannut. 

Jos tuo tarina on totta, niin luulen, että hän ihastui siellä ihanaan humanistiin, mutta sai pakit.

Vierailija kirjoitti:

Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa. 

Eikö se olekaan coitus interruptus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Ennen tyhmyys, tietämättömyys ja elämän koulu eivät olleet ylpeilyn aiheita eivätkä apukoululaiset kerskuneet saavutuksillaan.

Näin kun on lukenut paljon 1800-1900-luvun vaihteen elämästä niin ei voi olla ajattelematta kuinka kulttuurisesti olemme nyt ohittaneet aallon huipun. Tuolloin ihmiset nuorista lähtien halusivat sivistää itseään ja oppia uutta. Nuoriso oikein kilpaili yleistiedoillaan, kävivät uusissa taidenäyttelyissä ja jotkut yrittivät livahtaa yliopiston luennoille salaa.

Aivan erimeno nykyään ja on ollut pitkään jo.

Se on tämä ihanne miten kaikkien pitäisi saada olla sellaisia kuin ovat. Että ei tarvitse yrittää parantaa itseään, sivistää. Sen kun lösöttää olla vaan ja sitä pitäisi arvostaa. Aivan järkyttävä ajatus. Ennen arvostettiin sitä, että ihmiset kilvoittelivat itsensä kanssa. Pyrittiin kouluttautumaan, sivistymään, oppimaan asioita, opeteltiin kieliä, musiikkia, käytiin museoissa. Nyt vaan lösötetään. 

Tämä. Elämässä pitää kehittyä.

Ei latinalla enää mitään tee, nykypäivän sivistys on Pythonia, C:tä ja Javaa. Kehitys kehittyy.

Mun mielestä on todella huolestuttavaa, että lukion yleissivistävä aspekti on muutettu matematiikan pakkotuputtamiseksi kaikille.

Jokaisella kansalaisella tulisi olla yleistiedot vähintään historiasta ja yhteiskuntaopista, niin että ymmärtää kuinka yhteiskunta toimii. Muuten olemme kohta pihalla kun jenkit.

Maailmassa, jossa porukat kampanjoivat litteän maan puolesta ja toisaalla vaahtoavat reptiliaaneista ei sivistyksellä paljoa juhlita.

Vierailija kirjoitti:

Ei latinalla enää mitään tee, nykypäivän sivistys on Pythonia, C:tä ja Javaa. Kehitys kehittyy.

Englanninkielen - tuon nykyajan lingua francan - sanastosta yli 30% tulee latinasta joko suoraan tai mutkan kautta, mutkana tavallisimmin normanniranska. Latina on siis tavallaan säilyttänyt asemansa kansainvälisen kaupan ja kommunikaation kielenä!

Ja sitäpaitsi suomalaiselle olisi ääntämyksen puolesta paljon helpompaa sanoa ajoneuvoaan tarkoittaen reilusti "carrus" kuin "khaar" tai "vehiculum" kuin "vehiikl" et ceterum ( etc. ).

Nykynuorison suosima englanninkieli on itseasiassa suurimmalta osaltaan rappiolatinaa germaanisin ja kelttiläisin maustein!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tässäpä tämä ongelman ydin tulikin. Kysymys ei ole päätettävästä asiasta. Missä ***kutin kohdassa ollaan menty niin metsään, että ihminen pitää "tietoon uskomista" noin vain henkilökohtaisesti päätettävissä olevana asiana?! Osaisiko joku vastata? Liittyykö tämä postmodernismin läpilyöntiin? Postmodernismi kun lyö koko kansan läpi, niin lopputulos on tämä?

Uskotko Ylen antamiin tietoihin Ukrainan sodasta? Oletan, että uskot, joten kysyn miksi? Mistä sinä todella tiedät, mitä Ukrainassa tapahtuu? Miten me yksittäiset ihmiset voimme olla varmoja, että länsimaiset mediat antavat totuudenmukaisen kuvan Ukrainan tilanteesta, mutta Venäjän mediat ovat valtion propagandakoneita, jotka antavat vääristyneen kuvan samasta tilanteesta?

Entä mitä tiedät ilmastonmuutoksesta? Jos et ole ilmastonmuutokseen erikoistunut tiedemies, niin sinäkin luotat jonkun auktoriteetin sanaan ilmastonmuutoksesta. Niitä auktoriteettejä voi olla useita ja kaikki sanovat samaa, mutta sinulla henkilökohtaisesti ei ole riittäviä tietoja tai taitoja arvioimaan tieteellisesti näiden auktoriteettien väitteitä. Joten kuten toi toinen kirjoittaja sanoi, olet loppupeleissä itse päättänyt pitää tiettyjä lähteitä luotettavina.

Tiedämme sen siitä, että faktojen tarkistus on journalismin tärkeimpiä periaatteita. Jos alat satuilemaan, potkut tulee. Venäjällä taas vankilaan joudut, jos kerrot totuuden. He levittävät valheita sitä paitsi aivan tietoisesti, eihän näitä voi mitenkään verrata, kun eivät ole edes samalla galaksilla.

Mitä ilmastonmuutokseen tulee niin googlaa tiede ja tieteellinen metodi. Kyllä pidän sitä hieman luotettavampana, kun jonkun amerikkalaisen öljy yhtiöiden rahoittaman think tankin levittämää roskaa.

🥱

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa, jossa porukat kampanjoivat litteän maan puolesta ja toisaalla vaahtoavat reptiliaaneista ei sivistyksellä paljoa juhlita.

Myös miljardit muslimit elävät edelleen "kiekkomaailmassa". Tästä syystä esimerkiksi kouluja kiellettiin Englannissa takavuosina viemästä oppilaita katsomaan auringonpimennystä - se kun ei sopinut heidän maailmankuvaansa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Ennen tyhmyys, tietämättömyys ja elämän koulu eivät olleet ylpeilyn aiheita eivätkä apukoululaiset kerskuneet saavutuksillaan.

Näin kun on lukenut paljon 1800-1900-luvun vaihteen elämästä niin ei voi olla ajattelematta kuinka kulttuurisesti olemme nyt ohittaneet aallon huipun. Tuolloin ihmiset nuorista lähtien halusivat sivistää itseään ja oppia uutta. Nuoriso oikein kilpaili yleistiedoillaan, kävivät uusissa taidenäyttelyissä ja jotkut yrittivät livahtaa yliopiston luennoille salaa.

Aivan erimeno nykyään ja on ollut pitkään jo.

Se on tämä ihanne miten kaikkien pitäisi saada olla sellaisia kuin ovat. Että ei tarvitse yrittää parantaa itseään, sivistää. Sen kun lösöttää olla vaan ja sitä pitäisi arvostaa. Aivan järkyttävä ajatus. Ennen arvostettiin sitä, että ihmiset kilvoittelivat itsensä kanssa. Pyrittiin kouluttautumaan, sivistymään, oppimaan asioita, opeteltiin kieliä, musiikkia, käytiin museoissa. Nyt vaan lösötetään. 

Tämä. Elämässä pitää kehittyä.

Niin pitää, mutta nykyisin on järkevämpää suunnata tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Eli kehittyä asioissa, joita tarvitaan tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei latinalla enää mitään tee, nykypäivän sivistys on Pythonia, C:tä ja Javaa. Kehitys kehittyy.

Englanninkielen - tuon nykyajan lingua francan - sanastosta yli 30% tulee latinasta joko suoraan tai mutkan kautta, mutkana tavallisimmin normanniranska. Latina on siis tavallaan säilyttänyt asemansa kansainvälisen kaupan ja kommunikaation kielenä!

Ja sitäpaitsi suomalaiselle olisi ääntämyksen puolesta paljon helpompaa sanoa ajoneuvoaan tarkoittaen reilusti "carrus" kuin "khaar" tai "vehiculum" kuin "vehiikl" et ceterum ( etc. ).

Nykynuorison suosima englanninkieli on itseasiassa suurimmalta osaltaan rappiolatinaa germaanisin ja kelttiläisin maustein!

Hoo ei äänny sanassa vehicle, ja ensimmäisen tavun e ääntyy ii-äänteenä [vii'ikl]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa, jossa porukat kampanjoivat litteän maan puolesta ja toisaalla vaahtoavat reptiliaaneista ei sivistyksellä paljoa juhlita.

Myös miljardit muslimit elävät edelleen "kiekkomaailmassa". Tästä syystä esimerkiksi kouluja kiellettiin Englannissa takavuosina viemästä oppilaita katsomaan auringonpimennystä - se kun ei sopinut heidän maailmankuvaansa!

Tähän olisi kiva saada jokin lähde. Kaikki "liian hyvin tiettyä maailmankuvaa hivelevä väite ollakseen totta" -varoitusmerkit ovat ilmassa.

Kuten hyvän yleissivistyksen haltijat tietävät, esim. persialainen matemaatikko Abu Rayhan al-Biruni laski maapallon säteen ja ympärysmitan – oikein – jo tuhat vuotta sitten.

https://thatsmaths.com/2021/06/10/al-biruni-and-the-size-of-the-earth/