Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofiaa lukioon pitäisikin lisätä reippaalla kädellä. Esimerkiksi tieteenfilosofiaa tulisi jokaisen opiskella, jotta yliopistoon saisi paremmat valmiudet lähteä tiedettä tekemään.
Mutta lukiohan on pilattu silläkin tavalla, että se ei ole enää valmennuskoulu yliopistoon. Nykyään lukiossa hengailee puolet sellaista porukkaa, jonka ei siellä pitäisi ollakaan. Sellaisia reppanoita, joita ei opiskelu kiinnosta ja jotka lähinnä häiriköivät. Jotka tulevat lukioon vain siksi, että jonnekin pitää mennä ja kaveritkin menivät tai vanhemmat toivoivat.
Niillä maakuntien lukioilla, joihin mennään kutosen todistuksilla ei kyllä ole mitään arvoa.
Lukion arvo riippuu siitä, millaisia opettajia siellä on ja miten opettajat onnistuvat opetus- ja kasvatustyössään. Lukion sijainti ei sinänsä kerro mitään. Jos kutosen kaverin ymmärrys lisääntyy lukiossa, niin lukiolla on kovasti arvoa. Jos yhdeksäisen kaveri ei tule lukiossa viisaammaksi, niin lukio on hänelle hyödytön.
Veikkaan, että lähivuosina suomalainen koulu näkee opettajien joukkopaon. Opettajien oltavat (palkka, työnkuva, olosuhteet, yleinen sivistyksen vastainen ilmapiiri) saavat opettajat hakeutumaan muille aloille tai heidät houkutellaan muualle töihin. Sairaanhoitajat ovat jo nyt siinä tilanteessa.
Tilalle sitten nettikursseja, etäkoulua, video-opetusta ja youtube-oppitunnteja. Naula suomalaisen koulun arkkuun ja hyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.
Tuntijakokeilussa mukana olevissa kouluissa osan niistä hömppä filosofiatn ja historian pakollisista kursseista voi korvata toisessa valintakorissa olevilla aineilla esim kemialla ja fysiikalla.
Filosofia on länsimaisen sivistyksen perusta. Ainoastaan ymmärtämätön kutsuu filosofiaa hömpäksi.
Historia on koko ihmissuvun tulevaisuuden kannalta mitä tärkein oppiaine. Jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei tajua nykyisyyttäkään.
Kemia ja fysiikka ovat syntyneet filosofiasta. Ne ovat erityisiä empiirisen tutkimuksen muotoja niiden kysymysten lähestymiseksi, joita kreikkalaisessa filosofiassa jo tarkasteltiin. Tämän käsittäminen vaatii tieteen historian tuntemista. Ja tieteesssä ja tieteellisessä ajattelussa tapahtuneiden muutosten käsittäminen on yhtäältä työläs ja vaikea juttu, toisaalta välttämätöntä, jotta tiede voisi edistyä (miten edistys ymmärretäänkin).
Kukas sun hännän nostaa ellet sinä itse. Ymmärrän ettet saa myönteistä palautetta ympäristöstä kun käyttäydyt ylimielisesti, puhut alentuvasti ja levität väärää tietoa. Siksi sinulle jää vain tämä palsta missä ulista omaa paremmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on muodikkaampaa ajaa nilkat paljaana balettitossuissa ja revityissä pillihousuissa halvalla sähköpotkulaudalla naama puhelimeen liimattuna kuulokkeet päässä samalla tuuli viheltää korvien välissä olevassa tuulitunnelissa.
Repesin...
Tämäkin ketju meni piloille.
Mutta voisi Suomessakin siis olla ihmisiä, joita kiinnostaisi ihan vain harrastusmielessä ( ei mikään "tutkinto" tähtäimessä) opiskella historiaa, filosofiaa, taidehistoriaa jne helposti saavutettavilla mutta laadukkailla kursseilla ja helposti lähestyttävällä tavalla opetettuna ( olisiko "kansanomaisesti pureskeltuna" suurinpiirtein oikein?).
Avoin yliopistokin saattaa tähän olla liian tutkintomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole edes ylioppilas mut mua on aina kiinnostaneet historia ja taiteet ja kyllä mä koen nykyilmapiirin köyhänä....tuntuu suorastaan että sivistymättömyydestä on tullut trendi.....
Ja osoitat kysymyksesi vauvapalstan yleisölle, millaisia vastauksia odotit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Ennen tyhmyys, tietämättömyys ja elämän koulu eivät olleet ylpeilyn aiheita eivätkä apukoululaiset kerskuneet saavutuksillaan.
Uskon, että sivistyksen arvo kokee renessanssin. Piankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että sivistyksen arvo kokee renessanssin. Piankin.
Toivottavasti. Paljon alemmas ei nykyihmisten sivistystaso enää voi mennä.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi koetaan älykkäänä sitä, kun joka osaa siteerata ja kommentoida jonkun kirjan sisältöä.
Kyllä suurin osa ihmisistä kykenee tähän. Mutta mitä hyötyä siitä on?
Toki haluaisin itsekin lukea kirjallisuutta ja vaikuttaa yllä mainitulla tavalla älykkäältä, mutta mun on saurasteluiden jälkeen pitänyt priorisoida muita asioita, eikä elämässä vaan ole aikaa tällaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt miksi koetaan älykkäänä sitä, kun joka osaa siteerata ja kommentoida jonkun kirjan sisältöä.
Kyllä suurin osa ihmisistä kykenee tähän. Mutta mitä hyötyä siitä on?Toki haluaisin itsekin lukea kirjallisuutta ja vaikuttaa yllä mainitulla tavalla älykkäältä, mutta mun on saurasteluiden jälkeen pitänyt priorisoida muita asioita, eikä elämässä vaan ole aikaa tällaiselle.
Niiden kirjojen sisällön tunteminen on osoitus sivistyneisyydestä ei älykkyydestä.
Ei tarvitse mennä noinkaan pitkälle kuin latinan opiskeluun.
Teatterikorkeakoulun oppilaat traumatisoituvat, jos heidän pitää lukea Shakespearea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei enää osata edes lukea, kaikki tapahtuu nettialustoiden koodi-ja palikkakielellä sekä samalla ihmiset kärsivät jatkuvasti enemmän puutteesta, sairauksista, eriarvoisuudesta, ilmastonmuutoksesta, ruokien lisäaineista, sodista, kontrollikoneistoista, väkivallasta, tehostuksesta ja muista arvotyhjiöistä, on todennäköisesti menetetty jopa kyky ymmärtää sivistyksen merkitys, tunnistaa, mitä sivistys on puhumattakaan, että nähtäisiin vaivaa sen eteen.
Ollaan vaan pahassa olossa ja tapellaan keskenään, kilpaillaan ja koitetaan haalia itselle kaikki mitä irtoaa.
"Ollaan vaan pahassa olossa ja tapellaan keskenään, kilpaillaan ja koitetaan haalia itselle kaikki mitä irtoaa."
Näin on ollut aina ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Ennen tyhmyys, tietämättömyys ja elämän koulu eivät olleet ylpeilyn aiheita eivätkä apukoululaiset kerskuneet saavutuksillaan.
Näin kun on lukenut paljon 1800-1900-luvun vaihteen elämästä niin ei voi olla ajattelematta kuinka kulttuurisesti olemme nyt ohittaneet aallon huipun. Tuolloin ihmiset nuorista lähtien halusivat sivistää itseään ja oppia uutta. Nuoriso oikein kilpaili yleistiedoillaan, kävivät uusissa taidenäyttelyissä ja jotkut yrittivät livahtaa yliopiston luennoille salaa.
Aivan erimeno nykyään ja on ollut pitkään jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Ennen tyhmyys, tietämättömyys ja elämän koulu eivät olleet ylpeilyn aiheita eivätkä apukoululaiset kerskuneet saavutuksillaan.
Näin kun on lukenut paljon 1800-1900-luvun vaihteen elämästä niin ei voi olla ajattelematta kuinka kulttuurisesti olemme nyt ohittaneet aallon huipun. Tuolloin ihmiset nuorista lähtien halusivat sivistää itseään ja oppia uutta. Nuoriso oikein kilpaili yleistiedoillaan, kävivät uusissa taidenäyttelyissä ja jotkut yrittivät livahtaa yliopiston luennoille salaa.
Aivan erimeno nykyään ja on ollut pitkään jo.
Se on tämä ihanne miten kaikkien pitäisi saada olla sellaisia kuin ovat. Että ei tarvitse yrittää parantaa itseään, sivistää. Sen kun lösöttää olla vaan ja sitä pitäisi arvostaa. Aivan järkyttävä ajatus. Ennen arvostettiin sitä, että ihmiset kilvoittelivat itsensä kanssa. Pyrittiin kouluttautumaan, sivistymään, oppimaan asioita, opeteltiin kieliä, musiikkia, käytiin museoissa. Nyt vaan lösötetään.
Ihmisen on vaikea arvostaa itselleen täysin tuntematonta asiaa. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistothan ovat jo parikymmentä vuotta olleet tutkintotehtaita.
Käteisen "fantastinen yliopistouudistus" vain kiihdytti kehitystä. Tohtoreita, maistereita ja dippinssejä valmistuu yhä enemmän ja nopeammin. Vaatimustasoa lasketaan koko ajan, jotta tutkintoja syntyy.
Jos ei tule riittävästi tutkintoja, ala lakkautetaan kiireesti. Tämän takia yliopistoissa opetusta antavien "tuloksentekoa" seurataan hyvin tarkasti. Jos opettamaltasi oppikurssilta eivät kaikki pääse läpi, päädyt nopeasti esimiehen käsittelyyn eli uhkailujen kohteeksi. Olet huono opettaja, oppikurssin sisältö ja järjestelyt ovat surkeat, suoritusvaatimukset ovat liian kovia jne. ja lopuksi saat kenkää!
Kriteeriksi on tuotu myös valmistuneiden työllisyys. Jos sen painoarvo on riittävä, sen pitäisi ehkäistä tutkintotehtailua.
Yliopisto-opintojen vaatimustaso oli tosin mielestäni omalla alallani aika vaatimaton jo viime vuosisadan lopulla. Suuri tekijä on tainnut olla yksinkertaisesti opiskelijamäärien kasvu. Heikolta ainekselta on paha vaatia paljoa.
Suomalaisten yliopistojen taso ei muutenkaan päätä huimaa. Lisäksi kaikki klassisen sivistyksen asiat on kuta kuinkin poistettu jo lukion oppisuunnitelmista.
Pari hassua filosofiankurssia opetussuunnitelmassa vielä kummittelee. Kaipa kokoomuslainen luolamies nekin pian haluaa poistaa. Tilalle vaikka yrittäjyyskasvatusta.
Tuntijakokeilussa mukana olevissa kouluissa osan niistä hömppä filosofiatn ja historian pakollisista kursseista voi korvata toisessa valintakorissa olevilla aineilla esim kemialla ja fysiikalla.
Historia on koko ihmissuvun tulevaisuuden kannalta mitä tärkein oppiaine. Jos ei ymmärrä menneisyyttä, ei tajua nykyisyyttäkään.
.
Tai ei osaa oppia tehdyistä virheistä vaan umpitahvona tekee samat virheet aina uudestaan ja uudestaan
Alue: Aihe vapaa
Veikkaan, että lähivuosina suomalainen koulu näkee opettajien joukkopaon. Opettajien oltavat (palkka, työnkuva, olosuhteet, yleinen sivistyksen vastainen ilmapiiri) saavat opettajat hakeutumaan muille aloille tai heidät houkutellaan muualle töihin. Sairaanhoitajat ovat jo nyt siinä tilanteessa.