Lue keskustelun säännöt.
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Romani ite domum.
Kieliopillisesti korrektisti sanottu, mutta miten se liittyy puheena oleviin asioihin?
Elokuvasta "Life of Brian" voi nähdä, miten klassista sivistystä eli latinan kieltä ajettiin ennen kovakalloisiin poikakoululaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Kun ajattelee hävityn sodan jälkeistä niukkuutta ja jälleenrakennus työtä niin aika outoa olisi ollut kohdentaa voimavaroja johonkinn huuhaahan . 90000 miestä kaatui, 200000 haavoittui, huomattavan osan bruttokansantuotteesta tuoneet alueet luovutettiin NLlle ja yli 400000 evakolle pitää järjestää elinmahdollusuudet . Osa maasta oli pommitettu, osa poltettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Kannattaa muistaa, että ensimmäinen kokonaan Suomenkielinen yliopisto perustettiin vasta 1920-luvulla Turkuun. Toki Turussa oli katedraalikoulu jo keskiajalla ja myöhemmin Akatemia, jonka Helsinki omi, mutta suomenkielisellä opetuksella on lyhyet perinteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Kun ajattelee hävityn sodan jälkeistä niukkuutta ja jälleenrakennus työtä niin aika outoa olisi ollut kohdentaa voimavaroja johonkinn huuhaahan . 90000 miestä kaatui, 200000 haavoittui, huomattavan osan bruttokansantuotteesta tuoneet alueet luovutettiin NLlle ja yli 400000 evakolle pitää järjestää elinmahdollusuudet . Osa maasta oli pommitettu, osa poltettu.
Tuota noin, Suomen tuhot jäivät aika pieniksi, jos verrataan esimerkiksi Puolan kärsimyksiin. Silti puolalainen koulutus ja kulttuurielämä on selvästi korkeammin klassisesti sivistynyttä kuin suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka EI arvosta?
Kokoomus ainakaan ei arvosta.
Sivistysporvareilla on vahva edustus ihan professorikunnassakin.
Sivistysporvareita ei enää olekaan. Mikään muu poliittinen ryhmittymä ei ole tuhonnut sivistyksellisiä arvoja siinä määrin kuin Kokoomus.
Ei porvareita kannata syyttää sivistyksen alasajosta, kyllä länsimaisen kulttuurin alasajon syylliset ovat ihan toisaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taiteen ja tieteen politisoituminen on nykyään pahempaa kuin taistolaisaikana. Alennustila kaikilla mittareilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Kun ajattelee hävityn sodan jälkeistä niukkuutta ja jälleenrakennus työtä niin aika outoa olisi ollut kohdentaa voimavaroja johonkinn huuhaahan . 90000 miestä kaatui, 200000 haavoittui, huomattavan osan bruttokansantuotteesta tuoneet alueet luovutettiin NLlle ja yli 400000 evakolle pitää järjestää elinmahdollusuudet . Osa maasta oli pommitettu, osa poltettu.
Tuota noin, Suomen tuhot jäivät aika pieniksi, jos verrataan esimerkiksi Puolan kärsimyksiin. Silti puolalainen koulutus ja kulttuurielämä on selvästi korkeammin klassisesti sivistynyttä kuin suomalainen.
Enpä kyllä sanoisi, että Puolassa klassinen sivistys voi sen erinomaisemmin kommunistien vallassaolessa 1945-1980. Siellä ei ollut edes sellaistakin vapautta kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Mitä vikaa kirpparivaatteissa on?
Onko jengi nykyään niin hemmoteltuja, ettei kelpaa vaatteet joita on joku muu joskus käyttänyt.
Voi miten tekopyhää tämän nykyajan nuoret ovat.
Ei kaikki asiat elämässä liity rahaan tms.
Kiertäisin kaukaa sinunlaiset ihmiset joille elämän merkitys on luulla olevansa jotain vaikka olet alinta kastia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka EI arvosta?
Kokoomus ainakaan ei arvosta.
Sivistysporvareilla on vahva edustus ihan professorikunnassakin.
Sivistysporvareita ei enää olekaan. Mikään muu poliittinen ryhmittymä ei ole tuhonnut sivistyksellisiä arvoja siinä määrin kuin Kokoomus.
Ei porvareita kannata syyttää sivistyksen alasajosta, kyllä länsimaisen kulttuurin alasajon syylliset ovat ihan toisaalla.
Puhe oli suomalaisen sivistyksen tuhoamisesta, ei länsimaisen kulttuurin alasajosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Kun ajattelee hävityn sodan jälkeistä niukkuutta ja jälleenrakennus työtä niin aika outoa olisi ollut kohdentaa voimavaroja johonkinn huuhaahan . 90000 miestä kaatui, 200000 haavoittui, huomattavan osan bruttokansantuotteesta tuoneet alueet luovutettiin NLlle ja yli 400000 evakolle pitää järjestää elinmahdollusuudet . Osa maasta oli pommitettu, osa poltettu.
Tuota noin, Suomen tuhot jäivät aika pieniksi, jos verrataan esimerkiksi Puolan kärsimyksiin. Silti puolalainen koulutus ja kulttuurielämä on selvästi korkeammin klassisesti sivistynyttä kuin suomalainen.
Enpä kyllä sanoisi, että Puolassa klassinen sivistys voi sen erinomaisemmin kommunistien vallassaolessa 1945-1980. Siellä ei ollut edes sellaistakin vapautta kuin Suomessa.
Mitä on klassinen sivistys?
Itse opiskelin vasta 90 -luvulla, mutta nautin siekailematta vapaan sivuaineopiskelun mukanaan tuomasta kylläisyydestä.
Latinaa, historiaa, filosofiaa ( metafysiikka ), taidehistoriaa, draamaa ja teatteria, folkloristiikkaa, mediakulttuuria etc..
Tämä saattaa kuulostaa jotenkin romantisoidulta ja idealismiin kallellaan päin olevalta kuvalta, mutta se ei lainkaan pidä paikkaansa.
Minusta oli vain älyttömän siistiä käyttää se opiskeluaika hyödykseni lukemalla mahdollisimman paljon.
Mutta sitten muutama ikävä huomio. Muutama ihminen keplotteli siellä menemään ennen googlen -kotiinrantautumista aika suorilla lainauksilla kirjallisista tehtävistä hyvillä arvosanoilla läpi.
Mitenköhän on nykyään? Aika törkeitä kopiointeja nähneeenä uskaltaisin väittää, että tämä on tabu, josta ei juuri uskalleta puhuta. Toinen on toki virkamiesruotsi.
Niin -itse opiskelin kirjallisuutta ja aivan erilaiseen työhön päädyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelin vasta 90 -luvulla, mutta nautin siekailematta vapaan sivuaineopiskelun mukanaan tuomasta kylläisyydestä.
Latinaa, historiaa, filosofiaa ( metafysiikka ), taidehistoriaa, draamaa ja teatteria, folkloristiikkaa, mediakulttuuria etc..
Tämä saattaa kuulostaa jotenkin romantisoidulta ja idealismiin kallellaan päin olevalta kuvalta, mutta se ei lainkaan pidä paikkaansa.
Minusta oli vain älyttömän siistiä käyttää se opiskeluaika hyödykseni lukemalla mahdollisimman paljon.
Tuohan kuulostaa hienolta!
Minä olen enemmän huolissani siitä, kuinka jo ihan yleistiedot ovat pahasti hakusessa etenkin nykyisillä alle 30-vuotiailla. Ei osata sijoittaa edes Tamperetta Suomen kartalle, ei tiedetä mitä yhteyttämisessä tapahtuu ja ei ymmärretä korkoa korolle -ilmiötä. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klassisen sivistyksen ja tietysti ihan humanististen tieteiden arvostus on todella säälittävän alhaalla. Nykyistä kovaa yhteiskuntaamme ohjaavat voitontavoittelu ja kovat luonnontieteet. Kaikki millä ei voi tehdä rahaa koetaan turhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen enemmän huolissani siitä, kuinka jo ihan yleistiedot ovat pahasti hakusessa etenkin nykyisillä alle 30-vuotiailla. Ei osata sijoittaa edes Tamperetta Suomen kartalle, ei tiedetä mitä yhteyttämisessä tapahtuu ja ei ymmärretä korkoa korolle -ilmiötä. Jne.
No se on kyllä totta.
Tässä ketjussa on kyllä enemmän keskusteltu , kuinka ihmisillä voi olla myös kiinnostusta opiskella noita klassisen sivistyksen aiheita .
Sivistysporvareilla on vahva edustus ihan professorikunnassakin.Sivistysporvareita ei enää olekaan. Mikään muu poliittinen ryhmittymä ei ole tuhonnut sivistyksellisiä arvoja siinä määrin kuin Kokoomus.
Sinun tapasi kääntää tämä asia suoraviivaiseksi puoluepolitiikaksi ei ainakaan laajakatseisuutta osoita. Käy tutkimassa vaikkapa oopperayleisön puoluekantoja, niin huomaat kyllä porvareiden olevan hyvin edustettuja.
Vierailija kirjoitti:
Klassisen sivistyksen ja tietysti ihan humanististen tieteiden arvostus on todella säälittävän alhaalla. Nykyistä kovaa yhteiskuntaamme ohjaavat voitontavoittelu ja kovat luonnontieteet. Kaikki millä ei voi tehdä rahaa koetaan turhaksi.
Kovissa luonnontieteissä on paljon asioita, joilla ei rahaa tehdä. Alkeishiukkasia ei paljon markkinaehtoisesti kiihdytellä. Tarvitset laajemman näkökulman, jos haluat ymmärtää ilmiön.
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelin vasta 90 -luvulla, mutta nautin siekailematta vapaan sivuaineopiskelun mukanaan tuomasta kylläisyydestä.
Latinaa, historiaa, filosofiaa ( metafysiikka ), taidehistoriaa, draamaa ja teatteria, folkloristiikkaa, mediakulttuuria etc..
Tämä saattaa kuulostaa jotenkin romantisoidulta ja idealismiin kallellaan päin olevalta kuvalta, mutta se ei lainkaan pidä paikkaansa.
Minusta oli vain älyttömän siistiä käyttää se opiskeluaika hyödykseni lukemalla mahdollisimman paljon.
Mutta sitten muutama ikävä huomio. Muutama ihminen keplotteli siellä menemään ennen googlen -kotiinrantautumista aika suorilla lainauksilla kirjallisista tehtävistä hyvillä arvosanoilla läpi.
Mitenköhän on nykyään? Aika törkeitä kopiointeja nähneeenä uskaltaisin väittää, että tämä on tabu, josta ei juuri uskalleta puhuta. Toinen on toki virkamiesruotsi.
Niin -itse opiskelin kirjallisuutta ja aivan erilaiseen työhön päädyin.
Nykyisin ,jopa harjoitustyöt ajetaan läpi ohjelmasta, joka havaitsee plagioinnin ja laskee tekstin plagiointi-prosentin. Plagioinniksi lasketaan myös se, että luettelee kemian harjoitustyössä jaksollisen järjestelmän tiettyyn ryhmään kuuluvat alkuaineet järjestyksessä. Mikä nyt on aivan naurettavaa. Tietystä prosenttimäärästä plagiointia arvosana alenee tietyn verran ja me käki ylittää tietyn määrän suoritus hylätään.
Vierailija kirjoitti:
Klassisen sivistyksen ja tietysti ihan humanististen tieteiden arvostus on todella säälittävän alhaalla. Nykyistä kovaa yhteiskuntaamme ohjaavat voitontavoittelu ja kovat luonnontieteet. Kaikki millä ei voi tehdä rahaa koetaan turhaksi.
Kun joudutaan elättämään niinkin suuri määrä joutilasta väkeä kotiinsa kattoon syljeksimässä kun nykyisin tehdään ,niin kaikki nämä sosiaali ja terveydenhuoltokulut on suoraan pois muusta hyödyllisemmästä esim. koulutuksesta ja tutkimuksesta. Rahaa ei tule yhteiskuntaan taikasrinästä.
Ikävä kyllä ilmaisia aterioita ei ole. Eli opetus maksaa, opiskelu maksaa ja sitten vielä pitäisi olla näille koulutetuille työtilaisuuksia, joilla elättää itsensä. Kyllähän tämä vahvasti ohjaa sitä mitä kannattaa opiskella.