Lue keskustelun säännöt.
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Ei koska palstalaisten mielestä se liittyy käsienheiluttelutieteisiin, jotka eivät ole oikeita tieteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Ei tarvitse lukea kuin mm. Pentti Linkolaa ja voi huomata, että hänen ikäluokkansa yliopistojen liepeillä kasvaneet ihmiset olivat vielä vahvasti klassisesti sivistyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Yliopistotasoinen latinismi asiaankuuluvine sivuaineineen kuuluu aika harvojen yleissivistykseen, ihan jo siitä syystä, että useimpien meistä on täytynyt hankkia sivistyksen ohella myös porvarillinen ammatti.
Se kuuluu parhaimpien koulutukseen.
Aika kapea on parhaimpien kärki sitten. Pitkän latinan on kirjoittanut vuosittain alle kymmenen ylioppilaskokelasta, eikä yliopistollisiakaan aloituspaikkoja taida sen enempää olla. Jyväskylästähän latina jo lopetettiin.
Kokoomuksen "fantastinen" yliopistouudistus todella merkitsi sivistysyliopiston tuhoa. Yliopisto ei ole enää yliopisto, mikäli filosofian ja latinan kaltaisia sivistysaloja ruvetaan ajamaan alas ja laittamaan tilalle jotain pelitutkimusta tai kauppatiedettä. Kuitenkin esimerkiksi Cambridgessa ja Oxfordissa klassiset kielet voivat hyvin. Samoin Harvardissa - ja muissakin sivistysyliopistoissa.
Suomalainen koulu ja yliopisto ovat surkeassa jamassa, ja suunta on vielä alemmas.
Usalla ja UK lla on myös varaa ylläpitää kaikenmoista sellaista "turhaa" opetusta ja tutkimusta , mihin Suomella ei ole varaa. Yliopistot joutuvat keräilemään ison osan rahoituksestaan itse, joten sellaista tehdään, mitä joku on valmis tukemaan.
Tuo on juuri sitä sivistyksen alasajoa.
Sivistystä ei pidetä missään arvossa.
Ei ole henkisiä arvoja. Vain raha. Suomessa arvo on vain materialla. Kommunismi on nimenomaan materialistinen aate.
Onko Maslowin tarvehierarkia tuttu? Suomi on ollut köyhä kehitysmaa viime vuosisadan alkupuolelle saakka ja vielä sata vuotta sitten osa ihmisistä asui ikkunattomissa maakuopissa. Kun näistä lähtökohdista lähdetään kulttuuria ja sivistystä rakentamaan niin siitä tulee erinäköisiä kuin vauraammissa oloissa.
Juuri hehkutin eräässä viestissäni sitä, että Suomessa alkoi sivistys ja kulttuuri kukoistaa ennen sotia. Tarkoitin tällä nimenomaan 1800-luvun loppua ja jatkumista toiseen maailmansotaan asti kunnes sen jälkeen lähes kaikki henkinen sivistys tyssäsi Suomessa. Joitakin sinnikkäitä yksilöitä jäi jäljelle.
Puhun ajasta, jota täällä nimitetään suomalaisen taiteen kultakaudeksi.
Viittaan siihen, että Suomessa alkoi syntyä ja vaikuttaa uskomattoman paljon neroja esim. taiteen alalla.
Asia kiinnittää siksi huomiota, koska heidän teoksensa kestävät kansainvälisen vertailun. Mitä tapahtui suomalaisille sodan jälkeen? Suomi oli kokonaan eri maa ennen sotia ja sodan jälkeen.
Kiitos sinulle joka näitä viestejä kirjoitat tänne, pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoisia näkökulmia. Monesti juuri vedotaan siihen, että Suomi oli pitkään (toiseen maailmansotaan asti ja vähän jälkeenkin) köyhä maa, jossa ihmiset näkivät nälkää ja harjoittivat vain maataloutta. Silti täällä on taide kukoistanut monellakin osa-alueella nimenomaan ennen sotia. Vielä 2. ms aikaankin kirjoitettiin upeita kirjoja.
Kyllä nykytaiteilijoissa ja -ajattelijoissakin helmiä on, mutta varsinaisesta kulttuurin kukoistamisesta ei ole voitu vuosikymmeniin puhua.
Maslowin tarvehierarkiaa muuten on kritisoitu aivan viime aikoinakin hyvin paljon.
Suomalainen kulttuuri on kovin kovin pienellä liekillä.
Muistetaan nyt, että kulttuurihistoriaa ei voinut ennen 1970-lukua Suomessa edes varsinaisesti opiskella yliopistossa! Mielestäni tämä kertoo jo yksinään aika paljon siitä, millaiset prioriteetit suomalaisessa yhteiskunnassa on.
Uskomatonta ja suorastaan häpeällistä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi), latinaa (pitkä latina) ja englantia (pitkä myös). Tämän lisäksi suomeksi äidinkieli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettuna ja titeysti pitlän oppimäärän matematiikka. Tuollainen kombinaatio taitaisi olla jopa mahdollinen, mutta varmaankin vain Helsingin kantakauoungissa (onnistuisikohan SYK:n ulkopuolella). Tuollainen vaatisi aika pitkälle syntymistä oikeaan perheeseen.
Tämän lisäksi klassinen sivistys vaatisi ehdottomasti laajaa historian ja luonnontieteiden titämystä, pitkälle menevää etikettikoulutusta (kursailueteiketti, ruokailu/viinien nauttiminen, oikeiden aterimien käyttö ja pukeutuminen).
Olen melko varma, että edellä mainittuja ihmisiä on, mutta ei näitä klassisesti sivistyneitä suomalaisia ole kovin montaa.
Hetkinen. Mitä on klassinen sivistys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Filosofian kuuluisin lausahdus: "Cogito, ergo sum", eikä Suomessa kukaan osaa edes sitä kääntää Suomen kielelle järkevässä muodossa.
Miten tämä ajatus sitten kääntyy järkevässä muodossa?
Sana Cogito viittaa ymmärrykseen eli kognitioon, ei ajatuksiin. Ei ylipäänsäkään voi ajatella ajatuksia, voi toki ajatella ajattelemista, mutta itse ajatuksiin ihmisellä ei ole vapaa tahtoa, vaan aivot tuottavat niin tahdonvastaisestikin, viime kädessä.
"Ajattelen - siis olen" on puhdasta höpinää, ja loogisesti ristiriitainen. Ajatteleminen on tekemistä, eikä ihminen voi olla kuin kuollut kivi, ihmisen on aina tehtävä jotain: Hengitettävä, syötävä jne. Puhdas oleminen on ihmisen kohdalla filosofinen mahdottomuus.
"Cogito, ergo sum" tarkoittaa suomeksi "Ymmärrän, että olen olemassa". Mutta tätä eivät Suomen oppineet ole koskaan oppineet.
Kun juttelen suomalaisen oppineen kanssa, niin todellakin tiedän, että en elä. No, olen toki nero, myönnettäköön, mutta vaatimaton nero: En kehu itseäni lainkaan, haukun vain toisia ihmisiä pölvästeiksi.
Sitten joku idiootti sanoo, että eihän nerojakaan ole olemassa ...
En jaksanut lukea lukioälykkötason tekstiä paria riviä enempää.
Siinäpä se nykyajan ongelma. TL/DR ja mitään ei tajuta, mutta tuota soi ja ulina käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi), latinaa (pitkä latina) ja englantia (pitkä myös). Tämän lisäksi suomeksi äidinkieli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettuna ja titeysti pitlän oppimäärän matematiikka. Tuollainen kombinaatio taitaisi olla jopa mahdollinen, mutta varmaankin vain Helsingin kantakauoungissa (onnistuisikohan SYK:n ulkopuolella). Tuollainen vaatisi aika pitkälle syntymistä oikeaan perheeseen.
Tämän lisäksi klassinen sivistys vaatisi ehdottomasti laajaa historian ja luonnontieteiden titämystä, pitkälle menevää etikettikoulutusta (kursailueteiketti, ruokailu/viinien nauttiminen, oikeiden aterimien käyttö ja pukeutuminen).
Olen melko varma, että edellä mainittuja ihmisiä on, mutta ei näitä klassisesti sivistyneitä suomalaisia ole kovin montaa.
Hetkinen. Mitä on klassinen sivistys?
No vaikkapa se , mitä Oxfordissa opetetaan.
Ei ole mitään "suomalaista klassista sivistystä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi), latinaa (pitkä latina) ja englantia (pitkä myös). Tämän lisäksi suomeksi äidinkieli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettuna ja titeysti pitlän oppimäärän matematiikka. Tuollainen kombinaatio taitaisi olla jopa mahdollinen, mutta varmaankin vain Helsingin kantakauoungissa (onnistuisikohan SYK:n ulkopuolella). Tuollainen vaatisi aika pitkälle syntymistä oikeaan perheeseen.
Tämän lisäksi klassinen sivistys vaatisi ehdottomasti laajaa historian ja luonnontieteiden titämystä, pitkälle menevää etikettikoulutusta (kursailueteiketti, ruokailu/viinien nauttiminen, oikeiden aterimien käyttö ja pukeutuminen).
Olen melko varma, että edellä mainittuja ihmisiä on, mutta ei näitä klassisesti sivistyneitä suomalaisia ole kovin montaa.
Hetkinen. Mitä on klassinen sivistys?
No vaikkapa se , mitä Oxfordissa opetetaan.
Ei ole mitään "suomalaista klassista sivistystä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi), latinaa (pitkä latina) ja englantia (pitkä myös). Tämän lisäksi suomeksi äidinkieli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettuna ja titeysti pitlän oppimäärän matematiikka. Tuollainen kombinaatio taitaisi olla jopa mahdollinen, mutta varmaankin vain Helsingin kantakauoungissa (onnistuisikohan SYK:n ulkopuolella). Tuollainen vaatisi aika pitkälle syntymistä oikeaan perheeseen.
Tämän lisäksi klassinen sivistys vaatisi ehdottomasti laajaa historian ja luonnontieteiden titämystä, pitkälle menevää etikettikoulutusta (kursailueteiketti, ruokailu/viinien nauttiminen, oikeiden aterimien käyttö ja pukeutuminen).
Olen melko varma, että edellä mainittuja ihmisiä on, mutta ei näitä klassisesti sivistyneitä suomalaisia ole kovin montaa.
Hetkinen. Mitä on klassinen sivistys?
No vaikkapa se , mitä Oxfordissa opetetaan.
Ei ole mitään "suomalaista klassista sivistystä".
Niin. Siis mitä klassinen sivistys tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka EI arvosta?
Kokoomus ainakaan ei arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi), latinaa (pitkä latina) ja englantia (pitkä myös). Tämän lisäksi suomeksi äidinkieli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettuna ja titeysti pitlän oppimäärän matematiikka. Tuollainen kombinaatio taitaisi olla jopa mahdollinen, mutta varmaankin vain Helsingin kantakauoungissa (onnistuisikohan SYK:n ulkopuolella). Tuollainen vaatisi aika pitkälle syntymistä oikeaan perheeseen.
Tämän lisäksi klassinen sivistys vaatisi ehdottomasti laajaa historian ja luonnontieteiden titämystä, pitkälle menevää etikettikoulutusta (kursailueteiketti, ruokailu/viinien nauttiminen, oikeiden aterimien käyttö ja pukeutuminen).
Olen melko varma, että edellä mainittuja ihmisiä on, mutta ei näitä klassisesti sivistyneitä suomalaisia ole kovin montaa.
Ei vaadi ruotsin osaamista. Lisäksi laaja kirjallisuuden tuntemus. Eri maiden tärkeimmät teokset. Muutenkin kulttuurin ja taiteen tuntemus ovat aivan keskiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka EI arvosta?
Kokoomus ainakaan ei arvosta.
Sivistysporvareilla on vahva edustus ihan professorikunnassakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sofi Oksanen on tätä koko ajan nätisti yrittänyt sanoa suomalaisille, mutta se ei vaan mene ihmisille jakeluun.
Ihanaa, että joku mainitsi juuri Sofi Oksasen tässä keskustelussa. Sivistynyt ja älykäs nainen. Suomi ja ylipäänsä maailma (ihmisten yhteiskunta) tarvitsee ajattelijoita, ei pelkkiä konkreettisia tekijöitä heitäkään väheksymättä toki.
Sofi puhuu realistista järkipuhetta, mitä meidän pitäisi oppia, mutta se menee kuuroille korville. Tämä sana ei varmaan kiinnosta ketään, mutta juuri suomettumista tarkoitan. Se on liian kesy sana. On täällä muitakin sivistyneitä ihmisiä ja jäkipuheen puhujia, mutta heitä ei koskaan haastatella. Syynä lienee se, että historian painolastin takia melkein kaikki asiat on politisoitu Suomessa. Juuri noin on neukuissa, kiinassa jne.
Siinä vaiheessa kun jokin poliittinen aate/aatteet pääsevät määräämään kaikkea, saamme sanoa hyvästit sivistykselle.
Kyllä, Oksanen on nimenomaan erikoistunut valtarakenteisiin, osaa niistä kertoa asiantuntevasti suurellekin yleisölle. Harmi, ettei suurta osaa suomalaisista siltikään kiinnosta kuunnella/lukea. Ehkä siksi, kun kyseessä on kirjailija (ja nainen) eikä yritysjohtaja (ja mies).
itse en kyllä arvosta näitä mutu-taiteilijouta pätkääkään. Teoksista on toki saanut palkintoja - mutta ainoastaan ajankohtaisuuden, ei kirjallisten ansioiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Romani ite domum.
Kieliopillisesti korrektisti sanottu, mutta miten se liittyy puheena oleviin asioihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi)
Tämä näkemys lähentelee rasismia suomalaisia kohtaan. Hyvin epäsivistynyt näkemus siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa klassista sivistystä olisi osata sujuvasti (melkein natiivisti siis) ruotsia (min. A ruotsi), latinaa (pitkä latina) ja englantia (pitkä myös). Tämän lisäksi suomeksi äidinkieli ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettuna ja titeysti pitlän oppimäärän matematiikka. Tuollainen kombinaatio taitaisi olla jopa mahdollinen, mutta varmaankin vain Helsingin kantakauoungissa (onnistuisikohan SYK:n ulkopuolella). Tuollainen vaatisi aika pitkälle syntymistä oikeaan perheeseen.
Tämän lisäksi klassinen sivistys vaatisi ehdottomasti laajaa historian ja luonnontieteiden titämystä, pitkälle menevää etikettikoulutusta (kursailueteiketti, ruokailu/viinien nauttiminen, oikeiden aterimien käyttö ja pukeutuminen).
Olen melko varma, että edellä mainittuja ihmisiä on, mutta ei näitä klassisesti sivistyneitä suomalaisia ole kovin montaa.
Ei vaadi ruotsin osaamista. Lisäksi laaja kirjallisuuden tuntemus. Eri maiden tärkeimmät teokset. Muutenkin kulttuurin ja taiteen tuntemus ovat aivan keskiössä.
Klassiseen sivistykseen katsotaan liittyvän perusteet eurooppalaisen sivilisaation muotoutumiselle. Taide ja myytit, jotka antavat pohjan koko eurooppalaisen taiteen ymmärrykselle, laillisuuskäsitykset, jotka ovat pohja länsimaiselle oikeudelle, politiikan ymmärrys, demokratia syntyi antiikissa. Samoin kristinusko yhtenä uskontona klassisessa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka EI arvosta?
Kokoomus ainakaan ei arvosta.
Sivistysporvareilla on vahva edustus ihan professorikunnassakin.
Sivistysporvareita ei enää olekaan. Mikään muu poliittinen ryhmittymä ei ole tuhonnut sivistyksellisiä arvoja siinä määrin kuin Kokoomus.
Äkkiseltään tuntuu, että syy voisi olla historian painolasti.