Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oliko työelämä oikeasti leppoisampaa esim 80-luvulla, vai onko se nostalgiaharha?
Olen mietiskellyt, että oliko se työ tosiaan silloin leppoisampaa, kuten väitetään? Että onko tosiaan niin, että nykyään työelämä on kovempaa. Oliko silloin sairaanhoitajilla helpompaa? Oliko silloin toimistotyöntekijöillä helpompaa? Entäpä teollisuudessa? Jne.
Onko tämä siis totta vai jonkinlainen nostalgiaharha, jota ajan kuluminen vääristää. En itse kommentoi puoleen enkä toiseen, kiinnostaa kuulla niiltä joilla on kokemusta.
Kommentit (1045)
Ennen pystyi ihan normaalisti puhumaan työkavereiden kanssa suomea, nyt ei enää matalapalkka-aloilla ole tätäkään mahdollisuutta, jossain paikoissa edes englantia ei ymmärretä, joten ei ole ketään kenen kanssa puhuisi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oli. Etenkin kesäaikaan.
Vedettiin mm. punkkua lounaalla.
Espoosta saatettiin ajaan Katajanokalle lounaalle kun siellä oli hyvät safkat eräässä ravintolassa!
Keskellä päivää käytiin pelaamassa kössiä.
Joka viikko työajalla fudista ja sen jälkeen pääkonttuurin saunaosastolle syömään smörgåseja ja juomaan Lapin Kultaa ja uimaan firman uima-altaassa.
Se oli aikaa se. No sitten tuli lama 90-luvun alussa ja ökyily loppui lähes joka paikasta.Näyttää siltä, että olit valtion virassa!!
Nimenomaan yksityisillä firmoilla oli yllä olevia etuja 1980-luvun hypevuosina.
Pihan lapset saivat 80-luvulla käydä vanhempien työpaikan sauna/uima-allas osastolla ja siellä vietettiin porukalla lähes jokainen lapsuuden tiistai ja perjantai, tuolla myös vuokrat olivat super pienet ja valtavasti tällaisia työpaikkaetuja.
Enää ei taida duunaritasolla mitään tällaista olla, en ole ainakaan kuullut tai nähnyt missään.
Ennen töitä sai kun kysyi "pääsenks töihin" ja pomo vastasi "juu, alota maanantaina klo 8"
Nykyään pitää tehdä temppuja, hyppiä voltteja, brändätä, markkinoida, päivittää, somettaa, verkostoitua, tehdä videoita, kouluttautua, analysoida, reflektoida, voimaantua, tarkistella vahvuuksiaan, tehdä hissipuheita, keksiä näppäriä vastauksia idioottimaisiin kyselyihin yms yms yms. ja silti ei kelpaa mihinkään.
Siivottiin ruotsinlaivalla, hyvä kokopäivä palkka, leppoisa työ, eikä mitään urakkaa, kaikki samat edut kuin kaikilla muillakin työntekijöillä, sai viinat-tupakat-ruoat ym henkilökuntahintaan joka oli jotain 50% tax free hintaja vähemmän, lisäksi oli kaikki saunat, uima-altaat, videohuoneet, henk.kunnan ruokala ym vapaasti käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan se.
työnhakukin oli paljon mutkattomampaa, A4 paperi ja haastattelu, ei mitään CV-sulkeisia eikä psykologisia huuhaa-testejä.Saattaa näyttää mutkattomalta, jos ei itse ole elänyt sitä aikaa.
Politiikka ja nepotismi ratkaisivat monen työpaikan, jos tältä pohjalta ei sopivaa löytynyt, niin sitten haettiin ylipätevää ainakin virkoihin.
Mä olen hänen kanssa samaa mieltä ja olen elänyt silloin. Sain työpaikan helposti.
Vierailija kirjoitti:
Siivottiin ruotsinlaivalla, hyvä kokopäivä palkka, leppoisa työ, eikä mitään urakkaa, kaikki samat edut kuin kaikilla muillakin työntekijöillä, sai viinat-tupakat-ruoat ym henkilökuntahintaan joka oli jotain 50% tax free hintaja vähemmän, lisäksi oli kaikki saunat, uima-altaat, videohuoneet, henk.kunnan ruokala ym vapaasti käytössä.
tällaisia kun olisi niin kukaan ei varmaan istuisi kotona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaat kuuntelivat ja kunnioittivat opettajaa, aivan kuten muitakin aikuisia.
Muutama vuosi sitten vaihdoin vielä alaa ennen eläkepäiviä, ei enää kestä noita gettojen kasvatteja.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat kuuntelivat ja kunnioittivat opettajaa, aivan kuten muitakin aikuisia.
....
Kyllä suurin osa oppilaista. Ei kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta esimiehet saattoivat simputtaa, seksismi oli yleistä ja vaatimus tasa-arvosta uutta. Ihan mitä tahansa saattoi sanoa nuorelle tytölle, siis ihan mitä tahansa. Jossain osastolla roikkui nakutytöt seinillä ja yleinen hörskiyskilpailu keskeyttintyöt jos nuori ja nätti meni huoneeseen. Pomon neuvo oli että sanontakas ja kasvata paksumpi nahka.
Työn seurantaa oli vähemmän koska siihen ei ollut välineitä. Ne jotkanpystyivät saattoivat lusmuilla ja varsinkin johtoportaassa ryypättiin paljon asiakkaitten kanssa. Ei enää yhtö kovasyi kuin 70-luvulla, mutta vichy ruokajuoma asiakaslounaalla yleistyi vasta 90-luvulla.
Oli varhaiskasvatuksessa ainakin.
Silloinkin jo tehtiin vasut ja kaikenmaailman kirjallisia hommia, mutta 90 luvulla tuli tulosvaatimukset.
80 luvulla saatiin aina sijainen jopa lomille, pienten ryhmässä oli 12 lasta. Nykyään voi olla jopa 17-18 aina kun joku täyttää 3v niin voidaan ottaa lisää lapsia. Sijaisia ei saada, lomat hyväksytään viimetipassa.
Neuvolalta, puheterapiasta, perheneuvolasta jne. supistetaan ja tehtävät sysätään varhaiskasvatukseen
Siivous ulkoistettu ilaksi ja pyykit, päiväsiivous ja muut pienet huoltohommat tekee lastenhoitajat oman työn lomassa.
Jne..... Jne....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on muuttunut? Yhä enemmän on tulostavoitteita, numeroilla johtamista, neoliberalismia.
Ollaanko menty parempaan suuntaan? Onko hyvinvointi lisääntynyt? Onko sairaslomat, eläkkeet masennuksen yms vuoksi vähentyneet? Voiko nuoriso paremmin? Hoidetaanko vanhukset paremmin? Saako tk:ssa ja sairaalassa paremmin hoitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli leppoisempaa.
Perustele, vertaile. Millä tavalla?
Esim. hoitoalalla oli enemmän hoitajia töissä. Äitini jäi eläkkeelle hoitoalalta 5 vuotta sitten.
Olihan vielä 2000-luvun alussakin leppoisempaa. Esim. mä olin silloin siivoojana, ja alueiden mitoitukset olivat inhimilliset verrattuna siihen, mitä oon nykytilanteesta lukenut.
Minulla on eri kokemus. 80-luvulks ei ollut henkilönostimia ja muitakaan apuvälineitä. Osastot isoja ja vähän henkilökuntaa. Eli jokainen nostettiin aamulla käsin pyörätuoliin, päivällä takaisin päivälevolle ja sieltä taas ylös. Lisäksi osastollamme ei ollut pesupaareja vaan kylpyammeen. Huonot vaipat, joten 21 asukasta pestiin joka aamu kylpyammeessa. 3 aamuvuorossa. Eli aamulla jokainen asukas kannettiin kylppäriin, ammeeseen, pesu. Sieltä nosti pois ja pukeminen. Vaipat niin huonoja, että kahden tunnin päästä vaihdoin kaikki vaatteet.
Se oli todella fyysistä repimistä ja hiki valuu ja kiire oli koko ajan.
Nykyään henkilönostimet, kunnon kylppärit, muut apuvälineet ja yhdellä hoitajalla vähemmän asukkaita hoidettavana.
Verrattuna 80-lukuun työ on jopa leppoisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei itselläni ollut ainakaan leppoisaa, mutta työ otettiin työnä ja elääkseen sitä oli tehtävä. Työn ei oletettukaan olevan mukavaa vaan sitä vaan teki valittamatta. Olin ainoa palkanlaskija tehtaassa jossa henkilöstöä n. 300.
80 luvun alussa vielä palkat laskettiin ilman tietokonetta. Tuntipalkkalaisilla kahden viikon välein palkanmaksu. 3 päivää aikaa tilin laskuun. Tuntikirjurit teki koonnin päivittäisistä tuntilapuista, jotka toimittivat laskentaan. Palkanlaskija laski bruttopalkan, katsoi verotuskirjasta veron, laski paljonko menee Ay-maksua, mahdollisia muita vähennyksiä, laski nettopalkan palkkakortille. Sitten palkka kortilta nämä tiedot kirjoitettiin palkka listaan josta jäljennöksenä tuli saajalle tilinauha. Jokaisen nettopalkasta kirjoitettiin pankkisiirtolomake johon tietenkin piti kirjoittaa henkilön nimi, tilinumero, summa. Kaikki piti olla oikein ja täsmätä. Pankkisiirrot vietiin pankkiin. Kuukausipalkkalaiset sai palkan kerran kuukaudessa. Väliaikana lopputilin laskua, uusien henkilöiden kirjaamista, sairauspäivärahan hakemuksia, tapaturmailmoituksia, ansio-, työtodistuksia, kirjanpitoa, tilastointia, puhelimessa asioiden hoitoa. Tilin laskuaika oli hermopeliä. Ylitöitä ei saanut tehdä, piti selvitä tai sitten otit tai sait lopputilin.
Työehtosopimukset piti tietenkin hallita. Ja palkka oli pieni.
Nostalgiaharha.
80-luvulla oli itse työ ihan yhtä kovatahtista ja naisvaltaisilla aloilla lisäksi järkyttävä nokkimisjärjestys.
Ei ollut helpompaa, ei ainakaan kirjanpitäjänä, päinvastoin raskaampaa ja ammattitaudit yleisempiä. Nyt hoidetaan teknologian avulla.
Esim. toimistotöissä, ennen kaikilla sormet ja nivelet sököt, kun hakattiin kirj.konetta ja laskukonetta sormilla sokkona. Omatkin sormet sohottaa sinne tänne ja jatkuvasti nivelkipuja, vaikka tein puolet työurasta "nykyajassa".
Ennen kun tietotekniikka yleistyi ja työturvallisuus, työ oli fyysisesti raskasta, eikä tiedetty ergonomiasta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on muuttunut? Yhä enemmän on tulostavoitteita, numeroilla johtamista, neoliberalismia.
Ollaanko menty parempaan suuntaan? Onko hyvinvointi lisääntynyt? Onko sairaslomat, eläkkeet masennuksen yms vuoksi vähentyneet? Voiko nuoriso paremmin? Hoidetaanko vanhukset paremmin? Saako tk:ssa ja sairaalassa paremmin hoitoa?
Jumala-suhde on muuttunut. Siksi kaikki pyörii epäjumala Mammonan ympärillä ja tuottaa vain tuhoa.
Vierailija kirjoitti:
Nostalgiaharha.
80-luvulla oli itse työ ihan yhtä kovatahtista ja naisvaltaisilla aloilla lisäksi järkyttävä nokkimisjärjestys.
Sentään oli joku järjestys, sano.
Vierailija kirjoitti:
Työtä sai helposti, työpaikoilla oli miellyttävää, töiden määrä kohtuullinen ja palkka hyvä.
Tämä.
Koulun jälkeen sai heti töitä. Silloin ei vielä ollut tietokoneita yms. Kirjoituskoneella tehtiin päätökset yms. Lähetettiin Telefaxeja😀jos jollain asialla kiire.
Alue: Aihe vapaa
Kesätöissä selvisi 10,5 tunnin siivousalueesta päivästä riippuen 2-4 tunnissa, ei ole enää tällaisiä leppoisia mitoituksia.
Yhdessä toisessa paikassa kaikki pääsi aina samaan aikaan töistä ja usein lähdettiin terassille tai jonnekin, sitten tuli vuorotyöt ym ja kaikki tällainen loppui kuin seinään.