Onko miniäni lapsellinen vai ilkeä?
Hän on alle 40, äitinsä esikoinen, poikani kuopus joten olen yli 10 vuotta vanhempi - ja huonompi.
Olivat tuossa jonkun päivän. Äitini siivoaa koko ajan, ei olisi pölyä hyllyn päällä. Äitini laittaa hyviä ruokia. Äitini on hoikka ja hölkkää , laihduttaisit niin pilvet paranisivat.
Äiti laulaa kirkkokuorossa, matkusti ennen koronaa ja nyt taas on pari reissua jo tilattu. Äidillä on itse kerättyjä luonnontuotteita 600 litran pakastin täynnä ja hilloja kellari täynnä. ( Sinkku, jäänyt hiljan eläkkeelle).
Äiti puhuu kolmea kieltä, hassua ihan kun on joku joka ei ymmärrä englantia. Äiti ei ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia.
Ikävää että olen niin erilainen ja 15 vuotta vanhempi. Onko niin että joidenkin on vaikea hyväksyä ja kestää erilaisia ihmisiä?
Kommentit (272)
Huonosti ja sekavasti kirjoitettu tarina. Ongelmia myös otsikoinnin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kielikeskusteluun vielä heittäisin (sorry!), että ennen 80-lukua ei oikein edes televisiossa ollut kauheasti englanninkielistä (eikä oikein muutakaan) ohjelmaa, saati että olisi ollut nettiä tai muuta, josta kieltä olisi voinut omaksua samalla tavalla kuin tänä päivänä. Ennemmin ihmettelisin sitä, jos joku 90-luvulla syntynyt ei puhu erinomaista englantia ja vähintään jotain toista kieltä.
Ylen puolelta tuli 70-luvulla kaikennäköistä sivistävää. Muistaakseni ainakin englantia ja venäjää pystyi opiskelemaan.
Neil Hardwick teki Ylelle englannin kielen opetusohjelman 70-luvun alussa.
60-luvussa tuli Peyton Placea, Bonanzaa, Virginialaista, Lassieta, Kivisiä ja sorasia yms
70-luvulla sitten vain vielä enemmän, mm Charlien enkelit, Pieni talo preerialla muistaakseni, erilaisia dekkarisarjoja jne. Onnen päivät.
Avaruusasema Alfa ja Taisteluplaneetta Galactica 😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kielikeskusteluun vielä heittäisin (sorry!), että ennen 80-lukua ei oikein edes televisiossa ollut kauheasti englanninkielistä (eikä oikein muutakaan) ohjelmaa, saati että olisi ollut nettiä tai muuta, josta kieltä olisi voinut omaksua samalla tavalla kuin tänä päivänä. Ennemmin ihmettelisin sitä, jos joku 90-luvulla syntynyt ei puhu erinomaista englantia ja vähintään jotain toista kieltä.
Ylen puolelta tuli 70-luvulla kaikennäköistä sivistävää. Muistaakseni ainakin englantia ja venäjää pystyi opiskelemaan.
Neil Hardwick teki Ylelle englannin kielen opetusohjelman 70-luvun alussa.
60-luvussa tuli Peyton Placea, Bonanzaa, Virginialaista, Lassieta, Kivisiä ja sorasia yms
70-luvulla sitten vain vielä enemmän, mm Charlien enkelit, Pieni talo preerialla muistaakseni, erilaisia dekkarisarjoja jne. Onnen päivät.
Avaruusasema Alfa ja Taisteluplaneetta Galactica 😌
Kyllä! Ia avaruusperhe Jetsonit.
Ymmärsin aloituksen mutta en näitä montakokieltäosaat-kyselijöiden ym solvausvastaajien juttuja. Miniä yrittää tehdä anopin kateelliseksi kehumalla äitiään eli kalastaa kehuja anopiltaan kierteisellä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen
minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.Tää 👏 jengi istuu peruskoulussa pakolliset 9 vuotta. Osa ei osaa kirjoittaa edes suomen kieltä, ei puhu eikä kirjoita englantia tai ruotsia, saati jotain kolmatta kieltä. Mitä ihmettä.
Aloituksen henkilö lienee niin iäkäs, ettei ole käynyt peruskoulua. Kansakoulun puolella englannin opetus aloitettiin vasta hyvin myöhään, joten on paljon sellaisia nykyisiä eläkeläisiä, joilla ei ole ollut minkäänlaista englannin kielen opetusta, jos eivät ole opiskelleet pidemmälle.
Ja se, ettei ole opiskellut, oli siihen aikaan tavallista ja hyväksyttyä. Työtä oli tehtäväksi myös kouluttamattomille. Omatkin vanhempani suoraan työelämään, ja olivat siellä eläkkeelle asti.
Samaan aikaan tuo ikäpolvi ei koskaan altistunut nuorena runsaalle vieraiden kielten tarjonnalla. En sanoisi typeriksi, laiskoiksi tai huonommiksi ihmisiksi. Sanoisin ajankuvaksi.
Nykyajan osaamattomat ihmetyttää kyllä. On mahdollisuuksia vaikka millä mitall, mutta ei käytetä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aloituksen mutta en näitä montakokieltäosaat-kyselijöiden ym solvausvastaajien juttuja. Miniä yrittää tehdä anopin kateelliseksi kehumalla äitiään eli kalastaa kehuja anopiltaan kierteisellä tavalla.
Eikä yritä, vaan ap on ammattiuhri joka piehtaroi itsesäälissä ja keksii miljoona tekosyytä uhriutua. Ja keksiä tekosyitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen
minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.Tää 👏 jengi istuu peruskoulussa pakolliset 9 vuotta. Osa ei osaa kirjoittaa edes suomen kieltä, ei puhu eikä kirjoita englantia tai ruotsia, saati jotain kolmatta kieltä. Mitä ihmettä.
Aloituksen henkilö lienee niin iäkäs, ettei ole käynyt peruskoulua. Kansakoulun puolella englannin opetus aloitettiin vasta hyvin myöhään, joten on paljon sellaisia nykyisiä eläkeläisiä, joilla ei ole ollut minkäänlaista englannin kielen opetusta, jos eivät ole opiskelleet pidemmälle.
Ja se, ettei ole opiskellut, oli siihen aikaan tavallista ja hyväksyttyä. Työtä oli tehtäväksi myös kouluttamattomille. Omatkin vanhempani suoraan työelämään, ja olivat siellä eläkkeelle asti.
Samaan aikaan tuo ikäpolvi ei koskaan altistunut nuorena runsaalle vieraiden kielten tarjonnalla. En sanoisi typeriksi, laiskoiksi tai huonommiksi ihmisiksi. Sanoisin ajankuvaksi.
Nykyajan osaamattomat ihmetyttää kyllä. On mahdollisuuksia vaikka millä mitall, mutta ei käytetä.
Minä sanon. Laiska, tyhmä ja saamaton.
Suhteet appivanhempiin ovat ongelma monessa perheessä. Usein taustalla on puhumattomuutta, vaikeutta sanoittaa omia tunteita ja syvälle koteloituneita traumaattisia kokemuksia.
Ap:n tilanteesta tulee mieleen tapaus, josta Pikkuinen vanha mummo kirjoitti jokin aika sitten.
Mummo kertoi lapsuudestaan, jolloin samassa pihapiirissä eli perhe, jossa äitipuoli teki jauhelihakeittoa kissanlihasta. Syötti omille ja miehensä lapsille ja saivat sinne tulla syömään naapurin mukulatkin, joihin mummo siis pikkutyttönä kuului..
Talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja niitä se nainen pyydysti ja niistä se keittonsa keitti, kertoi mummo. Eivät keitot mummon mielestä huonoja olleet, mutta kyllä hän ystävineen alkoi niitä vähän vieroksua, kun ymmärsi, mistä ne oli valmistettu.
Appivanhemmat ja miniät eivät välttämättä tarkoita pahaa. Omituiseen käytökseen on usein hyvät syynsä. Elämäntilanne muuttuu ja me muutumme sen mukana. Tarkkailkaa itseänne ja tarkkailkaa naapureitanne. Tulette havaitsemaan yhtä ja toista. Muun muassa sen, että pyystä ei ole kahden jakoa, mutta tyhjän saa pyytämättäkin. Ja sen, että mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen
minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.Tää 👏 jengi istuu peruskoulussa pakolliset 9 vuotta. Osa ei osaa kirjoittaa edes suomen kieltä, ei puhu eikä kirjoita englantia tai ruotsia, saati jotain kolmatta kieltä. Mitä ihmettä.
Niin tai edes perusmatikkaa, piirtää, maantietoa, biologiaa. Tämähän käy kaikkiin aineisiin. Ihmiset on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen
minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.Tää 👏 jengi istuu peruskoulussa pakolliset 9 vuotta. Osa ei osaa kirjoittaa edes suomen kieltä, ei puhu eikä kirjoita englantia tai ruotsia, saati jotain kolmatta kieltä. Mitä ihmettä.
Aloituksen henkilö lienee niin iäkäs, ettei ole käynyt peruskoulua. Kansakoulun puolella englannin opetus aloitettiin vasta hyvin myöhään, joten on paljon sellaisia nykyisiä eläkeläisiä, joilla ei ole ollut minkäänlaista englannin kielen opetusta, jos eivät ole opiskelleet pidemmälle.
Ja se, ettei ole opiskellut, oli siihen aikaan tavallista ja hyväksyttyä. Työtä oli tehtäväksi myös kouluttamattomille. Omatkin vanhempani suoraan työelämään, ja olivat siellä eläkkeelle asti.
Samaan aikaan tuo ikäpolvi ei koskaan altistunut nuorena runsaalle vieraiden kielten tarjonnalla. En sanoisi typeriksi, laiskoiksi tai huonommiksi ihmisiksi. Sanoisin ajankuvaksi.
Nykyajan osaamattomat ihmetyttää kyllä. On mahdollisuuksia vaikka millä mitall, mutta ei käytetä.
Ja joo, pystyi toki opiskelemaan, mutta se olisi vaatinut oman pohjatyön ihan nollasta.
Mä en osaa esim. ranskaa muutamaa perusfraasia enempää. Olen katsonut kyllä ranskankielisiä ohjelmia, mutta pelkästään telkkaria katsomalla ei todella opi uutta kieltä. Pitäisi siinä muutakin pohjatyötä tehdä.
Hoksottimien puutteesta siinä ei kuitenkaan ole automaattisesti kyse, moni kyllä osaisi. Ei vaan ole ollut kulttuuria, oppimisen taitoa eikä oikein aikaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsin aloituksen mutta en näitä montakokieltäosaat-kyselijöiden ym solvausvastaajien juttuja. Miniä yrittää tehdä anopin kateelliseksi kehumalla äitiään eli kalastaa kehuja anopiltaan kierteisellä tavalla.
Eikä yritä, vaan ap on ammattiuhri joka piehtaroi itsesäälissä ja keksii miljoona tekosyytä uhriutua. Ja keksiä tekosyitä.
Ap:n miniä ei ole ns. sosiaalisesti älykäs.
Äitinsä esikoinen ja poikasi kuopus
Eikö hän ole siis lapsenlapsesi, jos on poikasi kuopus? Ja samaan syssyyn myös miniäsi?
Tarkkaavainen huomioitsija kirjoitti:
Suhteet appivanhempiin ovat ongelma monessa perheessä. Usein taustalla on puhumattomuutta, vaikeutta sanoittaa omia tunteita ja syvälle koteloituneita traumaattisia kokemuksia.
Ap:n tilanteesta tulee mieleen tapaus, josta Pikkuinen vanha mummo kirjoitti jokin aika sitten.
Mummo kertoi lapsuudestaan, jolloin samassa pihapiirissä eli perhe, jossa äitipuoli teki jauhelihakeittoa kissanlihasta. Syötti omille ja miehensä lapsille ja saivat sinne tulla syömään naapurin mukulatkin, joihin mummo siis pikkutyttönä kuului..
Talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja niitä se nainen pyydysti ja niistä se keittonsa keitti, kertoi mummo. Eivät keitot mummon mielestä huonoja olleet, mutta kyllä hän ystävineen alkoi niitä vähän vieroksua, kun ymmärsi, mistä ne oli valmistettu.
Appivanhemmat ja miniät eivät välttämättä tarkoita pahaa. Omituiseen käytökseen on usein hyvät syynsä. Elämäntilanne muuttuu ja me muutumme sen mukana. Tarkkailkaa itseänne ja tarkkailkaa naapureitanne. Tulette havaitsemaan yhtä ja toista. Muun muassa sen, että pyystä ei ole kahden jakoa, mutta tyhjän saa pyytämättäkin. Ja sen, että mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
Huomiotsijan mummo on tavoittanut tässä jotain olennaista. Voi, kunpa useammat vaivautuisivat kuuntelemaan ikääntyneempien neuvoja sen sijaan, että asioita yhtään miettimättä vain piehtaroivat tunnemyrskyissään.
Mummon ajatuksista huokuu syvällisen elämänkokemuksen tuoma viisaus. Sitä ei todellakaan kannata väheksyä.
Vierailija kirjoitti:
Oli niin epäselvä keskustelu että kävin panemassa naapurin eukkoa
Kantsii käydä testeissä, on vähän ollut kaikenlaista kutinaa viime aikoina. Kun taas unohtu kortonki. Viimesestäkään penskasta en tiiä onko sun vai omn ukon.
T. Naapurin eukko
Tämä teksti on kyllä Vauva-palstan parasta A-ryhmää:
"Hän on alle 40, äitinsä esikoinen, poikani kuopus joten olen yli 10 vuotta vanhempi - ja huonompi."
Hän on alle 40 eli miniästä on kyse.
Hän on äitinsä esikoinen, edelleen miniästä kyse.
Mutta sitten muuttuukin mielenkiintoiseksi: samassa lauseessa lukee, että onkin poikani kuopus. Eli tämä miniä on kirjoittajan pojan nuorin lapsi. Kirjoittaja on lisäksi yli 10 vuotta vanhempi kuin tämä miniä ja vielä huonompikin.
Ihan mahtavaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä ilkeitä miniöitä löytyy palstalta enemmänkin.
Muutama oikaisu ilkeilijöiden käsityksiin.
- Suomessa on valtava määrä ihmisiä,,jotka eivät ole käyneet peruskoulua. Peruskoulu-uudistus toteutettiin 70-luvulla pohjoisesta etelään, viimeisenä Helsingissä 1977. Näin ollen vielä 60-luvulla syntyneistäkään ei kaikki ole käynyt peruskoulua. Yli kuusikymppisistä erittäin harva on käynyt peruskoulua eli reipas miljoona suomalaista ei ole suorittanut peruskoulua.
- Appivanhempani ovat 76 ja 78 eikä kumpikaan osaa muita kieliä kuin sanan sieltä tai täältä. Ruotsia ymmärtävät hiukan, englantia eivät ole koskaan edes lukeneet.
- Aloitus ei ollut ehkä selkein mahdollinen mutta normaalilla hoksottimilla sen kyllä tajusi. En kehuisi kovin suureen,ääneen, jos ei omat aivot toimi.
Kielten opiskelu on ollut aina mahdollista. 78 v Äitini kävi koulunsa tyttölyseossa ja puhuu Saksaa, englantia ja ruotsia. Paremmin kuin moni peruskoulun käynyt
Koskaan yhteiskunnassa ei ole vielä tähän päivään mennessä ollut mielekästä eikä mahdollista, että koko ikäluokka koulutetaan korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Se ei tee niistä matalammin koulutetuista huonompia ihmisiä.
Taidat olla aloittajan miniä, samanlainen ainakin olet.
Mahdollista toki, mutta ei kaikille kuitenkaan yhtä mahdollista kuin toisille. Esim. oma isäni ei mennyt opettajan suosituksesta huolimatta oppikouluun (eikä siten sitä tietä lyseoon), koska perheellä ei ollut rahaa. Älykäs hän selvästi on, mutta päätyi kuitenkin ammattiosaajaksi, hyväksi ja arvostetuksi sellaiseksi.
lsfkdösfö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Miksi aloittaja otat miniän puheet vertailuna tai itsesi nälvimisenä? Miniähän vaan kertoo tarinoita omasta äidistään.
Ei sillä ole mitään tekemistä SINUN kanssasi.Tuo sun suhtautumisesi kertoo äärimmäisen huonosta itsetunnosta ja omasta tyytymättömyydestäsi omaan elämääsi!
Olisitko sitten onnellisempi jos olisit nuorempi, laihempi, ahkerampi, siistimpi?Toivottavasti sinä saat miniän, joka löytää, ja ääneen esittelee, kaikki erot, jotka sinussa on verrattuna hänen vanhempiinsa. Ehkä sitten kolahtaa. Ihmiset ovat vaan erilaisia, mutta ehkä sinä oletkin se SUPER, ahkera, viisas, hoikka ja pakastin täynnä terveellistä ruokaa.
Toivottavasti en. Riittää, että on sellainen anoppi.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on huono itsetunto.
On omituista jos koet tuon arvosteluna. Miniä koetti tuoda äitiään lähemmäs sinua ja samalla lähentyä itse.
Mutta taas on mimmi tekemässä virheen ja ottamassa selvästi itseään sivistymättömämmän miehen, koska tuskinpa poikasi on sinua fiksumpi. Yhtä ahdas pää kuin sinulla.
Olipa ilkeä lopetus, sinun sivistymättömyytesi tuli kaikille hyvin selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Täytyykö kaikki ajatella pahimman kautta? Ehkä miniä juttelee sinulle äitinsä asioita, koska hän on ainoa suurinpiirtein ikäisesi ihminen, jonka tuntee.
Ehkä hän näkee, että olet apea/yksinäinen/tylsistynyt ja ehdottaa äitinsä esimerkin kautta tekemisiä, jotka voisivat piristää sinua. Tekee sen toki kömpelösti, mutta oikeaa tapaa voi olla vaikea löytää, varsinkin jos olette luonteeltanne kovin erilaisia.
Eikö lopulta ole ihan hieno juttu, että miniä arvostaa omaa äitiään? Tuntuuko sinusta, että poikasi arvostaa sinua? Jos ei, onko jotain mitä voisit tehdä tilanteen muuttamiseksi? Jos kyllä, mitä voit tehdä tilanteen varmistamiseksi?
Niinpä.
Mietin setä vertailleeko tyttö vai kertooko juttuja.
Onko tulkinta aapeen omassa päässä, että tytön äiti tekisi paremmin!
Meidän äiti on juuri sellainen, että kun kehuu muita, niin se tarkoittaa hänelle, että se muu on parempi kuin hän itse.
Ehkä minussakin samaa vikaa. Tulkitsen toisen kehun itseltäni pois. Kummallistahan se on. Minä haluan ja tarvitsen itse ne kehut!
Vaikka alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut vertailla vaan kehua sitä toista. Ei verrata.
Miten on aapee?
Tulkintaasi vai puheessaan vertailu?
Aika huonoja tekstin ymmärtäjiä olette. Tajusin eka yrittämällä mistä oli kyse.
Miniän ja anopin riidasta, johon vedettiin miniän äitikin. Niin ennalta arvattava juttu.