Lue keskustelun säännöt.
Onko miniäni lapsellinen vai ilkeä?
20.07.2022 |
Hän on alle 40, äitinsä esikoinen, poikani kuopus joten olen yli 10 vuotta vanhempi - ja huonompi.
Olivat tuossa jonkun päivän. Äitini siivoaa koko ajan, ei olisi pölyä hyllyn päällä. Äitini laittaa hyviä ruokia. Äitini on hoikka ja hölkkää , laihduttaisit niin pilvet paranisivat.
Äiti laulaa kirkkokuorossa, matkusti ennen koronaa ja nyt taas on pari reissua jo tilattu. Äidillä on itse kerättyjä luonnontuotteita 600 litran pakastin täynnä ja hilloja kellari täynnä. ( Sinkku, jäänyt hiljan eläkkeelle).
Äiti puhuu kolmea kieltä, hassua ihan kun on joku joka ei ymmärrä englantia. Äiti ei ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia.
Ikävää että olen niin erilainen ja 15 vuotta vanhempi. Onko niin että joidenkin on vaikea hyväksyä ja kestää erilaisia ihmisiä?
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Miksi aloittaja otat miniän puheet vertailuna tai itsesi nälvimisenä? Miniähän vaan kertoo tarinoita omasta äidistään.
Ei sillä ole mitään tekemistä SINUN kanssasi.Tuo sun suhtautumisesi kertoo äärimmäisen huonosta itsetunnosta ja omasta tyytymättömyydestäsi omaan elämääsi!
Olisitko sitten onnellisempi jos olisit nuorempi, laihempi, ahkerampi, siistimpi?Ainakin miniäni olisi. Ja ehkä poikanikun kun ei hänen tarvitsisi kuulla nalkutusta " sun äitis ja sun mauton kotis"
Eli loppupeleissä kaikkein tyhmin teistä on poikasi, joka kuuntelee tuollaista juttua sekä itsestään että äidistään. Että osoita se syyttävä sormi sinne ja kysy jannulta, että miksi viitsii kuunnella moista sontaa.
Mutta tämä ap on poikansa kasvattanut.. Ja äitisuhde määrittelee paljon, millaisen puolison valitsee itselleen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kumpikin ehkä vähän omituisia. Miksi miniä puhuu äidistään koko ajan ja toisaalta sinä et osaa pitää puoliasi.
Minä taas tiedän että on monia muitakin 75 v jotka eivät niin eri kielillä pysty puhumaan ja ymmärtämään.
Teille on opetettu sekä ruotsia että saksaa ja koulun jälkeen on ollut semmoset 60 vuotta aikaa oppia telkkarista rallienglanti.
Saksaa luettiin enemmän ennen sotia. Taisi suurten ikäluokkien aikaan olla englanti jo pääasiallinen vieras kieli.
Mutta suurten ikäluokkien aikaan oli koulutus vähän erilaista, mutta sitä on turha selittää alle 50- vuotiaille.Saksaa lukivat vielä 50-luvulla syntyneetkin. Englanti vakiintui ekaksi pitkäksi kieleksi 60-luvulla syntyneillä.
Mikään ei ole estänyt opettelemasta kieliä koulun jälkeen. Osaa minunkin isäni puhua sujuvaa englantia vaikka koulussa luki vain saksaa ja ruotsia ja sai niistä monet ehdotkin.
Just sulla on kans paremmat vanhemmat, kai muistat alinomaa mainita huonommalle vanhukselle siitä. Aloitin 63 jotain opiskelua. Kielet olivat ruotsi ja englanti. Kaikille kieliopinnot uutta koska niitä ei tosiaan " kansakoulussa kolmannelta luokalta lähtien" opetettu.
Kyllä niitä opetettiin.
Kai kun olen kansakoulun käynyt tiedän ettei kansakoulussa kieliä opetettu.
Niin olen minäkin ja kummitätini oli kansakoulun opettaja.
Ruotsia ja englantia ja saksaa opetti.
Hyvänen aika, kansakoulun opet eivät itsekään osanneet kieliä, seminaarin käyneitä.
Nyt et edes tiedä mikä kansakoulu oli.Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulun opettaja.
Opetti ruotsia, saksaa ja englantia.
Tuon ajan kielenopetus oli hieman toisenlaista kuin nykyään, lisäksi jos ei kieltä arjessa tarvinnut, niin kyllä kielitaito jäi olemattomaksi.
Aijaa. Hyvin opin. Pääsin niillä ruotsin opeilla Stockmannille töihinkin jo teininä ja myöhemmin opin 9 kieltä lisää. Ei valittamista.
Miten tuo luetunymmärtäminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette kumpikin ehkä vähän omituisia. Miksi miniä puhuu äidistään koko ajan ja toisaalta sinä et osaa pitää puoliasi.
Minä taas tiedän että on monia muitakin 75 v jotka eivät niin eri kielillä pysty puhumaan ja ymmärtämään.
Teille on opetettu sekä ruotsia että saksaa ja koulun jälkeen on ollut semmoset 60 vuotta aikaa oppia telkkarista rallienglanti.
Saksaa luettiin enemmän ennen sotia. Taisi suurten ikäluokkien aikaan olla englanti jo pääasiallinen vieras kieli.
Mutta suurten ikäluokkien aikaan oli koulutus vähän erilaista, mutta sitä on turha selittää alle 50- vuotiaille.Saksaa lukivat vielä 50-luvulla syntyneetkin. Englanti vakiintui ekaksi pitkäksi kieleksi 60-luvulla syntyneillä.
Mikään ei ole estänyt opettelemasta kieliä koulun jälkeen. Osaa minunkin isäni puhua sujuvaa englantia vaikka koulussa luki vain saksaa ja ruotsia ja sai niistä monet ehdotkin.
Just sulla on kans paremmat vanhemmat, kai muistat alinomaa mainita huonommalle vanhukselle siitä. Aloitin 63 jotain opiskelua. Kielet olivat ruotsi ja englanti. Kaikille kieliopinnot uutta koska niitä ei tosiaan " kansakoulussa kolmannelta luokalta lähtien" opetettu.
Kyllä niitä opetettiin.
Kai kun olen kansakoulun käynyt tiedän ettei kansakoulussa kieliä opetettu.
Niin olen minäkin ja kummitätini oli kansakoulun opettaja.
Ruotsia ja englantia ja saksaa opetti.
Hyvänen aika, kansakoulun opet eivät itsekään osanneet kieliä, seminaarin käyneitä.
Nyt et edes tiedä mikä kansakoulu oli.Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulun opettaja.
Opetti ruotsia, saksaa ja englantia.
Tuon ajan kielenopetus oli hieman toisenlaista kuin nykyään, lisäksi jos ei kieltä arjessa tarvinnut, niin kyllä kielitaito jäi olemattomaksi.
Aijaa. Hyvin opin. Pääsin niillä ruotsin opeilla Stockmannille töihinkin jo teininä ja myöhemmin opin 9 kieltä lisää. Ei valittamista.
Miten tuo luetunymmärtäminen?
Luetun ymmärtäminen. Erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.
Ap on todennäköisesti käynyt kansakoulun ja kansalaiskoulun. Noissa ei opetettu kieliä. Jos hän olisi mennyt oppikouluun niin siellä olisi oppinut edes jotain.
Tämä meidän peruskoulumme kun ei ole kovin vanha ilmiö. Noin 60- vuotiaat eivät ole sitä kokeneet.Peruskoulun ovat kyllä kokeneet suurin osa kuuskymppisistä.
Olen syntynyt -66 ja ehdin käydä ensimmäisen luokan kansakoulua. Kakkosluokalla siirryttiin jo peruskoulun opetukseen. Tuskin ovat 60-vuotiaat käyneet peruskoulua.
Minä olen syntynyt 1960 ja viimeinen ikäluokka Helsingissä joka ei käynyt peruskoulua koska se tuli vikana Helsinkiin.
Mieheni on synrynyt 1958 Itä-Suomessa ja kävi jo viisi vuotta peruskoulua. Pohjoisessa aloitettiin tätäkin aiemmin.
Olen vuosikertaa 1965 ja helsinkiläiseltä kävin vielä keskikoulun oppimäärän. Noin 7. luokalla koulu muuttui ilmaiseksi, kun kaupunkiin tuli peruskoulu, mutta oppimäärä säilyi keskikoulun mukaisena ja sellainen todistus myös tuli 9. luokalla.
Täytyykö kaikki ajatella pahimman kautta? Ehkä miniä juttelee sinulle äitinsä asioita, koska hän on ainoa suurinpiirtein ikäisesi ihminen, jonka tuntee.
Ehkä hän näkee, että olet apea/yksinäinen/tylsistynyt ja ehdottaa äitinsä esimerkin kautta tekemisiä, jotka voisivat piristää sinua. Tekee sen toki kömpelösti, mutta oikeaa tapaa voi olla vaikea löytää, varsinkin jos olette luonteeltanne kovin erilaisia.
Eikö lopulta ole ihan hieno juttu, että miniä arvostaa omaa äitiään? Tuntuuko sinusta, että poikasi arvostaa sinua? Jos ei, onko jotain mitä voisit tehdä tilanteen muuttamiseksi? Jos kyllä, mitä voit tehdä tilanteen varmistamiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vertailu on aina huonoa käytöstä. Ja tahallista. Miniäsi on huonokäytöksinen.
Vaihtoehdot:
Anna takaisin samalla mitalla. Vertaa häntä poikasi exään tai työkaverisi miniään.Anna olla. Olet häntä parempi.
Nosta kissa pöydälle ja kysy, miksi on noin ilkeä.
Eli vertailee?
Vertailee sinua ja äitiään? Oikeesti.
Jos kertoo äidistään, niin juu- mutta, jos ääneen vertailee, niin vuonot tavat.
Joko ilkeä tai yksinkertainen. Ainakin yksinkertainen on.
Ihan hyvin voit pukua asiasta. Veikkaan, että jännittää hirveästi.
Huoma itsetuntoa havaittavissa.
Älä rupea marttyyriksi. Se on paskamaista. Ja se on ilkeää.
Ei kannata mennä jokin pikkutytön alle. On ihan riippuvainen äidysstäön ja pelkää, että että hyväksy poikasi valintaa. Itse tuskin osaa muuta kuin enkkua, ja hädissään yrittää päteä, äidiltään. Turvaa hakee.
Koeta katsoa laajemmin.
Vedä puheenaiheet muualle.
Ei thkä riitaa tuohon alkuun. Jos suhde jatkuu, niin hyväksynnän haku tuolla tytöllä pn suuri.
Ei vaan oikein osaa.
Entäs, jos kehaiset tyttöä itseään? On niin äitinsä alla. Veikkaan.
Ole utelias. Sinä olet omana itsenäsi just hyvä.
Joo, ei ole hyvä tapainen. Oikein huonotapainen pentu kuulostaa läplevan.
Anoppiehdokkaat näyttää unohtavan auktoriteettiasemansa näihin nuorii . Hyväksyvä sana tai ele teiltä in merkitsevä. Sen soisin teidän tajuavan suhteessanne lastenne kumppaneihin.
Mitä itse anopilta olisitte toivoneet?
Nut olette siinä asemassa. Valta ja valinta on teidän.
Oletko sinut itsesi kanss? Se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? Olet 10 vuotta vanhempi kuin nelikymppinen miniäsi?
Huonosti kirjoitettu - olen se huonompi ihminen, melkein 15 vuotta vanhempi kuin parempi äitihahmo.
Mikä äitihahmo? Sukulaisia te olette.
En ole sukua miniäni äidille.
Kirjoita uusi aloitus, sekavaa, oisit hapsuttanut nuo lainatut lauseet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniäsi on siis poikasi kuopus.
Jos Sijaltainen nousisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä? Olet 10 vuotta vanhempi kuin nelikymppinen miniäsi?
Huonosti kirjoitettu - olen se huonompi ihminen, melkein 15 vuotta vanhempi kuin parempi äitihahmo.
Mikä äitihahmo? Sukulaisia te olette.
En ole sukua miniäni äidille.
Kirjoita uusi aloitus, sekavaa, oisit hapsuttanut nuo lainatut lauseet!
Viesti 61/88 selventää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä ilkeitä miniöitä löytyy palstalta enemmänkin.
Muutama oikaisu ilkeilijöiden käsityksiin.
- Suomessa on valtava määrä ihmisiä,,jotka eivät ole käyneet peruskoulua. Peruskoulu-uudistus toteutettiin 70-luvulla pohjoisesta etelään, viimeisenä Helsingissä 1977. Näin ollen vielä 60-luvulla syntyneistäkään ei kaikki ole käynyt peruskoulua. Yli kuusikymppisistä erittäin harva on käynyt peruskoulua eli reipas miljoona suomalaista ei ole suorittanut peruskoulua.
- Appivanhempani ovat 76 ja 78 eikä kumpikaan osaa muita kieliä kuin sanan sieltä tai täältä. Ruotsia ymmärtävät hiukan, englantia eivät ole koskaan edes lukeneet.
- Aloitus ei ollut ehkä selkein mahdollinen mutta normaalilla hoksottimilla sen kyllä tajusi. En kehuisi kovin suureen,ääneen, jos ei omat aivot toimi.
Kielten opiskelu on ollut aina mahdollista. 78 v Äitini kävi koulunsa tyttölyseossa ja puhuu Saksaa, englantia ja ruotsia. Paremmin kuin moni peruskoulun käynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertailu on aina huonoa käytöstä. Ja tahallista. Miniäsi on huonokäytöksinen.
Vaihtoehdot:
Anna takaisin samalla mitalla. Vertaa häntä poikasi exään tai työkaverisi miniään.Anna olla. Olet häntä parempi.
Nosta kissa pöydälle ja kysy, miksi on noin ilkeä.
Eli vertailee?
Vertailee sinua ja äitiään? Oikeesti.Jos kertoo äidistään, niin juu- mutta, jos ääneen vertailee, niin vuonot tavat.
Joko ilkeä tai yksinkertainen. Ainakin yksinkertainen on.Ihan hyvin voit pukua asiasta. Veikkaan, että jännittää hirveästi.
Huoma itsetuntoa havaittavissa.
Älä rupea marttyyriksi. Se on paskamaista. Ja se on ilkeää.
Ei kannata mennä jokin pikkutytön alle. On ihan riippuvainen äidysstäön ja pelkää, että että hyväksy poikasi valintaa. Itse tuskin osaa muuta kuin enkkua, ja hädissään yrittää päteä, äidiltään. Turvaa hakee.Koeta katsoa laajemmin.
Vedä puheenaiheet muualle.
Ei thkä riitaa tuohon alkuun. Jos suhde jatkuu, niin hyväksynnän haku tuolla tytöllä pn suuri.Ei vaan oikein osaa.
Entäs, jos kehaiset tyttöä itseään? On niin äitinsä alla. Veikkaan.Ole utelias. Sinä olet omana itsenäsi just hyvä.
Joo, ei ole hyvä tapainen. Oikein huonotapainen pentu kuulostaa läplevan.Anoppiehdokkaat näyttää unohtavan auktoriteettiasemansa näihin nuorii . Hyväksyvä sana tai ele teiltä in merkitsevä. Sen soisin teidän tajuavan suhteessanne lastenne kumppaneihin.
Mitä itse anopilta olisitte toivoneet?
Nut olette siinä asemassa. Valta ja valinta on teidän.Oletko sinut itsesi kanss? Se riittää.
Täähän on hyvä kerho, lisää näitä kerronnan mestareita koolla 😄 Luetteko koskaan omaa tekstiänne läpi ihan ajatuksen kanssa 🤫
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän kielikeskusteluun vielä heittäisin (sorry!), että ennen 80-lukua ei oikein edes televisiossa ollut kauheasti englanninkielistä (eikä oikein muutakaan) ohjelmaa, saati että olisi ollut nettiä tai muuta, josta kieltä olisi voinut omaksua samalla tavalla kuin tänä päivänä. Ennemmin ihmettelisin sitä, jos joku 90-luvulla syntynyt ei puhu erinomaista englantia ja vähintään jotain toista kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmettelen minäkin miten joku ei osaa englantia. Tai kahta kieltä.
Ap on todennäköisesti käynyt kansakoulun ja kansalaiskoulun. Noissa ei opetettu kieliä. Jos hän olisi mennyt oppikouluun niin siellä olisi oppinut edes jotain.
Tämä meidän peruskoulumme kun ei ole kovin vanha ilmiö. Noin 60- vuotiaat eivät ole sitä kokeneet.Peruskoulun ovat kyllä kokeneet suurin osa kuuskymppisistä.
Olen syntynyt -66 ja ehdin käydä ensimmäisen luokan kansakoulua. Kakkosluokalla siirryttiin jo peruskoulun opetukseen. Tuskin ovat 60-vuotiaat käyneet peruskoulua.
Minä olen syntynyt 1960 ja viimeinen ikäluokka Helsingissä joka ei käynyt peruskoulua koska se tuli vikana Helsinkiin.
Mieheni on synrynyt 1958 Itä-Suomessa ja kävi jo viisi vuotta peruskoulua. Pohjoisessa aloitettiin tätäkin aiemmin.
Helsinkiläiset lapset olivat sitten sika monta ikäluokkaa ilman opetusta. Virallinen peruskoulu kun tuli Helsinkiin vuonna 1977. Toki kokeiluja joissakin kouluissa oli aiemmin.
Ja Lapin läänistä lähti peruskoulu etenemään. Siellä se tuli vuonna 1972. Jos Itä- Suomessa on otettu samaan sikaan niin miehesi on mennyt ekaluokalke 4- vuotiaana. Onkohan totta?
Eli jos kohtaat helsinkiläisen tai ylipäätänsä pääkaupunkiseutylsusen, joka on syntynyt v 1969 tai aiemmin niin todennäköisintä on, että hän on vanha kansakoululainen. Jos oppikouluun pääsi, niin oli mahdollisuus oppia kieliä. Kansalaiskoulussa ( kansakoulun jälkeen, Jos ei päässyt oppikouluun.) joka oli kaksivuotinen, panostettiin käden taitoihin. Jonkin verran teoreettista opetusta mutta siellä olivat joukossa kaikki ne nykyiset erityistä tukea saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika!
Miksi aloittaja otat miniän puheet vertailuna tai itsesi nälvimisenä? Miniähän vaan kertoo tarinoita omasta äidistään.
Ei sillä ole mitään tekemistä SINUN kanssasi.Tuo sun suhtautumisesi kertoo äärimmäisen huonosta itsetunnosta ja omasta tyytymättömyydestäsi omaan elämääsi!
Olisitko sitten onnellisempi jos olisit nuorempi, laihempi, ahkerampi, siistimpi?Ainakin miniäni olisi. Ja ehkä poikanikun kun ei hänen tarvitsisi kuulla nalkutusta " sun äitis ja sun mauton kotis"
Eli loppupeleissä kaikkein tyhmin teistä on poikasi, joka kuuntelee tuollaista juttua sekä itsestään että äidistään. Että osoita se syyttävä sormi sinne ja kysy jannulta, että miksi viitsii kuunnella moista sontaa.
Mutta tämä ap on poikansa kasvattanut.. Ja äitisuhde määrittelee paljon, millaisen puolison valitsee itselleen. :D
Lapset eivät ole vanhempiensa kopioita. Itse he puolisonsa yleensä valitsevat omien mieltymystensä mukaisesti. Syytön se äiti siihen on 🙄
Vierailija kirjoitti:
Tähän kielikeskusteluun vielä heittäisin (sorry!), että ennen 80-lukua ei oikein edes televisiossa ollut kauheasti englanninkielistä (eikä oikein muutakaan) ohjelmaa, saati että olisi ollut nettiä tai muuta, josta kieltä olisi voinut omaksua samalla tavalla kuin tänä päivänä. Ennemmin ihmettelisin sitä, jos joku 90-luvulla syntynyt ei puhu erinomaista englantia ja vähintään jotain toista kieltä.
Kyllä oli. Englanninkielisiä sarjoja alkoi pyöriä 60-luvun puolivälissä ja 70-luvulla niitä oli paljon. Siskoni luki pitkän saksan ja oppi englannin siinä ohessa juurikin telkkarista 70-luvulla.
Kirjastoissa oli kirjoja ja kasetteja ja lehtiä. Itse opiskelin jo kansakoululaiseba mm italiaa ja esperantoa kirjaston Tiedon portaista.
Vain tyhmyys ja laiskuus on este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä ilkeitä miniöitä löytyy palstalta enemmänkin.
Muutama oikaisu ilkeilijöiden käsityksiin.
- Suomessa on valtava määrä ihmisiä,,jotka eivät ole käyneet peruskoulua. Peruskoulu-uudistus toteutettiin 70-luvulla pohjoisesta etelään, viimeisenä Helsingissä 1977. Näin ollen vielä 60-luvulla syntyneistäkään ei kaikki ole käynyt peruskoulua. Yli kuusikymppisistä erittäin harva on käynyt peruskoulua eli reipas miljoona suomalaista ei ole suorittanut peruskoulua.
- Appivanhempani ovat 76 ja 78 eikä kumpikaan osaa muita kieliä kuin sanan sieltä tai täältä. Ruotsia ymmärtävät hiukan, englantia eivät ole koskaan edes lukeneet.
- Aloitus ei ollut ehkä selkein mahdollinen mutta normaalilla hoksottimilla sen kyllä tajusi. En kehuisi kovin suureen,ääneen, jos ei omat aivot toimi.
Kielten opiskelu on ollut aina mahdollista. 78 v Äitini kävi koulunsa tyttölyseossa ja puhuu Saksaa, englantia ja ruotsia. Paremmin kuin moni peruskoulun käynyt
Tottahan toki lyseossa oppinsa saanut osaa kieliä. Kaikilla vain ei ylipäätänsä ollut mahdollista mennä kouluun jossa piti maksaa itse kirjat, ruoat ja mahdollinen kortteeri, kun omassa asuinpaikassa ei oppikoulua ollut.
Lyseo on yksi esimerkki oppikoulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä ilkeitä miniöitä löytyy palstalta enemmänkin.
Muutama oikaisu ilkeilijöiden käsityksiin.
- Suomessa on valtava määrä ihmisiä,,jotka eivät ole käyneet peruskoulua. Peruskoulu-uudistus toteutettiin 70-luvulla pohjoisesta etelään, viimeisenä Helsingissä 1977. Näin ollen vielä 60-luvulla syntyneistäkään ei kaikki ole käynyt peruskoulua. Yli kuusikymppisistä erittäin harva on käynyt peruskoulua eli reipas miljoona suomalaista ei ole suorittanut peruskoulua.
- Appivanhempani ovat 76 ja 78 eikä kumpikaan osaa muita kieliä kuin sanan sieltä tai täältä. Ruotsia ymmärtävät hiukan, englantia eivät ole koskaan edes lukeneet.
- Aloitus ei ollut ehkä selkein mahdollinen mutta normaalilla hoksottimilla sen kyllä tajusi. En kehuisi kovin suureen,ääneen, jos ei omat aivot toimi.
Kielten opiskelu on ollut aina mahdollista. 78 v Äitini kävi koulunsa tyttölyseossa ja puhuu Saksaa, englantia ja ruotsia. Paremmin kuin moni peruskoulun käynyt
Tottahan toki lyseossa oppinsa saanut osaa kieliä. Kaikilla vain ei ylipäätänsä ollut mahdollista mennä kouluun jossa piti maksaa itse kirjat, ruoat ja mahdollinen kortteeri, kun omassa asuinpaikassa ei oppikoulua ollut.
Lyseo on yksi esimerkki oppikoulusta.
Kansakoulussa opetettiin ainakin yhtä kieltä ja kirjasto oli jokaikisessä tuppukylässä. Samaten telkkari oli jollakulla.
Vierailija kirjoitti:
Tähän kielikeskusteluun vielä heittäisin (sorry!), että ennen 80-lukua ei oikein edes televisiossa ollut kauheasti englanninkielistä (eikä oikein muutakaan) ohjelmaa, saati että olisi ollut nettiä tai muuta, josta kieltä olisi voinut omaksua samalla tavalla kuin tänä päivänä. Ennemmin ihmettelisin sitä, jos joku 90-luvulla syntynyt ei puhu erinomaista englantia ja vähintään jotain toista kieltä.
Ylen puolelta tuli 70-luvulla kaikennäköistä sivistävää. Muistaakseni ainakin englantia ja venäjää pystyi opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kielikeskusteluun vielä heittäisin (sorry!), että ennen 80-lukua ei oikein edes televisiossa ollut kauheasti englanninkielistä (eikä oikein muutakaan) ohjelmaa, saati että olisi ollut nettiä tai muuta, josta kieltä olisi voinut omaksua samalla tavalla kuin tänä päivänä. Ennemmin ihmettelisin sitä, jos joku 90-luvulla syntynyt ei puhu erinomaista englantia ja vähintään jotain toista kieltä.
Ylen puolelta tuli 70-luvulla kaikennäköistä sivistävää. Muistaakseni ainakin englantia ja venäjää pystyi opiskelemaan.
Neil Hardwick teki Ylelle englannin kielen opetusohjelman 70-luvun alussa.
60-luvussa tuli Peyton Placea, Bonanzaa, Virginialaista, Lassieta, Kivisiä ja sorasia yms
70-luvulla sitten vain vielä enemmän, mm Charlien enkelit, Pieni talo preerialla muistaakseni, erilaisia dekkarisarjoja jne. Onnen päivät.
Tuskin meistä kukaan haluaisi kuunnella tuollaista vertailua. En oikein ymmärrä mikä on miniän tarkoituksena?
Kälyni harrasti tuollaisia vertailevia kertomuksia lapsuudenkodista, joissa kertoi miten heillä asiat tehtiin. Käytti termiä kartano, ajattelin että kyseessä on suuri maatila näyttävine päärakennuksineen. Todellisuus oli sitten erittäin huonokuntoinen ja sotkuinen pieni maatila.
-ohis