Lue keskustelun säännöt.
Onko miniäni lapsellinen vai ilkeä?
20.07.2022 |
Hän on alle 40, äitinsä esikoinen, poikani kuopus joten olen yli 10 vuotta vanhempi - ja huonompi.
Olivat tuossa jonkun päivän. Äitini siivoaa koko ajan, ei olisi pölyä hyllyn päällä. Äitini laittaa hyviä ruokia. Äitini on hoikka ja hölkkää , laihduttaisit niin pilvet paranisivat.
Äiti laulaa kirkkokuorossa, matkusti ennen koronaa ja nyt taas on pari reissua jo tilattu. Äidillä on itse kerättyjä luonnontuotteita 600 litran pakastin täynnä ja hilloja kellari täynnä. ( Sinkku, jäänyt hiljan eläkkeelle).
Äiti puhuu kolmea kieltä, hassua ihan kun on joku joka ei ymmärrä englantia. Äiti ei ikinä ostaisi Prismasta edes sukkaparia.
Ikävää että olen niin erilainen ja 15 vuotta vanhempi. Onko niin että joidenkin on vaikea hyväksyä ja kestää erilaisia ihmisiä?
Kommentit (272)
Jotkut keskittyy valittamaan ja kummasti jotkut pinnistää surkeistakin olosuhteista opiskellen pitkälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut keskittyy valittamaan ja kummasti jotkut pinnistää surkeistakin olosuhteista opiskellen pitkälle
Niibän, koulutetut, kuten aloiruksen miniä, valittaa ja väheksyy heitä, joiden arkiset ansiotyöt ovat olleet tarpeen pitkälle ponnistaneillekin. ( Kaupan ala, lastenhoitajat, siivoojat joitain sanoakseni.)
Nyt on vähän koulutetusta väestä, lähihoitajat vanhustyössä, näköjäön kova puute.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.
Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.
Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniä on ilkeä.
Onko virolainen?
Siis häh? Mietit onko miniäsi lapsellinen vaiko ilkeä, mutta sitten alat puhumaan äidistäsi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".
Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Kun oikeesti et tiedä . Kerropa nyt miten yksi opettaja järjesti 1-7 luokan opetuksen yhdessä ainoassa luokkahuoneessa?
Seminaareista voit lukea ihan vaikka wikipediasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Miten sinä kansakoulusta pääsit yliopistoon? Taidat nyt satuilsa. Ja pilkkaat suuria ikäluokkia, ethän voi kaukana olka itsekään jos väität kansakoulun käyneesi.
Ettei vaan muisti tee tepposia jo siinä että sotket kansakoulun ja oppikoulun, jossa kyllä opetettiin kieliä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Miten sinä kansakoulusta pääsit yliopistoon? Taidat nyt satuilsa. Ja pilkkaat suuria ikäluokkia, ethän voi kaukana olka itsekään jos väität kansakoulun käyneesi.
Ettei vaan muisti tee tepposia jo siinä että sotket kansakoulun ja oppikoulun, jossa kyllä opetettiin kieliä .
Miten tämä nyt näin vaikeaa on?
Kävin pienen maalaiskunnan kansakoulua neljä luokkaa (samassa ryhmässä kanssani oli ne kansalaiskoululaiset) ja pyrin sitten oppikouluun.
Kansakoulun kolmannella alkoi ruotsin opiskelu. Opiskelin sitä kansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan.
Siinä että jauhat nyt siitä miten olisi jotenkin outoa että yksi opettaja opettaa monia luokka-asteita ja monenlaisia oppilaita, ei ole mitään erikoista. En edes ymmärrä miksi jankutat siitä.
Meidän lähikoulussa (joka on isomman koulun viipalekoulu) on koko ajan täällä Helsingissäkin ollut systeemi että ns luokassa on oppilaita luokilta 1-5. Edelleen on. Koko ajan.
Ja ihan ns tavallisillakin luokilla on vaikka millaista oppijaa ja vaikka millaista eriytettyä opetusta. On eri äidinkieliä ja on kolmiportaisen tuen mallista erilaisia tukimuotoja. On ylöspäin eriytettyjä oppiaineita.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Miten sinä kansakoulusta pääsit yliopistoon? Taidat nyt satuilsa. Ja pilkkaat suuria ikäluokkia, ethän voi kaukana olka itsekään jos väität kansakoulun käyneesi.
Ettei vaan muisti tee tepposia jo siinä että sotket kansakoulun ja oppikoulun, jossa kyllä opetettiin kieliä .Miten tämä nyt näin vaikeaa on?
Kävin pienen maalaiskunnan kansakoulua neljä luokkaa (samassa ryhmässä kanssani oli ne kansalaiskoululaiset) ja pyrin sitten oppikouluun.
Kansakoulun kolmannella alkoi ruotsin opiskelu. Opiskelin sitä kansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan.
Siinä että jauhat nyt siitä miten olisi jotenkin outoa että yksi opettaja opettaa monia luokka-asteita ja monenlaisia oppilaita, ei ole mitään erikoista. En edes ymmärrä miksi jankutat siitä.
Meidän lähikoulussa (joka on isomman koulun viipalekoulu) on koko ajan täällä Helsingissäkin ollut systeemi että ns luokassa on oppilaita luokilta 1-5. Edelleen on. Koko ajan.
Ja ihan ns tavallisillakin luokilla on vaikka millaista oppijaa ja vaikka millaista eriytettyä opetusta. On eri äidinkieliä ja on kolmiportaisen tuen mallista erilaisia tukimuotoja. On ylöspäin eriytettyjä oppiaineita.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä!
Niin siis et ole käynyt kansakoulua vaan oppikoulua.
Et pystynyt kertomaan supistetun kansakoulun toimintaa vaan vertasit sitä nykyajan sekaluokkaan. Mars takaisin historiaa opiskelemaan.
Se toimi kotikunnassani niin, että pikkukoululaiset kävivät 3 viikkoa elokuussa koulua ja keväällä muistaakseni myös oli heille opetusjakso. Muut luokat tulivat syyskuun alusta kouluun ja kaksi luokkaa sai suullista opetusta ja kaksi luokkaa samaan aikaan teki kirjallisia hommia. Kaiken opetuksen siis kuuli kahteen kertaan kouluaikanaan.
Muilla luokilla oli talvella lauantait vapaat ja pikkukoululaiset kävivät silloun koulussa. Opettajan viikko oli 6-päiväinen kun tylaika siihen aikaan olikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Miten sinä kansakoulusta pääsit yliopistoon? Taidat nyt satuilsa. Ja pilkkaat suuria ikäluokkia, ethän voi kaukana olka itsekään jos väität kansakoulun käyneesi.
Ettei vaan muisti tee tepposia jo siinä että sotket kansakoulun ja oppikoulun, jossa kyllä opetettiin kieliä .Miten tämä nyt näin vaikeaa on?
Kävin pienen maalaiskunnan kansakoulua neljä luokkaa (samassa ryhmässä kanssani oli ne kansalaiskoululaiset) ja pyrin sitten oppikouluun.
Kansakoulun kolmannella alkoi ruotsin opiskelu. Opiskelin sitä kansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan.
Siinä että jauhat nyt siitä miten olisi jotenkin outoa että yksi opettaja opettaa monia luokka-asteita ja monenlaisia oppilaita, ei ole mitään erikoista. En edes ymmärrä miksi jankutat siitä.
Meidän lähikoulussa (joka on isomman koulun viipalekoulu) on koko ajan täällä Helsingissäkin ollut systeemi että ns luokassa on oppilaita luokilta 1-5. Edelleen on. Koko ajan.
Ja ihan ns tavallisillakin luokilla on vaikka millaista oppijaa ja vaikka millaista eriytettyä opetusta. On eri äidinkieliä ja on kolmiportaisen tuen mallista erilaisia tukimuotoja. On ylöspäin eriytettyjä oppiaineita.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä!
Niin siis et ole käynyt kansakoulua vaan oppikoulua.
Et pystynyt kertomaan supistetun kansakoulun toimintaa vaan vertasit sitä nykyajan sekaluokkaan. Mars takaisin historiaa opiskelemaan.
Se toimi kotikunnassani niin, että pikkukoululaiset kävivät 3 viikkoa elokuussa koulua ja keväällä muistaakseni myös oli heille opetusjakso. Muut luokat tulivat syyskuun alusta kouluun ja kaksi luokkaa sai suullista opetusta ja kaksi luokkaa samaan aikaan teki kirjallisia hommia. Kaiken opetuksen siis kuuli kahteen kertaan kouluaikanaan.
Muilla luokilla oli talvella lauantait vapaat ja pikkukoululaiset kävivät silloun koulussa. Opettajan viikko oli 6-päiväinen kun tylaika siihen aikaan olikin.
Olen käynyt kansakoulua neljä luokkaa. Opettele lukemaan.
Opiskelin ihan siinä samassa ryhmässä kuin ne jotka jäivät sinne kansakouluun.
Yritin havainnollistaa miten tuo sinun typerä muistelosi on käytännössä ihan sama asia, joka on olemassa nykyaikanakin. Siinä että opetus on eriytettyä ei ole mitään ihmeellistä. Edelleenkään.
Eikä se että oli sekaryhmiä mitenkään estänyt opettamasta kieliä.
Mihinkähän tämä 6 päivän kouluviikko nyt taas edes liittyy mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Miten sinä kansakoulusta pääsit yliopistoon? Taidat nyt satuilsa. Ja pilkkaat suuria ikäluokkia, ethän voi kaukana olka itsekään jos väität kansakoulun käyneesi.
Ettei vaan muisti tee tepposia jo siinä että sotket kansakoulun ja oppikoulun, jossa kyllä opetettiin kieliä .Miten tämä nyt näin vaikeaa on?
Kävin pienen maalaiskunnan kansakoulua neljä luokkaa (samassa ryhmässä kanssani oli ne kansalaiskoululaiset) ja pyrin sitten oppikouluun.
Kansakoulun kolmannella alkoi ruotsin opiskelu. Opiskelin sitä kansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan.
Siinä että jauhat nyt siitä miten olisi jotenkin outoa että yksi opettaja opettaa monia luokka-asteita ja monenlaisia oppilaita, ei ole mitään erikoista. En edes ymmärrä miksi jankutat siitä.
Meidän lähikoulussa (joka on isomman koulun viipalekoulu) on koko ajan täällä Helsingissäkin ollut systeemi että ns luokassa on oppilaita luokilta 1-5. Edelleen on. Koko ajan.
Ja ihan ns tavallisillakin luokilla on vaikka millaista oppijaa ja vaikka millaista eriytettyä opetusta. On eri äidinkieliä ja on kolmiportaisen tuen mallista erilaisia tukimuotoja. On ylöspäin eriytettyjä oppiaineita.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä!
Sulla menee nyt kansalaiskoulukin sekaisin. En usko että 1-4 luokkalaisena olet istunut kansalaiskoululaisten ( joko 7- 8 lk, joissain kunnissa vain 8 lk) samassa luokkahuoneessa opetusta saamassa.
Mitä olen ihmisten kanssa puhunut , kyllä kansalaiskoululuokat ovat olleet kaikkialla erikseen. Maaseudulla keskitetysti usein isommissa kouluissa joissa oli opetuskeittiöt ja ompelukoneita riittävästi ja pojille omat työvälineistönsä.
Voit joko olla välittämättä puheista tai sitten suoraan kertoa miniälle, että SINUSTA TUNTUU PAHALTA kun verrataan ja että SINULLA on sellainen olo, että olisit alempiarvoisempi. Kannattaa lukea Tunnelukkosi kirja niin sen jälkeen sinun on helpompi ymmärtää itseäsi ja muita ihmisiä:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun ap kannattaisi kysyä poikasi kuopuksen miniältä suoraan, mitä hän haluaa teillä ollessaan syödä. Voi olla vaikka kuinka hieno perinneruoka teidän suvussanne tuo mummon kissanlihakeitto, mutta kyllä se minutkin yllätystarjoiluna eteen ilmestyessään saisi vähän vaivautuneeksi.
Olen ap. En ole klo 10.00 jälkeen kirjoittanut yhtään kommenttia.
Polvirustot ei kasva laihduttamalla eikä hölkkäämällä. Siksi hoikillekin laitetaan tekoniveliä ja lonkkia.
Olen yliarvioinut nuorempien älykkyyttä jos eivät sekavaa aloitusta ( ilkeyttään) ymmärtäneet.
Ehkä jossain kaupunkikoulussa oli kieliä kun peruskoulu jo lähestyi. Supistetuissa yksiopettajaisisa maalaiskouluissa ei ollut kieliä. Opet olivat seminaarin käyneitä, sinne pääsi keskikoululla.Polvesi ovat ilman läskejä huomattavasti kevyemmällä kuormalla ja siksi laihdutus helpottaa. Ja kyllä on ihmeellistä kun peruskoulussa oli kyllä koko maassa kieliä ihan pakollisena ainakin 2. Kyllä suurin osa oppi niin kuin muutkin aineet.
Teillä viisailla on se vika että kovin helposti näytätte heti mistä ette tiedä yhtään mitään. Laajempi elämänkokemus helpottaisi sinuakin.
Esim. Et tiedä mikä oli supistettu yksiopettajainen kansakoulu ja millä koulupohjalla opettajaneidit pikkukouluissa opettivat. Eivät he olleet maistereita vaan Heinolan ( tai muun) opettajaseminaarin käyneitä.
Jos olisin ilman elämänkokemusta minäkin osaisin nivelrikkojen ( kulumat) johtuvan lihavuudesta ja paranevan laihduttamalla ja liikunnalla. Samoin nimittelisin lihavia ( jota en ole) läskeiksi koska pintapuolinen sivistykseni arvioisi ihmisiä vain ulkonäön mukaan kauneusihanteiden mukaisesti.Opettajaseminaarin käyneet opettivat kieliä. Ruotsia, saksaa ja myöhemmin englantia.
Ennen vanhaan muös n kouluja käymättömät osasivat kieliä. Juurikin ruotsia. Tai sota-aikana oppivat saksaa sotilailta kuten appeni.
Sitten tuli nämä laiskat suuret ikäluokat märisemään.
Opettajaseminaareissa valmistui kansakoulunopettajia. Pääsyvaatimukset olivat vähäisiä. Opettaminen oli naisille sopivaa puuhaa, siksi saattoi "parempien perheiden" yo- tytöt opiskella kansakoulunopettajiksi. Miehillä yleensä huonompi koulupohja.
Siis oppikouluissa on aina opettaneet maisterit eli yliopistossa opiskelleet. Opi nyt erottamaan kaksi asiaa, kansakoulunopet , seminaariin riitti pelkkä kansakoulukin , ha sitten oppikoulujen opettajat.
Olen käynyt kansakoulun ja kummitätini oli kansakoulunopettaja.
Kansakoulussa minulla alkoi ruotsi kolmannella.
Kummitätini - jonka mies oli myös kansakoulunopettaja - opetti ruotsia, saksaa ja myöhemmin myös englantia.
Opettajaseminaarista valmistunut kuten miehensäkin. Itselläni on aineenopettajan pätevyys ja olen opiskellut Suomen koululaitoksen historian yliopistossa. Se kuuluu osana pedagogisiin opintoihin.
Nyt on sanotrava että sulla on kirjatietoa. Et kuitenkaan tiedä mikä on supistettu kansakoulu. Etkä usko kansakoulun käyneiden kertomuksia. Kirjatieto on hyvää mutta se ei ole aina koko todellisuus.
Joissain kaupunkikouluissa on voinut olla kielten opetusta.
Jotenkin tuntuu että sotket seminaari- sanankin sukulaistesi muihin opintoihin. Uskon toki että isoissa kaupunkikouluissa kansakouluissa on opettajat voineet olla maistereita ja on ollut mahdollisesti kieliäkin.Niin paljon olen elämäni aikana lukenut tietäviltä täyttä puppua. Oppikurjassa on lukenut jotain kansakoulusta eikä tieteilijän tieto siihen riitä että eri kunnissa monia eri tapoja järjestää kansakouluopetuskin.
Yksiopettajaiset maalaiskoulut olivat tavallusia 50- 60- luvuilla. Veistoa opetti joku isäntä, kun opettaja usein oli nainen
Sitten peruskoulun kynnyksellä alkoivat koulukyydit isoihin kouluihin ja kyläkoulut jäivät kylätaloiksi tms.Etkö osaa lukea?
Minulla on omaa kokemustietoa, runsaasti käytännön tietoa sekä vielä se virallinen tieto.
Kerropa minulle miten toimi yksiopettajainen supistettu kansakoulu 50- luvun alussa kun sinulla kerran tieto on. Siis miten käytännössä yhdeltä 60- vuotiaalta naiselta sujui 7 luokan opetus? Yksityiskohtaista selvitystä odotan nyt kouluhustorian tuntevalta maisterilta. ( Minä tiedän, miten se meni.)
Kiistätkö että kotikunnassani käytiin 7 vuotta kyläkoulussa. Kansalaiskoulu oli kirkonkylässä, sinne kasattiin, osa voi asua asuntoloissa, kahdeksatta luokkaa käyvät. Se oli puolivuotinen, puolet ikäluokasta kävi syksyn "jatkokoulua" tai "soppakoulua" kuten sitä kutsuttiin. Lähtivät töihin sitten joululta kun tammikuussa tuli puolet ikäluokasta käymään kevätlukukauden kansalaiskouluaan.
Tiedän että kiistät tämän kun ei "kirjasta löydy".Opettele lukemaan.
Olen käynyt ihan itse kansakoulun. Kyläkoulu pienessä maalaiskunnassa.
Kummitätini ja miehensä oli opettajaseminaarin köyneitä kansakoulunopettajia, joilla kokemusta monilta paikkakunnilta eri puolilta Suomea.
Sen lisäksi minulla on yliopistossa opiskeltu opettajapätevyys.
Minä tiedän. Omakohtaisesti, kokeneiden kansakouluopettajien kertomana sekä asian opiskelleena.
Miten sinä kansakoulusta pääsit yliopistoon? Taidat nyt satuilsa. Ja pilkkaat suuria ikäluokkia, ethän voi kaukana olka itsekään jos väität kansakoulun käyneesi.
Ettei vaan muisti tee tepposia jo siinä että sotket kansakoulun ja oppikoulun, jossa kyllä opetettiin kieliä .Miten tämä nyt näin vaikeaa on?
Kävin pienen maalaiskunnan kansakoulua neljä luokkaa (samassa ryhmässä kanssani oli ne kansalaiskoululaiset) ja pyrin sitten oppikouluun.
Kansakoulun kolmannella alkoi ruotsin opiskelu. Opiskelin sitä kansakoulussa kolmannen ja neljännen luokan.
Siinä että jauhat nyt siitä miten olisi jotenkin outoa että yksi opettaja opettaa monia luokka-asteita ja monenlaisia oppilaita, ei ole mitään erikoista. En edes ymmärrä miksi jankutat siitä.
Meidän lähikoulussa (joka on isomman koulun viipalekoulu) on koko ajan täällä Helsingissäkin ollut systeemi että ns luokassa on oppilaita luokilta 1-5. Edelleen on. Koko ajan.
Ja ihan ns tavallisillakin luokilla on vaikka millaista oppijaa ja vaikka millaista eriytettyä opetusta. On eri äidinkieliä ja on kolmiportaisen tuen mallista erilaisia tukimuotoja. On ylöspäin eriytettyjä oppiaineita.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä!
Niin siis et ole käynyt kansakoulua vaan oppikoulua.
Et pystynyt kertomaan supistetun kansakoulun toimintaa vaan vertasit sitä nykyajan sekaluokkaan. Mars takaisin historiaa opiskelemaan.
Se toimi kotikunnassani niin, että pikkukoululaiset kävivät 3 viikkoa elokuussa koulua ja keväällä muistaakseni myös oli heille opetusjakso. Muut luokat tulivat syyskuun alusta kouluun ja kaksi luokkaa sai suullista opetusta ja kaksi luokkaa samaan aikaan teki kirjallisia hommia. Kaiken opetuksen siis kuuli kahteen kertaan kouluaikanaan.
Muilla luokilla oli talvella lauantait vapaat ja pikkukoululaiset kävivät silloun koulussa. Opettajan viikko oli 6-päiväinen kun tylaika siihen aikaan olikin.Olen käynyt kansakoulua neljä luokkaa. Opettele lukemaan.
Opiskelin ihan siinä samassa ryhmässä kuin ne jotka jäivät sinne kansakouluun.
Yritin havainnollistaa miten tuo sinun typerä muistelosi on käytännössä ihan sama asia, joka on olemassa nykyaikanakin. Siinä että opetus on eriytettyä ei ole mitään ihmeellistä. Edelleenkään.
Eikä se että oli sekaryhmiä mitenkään estänyt opettamasta kieliä.
Mihinkähän tämä 6 päivän kouluviikko nyt taas edes liittyy mihinkään.
Olet muka historian tuntija ja ihmettelt mutä 6- päiväinen viikko liitryy historiaan?
1- 4 lk oli kansakoulua. Sulla on jo käsitteet pahasti sekaisin. Ihan yhtä hassua olusi jos joku sanoisi istuneensa maisterin kanssa samassa luokassa kun oli siellä alakoulussa sun kanssa yhtäaikaa.
Kansalaiskoululaisiksi muututtiin kun mentiin kansalaiskouluun.
Vaikka sitten koko oppimäärästä saikin kansakoulun päästötodistuksen.
Jolla olisi vielä joinain vuosikymmeninä hakea opettajaseminaariin jos vähän oli musiikin lhjaa että oppi urkuharmonia soittamaan.
Joo surkeaa on elämä ollut maalla 60 luvulla
Ei koulutettu väkeä ja paskaa lapioinnin oppiminen riitti