Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"

No ihan yleisesti ottaen suomalaisten kirjoitustaito vaikuttaisi rapistuneen.

Konekäännetty jostain englanninkielisestä uutisesta?

Kosiskelevat lukijoita.

Puhuvat samaa kieltä kuin lukijansa, näin lehti tuntuu omalta ja läheiseltä.

Nuorethan noin puhuvat, vanhempi väki puhuu asiallisempaa suomea.

Vierailija kirjoitti:

No ihan yleisesti ottaen suomalaisten kirjoitustaito vaikuttaisi rapistuneen.

Juu, ja etenkin nuoremmilla toimittajilla ja yleensä nuorehkoimmilla ihmisillä.

Olen huomannut saman. Myös asia -ja kirjoitusvirheitä nykyään paljon.

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Etenkin pääkaupunkiseudulla nuorten puheessa kaikki -maan/-mään -muodot ovat jo kadonneet. Tämä siis sen lisäksi, että perusmuodot korvataan yksikön kolmannen persoonan muodoilla. En yhtään ihmettele, jos toimittajatkaan eivät tiedä enää oikeita muotoja. "Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.

Turun sanomissa oli juuri tänään jokin juttu, jossa luki "pelinappulat liittyvät Taru sormusten herraan". Hienosti taivutettu.

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.

Siitä puuttuu selvästi vähälaktoosi, mutta mitähän sekin sitten on? Jokin vähäisempi laktoosi?

Vierailija kirjoitti:

Konekäännetty jostain englanninkielisestä uutisesta?

Tuossa kyseisessä uutisessa ei ole tästä kyse, mutta olet oikeassa siinä, että nykyään iltapäivälehdissä on todella paljon "uutisia", joista huomaa, että ne on konekäännetty suoraan, eikä toimittajalla ole sen vertaa edes substanssiosaamista aiheesta, että huomaisi sieltä pahimmat epäloogisuudet ja kielikukkaset ja pieleen menneet käännökset korjata, vaan juttuihin jää ihan omituisia ja virheellisiä sanavalintoja.

Yleisellä tasolla toimittajien kielitaito on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana aivan järkyttävästi. Iltapäivälehdissä tuon alkoi huomata jo noin sen 15 vuotta sitten, ja nykyään sama meininki on jo Hesarissakin. Eden peruskielioppiasioita ei enää hallita, saati että enää tunnistettaisiin sanojen merkityksiä ja sävyjä, ja osattaisiin käyttää niitä oikein. Saatetaan käyttää sanaa, joka tarkoittaa todellaisuudessa ihan muuta kuin mitä halutaan sanoa, tai esimerkiksi käyttää negatiivisen tai vähättelevän perusävyn ilmausta, kun halutaan sanoa jotain positiivista ihmisestä tai asiasta. 

No joo. Omissa korvissani kuulostaisi paremmalta 'pystyy kävelemään' ja joutuu antamaan' mutta en ole teini enkä toimittaja ja muutenkaan eivät korvani välttämättä ole seuranneet nykykielen muuttumista kirjoitus- tai puhemuodossakaan.

Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.

Vierailija kirjoitti:

"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.

Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?

Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.

Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.

Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.

Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.

Lapsiahan nämä iltapskoen toimittajat on, kesäharjoittelijoita jostain mediakoulusta.

Jopa YLE:n kesätoimittajilta ja paikallisuutisten toimittajilta tulee tällaista tekstiä.

Puhekielisiä ilmauksia ja korrelaattivirheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.

Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.

Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.

Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.

Mitä??

Tuliko yllätyksenä, että ip-lehdet eivät ole laatulehtiä ja toimittajien taso on sen mukainen?

Vierailija kirjoitti:

Konekäännetty jostain englanninkielisestä uutisesta?

Konekääntäjä ei käännä hesa-teinien kielelle, eli ihminen siellä ei osaa suomea. On oikeasti järkyttävää, että tällaista tekstiä pääsee julki.