Lue keskustelun säännöt.
Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"
15.07.2022 |
Tuo pystyy tehdä -rakenne esiintyy aika ajoin juuri Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa.
Hiljattain oli myös "joutuu antaa".
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
Mitä tässä on väärin? Hyvältä suomelta kuulostaa korvaani. Samoin erään aiemman kirjoittajan "tuikata tuleen" tai "pelkääjän paikka" ilmaisut ovat käypää suomea, eikä niistä pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista. Samoin konsepti-sanaa käytetään taajaan kuvaamaan erilaisia merkityksiä, jotka liippaavat riittävän likeeltä sanan varsinaisia merkityksiä. Lisäksi aplikaatio yhdellä p-kirjaimella kirjoitettuna tarkoittaa sovellusta, mutta geminaatalla kirjoitettuna lääkkeen ja varsinkin voiteen antamista ja toiselta merkitykseltään päällikeompelua. Haluan vain ottaa esille, että vaikuttanee siltä, että moni etsii hakemalla virheellisyyksiä arkipäiväisistä sanoista ja ilmauksista, vaikka niitä ei niistä löytyne.
Aplikaatio sanan sovellus tilalla on nykynuorten helmasyntiä eli anglismia. Väännetään turhaan englanninkielinen sana "suomeksi", vaikka sanalle olisi ihan suomenkielinenkin vastine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
No eihän ole :D Mistä olet saanut päähäsi, että pitää olla suomen kielen maisteri osatakseen suomea? :D
Iltapäivälehdissä on todella yleistä kirjoittaa: "hänen auto" / "hänen kanssa" / "hänen kuva". Yäk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sinunko piti ihan maisteri opinnot tehdä, että opit kirjoittamaan? Minulle ja kaikille muille siihen riitti ihan peruskoulun käyminen. Samoin kuin autolla ajoon riitti autokoulu. Ei tarvittu maisteriopintoja siihenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Näinkin.
Mutta tuo HYLA on vain Valion maito tuotteissa, se on Valion oma tuotemerkki, vähälaktoosissa tuotteille.HYLA tulee sanoista hydrolisoitu maito, Hyla tuotteiden laktoosi pitoisuus on 1g / dl
se on kylläkin HYdrolysoitu LAktoosi ja tuotteissa on on ALLE 1% laktoosia.
Vierailija kirjoitti:
Minä kihisen raivosta, kun jopa TOIMITTELIJAT kirjoittavat näin: X-vuotta.
Mikä V I T T U siinä on niin vaikeaa?! X VUOTTA, X-VUOTIAS!!!!!
Nykyajan toimittelijat ovat yksi suuri vitsi.
Lisäksi sana alun perin kirjoitetaan usein yhteen, siis "ammattitoimittelijat" kirjoittavat. Mielestäni alunperin kuulostaa oikeammalta, vaikkei siis ole. Mutta jos on olevinaan ammattilainen, niin tuossakaan sanassa ja sen kirjoittamisessa oikein ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Eivätkö toimittelijat osaa käyttää Googlea?!
Johtuu siitä kun alakoulussa opetettiin kirjoittamaan että "minä olen 8-vuotias". Tästä toimittelijalle jäi pysyvä mielikuva että ikää ilmaisevan numeron jälkeen tulee AINA viiva.
Kohta varmaan aletaan näkemään Facebookistakin tuttua muotoa "50-kymppinen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Sujuva kirjoittaminen vaatii muutakin kuin suomen kielen osaamista. Huomaa sinunkin tekstistäsi. Se on kovin töksähtelevää, vaikka maisteri oletkin. Tai ehkä juuri siksi.
Koominen kommentti. Lainatun tekstin kirjoittaja kun ilmaisee asiansa poikkeuksellisen sujuvasti.
Toki, jos tykkää tuollaisesta tyylistä. Itse pidän soljuvammasta kirjoitustavasta, vaikka en sitä osaa itse kovin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sinunko piti ihan maisteri opinnot tehdä, että opit kirjoittamaan? Minulle ja kaikille muille siihen riitti ihan peruskoulun käyminen. Samoin kuin autolla ajoon riitti autokoulu. Ei tarvittu maisteriopintoja siihenkään.
Kannatta lukea vaikka iltapaskaa, niin näet kuinka hyvin siellä peruskoulussa oppii kirjoittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitetaan: alkaa tekemää ja pystyy kävellä kun oikeasti pitäsi kirjoittaa että alkaa kävellä ja pystyy tekemään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sinunko piti ihan maisteri opinnot tehdä, että opit kirjoittamaan? Minulle ja kaikille muille siihen riitti ihan peruskoulun käyminen. Samoin kuin autolla ajoon riitti autokoulu. Ei tarvittu maisteriopintoja siihenkään.
Kannatta lukea vaikka iltapaskaa, niin näet kuinka hyvin siellä peruskoulussa oppii kirjoittamaan.
Lapsihyvä. Nyt puhuttiin JOURNALISTEISTA, ei iltapaskan kesähessuista. Kaksi täysin eri asiaa. Nimenomaan EI kannata lukea iltapaskoja, jos haluaa nähdä ammattimaista toimittajan työtä. Siihenkään ei tarvita suomen kielen maisterin opintoja. Journalismi kattaa riittävän määrän suomen kielen opiskeluakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut saman asian monella eri saitilla. Ajattelin, että sinne on palkattu tätä nuorta sukupolvea, joilla suomenkieli prakaa.
Iltapäivälehtiin pääsevät ne "toimittajat" joilla on huonoimmat paperit... ei penaalin terävimpiä kyniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sinunko piti ihan maisteri opinnot tehdä, että opit kirjoittamaan? Minulle ja kaikille muille siihen riitti ihan peruskoulun käyminen. Samoin kuin autolla ajoon riitti autokoulu. Ei tarvittu maisteriopintoja siihenkään.
Siiderin voimalla porskuttava pulska elmänkoululainenko siellä inisee...? Vai onko vain kesän hyttysiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
No miten se pitäisi sanoa? Jos siis halutaan aloittaa lause sanoilla "lapsi syntyi" ja kertoa samalla, että sillä lapsella oli jo syntyessään harvinainen sairaus.
No miksi se pitää aloittaa noilla sanoilla? Tuossahan juuri itse kirjoitit, että lapsella oli syntyessään harvinainen sairaus. Se on oikein.
Eli et osaa vastata. Miksi sitten raivoat?
Ei, vaan oikea vastaus on, että kyseistä asiaa ei voi ilmaista hyvällä suomen kielellä aloittamalla sitä väen väkisin noilla sanoilla. Se juuri on sitä kielitaitoa, että tietää, miten asia pitää ilmaista suomeksi, eikä yritä kääntään väen väkisin sanasta sanaan ja samalla sanajärjestyksellä jostain toisesta kielestä. Suomen kielessä on paljon asioita, joita ei voi sanoa niin, että etukäteen jo päättää, mitä sanajärjestystä käyttää tai millä sanoilla aloittaa, koska lauseesta ei tule silloin tolkullista tai se ei tarkoita sitä, mitä halutaan sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sinunko piti ihan maisteri opinnot tehdä, että opit kirjoittamaan? Minulle ja kaikille muille siihen riitti ihan peruskoulun käyminen. Samoin kuin autolla ajoon riitti autokoulu. Ei tarvittu maisteriopintoja siihenkään.
Kannatta lukea vaikka iltapaskaa, niin näet kuinka hyvin siellä peruskoulussa oppii kirjoittamaan.
Jos puhutaan toimittajantyöstä, on aivan turha ottaa esimerkiksi iltapaskaa. Siellä kun käytännössä kenelläkään ei ole toimittajan koulutusta. Osaavat he silti kirjoittaa (jos eivät osaisi, et sinäkään pystyisi niitä juttuja lukemaan). Katsos kun "osata kirjoittaa" on eri asia kuin "olla hyvä toimittaja ja kirjoittaa oikeaoppisesti". Jälkimmäinen on sitä ammattitaitoa, jota hankitaan esim. journalismin opinnoilla. Monilla journalisteilla on myös yhteiskuntaopin opintoja, koska ne ovat yleishyödyllisiä ja antavat asioihin erilaisia näkökulmia. Kielitieteestä journalisti hyötyy hyvin vähän, jos tavoitteena ei ole työllistyä johonkin kielitieteelliseen julkaisuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konekäännetty jostain englanninkielisestä uutisesta?
Tuossa kyseisessä uutisessa ei ole tästä kyse, mutta olet oikeassa siinä, että nykyään iltapäivälehdissä on todella paljon "uutisia", joista huomaa, että ne on konekäännetty suoraan, eikä toimittajalla ole sen vertaa edes substanssiosaamista aiheesta, että huomaisi sieltä pahimmat epäloogisuudet ja kielikukkaset ja pieleen menneet käännökset korjata, vaan juttuihin jää ihan omituisia ja virheellisiä sanavalintoja.
Yleisellä tasolla toimittajien kielitaito on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana aivan järkyttävästi. Iltapäivälehdissä tuon alkoi huomata jo noin sen 15 vuotta sitten, ja nykyään sama meininki on jo Hesarissakin. Eden peruskielioppiasioita ei enää hallita, saati että enää tunnistettaisiin sanojen merkityksiä ja sävyjä, ja osattaisiin käyttää niitä oikein. Saatetaan käyttää sanaa, joka tarkoittaa todellaisuudessa ihan muuta kuin mitä halutaan sanoa, tai esimerkiksi käyttää negatiivisen tai vähättelevän perusävyn ilmausta, kun halutaan sanoa jotain positiivista ihmisestä tai asiasta.
Sanojen merkitysten hämärtymistä minäkin olen ihmetellyt! Jostain syystä sanaa kilpistyä käytetään usein väärin (tyyliin neuvottelut kilpistyivät yhteiseen päätökseen - no toivottavasti ei kuitenkaan), sana artikuloida korvaa sanan argumentoida, ja nuorukainen-sanaa käytetään myös nuorista naisista. Sanonnat menevät sekaisin, kuten heittää kirves kehään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
ÖÖÖÖÖööööö..... Toivottavasti ymmärrät että tuo sinun viestisi on käytännössä sama kuin kysyisi miksi taksikuskin pitäisi osata ajaa autoa. Niinpä, miksi?
Sinunko piti ihan maisteri opinnot tehdä, että opit kirjoittamaan? Minulle ja kaikille muille siihen riitti ihan peruskoulun käyminen. Samoin kuin autolla ajoon riitti autokoulu. Ei tarvittu maisteriopintoja siihenkään.
Siiderin voimalla porskuttava pulska elmänkoululainenko siellä inisee...? Vai onko vain kesän hyttysiä.
Siellä näyttää inisevän. "Keskustelutaidot" sen mukaiset.
Usein näkee myös muotoa "lopetti tekemästä jotain". Todella huonoa suomea.
Tai "mies tippui katolta". Vesi tippuu, mies putoaa.
syntyneellä lapsella on harvinainen sairaus?