Lue keskustelun säännöt.
Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"
15.07.2022 |
Tuo pystyy tehdä -rakenne esiintyy aika ajoin juuri Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa.
Hiljattain oli myös "joutuu antaa".
Kommentit (176)
Viimeksi ihmettelin, kun Hesarissa luki, että jotkut "ovat takaisin" jossakin. Eihän takaisin voi olla. Tietysti voi olla, että siinä piti lukea "ovat tulleet takaisin" tms. ja yksi sana oli vain jäänyt pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ällöttää jättää -sanan käyttö kun sillä tarkoitetaan lähtemistä.
Julkkis jättää Suomen, p.o. julkkis lähtee Suomesta.
Jättää-sanaa käytetään van siksi että ei kehdata käyttää sanaa hylkää vaikka hylkää olisi paljon klikattavampi sana.
Jättää-sana sisältää myös enemmän dramatiikkaa kuin lähteä-sana.
"Maisa jätti Suomen" kuulostaa huomattavasti raflaavammalta kuin "Maisa lähti Suomesta".
Jättää tuossa yhteydessä tarkoittaa yleensä lähteä lopullisesti tai ainakin pitkäksi aikaa.
sen sijaan jos Maisa vain lähtee Suomesta, hän voi vallan hyvin palata seuraavana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?
Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.
Mikä vika "estää ettei tapahdu":ssa on?
Esim, estän ettei tapahdu onnettomuutta. Voisi ehkä sanoa että estän onnettomuuden, mutta siinä on merkitysero. Jälkimäisessä onnettomuus olisi varma ilman estoa.
Itse itselleni kommentoiden:
Toki voisi sanoa että varmistan ettei tapahdu onnettomuutta, mutta ei toi estänkää väärin ole.
No on se väärin. Estää tarkoittaa jo itsessään kielteistä, estää ettei tapahdu sisältää tuplakiellon.
Voisiko tämän kiistan jo viimein lopettaa? Ehdotan käytettäväksi muodoksi "estää jotain tapahtumasta" - estää hukkumasta, estää putoamasta, estää onnettomuutta tapahtumasta. Kelpaisiko? Oon samaa mieltä siitä, että tuplakielto on tarpeeton. Miksi turhaan mutkistaa asiaa? Meillä on hieno kieli ja paljon eri sijamuotoja, käytetään niitä silloin kun osataan. Ja jos ei osata, sanotaan mahdollisimman simppelisti. Pääasia on saada viesti perille, ja jos siinä samalla antaa vielä itsestään kuvan hyvänä kielenkäyttäjänä, vielä parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ällöttää jättää -sanan käyttö kun sillä tarkoitetaan lähtemistä.
Julkkis jättää Suomen, p.o. julkkis lähtee Suomesta.
Jättää-sanaa käytetään van siksi että ei kehdata käyttää sanaa hylkää vaikka hylkää olisi paljon klikattavampi sana.
Jättää-sana sisältää myös enemmän dramatiikkaa kuin lähteä-sana.
"Maisa jätti Suomen" kuulostaa huomattavasti raflaavammalta kuin "Maisa lähti Suomesta".
Mutta "Maisa hylkäsi Suomen" olisi vielä dramaattisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?
Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.
Mikä vika "estää ettei tapahdu":ssa on?
Esim, estän ettei tapahdu onnettomuutta. Voisi ehkä sanoa että estän onnettomuuden, mutta siinä on merkitysero. Jälkimäisessä onnettomuus olisi varma ilman estoa.
Itse itselleni kommentoiden:
Toki voisi sanoa että varmistan ettei tapahdu onnettomuutta, mutta ei toi estänkää väärin ole.
No on se väärin. Estää tarkoittaa jo itsessään kielteistä, estää ettei tapahdu sisältää tuplakiellon.
Voisiko tämän kiistan jo viimein lopettaa? Ehdotan käytettäväksi muodoksi "estää jotain tapahtumasta" - estää hukkumasta, estää putoamasta, estää onnettomuutta tapahtumasta. Kelpaisiko? Oon samaa mieltä siitä, että tuplakielto on tarpeeton. Miksi turhaan mutkistaa asiaa? Meillä on hieno kieli ja paljon eri sijamuotoja, käytetään niitä silloin kun osataan. Ja jos ei osata, sanotaan mahdollisimman simppelisti. Pääasia on saada viesti perille, ja jos siinä samalla antaa vielä itsestään kuvan hyvänä kielenkäyttäjänä, vielä parempi.
Tuplakielto ei ole "tarpeeton" vaan yksiselitteisesti väärin. Eikä kenenkään tarvitse ehdotella käytettäviä muotoja, kun kielioppi ne ihan selvästi määrittelee. Miksi "estää jotain tapahtumasta" ei kelpaisi, kun se kerran on oikein?
Toki uutisissakin pääasiassa on viestin perille saaminen, mutta kyllä niissä pitäisi sentään kirjoittaa kieliopin mukaisesti. Muuten kieli rappeutuu vain lisää, kun ihmiset oppivat niistäkin virheellistä kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Tämä on aika surullista. Hain itse aikoinani opiskelemaan alaa, mutta tulin onneksi valituksi toiselle alalle. Nykyään toimittajat ovat työttöminä tai vaihtaneet alaa ja jutut kirjoittavat kai avustajat, joille maksetaan vain satunnaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?
Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.
Mikä vika "estää ettei tapahdu":ssa on?
Esim, estän ettei tapahdu onnettomuutta. Voisi ehkä sanoa että estän onnettomuuden, mutta siinä on merkitysero. Jälkimäisessä onnettomuus olisi varma ilman estoa.
Itse itselleni kommentoiden:
Toki voisi sanoa että varmistan ettei tapahdu onnettomuutta, mutta ei toi estänkää väärin ole.
No on se väärin. Estää tarkoittaa jo itsessään kielteistä, estää ettei tapahdu sisältää tuplakiellon.
Voisiko tämän kiistan jo viimein lopettaa? Ehdotan käytettäväksi muodoksi "estää jotain tapahtumasta" - estää hukkumasta, estää putoamasta, estää onnettomuutta tapahtumasta. Kelpaisiko? Oon samaa mieltä siitä, että tuplakielto on tarpeeton. Miksi turhaan mutkistaa asiaa? Meillä on hieno kieli ja paljon eri sijamuotoja, käytetään niitä silloin kun osataan. Ja jos ei osata, sanotaan mahdollisimman simppelisti. Pääasia on saada viesti perille, ja jos siinä samalla antaa vielä itsestään kuvan hyvänä kielenkäyttäjänä, vielä parempi.
Tuplakielto ei ole "tarpeeton" vaan yksiselitteisesti väärin. Eikä kenenkään tarvitse ehdotella käytettäviä muotoja, kun kielioppi ne ihan selvästi määrittelee. Miksi "estää jotain tapahtumasta" ei kelpaisi, kun se kerran on oikein?
Toki uutisissakin pääasiassa on viestin perille saaminen, mutta kyllä niissä pitäisi sentään kirjoittaa kieliopin mukaisesti. Muuten kieli rappeutuu vain lisää, kun ihmiset oppivat niistäkin virheellistä kieltä.
"Ehdottelin" varovaisesti siksi, että väärää muotoa toistuvasti tarjoavalla vaikutti olevan hieman jankkausmoodi päällä. Joskus kohteliaalla "voisikos asia olla näin"-muodolla (vaikka asia olisi varmasti näin) pääsee pidemmälle kanssakäymisessä kuin jos ei tule toista yhtään vastaan. Muuten olen ihan samaa mieltä kanssasi, että uutisissa ja kaikessa mediassa pitäisi varjella viimeiseen asti oikeakielisyyttä. Jäisivät tällaisetkin keskustelut vähemmälle ja voisimme kaikki tehdä jotakin järkevämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.
Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?
Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?
Moni suomalainen on tarkka kieliasioista silloin, kun puhutaan ruotsin kielen asemasta, mutta omaa kieltä käytetään huolimattomasti ja virheitä tehden eikä piitata yhtään, että kieli rappeutuu ja ottaa liikaa vaikutteita englannista. Asiaa pahentaa se, että nykypäivän kielenhuoltajat ovat lässyköitä, jotka korostavat sitä, että kieli on aina muutoksessa, joten kielivirheet eivät oikeastaan ole virheitä vain merkkejä muutoksesta. Suomessa ei tosiaan osata vaalia omaa. Ollaan leväperäisiä niin kuin rajavalvonnan suhteen: kaikki vieras on tervetullutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Ei, vaan vähälaktoosiNEN, Taitaa olla sinulla se ongelma suomen kielen kanssa, eikä niinkään toimittajilla. Hyla ei ole Suomea eikä sitä nykyisin juurikaan pakkausmerkinnöissä näe. Kerro siis sedällesi, että "vähälaktoosinen" on se, mitä hänen tulee ostaa. Mieluiten toki laktoosiTON, jos vatsa kerran laktoosista oireilee.
Pata kattilaa soimaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Oikea termi on kylläkin vähälaktoosinen.
Kyllä, niin on.
HYLA sana on vain Valion oma brändi tai nimitys vähälaktoosittomille tuotteille.
Ei ole. Sellaista ei ole olemassakaan kuin vähälaktoositon.
Yksittäinen sana, jota usein käytetään väärin on "hämillään", kun tarkoitetaan ymmällään, hämmästynyt tms.
Esim. lääkärit olivat hämillään tartuntojen suuresta määrästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielikorvassani alkoi kirskua, kun luin tämän lehtijutun. Teksti vaikuttaa kahdeksanvuotiaan kirjoittamalta, vaikkei siinä olekaan liiemmin kielivirheitä. Osa yhden virkkeen kappaleista on kirjoittajan omasta kynästä, mutta osa on vain kömpelösti käännettyä. Luulisi, että valtavan työttömyyden aikana lehdet voisivat poimia myös hömppäosastojen toimittajiksi taitavia kirjoittajia, mutta kai nämäkin sitten jaetaan suhteilla.
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/09c2061a-2eef-4557-947c-53f6dbf…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.
Tästä hyvä esimerkki on sana "konsepti". Sehän tarkoittaa jonkinlaista suunnitelmaa tai luonnosta, mutta sitä näkee jatkuvasti käytettävän värissä yhteyksissä.
Tai aplikaatio. Sehän tarkoittaa kirjailua. Oikea vastine englanninkieliselle sanalle application on sovellus, mikäli puhutaan niistä puhelimeen ladattavista asioista.
APLIKOINTI tarkoittaa kirjailua.
Aplikaatio ei tarkoita mitään.
kahdella p:llä:
Applikaatio eli päällikeompelu (myös applisointi tai applikointi) on kankaan koristelemista kiinnittämällä siihen toisista kankaista leikattuja kuvioita.
wikipediasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?
Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.
Mikä vika "estää ettei tapahdu":ssa on?
Esim, estän ettei tapahdu onnettomuutta. Voisi ehkä sanoa että estän onnettomuuden, mutta siinä on merkitysero. Jälkimäisessä onnettomuus olisi varma ilman estoa.
Estät ETTÄ tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Varmasti ei ole vähälaktoositon pakkauksessa. Se on vähälaktoosinen. Ne merkinnät on laktoositon tai vähälaktoosinen. Joku on mennyt yhdistämään nuo yhteen ja saanut aikaan sanan, jonka merkitys on kutakuinkin paljon laktoosia.
No on se väärin. Estää tarkoittaa jo itsessään kielteistä, estää ettei tapahdu sisältää tuplakiellon.