Lue keskustelun säännöt.
Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"
15.07.2022 |
Tuo pystyy tehdä -rakenne esiintyy aika ajoin juuri Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa.
Hiljattain oli myös "joutuu antaa".
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.
Tästä hyvä esimerkki on sana "konsepti". Sehän tarkoittaa jonkinlaista suunnitelmaa tai luonnosta, mutta sitä näkee jatkuvasti käytettävän värissä yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Ei, vaan vähälaktoosiNEN, Taitaa olla sinulla se ongelma suomen kielen kanssa, eikä niinkään toimittajilla. Hyla ei ole Suomea eikä sitä nykyisin juurikaan pakkausmerkinnöissä näe. Kerro siis sedällesi, että "vähälaktoosinen" on se, mitä hänen tulee ostaa. Mieluiten toki laktoosiTON, jos vatsa kerran laktoosista oireilee.
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Oikea termi on kylläkin vähälaktoosinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Näinkin.
Mutta tuo HYLA on vain Valion maito tuotteissa, se on Valion oma tuotemerkki, vähälaktoosissa tuotteille.
HYLA tulee sanoista hydrolisoitu maito, Hyla tuotteiden laktoosi pitoisuus on 1g / dl
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marcolla on edellisestä liitostaan kaksi aikuista kaksospoikaa.
Tässä on yksi hyvä esimerkki huonosta kirjoitustaidosta. Lainaus Seiskan uutisesta, joka käsittelee Marco Hietalan tulevaa vauvaa. Toimittaja ilmeisesti luullut, että kaksospoikia voi olla vaikka kolmekin, kun on erikseen pitänyt mainita, että kaksospoikia on kaksi :D
Seurakuntalehdessä joku kirkon tiedottaja kolumnoi "ääriateisteista". Jos ateismi on sitä ettei usko, miten sen voi tehdä äärimmäisesti?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan yleisesti ottaen suomalaisten kirjoitustaito vaikuttaisi rapistuneen.
Juu, ja etenkin nuoremmilla toimittajilla ja yleensä nuorehkoimmilla ihmisillä.
Sinulta on komparatiivi ja superlatiivi hukassa, vanha ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Oikea termi on kylläkin vähälaktoosinen.
Kyllä, niin on.
HYLA sana on vain Valion oma brändi tai nimitys vähälaktoosittomille tuotteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seurakuntalehdessä joku kirkon tiedottaja kolumnoi "ääriateisteista". Jos ateismi on sitä ettei usko, miten sen voi tehdä äärimmäisesti?!
Ehkä tuo on vähän vastaava kuin kiihkouskovainen. Eli ateisti, joka menee aatteessaan äärimmäisyyksiin eli mm. käännyttää muita, vauhkoaa palstoilla jne. jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konekäännetty jostain englanninkielisestä uutisesta?
Tuossa kyseisessä uutisessa ei ole tästä kyse, mutta olet oikeassa siinä, että nykyään iltapäivälehdissä on todella paljon "uutisia", joista huomaa, että ne on konekäännetty suoraan, eikä toimittajalla ole sen vertaa edes substanssiosaamista aiheesta, että huomaisi sieltä pahimmat epäloogisuudet ja kielikukkaset ja pieleen menneet käännökset korjata, vaan juttuihin jää ihan omituisia ja virheellisiä sanavalintoja.
Yleisellä tasolla toimittajien kielitaito on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana aivan järkyttävästi. Iltapäivälehdissä tuon alkoi huomata jo noin sen 15 vuotta sitten, ja nykyään sama meininki on jo Hesarissakin. Eden peruskielioppiasioita ei enää hallita, saati että enää tunnistettaisiin sanojen merkityksiä ja sävyjä, ja osattaisiin käyttää niitä oikein. Saatetaan käyttää sanaa, joka tarkoittaa todellaisuudessa ihan muuta kuin mitä halutaan sanoa, tai esimerkiksi käyttää negatiivisen tai vähättelevän perusävyn ilmausta, kun halutaan sanoa jotain positiivista ihmisestä tai asiasta.
Totta joka sana.
Pari yksittäistä esimerkkiä. Moni toimittaja on viime aikoina käyttänyt tuhopoltoista ilmausta "tuikata tuleen". Vielä pahempi tyylivirhe on se, että kuolonkolarista kerrottaessa mainitaan "pelkääjän paikka". Ja vaikka suuri osa kansasta jo käyttää hyvin alatyylistä kieltä, sanomalehdissä ei suoranaisia kirosanoja soisi näkevänsä. Nykyisin niitä on jopa otsikoissa. Jopaa Hesarin otsikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Näinkin.
Mutta tuo HYLA on vain Valion maito tuotteissa, se on Valion oma tuotemerkki, vähälaktoosissa tuotteille.HYLA tulee sanoista hydrolisoitu maito, Hyla tuotteiden laktoosi pitoisuus on 1g / dl
Hyvänen aika. Jos ette ymmärrä mistä on kyse, ettekä itsekään osaa kirjoittaa edes yhdyssanoja yhteen, niin älkää tulko jankkaamaan ketjuun, jossa puhutaan huonosta kirjoitustaidosta.
Voiko joku vielä kertoa, mikä se HYLA olikaan? Ei ihan vielä näistä noin kymmenestä vastauksesta käynyt selväksi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Roskalehdissä ammattitaito on turha, koska siitä pitäisi maksaa pätevien ammattilaisten TES:n mukaan.
Siksi porvari palkkaa epäpäteviä, joille voi harjoittelijan tittelin varjolla maksaa paljon vähemmän.
Samasta syystä rakennus- ja metallialalle palkataan ulkomailta tulleita, jotka eivät kysele TES:n perään eivätkä tunne oikeuksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
Oikea termi on kylläkin vähälaktoosinen.
Kyllä, niin on.
HYLA sana on vain Valion oma brändi tai nimitys vähälaktoosittomille tuotteille.
AAAARGH.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.
Tästä hyvä esimerkki on sana "konsepti". Sehän tarkoittaa jonkinlaista suunnitelmaa tai luonnosta, mutta sitä näkee jatkuvasti käytettävän värissä yhteyksissä.
Tai aplikaatio. Sehän tarkoittaa kirjailua. Oikea vastine englanninkieliselle sanalle application on sovellus, mikäli puhutaan niistä puhelimeen ladattavista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.
Vähälaktoositon on varmaan vain vähän laktoositon. Muuten sanassa ei ole mitään järkeä.
Oikea sana olisi HYLA, mutta uskokaa tai älkää, kaikki eivät tuota sanaa tunne.
Ei esimerkiksi tuntenut 70 vuotias setänikään, kun hänen piti ruvata vatsan takia välttelemään laktoosia.Vähälaktoositon on yleisesti käytetty sana noissa jutuissa. Joissakin tuoitteissa on tuo on sana selkeäti ja näkyvästi sanottu jo pakkauksen kannessa.
HYLA ei ole sana, vaan Valion tuotemerkki omille vähälaktoosisille tuotteilleen.
Kyllä HYLA on lyhenne jostain sanoista, en nyt muista mistä.
Aivan samoin kun oli Valion EILA maito.
Tuo EILA tarkoittaa ei laktoosia.
Siis Valion omia merkkejä.
Yhdyssanoja toimittajat eivät osaa enää lainkaan. Samaten juuri omistusmuodot kirjoitetaan ihan miten sattuu.
HYLA ei ole sana, vaan Valion tuotemerkki omille vähälaktoosisille tuotteilleen.