Lue keskustelun säännöt.
Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"
15.07.2022 |
Tuo pystyy tehdä -rakenne esiintyy aika ajoin juuri Iltalehdessä ja Ilta-Sanomissa.
Hiljattain oli myös "joutuu antaa".
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
Tuliko yllätyksenä, että ip-lehdet eivät ole laatulehtiä ja toimittajien taso on sen mukainen?
Sama ilmiö näkyy valitettavasti myös esim. Ylen uutissivustolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuliko yllätyksenä, että ip-lehdet eivät ole laatulehtiä ja toimittajien taso on sen mukainen?
Sama ilmiö näkyy valitettavasti myös esim. Ylen uutissivustolla.
Ei Ylekään ole mikään laatumedia. Ei ole ollut enää vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Vierailija kirjoitti:
HYLA-hullut, painukaa meijeriin!
Ei minun tarvitse, minulla ei onneksi ole ollut koskaan mitään ongelmia laktoosin.
Vatsani on kuin teräksestä tehty, kestää mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
No miten se pitäisi sanoa? Jos siis halutaan aloittaa lause sanoilla "lapsi syntyi" ja kertoa samalla, että sillä lapsella oli jo syntyessään harvinainen sairaus.
No miksi se pitää aloittaa noilla sanoilla? Tuossahan juuri itse kirjoitit, että lapsella oli syntyessään harvinainen sairaus. Se on oikein.
Vika on ainakin osittain siinä, että toimittajilta ei enää vaadita toimittajan koulutusta, johon kuuluu äidinkielen opintoja. Riittää, kun on ns. hyvä tyyppi tai julkkis. Se näkyy toimittajien tason laskuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Sujuva kirjoittaminen vaatii muutakin kuin suomen kielen osaamista. Huomaa sinunkin tekstistäsi. Se on kovin töksähtelevää, vaikka maisteri oletkin. Tai ehkä juuri siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
No miten se pitäisi sanoa? Jos siis halutaan aloittaa lause sanoilla "lapsi syntyi" ja kertoa samalla, että sillä lapsella oli jo syntyessään harvinainen sairaus.
No miksi se pitää aloittaa noilla sanoilla? Tuossahan juuri itse kirjoitit, että lapsella oli syntyessään harvinainen sairaus. Se on oikein.
Eli et osaa vastata. Miksi sitten raivoat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
Journalistin eli toimittajan koulutukseen kuuluu olennaisena osana runsaasti äidinkielen opintoja. Äidinkieli on avainasemassa viestinnässä, ja se on tärkeimpiä oppiaineita muutenkin kuin toimittajan koulutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Kosiskelevat lukijoita.
Puhuvat samaa kieltä kuin lukijansa, näin lehti tuntuu omalta ja läheiseltä.
Nuorethan noin puhuvat, vanhempi väki puhuu asiallisempaa suomea.
Tämä. Sääli vaan että on niin läpinäkyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
No miten se pitäisi sanoa? Jos siis halutaan aloittaa lause sanoilla "lapsi syntyi" ja kertoa samalla, että sillä lapsella oli jo syntyessään harvinainen sairaus.
No miksi se pitää aloittaa noilla sanoilla? Tuossahan juuri itse kirjoitit, että lapsella oli syntyessään harvinainen sairaus. Se on oikein.
Eli et osaa vastata. Miksi sitten raivoat?
Mitä raivoamista tuossa oli? On ihan normaalia, että välillä pitää muuttaa sanajärjestystä tai muulla tavoin muokata tapaa ilmaista jokin asia, jotta kieli olisi sujuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei paljoa kiinnosta kun kohta me kaikki puhuu ja kirjoittaa suomi-pidgin tai kreolia.
Suomessa toimittajat eivät onneksi kirjoita kuten venäläiset haluavat.
NurseBetty kirjoitti:
Hiljattain oli Iltasanomissa tai Iltalehdessä tällainen: "hän syntyi harvinaisen sairauden kanssa." Näinhän ei suomeksi voi sanoa. Suora käännös englannista? Tämäntyyppisiå näkee paljon nykyään.
Mitä tässä on väärin? Hyvältä suomelta kuulostaa korvaani. Samoin erään aiemman kirjoittajan "tuikata tuleen" tai "pelkääjän paikka" ilmaisut ovat käypää suomea, eikä niistä pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista. Samoin konsepti-sanaa käytetään taajaan kuvaamaan erilaisia merkityksiä, jotka liippaavat riittävän likeeltä sanan varsinaisia merkityksiä. Lisäksi aplikaatio yhdellä p-kirjaimella kirjoitettuna tarkoittaa sovellusta, mutta geminaatalla kirjoitettuna lääkkeen ja varsinkin voiteen antamista ja toiselta merkitykseltään päällikeompelua. Haluan vain ottaa esille, että vaikuttanee siltä, että moni etsii hakemalla virheellisyyksiä arkipäiväisistä sanoista ja ilmauksista, vaikka niitä ei niistä löytyne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa.
Journalistin eli toimittajan koulutukseen kuuluu olennaisena osana runsaasti äidinkielen opintoja. Äidinkieli on avainasemassa viestinnässä, ja se on tärkeimpiä oppiaineita muutenkin kuin toimittajan koulutuksessa.
Tuo oli juuri pointtini. Suomen kieltä pääaineena opiskelevat opiskelevat kieltä eri näkökulmasta kuin journalistit. Kielitiede on eri asia kuin kirjoittaminen. Siksi toimittajalle on hyödyllisempää opiskella pääaineenaan journalismia kuin suomen kieltä. Kun se, että osaa suomea täydellisesti ja tietää sanojen alkuperät jne. ei vielä tee ihmisestä hyvää toimittajaa. Toimittajan työssä kirjoittaminen on vasta se viimeinen vaihe. Olennaisimmat työt tehdään ennen sitä eikä niitä taitoja opi kielitieteitä lukemalla. Niin kuin ei opi myöskään toimittajan työhön liittyviä lakeja yms. Äidinkieltähän toimittaja ei välttämättä journalismiopinnoissaan opiskele, koska suomenkieliseen journalismikoulutukseen ei ole vaatimuksena, että juuri suomen pitää olla se äidinkieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Sujuva kirjoittaminen vaatii muutakin kuin suomen kielen osaamista. Huomaa sinunkin tekstistäsi. Se on kovin töksähtelevää, vaikka maisteri oletkin. Tai ehkä juuri siksi.
Koominen kommentti. Lainatun tekstin kirjoittaja kun ilmaisee asiansa poikkeuksellisen sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.
Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.
Hyvä kommentti.
Mutta toimittajien ei pidäkään olla suomen kielen maisteri.
Hän on ennenkaikkea journalisti.
Jos toimittaja yleensä joku maisteri, niin sitten yhtesikuntatieteen tai muiden vastaava alalta.
Pelkkä oikeinkirjoitus kun ei toimittajilla siinä tekstissä riitä, pitää olla myös näkemystä monipuolisesti. yhteiskunta tuntemusta, historian tuntemasta, valtavan hyvät ja nopeat tiedonhakutaidot, laaja alan verkosto, melko hyvä englannin kielen ja muita vastaavia taitoja.
Jos toimittajan teksti on faktaa täynnä, hyvin taustoittu ja analysoitu, lukija helposti antaa pienet kirjoitusvirheet anteeksi.
Mutta tällöisiä juttuja ei näe joka päivä eikä koskaan iltapäivälehdissä.
Journalistit tarvitsevat pohjaksi viestintäalan koulutuksen, jossa toki on osana suomen kielen opetusta.
No miten se pitäisi sanoa? Jos siis halutaan aloittaa lause sanoilla "lapsi syntyi" ja kertoa samalla, että sillä lapsella oli jo syntyessään harvinainen sairaus.