Psykologia 2023

Itse hain nyt ensimmäistä kertaa ja osallistuin valmennuskeskuksen kurssiin joka alkoi alku vuodesta. Opettelin jo ennen sitä matikkaa ja logiikka itsenäisesti. Itsellä lukiosta kymmenen vuotta ja piti lähtä ihan nollista liikenteeseen. Pääsin varasijoille, toki kaus jäin sisään pääsystä. Luin täyspäiväisesti ja artikkeli osiot meni hyvin, mulla jäi kiinni matikasta etten osannut soveltaa tarpeeksi monessa laskussa ja tehdä nopeasti niitä ja logiikkaa. Aika loppui kesken, logiikan tehtävät helpohkoja mutta kiire tuli. Nyt mietinnässä kyllä yrittää vielä uudestaan, tuskin otan ainakaan pitkää valmennuskurssia, vaan jos jotain niin missä käydään vain aineistoa läpi. Tuntuu silti että ensi vuoden koe ja materiaalit voi olla taas erilaiset että riittääkö sittenkään vaikka panostaisi paljon aikaa ennen aineiston julkaisua ja sitten kuukauden melkein täyspäiväisesti(perheen ohella😅). Toki "lähtötaso" nyt eri kuin viime syksynä..

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon mukautettuja 8kursseja? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja edelleen jatkan, että vaikka yllä oleva (rikkaat vievät opiskelupaikat- nimimerkin kirjoitus) on pitkälti totta, minusta se ei automaattisesti ole oikein. Psykologeiksi valmistuvat ovat epäilemättä lahjakkaita ja sinnikkäitä, ja yleensä myös kaikin puolin hyväosaisia. Nykyinen valintamenettely ruokkii edellä mainittua kehityskulkua ja kahtiajaon syvenemistä. Sama se on tietysti lääkiksessä ja monilla muillakin aloilla. Minusta olisi kuitenkin myös syytä yhteiskunnallisesti miettiä keinoja "tasata tilejä", vaikka se olisi itseltänkin pois, koska koen olevani hyväosainen. Yksi syy haluuni päästä opiskelemaan psykologiaa olisi juurikin päästä kohentamaan huonompiosaisten asioita. Elämä on epäreilua, mutta vastoin kuin "rikkaat vievät opiskelupaikat" -nimimerkki kirjoittaa, sitä ei ole pakko hyväksyä.

Mikä olisi parempi tapa valita opiskelijat psykologiaan ja lääkikseen? Kaikille hakijoille on samat pääsykokeet, arvostelu tapahtuu anonyymisti. Älykkäimmät, ahkerimmat ja nopeimmat saavat parhaat pisteet. Työmarkkinoille valmistuu älykkäitä, ahkeria ja pystyviä psykologeja ja lääkäreitä.

Pitäisikö järjestää erilliset pääsykokeet vaikkapa niille hakijoille, joiden älykkyysosamäärä on alle 90? Pitäisikö yliopistossa järjestettää helpotettuja kursseja näille henkilöille. Normiopiskelijoilta vaaditaan tentin läpäisemiseksi vähintään 50% maksimipistemäärästä. Esim. jos kirurgian tentin maksimipistemäärä on 80, normiopiskelijan pitää saada vähintään 40 pistettä läpäistäkseen kurssin. Pitäisikö mukautetun lääkiksen suorittajilta vaatia kirurgian tentin läpäisyrajaksi esim. 15 pistettä? Haluaisitko mennä sellaisen psykologin/lääkärin potilaaksi, joka on suorittanut mukautetun lääkiksen?

Työelämässä on myös kovat paineet. Potilaita tulee liukuhihnalta, työt pitää tehdä nopeasti ja ajallaan. Pitää olla hyvä stressinsietokyky, tehtyjä virheitä ei saa jäädä suremaan.

Missaat pointtini. Hyväksyttyjen hakijoiden pitää olla erittäin älykkäitä ja lahjakkaita ja puheesi mukautuksesta kuulostaa ikävältä trollaukselta. Kyse on siitä, että hakijoissa on paljon erittäin älykkäitä ja lahjakkaita, mutta kaikilla ei ole saman verran resurrsseja valmistautua kokeeseen. Siihen vaikuttaa osaltaan esimerkiksi varallisuus, mutta myös elämäntilanne. Tällä hetkellä esimerkiksi työssäkäyvät kokeeseen valmistujat ovat aika eri asemassa nuorempiin verrattuna. En tiedä, millainen pääsykokeen pitäisi olla, jotta ulkoiset olosuhteet eivät vaikuttaisi prosessiin niin paljon (käytettävissä oleva aika ja varallisuus). Siinäpä tuhannen taalan kysymys. Tuskin tuota asiaa voi hakumenettelystä millään kunnolla karsia, vaan aina rahalla+älykkyydellä pääsee pidemmälle kuin pelkällä älykkyydellä. Rahalla voi tässä tapauksessa ostaa lukuaikaa ja valmennusta. Aion tylysti käyttää hyväosaisuuttani tulevassa haussa hyväksi ja ostaa aikaa ja valmennusta. Minusta se on kuitenkin epäreilua, koska kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Ja tämä asia koskee erityisesti siis alanvaihtajia.

Itse olen ihmetellyt sitä, kun esim. lukihäiriöiset saavat lisäaikaa pääsykokeissa. Työelämässä ei lisäaikaa anneta. Työtehtävistä pitää suoriutua työajan puitteissa. Meillä ainakin on tosi tiukka työtahti ja jos ei pysy mukana, tulee kenkää.

Itse olen huomannut, että suoraan lukiosta tulevat uraohjukset pärjäävät usein työelämässä parhaiten. Nopea lukion läpivienti ja valmistumisaika yliopistosta korreloivat älykkyyden kanssa.

Itse olen kokenut tämän kantapään kautta. Kävin vuosia pääsykokeissa ja yliopistossakin oli vaikeuksia kurssien läpäisemisessä. Työelämässä vasta vaikeaa on ollutkin. Pelkästään uusien tietojärjestelmien oppiminen ottaa lujille.

Suoraan lukiosta yliopistoon lähteneet sen sijaan sammuttavat tietokoneensa jo kello 15 jälkeen ja lähtevät kotiinsa. Itse olen jatkuvasti ylitöissä ja moitteita tulee, kun olen liian hidas.

Lukiomenestys korreloi myöhempään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon mukautettuja 8kursseja? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja edelleen jatkan, että vaikka yllä oleva (rikkaat vievät opiskelupaikat- nimimerkin kirjoitus) on pitkälti totta, minusta se ei automaattisesti ole oikein. Psykologeiksi valmistuvat ovat epäilemättä lahjakkaita ja sinnikkäitä, ja yleensä myös kaikin puolin hyväosaisia. Nykyinen valintamenettely ruokkii edellä mainittua kehityskulkua ja kahtiajaon syvenemistä. Sama se on tietysti lääkiksessä ja monilla muillakin aloilla. Minusta olisi kuitenkin myös syytä yhteiskunnallisesti miettiä keinoja "tasata tilejä", vaikka se olisi itseltänkin pois, koska koen olevani hyväosainen. Yksi syy haluuni päästä opiskelemaan psykologiaa olisi juurikin päästä kohentamaan huonompiosaisten asioita. Elämä on epäreilua, mutta vastoin kuin "rikkaat vievät opiskelupaikat" -nimimerkki kirjoittaa, sitä ei ole pakko hyväksyä.

Mikä olisi parempi tapa valita opiskelijat psykologiaan ja lääkikseen? Kaikille hakijoille on samat pääsykokeet, arvostelu tapahtuu anonyymisti. Älykkäimmät, ahkerimmat ja nopeimmat saavat parhaat pisteet. Työmarkkinoille valmistuu älykkäitä, ahkeria ja pystyviä psykologeja ja lääkäreitä.

Pitäisikö järjestää erilliset pääsykokeet vaikkapa niille hakijoille, joiden älykkyysosamäärä on alle 90? Pitäisikö yliopistossa järjestettää helpotettuja kursseja näille henkilöille. Normiopiskelijoilta vaaditaan tentin läpäisemiseksi vähintään 50% maksimipistemäärästä. Esim. jos kirurgian tentin maksimipistemäärä on 80, normiopiskelijan pitää saada vähintään 40 pistettä läpäistäkseen kurssin. Pitäisikö mukautetun lääkiksen suorittajilta vaatia kirurgian tentin läpäisyrajaksi esim. 15 pistettä? Haluaisitko mennä sellaisen psykologin/lääkärin potilaaksi, joka on suorittanut mukautetun lääkiksen?

Työelämässä on myös kovat paineet. Potilaita tulee liukuhihnalta, työt pitää tehdä nopeasti ja ajallaan. Pitää olla hyvä stressinsietokyky, tehtyjä virheitä ei saa jäädä suremaan.

Missaat pointtini. Hyväksyttyjen hakijoiden pitää olla erittäin älykkäitä ja lahjakkaita ja puheesi mukautuksesta kuulostaa ikävältä trollaukselta. Kyse on siitä, että hakijoissa on paljon erittäin älykkäitä ja lahjakkaita, mutta kaikilla ei ole saman verran resurrsseja valmistautua kokeeseen. Siihen vaikuttaa osaltaan esimerkiksi varallisuus, mutta myös elämäntilanne. Tällä hetkellä esimerkiksi työssäkäyvät kokeeseen valmistujat ovat aika eri asemassa nuorempiin verrattuna. En tiedä, millainen pääsykokeen pitäisi olla, jotta ulkoiset olosuhteet eivät vaikuttaisi prosessiin niin paljon (käytettävissä oleva aika ja varallisuus). Siinäpä tuhannen taalan kysymys. Tuskin tuota asiaa voi hakumenettelystä millään kunnolla karsia, vaan aina rahalla+älykkyydellä pääsee pidemmälle kuin pelkällä älykkyydellä. Rahalla voi tässä tapauksessa ostaa lukuaikaa ja valmennusta. Aion tylysti käyttää hyväosaisuuttani tulevassa haussa hyväksi ja ostaa aikaa ja valmennusta. Minusta se on kuitenkin epäreilua, koska kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Ja tämä asia koskee erityisesti siis alanvaihtajia.

Itse olen ihmetellyt sitä, kun esim. lukihäiriöiset saavat lisäaikaa pääsykokeissa. Työelämässä ei lisäaikaa anneta. Työtehtävistä pitää suoriutua työajan puitteissa. Meillä ainakin on tosi tiukka työtahti ja jos ei pysy mukana, tulee kenkää.

Itse olen huomannut, että suoraan lukiosta tulevat uraohjukset pärjäävät usein työelämässä parhaiten. Nopea lukion läpivienti ja valmistumisaika yliopistosta korreloivat älykkyyden kanssa.

Itse olen kokenut tämän kantapään kautta. Kävin vuosia pääsykokeissa ja yliopistossakin oli vaikeuksia kurssien läpäisemisessä. Työelämässä vasta vaikeaa on ollutkin. Pelkästään uusien tietojärjestelmien oppiminen ottaa lujille.

Suoraan lukiosta yliopistoon lähteneet sen sijaan sammuttavat tietokoneensa jo kello 15 jälkeen ja lähtevät kotiinsa. Itse olen jatkuvasti ylitöissä ja moitteita tulee, kun olen liian hidas.

Ikävä kuulla, että sinulla on ollut työelämässä hankaluuksia. En kuitenkaan usko, että suoraan lukiosta tulevat ovat älykkäämpiä ja kyvykkäämpiä psykologin työhön. Itse menin suoraan lukiosta yliopistoon ja valmistuttuani olen työskennellyt alalla. Ei minulla ole työelämässä ollut vaikeaa, ainoastaan ala ei kiinnosta riittävästi enkä koe kaipaamaani paloa sitä kohtaan. Tuskin se minua on tyhmmäksi tekee, että haluan vaihtaa alaa. Mutta nyt alanvaihto on hankalaa, koska työn ja perheen ohessa ei ole ollut riittävästi aikaa lukea. Mutta nyt kun tiedän pelin hengen, ensi vuodeksi ostan aikaa, käytän säästöjä ja mieheni elättää perhettämme pääasiassa, kun minä opiskelen pääsykokeisiin ja ostan itselleni valmennusta. Epäreilua niitä kohtaan, kenellä ei ole mahdollisuutta samaan ratkaisuun, mutta se näyttää olevan ikävä kyllä pelin henki.

Vierailija kirjoitti:

Lukiomenestys korreloi myöhempään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon mukautettuja 8kursseja? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja edelleen jatkan, että vaikka yllä oleva (rikkaat vievät opiskelupaikat- nimimerkin kirjoitus) on pitkälti totta, minusta se ei automaattisesti ole oikein. Psykologeiksi valmistuvat ovat epäilemättä lahjakkaita ja sinnikkäitä, ja yleensä myös kaikin puolin hyväosaisia. Nykyinen valintamenettely ruokkii edellä mainittua kehityskulkua ja kahtiajaon syvenemistä. Sama se on tietysti lääkiksessä ja monilla muillakin aloilla. Minusta olisi kuitenkin myös syytä yhteiskunnallisesti miettiä keinoja "tasata tilejä", vaikka se olisi itseltänkin pois, koska koen olevani hyväosainen. Yksi syy haluuni päästä opiskelemaan psykologiaa olisi juurikin päästä kohentamaan huonompiosaisten asioita. Elämä on epäreilua, mutta vastoin kuin "rikkaat vievät opiskelupaikat" -nimimerkki kirjoittaa, sitä ei ole pakko hyväksyä.

Mikä olisi parempi tapa valita opiskelijat psykologiaan ja lääkikseen? Kaikille hakijoille on samat pääsykokeet, arvostelu tapahtuu anonyymisti. Älykkäimmät, ahkerimmat ja nopeimmat saavat parhaat pisteet. Työmarkkinoille valmistuu älykkäitä, ahkeria ja pystyviä psykologeja ja lääkäreitä.

Pitäisikö järjestää erilliset pääsykokeet vaikkapa niille hakijoille, joiden älykkyysosamäärä on alle 90? Pitäisikö yliopistossa järjestettää helpotettuja kursseja näille henkilöille. Normiopiskelijoilta vaaditaan tentin läpäisemiseksi vähintään 50% maksimipistemäärästä. Esim. jos kirurgian tentin maksimipistemäärä on 80, normiopiskelijan pitää saada vähintään 40 pistettä läpäistäkseen kurssin. Pitäisikö mukautetun lääkiksen suorittajilta vaatia kirurgian tentin läpäisyrajaksi esim. 15 pistettä? Haluaisitko mennä sellaisen psykologin/lääkärin potilaaksi, joka on suorittanut mukautetun lääkiksen?

Työelämässä on myös kovat paineet. Potilaita tulee liukuhihnalta, työt pitää tehdä nopeasti ja ajallaan. Pitää olla hyvä stressinsietokyky, tehtyjä virheitä ei saa jäädä suremaan.

Missaat pointtini. Hyväksyttyjen hakijoiden pitää olla erittäin älykkäitä ja lahjakkaita ja puheesi mukautuksesta kuulostaa ikävältä trollaukselta. Kyse on siitä, että hakijoissa on paljon erittäin älykkäitä ja lahjakkaita, mutta kaikilla ei ole saman verran resurrsseja valmistautua kokeeseen. Siihen vaikuttaa osaltaan esimerkiksi varallisuus, mutta myös elämäntilanne. Tällä hetkellä esimerkiksi työssäkäyvät kokeeseen valmistujat ovat aika eri asemassa nuorempiin verrattuna. En tiedä, millainen pääsykokeen pitäisi olla, jotta ulkoiset olosuhteet eivät vaikuttaisi prosessiin niin paljon (käytettävissä oleva aika ja varallisuus). Siinäpä tuhannen taalan kysymys. Tuskin tuota asiaa voi hakumenettelystä millään kunnolla karsia, vaan aina rahalla+älykkyydellä pääsee pidemmälle kuin pelkällä älykkyydellä. Rahalla voi tässä tapauksessa ostaa lukuaikaa ja valmennusta. Aion tylysti käyttää hyväosaisuuttani tulevassa haussa hyväksi ja ostaa aikaa ja valmennusta. Minusta se on kuitenkin epäreilua, koska kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Ja tämä asia koskee erityisesti siis alanvaihtajia.

Itse olen ihmetellyt sitä, kun esim. lukihäiriöiset saavat lisäaikaa pääsykokeissa. Työelämässä ei lisäaikaa anneta. Työtehtävistä pitää suoriutua työajan puitteissa. Meillä ainakin on tosi tiukka työtahti ja jos ei pysy mukana, tulee kenkää.

Itse olen huomannut, että suoraan lukiosta tulevat uraohjukset pärjäävät usein työelämässä parhaiten. Nopea lukion läpivienti ja valmistumisaika yliopistosta korreloivat älykkyyden kanssa.

Itse olen kokenut tämän kantapään kautta. Kävin vuosia pääsykokeissa ja yliopistossakin oli vaikeuksia kurssien läpäisemisessä. Työelämässä vasta vaikeaa on ollutkin. Pelkästään uusien tietojärjestelmien oppiminen ottaa lujille.

Suoraan lukiosta yliopistoon lähteneet sen sijaan sammuttavat tietokoneensa jo kello 15 jälkeen ja lähtevät kotiinsa. Itse olen jatkuvasti ylitöissä ja moitteita tulee, kun olen liian hidas.

Ikävä kuulla, että sinulla on ollut työelämässä hankaluuksia. En kuitenkaan usko, että suoraan lukiosta tulevat ovat älykkäämpiä ja kyvykkäämpiä psykologin työhön. Itse menin suoraan lukiosta yliopistoon ja valmistuttuani olen työskennellyt alalla. Ei minulla ole työelämässä ollut vaikeaa, ainoastaan ala ei kiinnosta riittävästi enkä koe kaipaamaani paloa sitä kohtaan. Tuskin se minua on tyhmmäksi tekee, että haluan vaihtaa alaa. Mutta nyt alanvaihto on hankalaa, koska työn ja perheen ohessa ei ole ollut riittävästi aikaa lukea. Mutta nyt kun tiedän pelin hengen, ensi vuodeksi ostan aikaa, käytän säästöjä ja mieheni elättää perhettämme pääasiassa, kun minä opiskelen pääsykokeisiin ja ostan itselleni valmennusta. Epäreilua niitä kohtaan, kenellä ei ole mahdollisuutta samaan ratkaisuun, mutta se näyttää olevan ikävä kyllä pelin henki.

Itse hukkasin monta vuotta elämästäni, kun hain vuodesta toiseen paikkaan, joka oli minulle liian vaativa.

Pääsykoe on vasta ensimmäinen etappi, sen jälkeen edessä on vaativat yliopisto-opinnot ja 40 vuotta työelämää.

Vanhuuseläkkeeni jää nyt pienemmäksi, kun en pystynyt työskentelemään kokoaikaisesti niinä vuosina, kun luin pääsykokeisiin.

Kirjoitukseni pointti kuitenkin on, että työelämä on vaativaa. Yliopisto ei ole mikään kansalaisoikeus. Yliopistossa koulutetaan virkamiehiä kuntien ja valtion vastuullisiin työtehtäviin. Yliopistojen rahoitus tulee veronmaksajilta.

Pääsykokeilla valitaan parhaat. En hyväksy minkäänlaisia kiintiöitä taustan takia.

Usein ahkerat ja älykkäät opiskelijat/virkamiehet tulevat varakkaista porvarisperheistä (itse tulen köyhästä kodista).

Köyhistä lähtökohdista ovat usein aivan yhtä lahjakkaita ja älykkäitä kuin rikkaitten perheitten lapset. Köyhistä perheistä tulevilla voi kuitenkin olla enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia kuin varakkaammista perheistä tulleilla.

Yliopisto-opinnot ovat vasta lähtölaukaus työelämään. Vaativa työ, kiire, stressi, liialliset vaatimukset voivat rasittaa enemmän sellaisia, joiden kotiolot ovat olleet epävakaat.

Hyvistä lähtökohdista ponnistaneet kestävät paremmin painetta ja siirtyvät useammin vanhuuseläkkeelle.

En kannata yliopistoihin mitään sosiaalisia kiintiöitä. Nykyinen järjestelmä tuottaa hyviä psykologeja kuntien virkoihin.

Tämä ketju todistaa että mielenterveysongelmaiset naiset tykkäävät hakea lukemaan psykologiaa. Oikein naurattaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse hain nyt ensimmäistä kertaa ja osallistuin valmennuskeskuksen kurssiin joka alkoi alku vuodesta. Opettelin jo ennen sitä matikkaa ja logiikka itsenäisesti. Itsellä lukiosta kymmenen vuotta ja piti lähtä ihan nollista liikenteeseen. Pääsin varasijoille, toki kaus jäin sisään pääsystä. Luin täyspäiväisesti ja artikkeli osiot meni hyvin, mulla jäi kiinni matikasta etten osannut soveltaa tarpeeksi monessa laskussa ja tehdä nopeasti niitä ja logiikkaa. Aika loppui kesken, logiikan tehtävät helpohkoja mutta kiire tuli. Nyt mietinnässä kyllä yrittää vielä uudestaan, tuskin otan ainakaan pitkää valmennuskurssia, vaan jos jotain niin missä käydään vain aineistoa läpi. Tuntuu silti että ensi vuoden koe ja materiaalit voi olla taas erilaiset että riittääkö sittenkään vaikka panostaisi paljon aikaa ennen aineiston julkaisua ja sitten kuukauden melkein täyspäiväisesti(perheen ohella😅). Toki "lähtötaso" nyt eri kuin viime syksynä..

Mä myös hain nyt ekaa kertaa ja osallistuin valmennuskurssille alkuvuodesta. Mulla on 20 v lukiosta, joten piti myös kertailla matikkaa. Mulla kaatui koe täysin aikapaineeseen, olin liian hidas ja matikat jäi ihan kesken. Mietin juuri samaa kun sinä, että jos hakee uudestaan niin se vaatii aivan valtavan ponnistuksen perheen ohessa ja siltikään ei ole takuita että opiskelemaan pääsee eikä kokeen muuttuva luonne anna uskoa tulevaan..🙈 En ole ensikertalainen hakija koska minulla on yliopisto- ja AMK- tutkinnot,. Toisaalta nykyinen ammatti, vaikka onkin hyvä, ei enää kiinnosta yhtään ja psykologia on kiinnostanut aina mutta voi hemmetti kun sinne on vaikea päästä.

Vierailija kirjoitti:

Mä myös hain nyt ekaa kertaa ja osallistuin valmennuskurssille alkuvuodesta. Mulla on 20 v lukiosta, joten piti myös kertailla matikkaa. Mulla kaatui koe täysin aikapaineeseen, olin liian hidas ja matikat jäi ihan kesken. Mietin juuri samaa kun sinä, että jos hakee uudestaan niin se vaatii aivan valtavan ponnistuksen perheen ohessa ja siltikään ei ole takuita että opiskelemaan pääsee eikä kokeen muuttuva luonne anna uskoa tulevaan..🙈 En ole ensikertalainen hakija koska minulla on yliopisto- ja AMK- tutkinnot,. Toisaalta nykyinen ammatti, vaikka onkin hyvä, ei enää kiinnosta yhtään ja psykologia on kiinnostanut aina mutta voi hemmetti kun sinne on vaikea päästä.

Mulla sama tilanne, takana yliopistotutkinto ja amk-tutkinto. Psykologia on ollut aina haave, mutta erinäisistä syistä olen ajautunut muille aloille. Oikeastaan vasta nyt aloin ajatella, että miksen minäkin voisi tavoitella oikeaa unelmaani! Ja pyrin tänä keväänä ensimmäistä kertaa. En käynyt valmennuskurssia ja luin vaan viimeisen kuukauden, joten siihen nähden sain ihan hyvät pisteet, mutta tietysti olin kaukana sisään pääsystä. Nyt tietää, kuinka paljon enemmän pitäisi vielä uhrata, ja nytpä mietin, kuinka paljon voin uhrata tämän haaveen eteen, koska on tosiaan perhe ja työ! Olen kuitenkin ihminen, joka kaipaa työelämältä merkityksellisyyttä, enkä osaa enkä halua asennoitua siihen pelkkänä työnä. Olen miettinyt myös muita yliopistotutkintoja, jotka johtaisivat mielekkääseen työhön, mutta psykologia olis kyllä vaan se mun juttu vaikka kuinka asiaa vääntelen. Tämä alanvaihto psykalle on vaan tehty meille perheellisille ja työssäkäyville aika mahdottomaksi, ellei tosiaan ole sitä rahaa jättäytyä töistä pois  (ja ostaa valmennuskurssi). Minkä kurssin muuten kävit? Itse mietin, että josko ostaisi sellaisen materiaalipaketin itseopiskeluun, joka maksaa jotain 400e, mutta onkohan siitä sitten mihinkään.. Itseopiskelu kyllä sujuu, joten ainakin sitä taidan harkita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju todistaa että mielenterveysongelmaiset naiset tykkäävät hakea lukemaan psykologiaa. Oikein naurattaa.

Mikä tässä naurattaa? Tuskin psykologeissa on sen enempää mt-ongelmaisia kuin muillakaan aloilla, mutta loogisestikin ihmisiä kiinnostaa usein asiat joista on omakohtaista kokemusta. Esim. hoitoalalla ja lääkiksessä on oman kokemuksen mukaan paljon niitä, joilla on kokemusta potilaan roolista (esim. sairastettu syöpä, leikkauksia tai vaikka pitkäaikaissairaus). Ja ihan vaikka amiksen autoalalta löytyy ihmisiä, jotka on pienestä asti rassaillu autoja vaikka isänsä kanssa.

Oisko aika jo päästää irti mt-ongelmien stigmatisoinnista tämmösellä "höhöö hullut naiset psykologeja" -ilkeilyllä.

Ei noista trolleista kannata välittää. Tämä ketju antaa viitteitä lähinnä siitä, että psykasta kiinnostuneet ovat hyviä jakamaan kokemuksiaan, antavat mielellään vertaistukea ja tsemppaavat muita. Parin trollin ilkeät viestit eivät muuta todellisuutta miksikään, ja trollit tunnistaa helposti. Koittakaa trollaajat keksiä parempia argumentteja kuin typerät kynnen katkeamiset ja temppareiden katselut, niin ehkä saisitte sanomaanne paremmin läpi.

Onko tosiaan niin että varasijat ei tästä enää liiku? Toisena päivänä julkaisusta oli liikkunut 1-2 sijaa mutta sen jälkeen ei yhtään enää.

Ihmettelen kanssa missä vaiheessa todistusvalinnan varasijat mahd. taas liikkuu ei kai ne voi nyt jo tähän jämähtää.. Tää odottelu on niin piinaavaa että saa itsekin kohta paniikkikohtauksen..Enkä ole edes itse pyrkimässä vaan yhden sellaisen äiti :)

En tiiä onko enää tässä vaiheessa liikkuneet. Ehkä sitten 7.7., jos on liikkuakseen. Itse oon ekalla varasijalla koevalintajonossa. En usko pääseväni.

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta nyt mihinkää muuhun kantaa, itse kävin eezyn/valmennuskeskuksen itsenäisen kurssin, mistä oli todella paljon hyötyä etenkin kun sairastuin ja makasin vajaan viikon 38 asteen kuumeessa opiskelematta paljoo mitään ja silti pääsin sisälle. Laajat ja kattavat tilastoatiikan luennot joita sai tehä omaan tahtiin ja todella kattavat tehtävät logiikasta. Luentoja logiikasta ei ollut mikä on todella suuri miinus, mutta youtubesta löytyy varjovalmennuksen ilmaiset todella kattavat videot mistä oli paljon apua varsinkinnkun viime vuoden kokeessa logiikka oli heikoin alue. Ennakkoaineiston luoennot oli todella hyödylliset ja vaikeimmista artikkeleista luentoja oli yli 5h per artikkeli ja muista artikkeleista 1,5-3h. Aputehtäviä myös oltehty useista artikkeleista ja kertaustehtäviä kaikista artikkeleista. Hintaa oli noin 900€ verrattuna halvimpiin 1500€ läsnäolo kursseihin ja ite sain ainakin -20% alennuksen blackfriday/joulu alennuksista jollon hinta vieläkin laskee noin 650€ pintaan. Itse pidin siis todella hyvänä hintalaatusuhteena varsinkin kun itse opin paljon paremmin itsenäisesti, enkä läsnäolo luennoilla opi yhtään. Aikaisempana vuonna olin myös eximian itseopiskelukurssilla mikä ei todellakaan ollut hyödyllinen. Logiikkaa ei opeteltu yhtään, mistä opiskelupaikka jäikin kiinni. Myös artikkelien opetus oli hyvin hyvin pintapuolista eikä niistö juurikaan ollut apua. Ainoa mistä oli kattavat opetukset oli tilastomatemaatiikka (valmennuskeskusta kattavammat ainakin silloin verrattuna tämän vuoden eezyyn mutta tilastomatematiikalla ei enää olekaan niin suuri merkitys), jonka seurauksena sitä ei tänä vuonna tarvinnut niin paljoo opetella muuta kun palautella asiat muistiin. Joten jos ei ole niin paljoo varaa kuluttaa valmennuskursseihin ehdottomasti suosittelen vaihtoehtona itseopiskelukurssia varsinkin jos instagramista poimii alennuksia joilla kurssin hintaa saa alemmas (kannattaa vaan olla ajoissa että saa ale sillä vuoden vaihteen jälkeen harvemmin kurssit enää alessa).

Kiitos vinkistä! 😊 Minä kävin valmennuskeskuksen online-kurssin ja en päässyt sisään. En myöskään saa mitenkään erityisesti live-opetuksesta irti joten toi itseopiskelu vois olla vaihtoehto.😊 En ees huomannut et siel on ollut noin monta tuntia matskua per artikkeli, kuuntelin vaan ne yhdet online-luennot per artikkeli. Olis ollut hyvä kattoo videot koska kaikki meidän kurssin live-opet ei olleet hyviä. Tiedustelen vielä et monetta kertaa hait? Oliko sulla joku hyvä tekniikka jolla opettelit artikkelit?

Nii ja onnea opiskelupaikasta! 😊

Rikkaat vievät opiskelupaikat kirjoitti:

Psykologiaan on niin paljon hakijoita, että sisälle päässeet ovat varmaankin aivan ikäluokkansa huippuyksilöitä. Onko se huono asia?

Itse olen tavannut työssäni paljon nuoria psykologeja. He ovat poikkeuksetta olleet hyvin ahkeria ja älykkäitä työntekijöitä. Mielestäni psykologian valintamenettely on tuottanut työmarkkinoille erinomaisia psykologeja.

Valitettavasti elämässä vain on niin, että rikkailla on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin köyhillä.

Rikas saa paremman opiskelupaikan, vanhemmat ostavat yksiön Helsingistä. Rikas pääsee valmennuskursseille ja opiskelemaan, minne haluaa. Rikas mies saa todennäköisesti paremman vaimon kuin köyhä mies...

Elämä on, pakko hyväksyä.

Rikkailla ihmisillä on monesti myös paremmat geenit. Älykkyys ja ahkeruus periytyvät ainakin jossain määrin. Rikas mies voi valita nuorista naisista itselleen sen, jolla on paras geeniperimä: kauniit kasvot ja miellyttävä luonne. Monille naisille miehen varallisuus on tärkeää. Ei ole ollenkaan sattumaa, että kuninkaallisten lapset ovat kauniita ja hyväkäytöksisiä.

Psykologiassa tutkitaan myös edellä mainittuja asioita: mitkä tekijät vaikuttavat elämässä menestymiseen, parin valintaan jne.

ei valmennuskurssia ja poika pääsi aikoinaan Meikkuun opiskelemaan lääketiedettä ekalla kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Itse lähden ensimmäiseen pääsykokeeseen (tänä keväänä) jälkikäteen tosi naiivina (olisi pitänyt lukea tätä ketjua). Vaikuttaa, että artikkelien hyvällä osaamisella ja maalaisjärjellä ei pitkälle pötki, kuten olin kuvitellut. Vaikuttaa, että pitäisi olla massia mennä kalliille valmennuskurssilla (hinta siis oikeesti toista tonnia?!) ja lopettaa säännöllinen päivätyö.  Ja tämäkään tuskin riittäisi, vaan sama pitäisi tehdä todennäköisesti monta vuotta peräjälkeen.

Tuntuu, että hakuprosessi on mennyt sellaiseksi, että ne, kenellä elämäntilanne ja rahatilanne on oikeanlainen, vain pääsevät sisään, tai sitten pitää olla aivan erityinen lahjakkuus. Itse olen menestynyt aikoinaan hyvin koulussa, kirjoittanut matikasta ja psykologiasta ällät, menestynyt hyvin työelämässä ja ollut aina ahkera ja hyvä opiskelija ja työntekijä - niin nou nou. Ei riitä mihinkään.

No, ensi vuonna pitää harjoitella matikkaa ja logiikkaa, en harjoitellut yhtään, luulin että perusälli riittää! Aika ei ainakaan riittänyt kokeessa, kun puuttui harjoitellut tavat ratkaista ko. kysymykset.

Mutta kaikenkaikkiaan tuntuu kohtuuttomalta uhrata niin paljon pääsykoetta varten, kun näin vanhempana sitä on työ ja perhekin ja rahaakin pitäisi saada jostain perheen elättämiseen. En tiedä, onko tämä katkerasti ajateltu, mutta alkaako psykologian tieteenala eriytyä elitistiseksi ja onnekkaiden tähtien alla syntyneiden hallitsemaksi, kun tuntuu, että kaikki pitäisi uhrata sen eteen, ja omata hurjat määrät ylimääräistä rahaa? En tiedä, millainen hakuprosessin pitäisi olla, mutta tuntuu, että nyt siinä joku mättää..

Tää on aivan parasta ulinaa ja siis hyvää viihdettä. Vai että muiden ohi pitäisi sitten päästä opiskelemaan? Siis sellaisten ohi, jotka ottavat homman todesta alusta asti ja suoriutuvat kokeesta sinua paremmin. Kyllä se pääsykoe vaan on jokaisen sisään päässeen mielestä oikein hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse lähden ensimmäiseen pääsykokeeseen (tänä keväänä) jälkikäteen tosi naiivina (olisi pitänyt lukea tätä ketjua). Vaikuttaa, että artikkelien hyvällä osaamisella ja maalaisjärjellä ei pitkälle pötki, kuten olin kuvitellut. Vaikuttaa, että pitäisi olla massia mennä kalliille valmennuskurssilla (hinta siis oikeesti toista tonnia?!) ja lopettaa säännöllinen päivätyö.  Ja tämäkään tuskin riittäisi, vaan sama pitäisi tehdä todennäköisesti monta vuotta peräjälkeen.

Tuntuu, että hakuprosessi on mennyt sellaiseksi, että ne, kenellä elämäntilanne ja rahatilanne on oikeanlainen, vain pääsevät sisään, tai sitten pitää olla aivan erityinen lahjakkuus. Itse olen menestynyt aikoinaan hyvin koulussa, kirjoittanut matikasta ja psykologiasta ällät, menestynyt hyvin työelämässä ja ollut aina ahkera ja hyvä opiskelija ja työntekijä - niin nou nou. Ei riitä mihinkään.

No, ensi vuonna pitää harjoitella matikkaa ja logiikkaa, en harjoitellut yhtään, luulin että perusälli riittää! Aika ei ainakaan riittänyt kokeessa, kun puuttui harjoitellut tavat ratkaista ko. kysymykset.

Mutta kaikenkaikkiaan tuntuu kohtuuttomalta uhrata niin paljon pääsykoetta varten, kun näin vanhempana sitä on työ ja perhekin ja rahaakin pitäisi saada jostain perheen elättämiseen. En tiedä, onko tämä katkerasti ajateltu, mutta alkaako psykologian tieteenala eriytyä elitistiseksi ja onnekkaiden tähtien alla syntyneiden hallitsemaksi, kun tuntuu, että kaikki pitäisi uhrata sen eteen, ja omata hurjat määrät ylimääräistä rahaa? En tiedä, millainen hakuprosessin pitäisi olla, mutta tuntuu, että nyt siinä joku mättää..

Tää on aivan parasta ulinaa ja siis hyvää viihdettä. Vai että muiden ohi pitäisi sitten päästä opiskelemaan? Siis sellaisten ohi, jotka ottavat homman todesta alusta asti ja suoriutuvat kokeesta sinua paremmin. Kyllä se pääsykoe vaan on jokaisen sisään päässeen mielestä oikein hyvä.

Veikkaan, että etenkin moni perheellinen ja työssäkäyvä kokee menettelyn raskaaksi ja myös hieman epäreiluksi, koska aikaa ei yksinkertaisesti ole yhtä paljon kuin muilla. Mutta ymmärrän, että muunlaiset menettelyt olisivat haastavia.

Kuitenkin minusta tästäkin asiasta voi keskustella ja nostaa asiaa esiin myös tämän vähemmistön näkökulmasta. En olisi omastakaan mielestäni nyt ansainnut paikkaa, vaikka olinkin tosi ahkera koko vuoden. Mutta viisaampana sitten uudestaan ensi keväänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta nyt mihinkää muuhun kantaa, itse kävin eezyn/valmennuskeskuksen itsenäisen kurssin, mistä oli todella paljon hyötyä etenkin kun sairastuin ja makasin vajaan viikon 38 asteen kuumeessa opiskelematta paljoo mitään ja silti pääsin sisälle. Laajat ja kattavat tilastoatiikan luennot joita sai tehä omaan tahtiin ja todella kattavat tehtävät logiikasta. Luentoja logiikasta ei ollut mikä on todella suuri miinus, mutta youtubesta löytyy varjovalmennuksen ilmaiset todella kattavat videot mistä oli paljon apua varsinkinnkun viime vuoden kokeessa logiikka oli heikoin alue. Ennakkoaineiston luoennot oli todella hyödylliset ja vaikeimmista artikkeleista luentoja oli yli 5h per artikkeli ja muista artikkeleista 1,5-3h. Aputehtäviä myös oltehty useista artikkeleista ja kertaustehtäviä kaikista artikkeleista. Hintaa oli noin 900€ verrattuna halvimpiin 1500€ läsnäolo kursseihin ja ite sain ainakin -20% alennuksen blackfriday/joulu alennuksista jollon hinta vieläkin laskee noin 650€ pintaan. Itse pidin siis todella hyvänä hintalaatusuhteena varsinkin kun itse opin paljon paremmin itsenäisesti, enkä läsnäolo luennoilla opi yhtään. Aikaisempana vuonna olin myös eximian itseopiskelukurssilla mikä ei todellakaan ollut hyödyllinen. Logiikkaa ei opeteltu yhtään, mistä opiskelupaikka jäikin kiinni. Myös artikkelien opetus oli hyvin hyvin pintapuolista eikä niistö juurikaan ollut apua. Ainoa mistä oli kattavat opetukset oli tilastomatemaatiikka (valmennuskeskusta kattavammat ainakin silloin verrattuna tämän vuoden eezyyn mutta tilastomatematiikalla ei enää olekaan niin suuri merkitys), jonka seurauksena sitä ei tänä vuonna tarvinnut niin paljoo opetella muuta kun palautella asiat muistiin. Joten jos ei ole niin paljoo varaa kuluttaa valmennuskursseihin ehdottomasti suosittelen vaihtoehtona itseopiskelukurssia varsinkin jos instagramista poimii alennuksia joilla kurssin hintaa saa alemmas (kannattaa vaan olla ajoissa että saa ale sillä vuoden vaihteen jälkeen harvemmin kurssit enää alessa).

Kiitos vinkistä! 😊 Minä kävin valmennuskeskuksen online-kurssin ja en päässyt sisään. En myöskään saa mitenkään erityisesti live-opetuksesta irti joten toi itseopiskelu vois olla vaihtoehto.😊 En ees huomannut et siel on ollut noin monta tuntia matskua per artikkeli, kuuntelin vaan ne yhdet online-luennot per artikkeli. Olis ollut hyvä kattoo videot koska kaikki meidän kurssin live-opet ei olleet hyviä. Tiedustelen vielä et monetta kertaa hait? Oliko sulla joku hyvä tekniikka jolla opettelit artikkelit?

Nii ja onnea opiskelupaikasta! 😊

Kiitos! Hain toista kertaa opiskelemalla artikkelit (ekaa kertaa en laske mukaan kun lukiosta juuri valmistuneena en jaksanut artikkeleja lukea vaan kävin vain katsomassa millainen koe on) eli yllättävän vähillä kerroilla pääsin sisään, mutta panostus tosin olikin sen mukainen eli en mitään muuta koko kuukaiden aikana tehnyt kun opiskellut (tai maanmut sängyssä kuumeisena). Ite opin eniten kirjoittamalla todella hybin joten käänsin kaikki artikkelit ensin suomeks ja tarkistin tarkkaan et lauseet tarkottaa sirä mitä kuuluukin ja kirjotin perään vielä muistiinpanot käytännössä jokaisesta lauseesta. Palauttelin asioita mieleen, katoin luentoja ja tein kurssin tehtäviä. Myös ajatuskartat tein jokaisesta artikkelista viimeosellä artikkelien läpikäynnillä. Ei ollut sen suurempaa taktiikkaa opiskelussa koska oon huomannut et ei se suunnittelu oikee toteutu ja tärkeintä on vaan oikeesti käyttää aikaa siihen opiskeluun ja käydä niitä artikkelin asioita monella eri tavalla läpi. Edelliseen vuoteen verratruna ero oli se et oikeesti pystyin keskittymään opiskeluun sen 10h päivässä eikä ajatukset lähteny harhailemaan ja opiskelu ei ollut näennäistä vaan sitä työtä tehtiin eikä tuijoteltu seinään. Hermoromahuskin saatiin kuumeen jälkeen kun mitään motivaatiota ei ollut opiskella ja tuntu et eihän tässä nyt voi päästä sisään kun niin paljon aikaa menetetty mut kun rupes vaan taas yhtenäpäivänä opiskelemaan niin siitä se opsikelu lähti taas sujumaan. Eli asenteella loppujen lopuksi on aika paljon merkitystä ja opiskelutekniikoista kannattaa käyttää pääsääntöisesti sitä millä itse oppii parhaiten, mutta käyttää mahollisimman monipuolisesti eri opiskelutapoja kun eri asiat jäi päähän eri tavoista. Samalla artikkelien lukemisella ja pelkillä luentojen kattomisella ei selvii pitkälle kun asiat ei jää mieleen. Ite luinkin artikkelit kokonaan kunnolla vain ekalla muistiinpano kerralla ja toisen kerran ei ihan niin syvällisesti ajatuskarttaa tehdessä. Luennot käytin kertaukseen jolloin ainakin itse sain niistä emiten irti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta nyt mihinkää muuhun kantaa, itse kävin eezyn/valmennuskeskuksen itsenäisen kurssin, mistä oli todella paljon hyötyä etenkin kun sairastuin ja makasin vajaan viikon 38 asteen kuumeessa opiskelematta paljoo mitään ja silti pääsin sisälle. Laajat ja kattavat tilastoatiikan luennot joita sai tehä omaan tahtiin ja todella kattavat tehtävät logiikasta. Luentoja logiikasta ei ollut mikä on todella suuri miinus, mutta youtubesta löytyy varjovalmennuksen ilmaiset todella kattavat videot mistä oli paljon apua varsinkinnkun viime vuoden kokeessa logiikka oli heikoin alue. Ennakkoaineiston luoennot oli todella hyödylliset ja vaikeimmista artikkeleista luentoja oli yli 5h per artikkeli ja muista artikkeleista 1,5-3h. Aputehtäviä myös oltehty useista artikkeleista ja kertaustehtäviä kaikista artikkeleista. Hintaa oli noin 900€ verrattuna halvimpiin 1500€ läsnäolo kursseihin ja ite sain ainakin -20% alennuksen blackfriday/joulu alennuksista jollon hinta vieläkin laskee noin 650€ pintaan. Itse pidin siis todella hyvänä hintalaatusuhteena varsinkin kun itse opin paljon paremmin itsenäisesti, enkä läsnäolo luennoilla opi yhtään. Aikaisempana vuonna olin myös eximian itseopiskelukurssilla mikä ei todellakaan ollut hyödyllinen. Logiikkaa ei opeteltu yhtään, mistä opiskelupaikka jäikin kiinni. Myös artikkelien opetus oli hyvin hyvin pintapuolista eikä niistö juurikaan ollut apua. Ainoa mistä oli kattavat opetukset oli tilastomatemaatiikka (valmennuskeskusta kattavammat ainakin silloin verrattuna tämän vuoden eezyyn mutta tilastomatematiikalla ei enää olekaan niin suuri merkitys), jonka seurauksena sitä ei tänä vuonna tarvinnut niin paljoo opetella muuta kun palautella asiat muistiin. Joten jos ei ole niin paljoo varaa kuluttaa valmennuskursseihin ehdottomasti suosittelen vaihtoehtona itseopiskelukurssia varsinkin jos instagramista poimii alennuksia joilla kurssin hintaa saa alemmas (kannattaa vaan olla ajoissa että saa ale sillä vuoden vaihteen jälkeen harvemmin kurssit enää alessa).

Kiitos vinkistä! 😊 Minä kävin valmennuskeskuksen online-kurssin ja en päässyt sisään. En myöskään saa mitenkään erityisesti live-opetuksesta irti joten toi itseopiskelu vois olla vaihtoehto.😊 En ees huomannut et siel on ollut noin monta tuntia matskua per artikkeli, kuuntelin vaan ne yhdet online-luennot per artikkeli. Olis ollut hyvä kattoo videot koska kaikki meidän kurssin live-opet ei olleet hyviä. Tiedustelen vielä et monetta kertaa hait? Oliko sulla joku hyvä tekniikka jolla opettelit artikkelit?

Nii ja onnea opiskelupaikasta! 😊

Kiitos! Hain toista kertaa opiskelemalla artikkelit (ekaa kertaa en laske mukaan kun lukiosta juuri valmistuneena en jaksanut artikkeleja lukea vaan kävin vain katsomassa millainen koe on) eli yllättävän vähillä kerroilla pääsin sisään, mutta panostus tosin olikin sen mukainen eli en mitään muuta koko kuukaiden aikana tehnyt kun opiskellut (tai maanmut sängyssä kuumeisena). Ite opin eniten kirjoittamalla todella hybin joten käänsin kaikki artikkelit ensin suomeks ja tarkistin tarkkaan et lauseet tarkottaa sirä mitä kuuluukin ja kirjotin perään vielä muistiinpanot käytännössä jokaisesta lauseesta. Palauttelin asioita mieleen, katoin luentoja ja tein kurssin tehtäviä. Myös ajatuskartat tein jokaisesta artikkelista viimeosellä artikkelien läpikäynnillä. Ei ollut sen suurempaa taktiikkaa opiskelussa koska oon huomannut et ei se suunnittelu oikee toteutu ja tärkeintä on vaan oikeesti käyttää aikaa siihen opiskeluun ja käydä niitä artikkelin asioita monella eri tavalla läpi. Edelliseen vuoteen verratruna ero oli se et oikeesti pystyin keskittymään opiskeluun sen 10h päivässä eikä ajatukset lähteny harhailemaan ja opiskelu ei ollut näennäistä vaan sitä työtä tehtiin eikä tuijoteltu seinään. Hermoromahuskin saatiin kuumeen jälkeen kun mitään motivaatiota ei ollut opiskella ja tuntu et eihän tässä nyt voi päästä sisään kun niin paljon aikaa menetetty mut kun rupes vaan taas yhtenäpäivänä opiskelemaan niin siitä se opsikelu lähti taas sujumaan. Eli asenteella loppujen lopuksi on aika paljon merkitystä ja opiskelutekniikoista kannattaa käyttää pääsääntöisesti sitä millä itse oppii parhaiten, mutta käyttää mahollisimman monipuolisesti eri opiskelutapoja kun eri asiat jäi päähän eri tavoista. Samalla artikkelien lukemisella ja pelkillä luentojen kattomisella ei selvii pitkälle kun asiat ei jää mieleen. Ite luinkin artikkelit kokonaan kunnolla vain ekalla muistiinpano kerralla ja toisen kerran ei ihan niin syvällisesti ajatuskarttaa tehdessä. Luennot käytin kertaukseen jolloin ainakin itse sain niistä emiten irti

Kiitos vastauksestasi! Kiva tietää miten ihmiset opiskelee tuohon kokeeseen, vaikka jokaisella toki on oma tyyli ja tapa oppia. :) Mä pystyin panostaa vaan noin 5h/pv lukemiseen, välillä enemmän ja välillä vähemmän ja valmennuskurssin luennot päälle ja osan vaikeistakin kysymyksistä muistin kokeessa, mut mulle kävi niin et koska vedin miinuksia liikaa niin tuli huono tulos kokeessa lopulta. Luitkohan käytännössä joka pv tuon 10h vai piditkö esim vapaapäivän viikossa? Niin ja miten vahva sulla oli matematiikka kokeessa? Minä en osaa enää muodostaa epäyhtälöitä tms mitä kokeessa vaadittiin ja muutenkin olin aivan liian heikolla pohjalla matematiikan & logiikan suhteen. Treenasitko niitä paljon kuluneen vuoden aikana tms?

Logiikkaa kannattaa etukäteen harjotella PALJON. Aina vaan uusiksi ja uusiksi vanhoja tehtäviä. Näin sitä napsii itselleen varmoja pisteitä ja säästää aikaa kun ratkaisutekniikat kunnossa!

Oma strategiani oli semmonen, että luin koko kuun tasaisesti keskimäärin 6h päivässä, enkä kaivannut lepopäiviä kun ehdin joka päivä palautua kunnolla. Mulla on perhe niin enempi ei olis ollut mahdollistakaan. Sain reilusti yli 90 pistettä. Hyvällä fiiliksellä ja laadukkaalla lukemisella voi siis pärjätä, vaikkei lukisikaan tunneissa ihan hulluna!

Voimia ja luottamusta kaikille ensi kevään koitokseen!! Sä pystyt siihen kyllä! <3

Mikä varasijatilanne logolla ja psykalla Joensuu ja Tampere?