Lue keskustelun säännöt.
Mistä sukupuolten välinen vihanpito ja katkeruus johtuu?
13.07.2022 |
Näitä av-palstan keskusteluja seuranneena ihmettelen, mistä kumpuaa tämä jatkuva sukupuolten välinen vihamielisyys? Naiset vastaan miehet ja toisin päin. Onko se omien turhautumien ja parisuhteissa koettujen pettymysten yleistämistä toiseen sukupuoleen, kannustaako kulttuurimme jotenkin vastakkainasetteluun vai mistä on kyse?
Kommentit (1643)
Vierailija kirjoitti:
oikea vastaus esitettyyn kysymykseen on: liberaali intersektionaalinen feminismi. vasemmisto tuntuu kärsivän ihan kaikesta, ja uhriutua pitää. perinteisiä arvoja kunnioittavat elävät sovussa ja pysyvät naimisissa koko ikänsä. meillä minä teen mielelläni kaikki kotityöt, myös saunapuut. mies tuo rahan huusholliin. "työpäiväni" voi kestää jopa 5 tuntia. miehen 8-12 tuntia. näin teki isovanhemmat, omat vanhemmat ja näin teemme myös me. ei riitoja, ei draamaa. stressiäkään en ole koskaan kokenut. olenko nyt uhri ja jäänyt paitsi jostain nykyajan muoti-ilmiöstä?
Sinulla on rikas ja hyväsydäminen mies, kun hän ei vaadi sinua maksamaan puolta talouden kuluista niiden kotitöiden päälle. Hyvin harva mies haluaa olla talouden ainoa tulonsaaja, miehet olettavat, että myös nainen käy kokopäivätöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Igor yrittää taas vaihteeksi iltavuorossa provota minkä kerkiää. Niin kovin väsynyttä yritystä jo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Mikä huuto ja vinkuminen siitä alkaisikaan jos mies alkaisi hinnoittelemaan työt mitä tekee kotona. Joka nainen alkaisi huutamaan että ei suostu maksamaan kun kotityöt kuuluu kaikille tai jotain vastaavaa mutta näppärästi se unohdetaan siinä vaiheessa kun nainen haluaa hinnoitella itse tekemät kotityöt
Luettelepa nyt tähän, mitä töitä miehet noin pääsääntöisesti tekevät rivitalo-osakkeessa, jos lähdetään siitä että ne perinteiset kotitytöt lankeaa naiselle (kuten tässä on oikeutena ja kohtuutena pidetty). Jännityksellä odotan, tuleeko lampunvaihdon ja naulan lyömisen lisäsi jotain muutakin. (Nuo molemmat hoidan meillä minä, mutta leikitään nyt, että olisivat miestentöitä jostain syystä.)
Eihän naiset mitään perinteisiä kotitöitä ole tehnyt enää kymmeniin vuosiin! Me miehethän tehdään kaikki ruoat, siivotaan kaikki neliöt, meillä on pesukoneet pyörittää pyykkiä, tehdään kaikki aivan itse. Naiset eivät ole kymmeniin vuosiin osanneet tehdä yhtään mitään keittiössä, koska te olette toisillenne onnistuneet jotenkin uskottelemaan, että se on alempiarvoista työtä.
Ei se ole. Se on ihan arvokasta työtä, mutta te naiset itse toisillenne olette uskotelleet olevanne jotain elämää suurempia uhreja, jos laitatte pyykkikoneen pyörimään tai tyhjäätte tiskikoneen. :D
Taas me miehet-fantasia jonnelta, jonka äiti pyyhkii pepunkin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
Sinä et ymmärrä. Ne kotityöt ovat paljon vaativampia, työläämpiä ja raskaampia, jos tekijällä on kivekset. Tästä on olemassa ihan tutkimusnäyttöä. Samalla tavalla kun kivekset housuissa aiheuttavat flunssaoireiden satakertaistumisen verrattuna siihen, että potijalla ei ole kiveksiä. Ota selvää asioista.
Höpötipöpöti. Ei niin mitään logiikkaa mun miesten aivojen mukaan. Nimittäin meikäläinen siivoaa mun kolmesataaneliötä yksin joka tapauksessa. Siis neliöthän sen pitää joka tapauksessa siivota! Ilmaista asumista tarjolla!
Että sellaista voimafantasiaa sieltä suunnalta tänään. Mahtaa oikeasti parinkymmenen neliön kanakoppiasuntosi ottaa aivoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Laskin juuri, että jos haluaisin vaihtaa 50/50-systeemin säikeen aloittajan tyyliseksi, hoitaisin koko huushollin kotityöt 190 eurolla kuussa. Ja tässähän en vielä maksaisi kuin omat ruokani. Tosi hyvä diili, eikö totta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Laskin juuri, että jos haluaisin vaihtaa 50/50-systeemin säikeen aloittajan tyyliseksi, hoitaisin koko huushollin kotityöt 190 eurolla kuussa. Ja tässähän en vielä maksaisi kuin omat ruokani. Tosi hyvä diili, eikö totta?
Niinpä. Eli maksamalla molempien ruuat ja vastaavat se tyttöystävä maksaa itse asiassa kuluista suurimman osan ja sen lisäksi vielä tekee kaikki kotityöt. Tosi hyvä diili tietysti - mutta vain miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Laskin juuri, että jos haluaisin vaihtaa 50/50-systeemin säikeen aloittajan tyyliseksi, hoitaisin koko huushollin kotityöt 190 eurolla kuussa. Ja tässähän en vielä maksaisi kuin omat ruokani. Tosi hyvä diili, eikö totta?
Mikäs siinä, kun kerran tykkäät kotitöistä. Moni maksaa, että niitä ei tarvitse tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Laskin juuri, että jos haluaisin vaihtaa 50/50-systeemin säikeen aloittajan tyyliseksi, hoitaisin koko huushollin kotityöt 190 eurolla kuussa. Ja tässähän en vielä maksaisi kuin omat ruokani. Tosi hyvä diili, eikö totta?
Mikäs siinä, kun kerran tykkäät kotitöistä. Moni maksaa, että niitä ei tarvitse tehdä.
Sepäse. Moni fiksu mies tässä kohtaa tajuaa, että nämä kotityöt eivät ole minkään arvoisia ja voisi suuntaan ja toiseen kysyä naiselta, että "paljonko haluat tehdä työtä", ja teettää loput ulkopuolisella siivoojalla.
Mutta se nyt vaan harvemmin on se, mikä tässä oikeasti mättää. Eli naisella loppuu jossain vaiheessa mäkätyksen aiheet, ja on keksittävä uusia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Laskin juuri, että jos haluaisin vaihtaa 50/50-systeemin säikeen aloittajan tyyliseksi, hoitaisin koko huushollin kotityöt 190 eurolla kuussa. Ja tässähän en vielä maksaisi kuin omat ruokani. Tosi hyvä diili, eikö totta?
Mikäs siinä, kun kerran tykkäät kotitöistä. Moni maksaa, että niitä ei tarvitse tehdä.
Sepäse. Moni fiksu mies tässä kohtaa tajuaa, että nämä kotityöt eivät ole minkään arvoisia ja voisi suuntaan ja toiseen kysyä naiselta, että "paljonko haluat tehdä työtä", ja teettää loput ulkopuolisella siivoojalla.
Mutta se nyt vaan harvemmin on se, mikä tässä oikeasti mättää. Eli naisella loppuu jossain vaiheessa mäkätyksen aiheet, ja on keksittävä uusia.
Luulen, ettei se palkattu siivooja ihan tuolla summalla lähtisi kuitenkaan, joten kyllä se miehelle sopii että avokki ne työt tekee, koska se tekee ne lähes ilmaiseksi, mutta ei se mies tietenkään mitään ostopalveluita suostu maksamaan. Koska kallista. Halpaa se on vain silloin, kun sen voi teettää toisella ilmaiseksi (ja kuvitella olevansa taloudenhyvöntekijä ja nettomaksaja 😒).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon mielestänne maksaa kotityöt/kk? Ihan tosissani kysyn. Siitä nimittäin riippuu, että muutanko miesystäväni kanssa yhteen.
Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Jos kämppä on pelkästään sinun nimissäsi, sinä maksat sen. Sehän on sinun pelkästään myös jos eroatte. Laskette yhtiövastikkeen, veden ruuat, muut kotitalousmenot yhteen. Lasket jonkinlaisen palkan naisen päivittäiselle työlle, otetaan hatusta vaikka 15 € tunti. Ruuanlaitto, kaupassakäynti, siivous pyykkihuolto vie vaikkapa 10 h viikossa = 43 h kuukaudessa = 645 €/kk. Laskette nämä kaikki yhteen ja jaatte kahdella. Jos ruoka ja naisystävän kotityöt tekevät enemmän kuin puolet, sinä maksat naisystävälle päin. Jos ruoka ja kotityöt ovat vähemmän kuin muut menot, nainen maksaa sinulle päin.
Laskenko saman hinnan myös minun tekemille kotitöille? Minä siivoan myös välillä, autan hyvin mielelläni ihan pyyteettömästi, ja teen lisäksi ihan automaattisesti kaikki ne ns miestentyöt.
No, enpä minä ole laskenut parisuhteen arvoa rahassa, joten tämä on ihan vaan hypoteettinen mietelmä.
Tuli vaan mieleen kun kotitöille asetettiin näemmä jokin rahallinen arvo.
Onko tämä sitä paljon puhuttua parisuhteen tasa-arvoa, hyväksikäyttöä, vai ihan vaan pyyteetöntä yhdessä oloa kahden ihmisen välillä?
Siinähän sitä on miettimistä.Kerropa meille muille miten massiivinen se sinun kotityöosuutesi sitten on? Edellä kerroit naisystäväsi ostavan ruuan, laittavan ruuan, siivoavan ja pyykkäävän. Kuulostaa minun korviini aika kattavalta työsuoritukselta rivitaloasunnossa. Mitä ihmeen miesten töitä erikseen siellä rivarikämpässä on? Lumenluontia ehkä? Jos sinäkin siivoat, sinä et AUTA naista, vaan teet ihan vain omaa osuuttasi. Toki laskette myös sinun tuntisi siihen laskelmaan. Mitä muuta miestentyötä siellä voisi rivarissa olla? Auton renkaan vaihto x 2 vuodessa, vie yhteensä 1 h. Tosin jos auto on pelkästään sinun, sitäkään ei periaatteessa lasketa.
Sinun edellisestä viestistäsi sai käsityksen, että koet nyt tilanteesi varsin epätasa-arvoiseksi rahallisesti. Ruokaan menee kuitenkin kuukausittain todella paljon rahaa ja sen tekemiseen aikaa. Jos asia mielessä pyörii, silloin kannattaa todella laskea kuka maksaa ja tekee mitäkin.
Tasa-arvoa on tietysti, että molemmat maksavat ja tekevät yhtä paljon. Jos vaaka heilahtaa niin, että toinen joutuukin tekemään lähes kaiken, silloin ollakseen tasa-arvoinen systeemi sen loikoilijan pitää tietysti olla valmis maksamaan enemmän yhteisistä menoista.
J.K. Itse en ikimaailmassa suostuisi kotiorjaksi kuten naisystäväsi.
Voitko ajatella asiaa siten että avopuolisoni ei ole minun kotiorjani vaan ihan vain avopuoliso jota minä rakastan? Luulen että hän ajattelee samoin. Me emme laske rahoja tai yhteiseen kotielämään käytettyjä tunteja.
Ja pienenä vinkkinä, me emme mittaa rahassa meidän parisuhdetta. Tunne arvoja ei voi mitata rahassa. Jos parisuhteelle asettaa rahallisen arvon, ollaan auttamattomasti väärällä tiellä? Voi toki olla että olen väärässä koska en osaa laskea hyvälle ja onnelliselle parisuhteelle rahallista arvoa.
Mutta jos olisit naisystäväni ja alkaisit laskemaan itsellesi rahallisen arvon, olisit hyvin nopeasti ex tyttöystäväni.Ihan tosi? Kirjoitut tuolla aiemmin näin: Hmm. Naisystäväni asuu minun ostamassa omistus asunnossa josta hän ei ole maksanut penniäkään. Eikä maksa myöskään yhtiövastiketta, ei sähköstä, eikä vedestä. Herää vastakysymys että mikä olisi sopiva vuokra asumisesta tästä 80m2 rt-asunnosta? Ruuat toki valmistaa ja myös maksaa ne, sekä pesee pyykit ja siivoaa asunnon.
Heitänkö pihalle, perinkö vuokraa, vai mikä olisi mielestäsi paras ratkaisu kun kerran ajatellaan kotitalousasioita ja niiden käypää hintaa?Miten tuosta on luettavissa, että et koe naisystävääsi loiseksi, joka hyötyy sinusta? Missä on tuo mainostamasi rakkaus ja naisystävän työpanoksen arvostus?
Kysymys lähti nimenomaan siitä kun itse mietit ensin että muutatko miesystäväsi kanssa saman katon alle, ja onko se yhdessä olo rahallisesti minkä arvoista. Minä heitin vain hypoteettinen vastakysymyksen. Ja annoin toki vastauksen myös omasta näkökulmasta. Minä en mittaa rahassa parisuhteen arvoa ja sen rahallista kannattavuutta. Siinä ehkä ero?
Ja minä myös tiedän että minä tienaan huomattavasti enemmän meidän yhteiseen talouteen, enkä edes oleta että kulut laitetaan tasan.Eihän teillä todellakaan kulut mene tasan, sellaista rivarikolmiota ei ole olemassa, minkä yhtiövastike, sähkö ja vesi maksaisi yhtä paljon kuin teidän syömänne ruuat + tyttöystävän ylimääräinen työpanos. Nimissäsi olevan asunnon lainanmaksua et voi sälyttää tyttöystäväsi kontolle, eihän hän sitä omista. Tästähän sinä ilmiselvästi suutuit kun laskin, että jos kulut laskettaisiin yhteen, se olisitkin sinä joka maksaisi tyttöystävälle päin.
Toki näyttää olevan varsin yleinen miesten käsitys, että perhe-elämän työpanokselle ei koskaan lasketa arvoa. Mutta niin tapahtuu vain silloin kun pelkästään nainen ne kotityöt tekee. Ajatusmaailmasi tuli hyvin esiin siitä kun kerroit joskus AUTTAVASI tyttöystävääsi siivoamaan (omaa asuntoasi).
Tosiasia kuitenkin lienee, että tyttiksen menot ovat nyt huomattavasti alemmat kuin mitä ne olisivat, jos hän maksaisi asumisestaan jotain. Kahden ihmisen ruokakulut ovat huomattavasti alemmat kuin yhden ihmisen ruokakulut ja vuokra/lainanlyhennys asunnosta. En minä tuohon itse lähtisi naisena, mutta jos tuo molempia osapuolia tyydyttää, niin mikäpä siinä.
On tietysti tuon miehenkin menot huomattavasti pienemmät kun tyttis maksaa ruuat kokonaan. Lisäksi mies saa ilmaisen kodinhoidon.
Tuo keissi on itseasiassa oikein kouluesimerkki miten huono naisen asema monessa parisuhteessa on edelleen taloudellisesti. Asunto on kokonaan miehen nimissä. Mies maksaa asuntoon liittyvät menot eli joka ikinen kuukausi miehen omaisuus kasvaa. Nainen maksaa ruuat, mistä ei jää mitään jäljelle. Tulee ero, nainen ei omista pennin lanttia, vaikka hänen panoksensa on joka kuukausi ollut vähintään miehen panosta vastaava, mutta miehen taloudellinen panos on pelkästään lisännyt hänen omaisuuttaan. Nainen jää täysin tyhjän päälle eron sattuessa.
Voi hyvä luoja... Minä asun mieheni omistamassa asunnossa (vanha kiinteistö muuttotappioalueella). Uskon, että kyseessä on loppuelämän ihmissuhde, mutta jos ero tulisi, niin minullahan se helpompi tilanne olisi! Maksamme asumiskulut puoliksi (ml pienet remontit) ja silti minulle jää säästöön paljon enemmän rahaa kuin jos asuisin yksin. Enhän minä jää millään tavalla tyhjän päälle! Halutessani voisin koska tahansa sijoittaa asuntoon ja laittaa sen vuokralle ja/tai rempata ja myydä voitolla, alkaa vaikka asuntoflippaajaksi. Toistaiseksi sijoitan kuitenkin mieluummin rahastoihin ja reissaan sen verran mitä nyt korona-aikana voi reissata.
En tiedä, palkonko tuossa mainittu nainen ansaitsee, mutta aivan varmasti hänellä jää säästöön enemmän kuin jos hän maksaisi yksin omasta asumisestaan.
Okei, sinä siis maksat asumiskulut puoleksi + omat ja miehesi ruuatkin yksin kuten tarinan tyttöystävä. Sen lisäksi laitat myös kaikki ruuat, siivoat, pyykkäät. Vai onko niin, että maksatkin vain puolet noista menoista, etkä teekään yksin kaikkea kotitalouden työtä? Tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei tietenkään olekaan epäreilu, mutta ensimmäinen vaihtoehto on.
Rahastosijoittamisessa kohennat lähinnä rahaston pitäjän taloutta, tuotto sijoittajalle jää lähes kaikissa rahastoissa todella surkeaksi, paljon osakeindeksin alapuolelle.
Olen seurannut tätä sekavaa keskustelua siitä, kuinka jonkun ihmisen tekemä kotityö on hinnoittelematta parisuhteessa. Keinotekoista vääntämistä siitä, kuinka miehen omaisuus jälleen kerran alistaa naista. Jos nainen asuu miehen katon alla, miehen omaisuuden väitetään alistavan naista.
Ei siinä ole järjen hiventä. Ei ihme, että asiat ovat tässä maassa menneet niin vaikeaan jamaan, kun parisuhdetta jo lähtötilanteessa arvioidaan näillä nollasummakriteereillä, ja yritetään työntää jotain kotityötä yhtälöön. Siinä vaiheessa kun kuka tahansa nainen alkaa selittää miehelle, joka tuo omaisuutensa, tarmonsa ja energiansa perheen eteen, että hänen kotityönsä on hinnoittelematta, on aika vaihtaa naista.
Jostain syystä kaverin poikaystävä ei pitänyt yhtään hyvänä järjestelynä, että asuisi kaverini omistusasunnossa kotitöitä vastaan. Siis sen ei olis tarvinnut edes maksaa kun omat ruokansa, mutta ei käynyt sittenkään. Väitti, ettei ala ilmaiseksi kotiorjaksi. Outoa, kun tuonhan pitäisi olla ihan hirveän hyvä diili miesten mielestä.
No itse asiassa sinäpä sen sanoit! Eihän se ole ilmainen kotiorja, kun se saa vastineeksi asumista. En tajua.
Kaverin poikaystävä on tyhmä? Joo, taidan olla samaa mieltä. Se ehdottomasti halusi 50/50-jakoa kotitöissä ja rahoissa.
Laskin juuri, että jos haluaisin vaihtaa 50/50-systeemin säikeen aloittajan tyyliseksi, hoitaisin koko huushollin kotityöt 190 eurolla kuussa. Ja tässähän en vielä maksaisi kuin omat ruokani. Tosi hyvä diili, eikö totta?
Mikäs siinä, kun kerran tykkäät kotitöistä. Moni maksaa, että niitä ei tarvitse tehdä.
Sepäse. Moni fiksu mies tässä kohtaa tajuaa, että nämä kotityöt eivät ole minkään arvoisia ja voisi suuntaan ja toiseen kysyä naiselta, että "paljonko haluat tehdä työtä", ja teettää loput ulkopuolisella siivoojalla.
Mutta se nyt vaan harvemmin on se, mikä tässä oikeasti mättää. Eli naisella loppuu jossain vaiheessa mäkätyksen aiheet, ja on keksittävä uusia.
Luulen, ettei se palkattu siivooja ihan tuolla summalla lähtisi kuitenkaan, joten kyllä se miehelle sopii että avokki ne työt tekee, koska se tekee ne lähes ilmaiseksi, mutta ei se mies tietenkään mitään ostopalveluita suostu maksamaan. Koska kallista. Halpaa se on vain silloin, kun sen voi teettää toisella ilmaiseksi (ja kuvitella olevansa taloudenhyvöntekijä ja nettomaksaja 😒).
Taitaa kotitaloustöissä ulkopuolisen minimilaskutus olla nykyään suunnilleen 45 €/h. Katsoin tähän meille siivoojan taksan, käynti kuussa kerran viikossa, taksa 690 €/kk, siis pelkkä siivous kerran viikossa. Aiemmin ketjussa käytetty naisystävän kotityön hinta 15 €/h oli lähes ilmaista työtä edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisten olisi jo nykyään mentävä itse töihin ansaitsemaan oma elantonsa, ja lopetettava se turha pyyhkeiden siirtely kotona. Miesten elatusvelvollisuus on mennyttä, ja naisen on aika ymmärtää, ettei voi jatkaa etuoikeutetussa asemassa. Ei ole tätä päivää.
Miltäs vuosituhannelta se pappa siellä huutelee? Tervetuloa tänne 2000-luvun kolmannelle vuosikymmenelle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisten olisi jo nykyään mentävä itse töihin ansaitsemaan oma elantonsa, ja lopetettava se turha pyyhkeiden siirtely kotona. Miesten elatusvelvollisuus on mennyttä, ja naisen on aika ymmärtää, ettei voi jatkaa etuoikeutetussa asemassa. Ei ole tätä päivää.
Miltäs vuosituhannelta se pappa siellä huutelee? Tervetuloa tänne 2000-luvun kolmannelle vuosikymmenelle!
Sinäkinkö olet mennyt palkkatöihin 2020-luvulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laskin tuossa, että jos maksaisin miesystävälleni puolet sähköstä, vedestä ja yhtiövastikkeesta ja ruoat puoliksi, niin se tekisi noin 700 euroa. Minulle jäisi eläkkeestäni noin satanen muihin tarpeisiin.
Jos toisaalta muuttaisin itsemurhakuutioon, niin vuokra olisi kolmisen sataa, vesi 20-30 euroa, sähkö kolme kymppiä. Keikkuisin toimeentulotuen rajalla.
Leveää ei leipä olisi kummassakaan tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisten olisi jo nykyään mentävä itse töihin ansaitsemaan oma elantonsa, ja lopetettava se turha pyyhkeiden siirtely kotona. Miesten elatusvelvollisuus on mennyttä, ja naisen on aika ymmärtää, ettei voi jatkaa etuoikeutetussa asemassa. Ei ole tätä päivää.
Miltäs vuosituhannelta se pappa siellä huutelee? Tervetuloa tänne 2000-luvun kolmannelle vuosikymmenelle!
Sinäkinkö olet mennyt palkkatöihin 2020-luvulla?
Pappa papparaiseni, sulla on tosi paljon päivittämistä tiedoissasi nyt. Naiset on Suomessa hankkineet oman elantonsa jo vuosikymmeniä, ja nyt 2020-luvullahan se on jo enemmän kuin itsestäänselvyys ollut pitkään. Mites oma työllisyytesi, vai jokos sitä ollaan eläkkeellä?
Kaksinais-moralismista. Hypetetään rintojen normalisoinnista ja samaan aikaan 'Only fans' -sivustoilla kerätään miljoonia tyydyttämällä maksettuja toiveita.
Muista hymyillä se palkitsee päivän.
Jos uskallat, sillä sekin voi olla katsojan silmissä vääränlainen.
Onneksi suurin osa ihmisistä on vielä järjissään.
Höpö höpö. Vaimoni selättänyt syövän viisi kertaa ja aina ollut tukena. Vuodenvaihteessa 15v. yhteistä taivalta takana. Älä yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaksinais-moralismista. Hypetetään rintojen normalisoinnista ja samaan aikaan 'Only fans' -sivustoilla kerätään miljoonia tyydyttämällä maksettuja toiveita.
Muista hymyillä se palkitsee päivän.
Jos uskallat, sillä sekin voi olla katsojan silmissä vääränlainen.
Onneksi suurin osa ihmisistä on vielä järjissään.
Joku elää nyt ihan kummallisessa maailmassa. Tavalliset ihmiset eivät törmäile mihinkään Onlyfanseihin missään muualla kuin täällä näiden palstahullujen viesteissä. Eikä taatusti yhdenkään normaalin ihmisen ole normaalielämässä tarvinnut miettiä hymyilemisiään tai hymyilemättä jättämisiään sillä ilveellä kuin täällä vouhkataan. Tältä se näyttää kun elää pelkän julkkissomen varassa.
Käykää joskus vilkaisemassa tuolla reaalimaailman puolella. Ei siellä mitään vihanpitoa ole. Tällä palstalla ja ehkä joillakin muilla internetin syvän päädyn hörhöilyalustoilla sellaista saattaa olla, mutta silloinkin vain teidän muutaman loputtomasti jankkaavan härön osalta.