Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ketään, jota vastoinkäymiset olisi oikeasti vahvistaneet?
11.07.2022 |
Minä en. Siis en ketään. Ison kasan katkeroituneita ja masennuksesta tai ahdistuksesta kärsiviä kyllä tiedän. Joitain tiedän, jotka ovat kyllä mieleltään vahvoja edelleen, PAITSI niiden rankkojen kokemusten osalta, jotka jättivät jälkensä PTSD-oireiden muodossa.
Kysyn tätä siksi, että olen huomannut ainakin itsestäni, että jatkuvat murheet ja vastoinkäymiset eivät todellakaan ole vahvistaneet minua mitenkään, vaan päinvastoin. Resilienssi käy jokaisen uuden vastoinkäymisen jälkeen enemmän vähiin, ja pienempikin uusi vastoinkäyminen tuntuu lannistavammalta kuin ennen. Kestää myös kauemmin palautua stressaavista kokemuksista. Esimerkiksi viikonloppuna meillä kävi ambulanssi, enkä ole vieläkään jotenkin palautunut siitä, vaikka loppujen lopuksi ei edes tarvinnut lähteä päivystykseen.
Onko muilla ollut samaa?
Kommentit (161)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä koen että vastoinkäymiset lopulta vahvistaa. Jos osaa hyödyntää ne. Ei se ilmaiseksi tule. Vaatii asioiden läpikäyntiä.
Esimerkiksi koen että kaiken pystyy kääntämään voimavaraksi. Minua ei paljon hätkähdytä pienet asiat. Kun on käynyt aivan pohjalla ja noussut tavoittaa pisteen jossa ei enää hätkähdä. Olen onnellisesti siinä pisteessä.