Aviomies odottaa minun huolehtivan syömisistään, onko tämä normaalia? Mitä tehdä?
Väsyttää tämä tilanne, kun ei vaan saada tätä toimimaan kunnolla. Minulla on omakin syöminen usein epäsäännöllistä, koska on mielenterveyden ja arjenhallinnan kanssa ongelmia. Kun pitäisi kahden aikuisen ruokailuista huolehtia, niin en vain pärjää. Ja siis syömisistä huolehtimisella tarkoitan tosiaan, että mies odottaa minun huolehtivan alusta loppuun kaikesta: minun pitäisi suunnitella molempien kaikki ateriat, ostaa ainekset kaupasta, ajoittaa ruoanlaitto ja valmistaa ateriat. Mies pahoittaa joka kerta mielensä, jos jääkaapissa ei ole ruokaa hänelle, mutta ei ihan oikeasti tee yhtään mitään sen eteen, että olisi. Ei edes sen verran, että suunnittelisi omia aterioitaan ja kertoisi minulle, mitä ruokaa haluaisi kaupasta.
Ihan mielelläni siis kyllä käyn meillä kaupassa ja teen joskus ruokaakin molemmille. Ei silti tunnu reilulta, että aikuinen, jonka pitäisi osata itsekin huolehtia omasta syömisestään, sälyttää vastuun siitä täysin minulle. Olen jotenkin kai tottunut siihen, että miehet ovat hiukan itsenäisempiä. Tosin miehen kaveriporukassa vaimot ehkä huolehtivat miestensä syömisistä, koska hän tuntuu pitävän sitä jonkinlaisena normina. Olisi kiva kuulla ulkopuolisten näkemyksiä tähän ja ehkä myös, millaisia järjestelyjä muissa avioliitoissa on syömisten kanssa.
Kommentit (457)
Missään nimessä mitään piian roolia ei pidä koskaan hyväksyä. Mies tekee puolet kodin hommista tai lentää pihalle kuin leppäkeihäs. Miehet mielellään teettää kaikki hommat muilla ja rilluttelee vaan itse. Ei käy päinsä.
Ja tuollaisen vastuuttoman mies lapsen kanssa ei missään nimessä pidä lisääntyä. Se ei todellakaan tule hoitamaan lasta, mankuu vaan seksin perään, lähtee ja yrittää verkoilla ettei tarvitse elareita maksaa.
Nyt rimaa vähän ylemmäs naiset! Ei ole liikaa pyydetty että mies on asiallinen, aikuinen, vastuuntuntoinen ja kunnioittaa muita.
Vierailija kirjoitti:
En tajua miksi kukaan nainen katsoo tällaista sekuntiakaan. Millainen mies se on kun käyttäytyy kuin pikkulapsi, odottaa että vaimo = äiti? Ihan sairasta, olette parisuhteessa lapsen kanssa, ei tervettä, eikä oikeasti parisuhde!!
Toinen töissä ja toinen kotona. Kyllähän tuolloin kotityöt pitää jakaa tasan, eikä rahasta saa puhua
Vierailija kirjoitti:
Missään nimessä mitään piian roolia ei pidä koskaan hyväksyä. Mies tekee puolet kodin hommista tai lentää pihalle kuin leppäkeihäs. Miehet mielellään teettää kaikki hommat muilla ja rilluttelee vaan itse. Ei käy päinsä.
Ja tuollaisen vastuuttoman mies lapsen kanssa ei missään nimessä pidä lisääntyä. Se ei todellakaan tule hoitamaan lasta, mankuu vaan seksin perään, lähtee ja yrittää verkoilla ettei tarvitse elareita maksaa.
Nyt rimaa vähän ylemmäs naiset! Ei ole liikaa pyydetty että mies on asiallinen, aikuinen, vastuuntuntoinen ja kunnioittaa muita.
Täällä ilmottautuu yksi mies, joka ei osallistu ruuan laittamiseen, enkä sen takia myöskään laajasti ruokailun suunnitteluun. Minä teen omalta osaltani kotitöitä ja käymme ulkona usein syömässä. Tuo on mahdollista koska olen haastavassa työssä, josta tuon talouteemme monta kertaa enemmän rahaa kuin vaimo.
En koe olevani alistaja. Eikä vaimokaan koe.
Niin,perinteinen,mies käy töissä maksaa kaiken,lomamatkat ja naisen shoppailut,mutta kotityöt pitää jaksaa tasan.
Nainen uupuu sohvalla makaamisesta ja somessa chättäilystä liikaa niin ei jaksa tehdä kotihommia aina.
Tuo on sitä miehen uran mahdollistamista .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, minusta tuntuu ap:n aloituksen luettuani, että tupsahdin suoraan 1950-luvulle. Sieltä taitaa aviomiehesikin olla?
En kestäisi hetkeäkään moisessa avioliitossa. Ei ole enää vuosikausiin ollut vaimon tehtävä huolehtia miehen syömisestä. Ainakaan toivottavasti? Vai onko??
En ikinä mennyt edes naimisiin, joten en kai tiedä, mutta ap, sinä olet tässä oikeassa. Ei se sinun tehtäväsi ole. Voimia.
Kuraa tulee, mutta mä en nyt ymmärrä. En ymmärtänyt ap:n alkuperäistäkään ongelmaa. Otsikosta luulin, että mies ei syystä tai toisesta syö jollei ruokaa suunnilleen tungeta suuhun.
Onko tämä yleinen tapa perheissä nykyään ? Jokainen tekee itse omat sapuskansa pl.mahdollisesti lapset ja myös ostaa ne ?
Keitättekö te kahviakin vain itsellenne ?
Olen varmaan sitten edelleen siellä 50-luvulla , mutta kyllä mä teen ruokaa koko porukalle , ostan ja päätän mitä.Ei kai tässä nyt siitä ollut kyse, että tehtäisiin eri ruuat molemmille, vaan siitä että molemmat osallistuu sen yhteisen ruuan tekemiseen edes jotenkin ja joskus. Toki voi sopia niinkin, että ruuanlaitto on yksin toisen vastuulla, mutta sen pitää silloin sopia molemmille. En tajua näitä jotka tulevat tänne mainostamaan omaa kodinhengettäryyttään tyyliin "mullekin on ihan ok hoitaa yksin ruuat, miksei sulle ole?" Eiköhän teilläkin ole työnjako yhdessä sovittu ja molempien hyväksymä. Ei voi mitenkään verrata tilanteeseen, jossa toinen vaan yksipuolisesti irtisanoutuu jostain ärsyttävästä kotityöstä eikä edes suostu neuvottelemaan asiasta.
Miksi miehen pitäisi katsella tuollaista ap:n kaltaista mt-potilasta, joka ei ole valmis tekemään edes ruokia yhteisen talouden eteen?
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.
Vierailija kirjoitti:
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.
Näin miehenä, ei tuo ap:kaan vaikuta kultakimpaleelle. Itselläni oli aikoinaan myös masentunut vaimo, joka oli kotona, eikä tehnyt mitään. Itse olin töissä kaiket päivät ja vaimolle oli kovin tärkeää jakaa kotityöt tasan. Hyvyyttäni sallin tuon liian pitkään. Nyt kun vaimo on taas töissä, tajuaa hän myös noiden sen aikaisten vaatimusten epäreiluuden.
Teet vaikka kiertävän ruokalistan ja kahden päivän ruoka kerralla. Eihän tuo iso asia ole laittaa, jos toinen käy töissä ja on sillä raskaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.Näin miehenä, ei tuo ap:kaan vaikuta kultakimpaleelle. Itselläni oli aikoinaan myös masentunut vaimo, joka oli kotona, eikä tehnyt mitään. Itse olin töissä kaiket päivät ja vaimolle oli kovin tärkeää jakaa kotityöt tasan. Hyvyyttäni sallin tuon liian pitkään. Nyt kun vaimo on taas töissä, tajuaa hän myös noiden sen aikaisten vaatimusten epäreiluuden.
Mitä epäreilua on olettaa kumppanin tekevän osansa kotitöistä? Epäreilua on olettaa sairaan ihmisen huolehtivan kotona kaikesta.
Jos sitä ruokaa on pakko tehdä aikuiselle ihmiselle, tekisin makaronilaatikkoa. Riittää miehelle kolmeksi päivää ja sitten voi laittaa uuden vuoan uuniin. Jos miestä ei kiinnosta osallistua edes suunnittelun verran hommaan, miksi näkisin itsekään sitä vaivaa? Jos kaipaa vaihtelua, voi tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Teet vaikka kiertävän ruokalistan ja kahden päivän ruoka kerralla. Eihän tuo iso asia ole laittaa, jos toinen käy töissä ja on sillä raskaampaa.
Minä ainakinn käyn omassa työssäni miljoona kertaa mieluummin kuin ryhdyn kotona piikomaan. Syö kunnon lounaan töissä niin ei tarvitse kotiin ostaa ja tehdä mitään ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.Näin miehenä, ei tuo ap:kaan vaikuta kultakimpaleelle. Itselläni oli aikoinaan myös masentunut vaimo, joka oli kotona, eikä tehnyt mitään. Itse olin töissä kaiket päivät ja vaimolle oli kovin tärkeää jakaa kotityöt tasan. Hyvyyttäni sallin tuon liian pitkään. Nyt kun vaimo on taas töissä, tajuaa hän myös noiden sen aikaisten vaatimusten epäreiluuden.
Mitä epäreilua on olettaa kumppanin tekevän osansa kotitöistä? Epäreilua on olettaa sairaan ihmisen huolehtivan kotona kaikesta.
Kaikesta vs. jostain?
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä ruokaa on pakko tehdä aikuiselle ihmiselle, tekisin makaronilaatikkoa. Riittää miehelle kolmeksi päivää ja sitten voi laittaa uuden vuoan uuniin. Jos miestä ei kiinnosta osallistua edes suunnittelun verran hommaan, miksi näkisin itsekään sitä vaivaa? Jos kaipaa vaihtelua, voi tehdä itse.
Atrian hyvä arki makaronilaatikko maksaa 1,50 rasia. Jääkaappi täyteen sitä. Joskus voi vaihtelun vuoksi ostaa maksalaatikkoa.
"Atrian hyvä arki makaronilaatikko maksaa 1,50 rasia. Jääkaappi täyteen sitä."
Ei ollut kyllä nimensä veroinen tuote eikä idea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.Näin miehenä, ei tuo ap:kaan vaikuta kultakimpaleelle. Itselläni oli aikoinaan myös masentunut vaimo, joka oli kotona, eikä tehnyt mitään. Itse olin töissä kaiket päivät ja vaimolle oli kovin tärkeää jakaa kotityöt tasan. Hyvyyttäni sallin tuon liian pitkään. Nyt kun vaimo on taas töissä, tajuaa hän myös noiden sen aikaisten vaatimusten epäreiluuden.
Mitä epäreilua on olettaa kumppanin tekevän osansa kotitöistä? Epäreilua on olettaa sairaan ihmisen huolehtivan kotona kaikesta.
Kaikesta vs. jostain?
Yleensä miehet olettavat h olettavat oitavansa puolet kotitöistä kun he käyvät katsastamassa oman autonsa ja vaihtavat palaneen sulakkeen . Naisen he olettavat ihan mielellään oitavan jokapäivä ruuanlaiton ,siivouksen, pyykinpesun ja lastenhoidon ja käyvän vielä kaupanpäälle töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.Näin miehenä, ei tuo ap:kaan vaikuta kultakimpaleelle. Itselläni oli aikoinaan myös masentunut vaimo, joka oli kotona, eikä tehnyt mitään. Itse olin töissä kaiket päivät ja vaimolle oli kovin tärkeää jakaa kotityöt tasan. Hyvyyttäni sallin tuon liian pitkään. Nyt kun vaimo on taas töissä, tajuaa hän myös noiden sen aikaisten vaatimusten epäreiluuden.
Mitä epäreilua on olettaa kumppanin tekevän osansa kotitöistä? Epäreilua on olettaa sairaan ihmisen huolehtivan kotona kaikesta.
Kaikesta vs. jostain?
Onhan se kamalasti vaadittu että kotona oleva tekisi oman ruokansa lisäksi MYÖS toiselle ruokaa. Sorry vaan mutta minusta on uskomatonta k*sipäisyyttä, maata kotona, tehdä ainoastaan itselle ruokaa ja kitistä kohtuullisesta toiveesta täällä.
Ehkä ap:n kannattaa jättää tuo sika. Onpahan sialla mukavampi tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
"Atrian hyvä arki makaronilaatikko maksaa 1,50 rasia. Jääkaappi täyteen sitä."
Ei ollut kyllä nimensä veroinen tuote eikä idea.
Tarkoitus on tietenkin kouluttaa mies ostamaan ja tekemään parempaa ruokaa.
itse syön pelkkiä valmisruoka-annosaterioita kaupan hyllystä. Tämä ei muutu jos menisin yhteen miehen kanssa. ELLEI Sit hän ala valmistaa meille ruokaa. Itse kun en osaa , ei ole koskaan ollut tarvetta opetella. Jotain osaan, mutta ihan liian työlästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet jo naimisiin asti kerennyt tuon kultakimpaleen kanssa?
Kyllä ihmisen pitää pystyä huolehtimaan itsestään eikä vastuuttaa sitä toiselle.
Mutta tuohon on lopulta ihan yksinkertainen ratkaisu. Lopetat passaaminen ja mies alkaa itse hoitamaan ruokansa.
Ei muuten kannata hankkia lapsia tuon miehen kanssa. Siinä sitten hoidat yksin sekä lapsia että miestä.Näin miehenä, ei tuo ap:kaan vaikuta kultakimpaleelle. Itselläni oli aikoinaan myös masentunut vaimo, joka oli kotona, eikä tehnyt mitään. Itse olin töissä kaiket päivät ja vaimolle oli kovin tärkeää jakaa kotityöt tasan. Hyvyyttäni sallin tuon liian pitkään. Nyt kun vaimo on taas töissä, tajuaa hän myös noiden sen aikaisten vaatimusten epäreiluuden.
Mitä epäreilua on olettaa kumppanin tekevän osansa kotitöistä? Epäreilua on olettaa sairaan ihmisen huolehtivan kotona kaikesta.
Kaikesta vs. jostain?
Yleensä miehet olettavat h olettavat oitavansa puolet kotitöistä kun he käyvät katsastamassa oman autonsa ja vaihtavat palaneen sulakkeen . Naisen he olettavat ihan mielellään oitavan jokapäivä ruuanlaiton ,siivouksen, pyykinpesun ja lastenhoidon ja käyvän vielä kaupanpäälle töissä.
Ei nyt kuitenkaan käytetä mielikuvitusparisuhteita argumentoinnin perusteena.
Älkää vaan alkako lapsia tekemään. ajatuskin siitä että aikuinen ihminen kumpi / tai mikä sukupuoli/ sukupuoleton tahansa, kokee ongelmaksi Ruoan, lapsen kanssa ruoattomuus ei ole vaihtoehto, jos ukko on sitä mieltä, että vaimon homma on tehdä ruoka, niin se on sit sun homma lapsenkin kanssa. Käyttekö molemmat muuten töissä? Entäs mites ukolla noi muut kotityöt? peseekö pyykit, tiskaa, imuroi, pesaisiko ikkunat tuossa keväällä, viemäreiden puhdistus, vessojen pesu,
jos ukko käy vaikka töissä ja sinä oot vaan himasssa (viittaus elämän hallinta ongelma) niin rahoitus ja huolto on silloin tasapainossa, eli älä narise.
jos molemmat makaatte himassa nii...... ei siitä sen enempää.... sovitte hyvin toisillenne..
jos molemmat käytte duunissa /opiskelette niin ilmoita ukollesi että et ole mikään palvelija, kysy miksi sun pitää tehdä talon ruokahuolto, fiksu mies vastaa että kyseessä on vastuu antaminen ja rutiinit auttavat elämän hallintaan. ja haluaa auttaa sinua.
idiootti vastaa että mun mä en osaa