Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt erilainen mielipide naiselta. Jos mun mies odottanut kuukausia häihin menoa niin ei taatusti niitä peruisi tuossa tilanteessa. Hemmetti, kyse on flunssasta. Sitä jaksaa vaikka mitä jos haluaa. Jättää kaikki muut ylimääräiset tekemättä ja hoitaa vauvan. Me naiset tehdään itsestämme ihme marttyyreita ja nalkutetaan joka asiasta ja sitten ihmetellään kun erotaan. Olisi naisillakin peiliin katsomisen paikka. Tämä mun mielipide.
Ootkohan lukenut yhtään tätä ketjua? Ap on vuorokausia valvonut sairaan vauvan kanssa (nuha ja kuume on oikeasti vaarallista 4kk vauvalle, joka hengittää pääasiassa nenän kautta, on imeväinen, eli nuhan vuoksi ei oikein pysty imemään, ja kuivuu helposti), ap:lla oli itsellään jo kolmatta päivää yli 38 asteen kuume ja lisäksi hän sai jo migreenikohtauksenkin, mikä voi tietysti uusia, jos tilanne jatkuu, eikä hän pääse lepäämään.
Silti mies vain lähti juhlimaan ja jätti ap:n yksin pärjäilemään sillä seurauksella, että äiti ja vauva viettivät ainakin seuraavat pari vuorokautta sairaalassa. Kyllä tuo mies nyt oli todella itsekäs ja vastuuton.
No kuule. Olen sairaanhoitaja ja tiedän täsmälleen taudit ja hoidot. Olen myös aikuinen ihminen joka osaa ihan itse ilman miehen apua hakeutua hoitoon jos sitä tarvitsee. Kyllä naisen on osattava toimia myös itsenäisesti. Ei miehen tarvitse olla mun tuki ja turva koko ajan. Ihan omilla aivoilla osaan ajatella.
Sinä olet varmaan se sama hoitaja, joka käski sukulaistyttöni kotiin, kun tämä tuli kovassa päänsäryssä päivystykseen. Väitit, että se menee buranalla ohi etkä päästänyt häntä lääkärille. Se oli aivoverenvuoto.
Tätä on pakko kommentoida. Jos potilas on kertonut että ainoa oire on päänsärky, potilas on perusterve, ei lääkityksiä käytössä, aiemmista potilas tiedoista ei löydy merkittäviä tietoja niin ei edes lääkäri epäile ensisijaiseksi oireen aiheuttajaksi aivoverenvuotoa. Muutenhan kaikki päänsärkypotilaat olisivat päivystyksessä. Myös kommentin kirjoittanut istuisi päivystyksessä jos nyt alkaisi päänsärky. Täysin perusteeton ja aiheeton syytös.
Aivoverenvuodossa on hieman lisää oireita, oliko kertonut lääkityksistä ja muuta pahoinvoinnista. Tämä asia tosiaan on laajempi ja harvinainen tapaus. Totta on, että aivoverenvuotoon on heti saatava apua. Tässä ei yksityiskphtaisesti ole mainintoja.
No lähtikö Ap ainoalla autolla kotiin ja kävikö matkalla myös kaupassa lisäystä hakemassa? Tärkeä seikka.
Kyllä tässä on lapsen kuivumiseen syy Apllä itsellään jos ei tajua antaa vaikka mitä korviketta, keitettyä ja jäähdytettyä vettä edes.
Vierailija kirjoitti:
Monet tekevät hengitysteiden avaamiseksi höyryhengitystä luontaistuotteilla ja kääreitä, jotka sitten helpottavat lapsen oloa.
Korvakipuista on vastuutonta hoitaa liian pienellä lääkemäärällä. Luontaistuotteita voi myös pitää kotona varalla, nii itselle kuin lapselle.
Juu, luontaistuotteita lapselle, puhumattakaan vauvasta. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt erilainen mielipide naiselta. Jos mun mies odottanut kuukausia häihin menoa niin ei taatusti niitä peruisi tuossa tilanteessa. Hemmetti, kyse on flunssasta. Sitä jaksaa vaikka mitä jos haluaa. Jättää kaikki muut ylimääräiset tekemättä ja hoitaa vauvan. Me naiset tehdään itsestämme ihme marttyyreita ja nalkutetaan joka asiasta ja sitten ihmetellään kun erotaan. Olisi naisillakin peiliin katsomisen paikka. Tämä mun mielipide.
Ootkohan lukenut yhtään tätä ketjua? Ap on vuorokausia valvonut sairaan vauvan kanssa (nuha ja kuume on oikeasti vaarallista 4kk vauvalle, joka hengittää pääasiassa nenän kautta, on imeväinen, eli nuhan vuoksi ei oikein pysty imemään, ja kuivuu helposti), ap:lla oli itsellään jo kolmatta päivää yli 38 asteen kuume ja lisäksi hän sai jo migreenikohtauksenkin, mikä voi tietysti uusia, jos tilanne jatkuu, eikä hän pääse lepäämään.
Silti mies vain lähti juhlimaan ja jätti ap:n yksin pärjäilemään sillä seurauksella, että äiti ja vauva viettivät ainakin seuraavat pari vuorokautta sairaalassa. Kyllä tuo mies nyt oli todella itsekäs ja vastuuton.
No kuule. Olen sairaanhoitaja ja tiedän täsmälleen taudit ja hoidot. Olen myös aikuinen ihminen joka osaa ihan itse ilman miehen apua hakeutua hoitoon jos sitä tarvitsee. Kyllä naisen on osattava toimia myös itsenäisesti. Ei miehen tarvitse olla mun tuki ja turva koko ajan. Ihan omilla aivoilla osaan ajatella.
Yksinkö se nainen on yhteisestä lapsesta vastuussa tilanteessa kuin tilanteessa? Jos olisit oikeasti lukenut edes aloituksen loppuun saati ketjua, huomaisit ettei mies ole toiminut missään vaiheessa avuttomaksi olettamasi aloittajan tukena ja turvana, saati oman lapsensa.
Lisäksi, toivottavasti et tee tuollaisella osaamisella hoitotyötä.
Teen työni kyllä hyvin ja sehän tässä onkin kun vastaanotolla on jatkuvasti näitä valittajanaisia joilta puuttuu täysin aloitekyky ja miestä syyllistetään joka asiasta. Esimerkki tosi tilanteesta: äiti soittaa, lapsella (2-v) ilmeisesti kuumetta. No paljonko? En ole mitannut kun ei mies ole ostanut kuumemittaria. Mitä ihmettä! Ja tätä samaa viikottain. Ei ennen naiset olleet näin avuttomia. Puhutaan miesten avuttomuudesta mutta sama koskee nykyäitejä.
Ennen naiset oli (luonteensa mukaan) ihan samanlaisia kuin nyt. Oli avuttomia ja oli näitä toisten lyttääjiä.
Ennen on ollut ja nykyään myös naisia, jotka joutuvat kaltoin kohdelluksi kotonaan.
Voi olla, että olet hyvä työssäsi koska osaat noudattaa ohjeita. Kaikkia ohjeita ei ehkä ole muistettu antaa. Heikommassa asemassa olevat ei myöskän yleensä anna asiakaspalautetta ylemmäs.No sanokaapa sitten miten kaksi vuotiaan lapsen äiti ei voi ostaa kuumemittaria itse vaan se on naisen mielestä miehen tehtävä? Ja kun mies ei ole ostanut niin syyttää miestään terveydenhuollolle siitä? Näitä syyttelyitä kuulee niin usein.
Aivan varmasti näin. Kaikki uskovat. 🤥
Juu. Tämä ei tänne kuulu, mutta on ihan oikeasti jatkuva päivittelyn aihe meillä hoitajilla töissä miten ihmisillä ei vaan ole kuumemittaria. Kännykkä kyllä löytyy kaikilta. Työkaveri puisteli päätään puhelimessa hiljattain kun joku halusi tulla mittauttamaan kuumeen terveysasemalla. Tai äiti soittaa että lapsi ollut kipeä kolme päivää. No mitä kipulääkettä olette antanut, onko auttanut? Ei mitään ole annettu. What??? Kyllä näitä kuulkaa on.
Ohis tosiaan, mutta kyllä ne teidän ihmettelyt on myös joskus aika ihmeellisiä. Esim. kun soitan vauvan kuumeen vuoksi ja kysyttäessä kerron antaneeni purkin kyljen ohjeistuksen mukaisen määrän kuumelääkettä, alkaa hoitaja mulle ihan vihaisena tivaamaan, että miksen ole antanut enempää. Sillälailla, sehän onkin fiksua, että lääkkeiden suhteen maallikkovanhempia kehotetaan ominpäin antamaan enemmän kuin lääkevalmistajan ohjeistukset sanoo. Toki annoin sitten enemmän ja se auttoi, mutta kyllä mun mielestä kuuluu olla sairaanhoidon ammattilainen antamassa luvan/kehotuksen moiselle ohjeannostuksen ylitykselle, eikä kuka tahansa vaan omin päin mitä tahansa lääkettä pumppaa enemmän kuin ohje sanoo.
Ettekö te ole älynneet hoitajalta kysyä vastaisuuden varalle. Jos lapselle tulee kuumetta, vauvoilla tuiki yleistä ja usein. On jo etukäteen varauduttava ja kysyttävä toistuviin kuumeiluihin lääkkeistä, jos ovat ilman reseptiä tai reseptin kanssa.
Meidän kissan sairauksiin varauduttiin, oli aina kahta lääkettä kotona, ja kissan painon mukaan annettiin. Eikäö tämä toimi pienille vauvoille ja neuvolassa käyntien aikana??
Sori, en nyt ihan ymmärrä kommenttiasi. Meillä oli kyllä lääkettä, ja olin antanut sitä vauvan painon mukaisen määrän (katsoin sopivan määrän purkin kyljestä). Mutta koska ei laskunut kuumetta, soitin ja hoitaja oli tuohtunut, että minun olisi pitänyt antaa enemmän kuin ko. painoiselle vauvalle purkin kyljen mukaan kuuluu antaa. Mielestäni se oli aika erikoista hoitajalta olettaa, että minun olisi pitänyt omin päin antaa ns. yliannostus. Toki hoitaja, joka tuntee lääkkeen vaikutukset paremmin, voi kehottaa yliannostamaan, mutta itse en kyllä sellaista päätöstä menisi tekemään.
Olisit lukenut netistä juuri sen lääkkeen käytön selostuksen, se on monisanaisesti kyllä netissä. Kaikista lääkkeistä on myös poikkeustapauksissa maininta, lyhyen aikaa saa antaa jne.. Asiallista tietoa löytyynetistä kyllä, sen sijaan mitä täällä palstalla kirjoitetaan, sori.
Silla on varmaan jokin diagnoosi? Ihme jankutusta 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ymmärrä mikä äitejä sairaalassa valvottaa, hoitajat tekevät kyllä lapsen hyväksi kaikkensa.
4kk vauvan imettävä äiti? Vitsi sä olet pihalla. Oletko hormoneista koskaan kuullut? Miten luulet, että ne 2h välein syövät vauvat pysyvät hengissä, ellei niiden äidit herää joka ikiseen inahdukseen tai mihin tahansa ääneen. Vauvojen äidit (ja monesti vähän vanhempienkin lasten äidit) ovat ihan jatkuvassa alert-tilassa. Kuuluu asiaan. Sairaalassa on paljon ääniä, valoja, ihmisiä liikkuu yölläkin jne.
No mutta lapsi saa nestehukkaan korviketta lisäksi. 4 kuukaudesta alkaen lapselle voi alkaa antaa lisäksi varovasti kiinteää ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tekevät hengitysteiden avaamiseksi höyryhengitystä luontaistuotteilla ja kääreitä, jotka sitten helpottavat lapsen oloa.
Korvakipuista on vastuutonta hoitaa liian pienellä lääkemäärällä. Luontaistuotteita voi myös pitää kotona varalla, nii itselle kuin lapselle.
Juu, luontaistuotteita lapselle, puhumattakaan vauvasta. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
Mainitsin nimenomaa ulkoisesti, eikö teillä ole teitoa sellaisesta, hämmästyttää. Euroopan maissa on kyllä suosittua ulkoinen luontaishoito, eli ei syötetä niin myrkkyjä sisäisesti. Kannattaa tutustua. Kääreisiin ja höyryhengitykseen ja muihin apuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ymmärrä mikä äitejä sairaalassa valvottaa, hoitajat tekevät kyllä lapsen hyväksi kaikkensa.
4kk vauvan imettävä äiti? Vitsi sä olet pihalla. Oletko hormoneista koskaan kuullut? Miten luulet, että ne 2h välein syövät vauvat pysyvät hengissä, ellei niiden äidit herää joka ikiseen inahdukseen tai mihin tahansa ääneen. Vauvojen äidit (ja monesti vähän vanhempienkin lasten äidit) ovat ihan jatkuvassa alert-tilassa. Kuuluu asiaan. Sairaalassa on paljon ääniä, valoja, ihmisiä liikkuu yölläkin jne.
No mutta lapsi saa nestehukkaan korviketta lisäksi. 4 kuukaudesta alkaen lapselle voi alkaa antaa lisäksi varovasti kiinteää ruokaa.
Joo, mihin tuo liittyy? Itse heräilin vaikka mihin rasahduksiin vauvavuotena, vaikka olisin ollut toisella paikkakunnalla kuin vauvani. Ei niitä hormoneja niin vaan laiteta off-tilaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ymmärrä mikä äitejä sairaalassa valvottaa, hoitajat tekevät kyllä lapsen hyväksi kaikkensa.
4kk vauvan imettävä äiti? Vitsi sä olet pihalla. Oletko hormoneista koskaan kuullut? Miten luulet, että ne 2h välein syövät vauvat pysyvät hengissä, ellei niiden äidit herää joka ikiseen inahdukseen tai mihin tahansa ääneen. Vauvojen äidit (ja monesti vähän vanhempienkin lasten äidit) ovat ihan jatkuvassa alert-tilassa. Kuuluu asiaan. Sairaalassa on paljon ääniä, valoja, ihmisiä liikkuu yölläkin jne.
No mutta lapsi saa nestehukkaan korviketta lisäksi. 4 kuukaudesta alkaen lapselle voi alkaa antaa lisäksi varovasti kiinteää ruokaa.
Joo, mihin tuo liittyy? Itse heräilin vaikka mihin rasahduksiin vauvavuotena, vaikka olisin ollut toisella paikkakunnalla kuin vauvani. Ei niitä hormoneja niin vaan laiteta off-tilaan :D
Nesteen vajaukseen.
Vierailija kirjoitti:
No lähtikö Ap ainoalla autolla kotiin ja kävikö matkalla myös kaupassa lisäystä hakemassa? Tärkeä seikka.
Kyllä tässä on lapsen kuivumiseen syy Apllä itsellään jos ei tajua antaa vaikka mitä korviketta, keitettyä ja jäähdytettyä vettä edes.
Jos oot itsekin sairastanut monta päivää ja oot aivan puolikuollut, sitä nukahteleekin jo kesken kaiken. Ei siinä oo huomiokyky terävimmillään niin että osais seurata vauvan vointia. Siksihän ap just ei oikein olis vauvan kanssa voinut kaksin jäädäkään koska ei oman sairauden takia jaksanut seurata vauvan vointia kunnolla. Terve aikuinen (se vastuuton mies) olis nopeammin huomannut nuo kuivuman merkit.
Mä ainakin tiedän että mun vauva olis kuollut aika pomminvarmasti jos mun mies ei olis jääny kotiin sitä hoitamaan kun itse sairastin keuhkokuumetta. Niin sekaisin ja väsähtänyt mä olin.
T: nro 1155
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet tekevät hengitysteiden avaamiseksi höyryhengitystä luontaistuotteilla ja kääreitä, jotka sitten helpottavat lapsen oloa.
Korvakipuista on vastuutonta hoitaa liian pienellä lääkemäärällä. Luontaistuotteita voi myös pitää kotona varalla, nii itselle kuin lapselle.
Juu, luontaistuotteita lapselle, puhumattakaan vauvasta. Toivottavasti sulla ei ole lapsia.
Mainitsin nimenomaa ulkoisesti, eikö teillä ole teitoa sellaisesta, hämmästyttää. Euroopan maissa on kyllä suosittua ulkoinen luontaishoito, eli ei syötetä niin myrkkyjä sisäisesti. Kannattaa tutustua. Kääreisiin ja höyryhengitykseen ja muihin apuihin.
Suomessa puhutaan lääkkeettömistä hoitokeinoista, mitä kyllä paljon käytetään.
Sivuhuomiona, että minun 16-vuotias poikani on vastuullisempi ja huolehtivampi kuin ap:n aikuinen aviomies. Se on luonnekysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten yksinhuoltajat hoitavat tilanteen, jossa ovat flunssassa tai mahataudissa? Entä jos migreeni iskee?
Samalla tavalla kuin ap nyt. Ero on siinä, että muu lähipiiri usein tarjoaa yh:lle herkemmin apua kuin parisuhteessa olevalle, kun olettavat puolison auttavan.
Pointti onkin se, että ap on jo kuten yh. Sama erota. Ei sitten ota ne miehen tekemiset enää päähän, elarit napsahtaa tilille ja isäviikonloppuina ja isän vuosilomilla on omaa aikaa (olettaen että isä sentään lomailee lastensa kanssakin).
Mitään erityistä apua ei tarjonnut lähipiiri yh-äidilleni eikä minullekaan. Suku omassa tapauksessani asuikin satojen kilsojen päässä.
Ja olet helmen kanssa yhdessä vielä, syy siihen?
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ymmärrä mikä äitejä sairaalassa valvottaa, hoitajat tekevät kyllä lapsen hyväksi kaikkensa.
Aha. Hienoa, että sinulla on sellainen kokemus. Olen itse ollut parikuisen vauvan kanssa sairaalassa pari viikkoa, ja kyllä itse hoidin, imetin, vaihdoin vaipan, kylvetin, sylittelin ja annostelin lääketippoja suuhun jne. Ihan niin kuin kotonakin. Vauva käytiin vain hakemassa tippaletkun vaihtoon, kun pienet suonet eivät kestäneet niitä antibioottimääriä. Jotka todettiin lopulta turhaan annetuiksi, mutta se on ihan toinen tarina. Yöt torkuin vauvan sängyn vieressä lepotuolilla, sänkyä ei siihen saanut laitettua. Ei ollut kovin kaksiset unet siinä.
Ei sitä henkilökuntaa ole lastenosastollakaan niin paljon, että jokaisella vauvalla olisi 24/7 joku läsnä, ellei kumpikaan vanhemmista ole.
Ymmärrätkö nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt erilainen mielipide naiselta. Jos mun mies odottanut kuukausia häihin menoa niin ei taatusti niitä peruisi tuossa tilanteessa. Hemmetti, kyse on flunssasta. Sitä jaksaa vaikka mitä jos haluaa. Jättää kaikki muut ylimääräiset tekemättä ja hoitaa vauvan. Me naiset tehdään itsestämme ihme marttyyreita ja nalkutetaan joka asiasta ja sitten ihmetellään kun erotaan. Olisi naisillakin peiliin katsomisen paikka. Tämä mun mielipide.
Ootkohan lukenut yhtään tätä ketjua? Ap on vuorokausia valvonut sairaan vauvan kanssa (nuha ja kuume on oikeasti vaarallista 4kk vauvalle, joka hengittää pääasiassa nenän kautta, on imeväinen, eli nuhan vuoksi ei oikein pysty imemään, ja kuivuu helposti), ap:lla oli itsellään jo kolmatta päivää yli 38 asteen kuume ja lisäksi hän sai jo migreenikohtauksenkin, mikä voi tietysti uusia, jos tilanne jatkuu, eikä hän pääse lepäämään.
Silti mies vain lähti juhlimaan ja jätti ap:n yksin pärjäilemään sillä seurauksella, että äiti ja vauva viettivät ainakin seuraavat pari vuorokautta sairaalassa. Kyllä tuo mies nyt oli todella itsekäs ja vastuuton.
No kuule. Olen sairaanhoitaja ja tiedän täsmälleen taudit ja hoidot. Olen myös aikuinen ihminen joka osaa ihan itse ilman miehen apua hakeutua hoitoon jos sitä tarvitsee. Kyllä naisen on osattava toimia myös itsenäisesti. Ei miehen tarvitse olla mun tuki ja turva koko ajan. Ihan omilla aivoilla osaan ajatella.
Yksinkö se nainen on yhteisestä lapsesta vastuussa tilanteessa kuin tilanteessa? Jos olisit oikeasti lukenut edes aloituksen loppuun saati ketjua, huomaisit ettei mies ole toiminut missään vaiheessa avuttomaksi olettamasi aloittajan tukena ja turvana, saati oman lapsensa.
Lisäksi, toivottavasti et tee tuollaisella osaamisella hoitotyötä.
Teen työni kyllä hyvin ja sehän tässä onkin kun vastaanotolla on jatkuvasti näitä valittajanaisia joilta puuttuu täysin aloitekyky ja miestä syyllistetään joka asiasta. Esimerkki tosi tilanteesta: äiti soittaa, lapsella (2-v) ilmeisesti kuumetta. No paljonko? En ole mitannut kun ei mies ole ostanut kuumemittaria. Mitä ihmettä! Ja tätä samaa viikottain. Ei ennen naiset olleet näin avuttomia. Puhutaan miesten avuttomuudesta mutta sama koskee nykyäitejä.
Ennen naiset oli (luonteensa mukaan) ihan samanlaisia kuin nyt. Oli avuttomia ja oli näitä toisten lyttääjiä.
Ennen on ollut ja nykyään myös naisia, jotka joutuvat kaltoin kohdelluksi kotonaan.
Voi olla, että olet hyvä työssäsi koska osaat noudattaa ohjeita. Kaikkia ohjeita ei ehkä ole muistettu antaa. Heikommassa asemassa olevat ei myöskän yleensä anna asiakaspalautetta ylemmäs.No sanokaapa sitten miten kaksi vuotiaan lapsen äiti ei voi ostaa kuumemittaria itse vaan se on naisen mielestä miehen tehtävä? Ja kun mies ei ole ostanut niin syyttää miestään terveydenhuollolle siitä? Näitä syyttelyitä kuulee niin usein.
Aivan varmasti näin. Kaikki uskovat. 🤥
Juu. Tämä ei tänne kuulu, mutta on ihan oikeasti jatkuva päivittelyn aihe meillä hoitajilla töissä miten ihmisillä ei vaan ole kuumemittaria. Kännykkä kyllä löytyy kaikilta. Työkaveri puisteli päätään puhelimessa hiljattain kun joku halusi tulla mittauttamaan kuumeen terveysasemalla. Tai äiti soittaa että lapsi ollut kipeä kolme päivää. No mitä kipulääkettä olette antanut, onko auttanut? Ei mitään ole annettu. What??? Kyllä näitä kuulkaa on.
Ohis tosiaan, mutta kyllä ne teidän ihmettelyt on myös joskus aika ihmeellisiä. Esim. kun soitan vauvan kuumeen vuoksi ja kysyttäessä kerron antaneeni purkin kyljen ohjeistuksen mukaisen määrän kuumelääkettä, alkaa hoitaja mulle ihan vihaisena tivaamaan, että miksen ole antanut enempää. Sillälailla, sehän onkin fiksua, että lääkkeiden suhteen maallikkovanhempia kehotetaan ominpäin antamaan enemmän kuin lääkevalmistajan ohjeistukset sanoo. Toki annoin sitten enemmän ja se auttoi, mutta kyllä mun mielestä kuuluu olla sairaanhoidon ammattilainen antamassa luvan/kehotuksen moiselle ohjeannostuksen ylitykselle, eikä kuka tahansa vaan omin päin mitä tahansa lääkettä pumppaa enemmän kuin ohje sanoo.
Ettekö te ole älynneet hoitajalta kysyä vastaisuuden varalle. Jos lapselle tulee kuumetta, vauvoilla tuiki yleistä ja usein. On jo etukäteen varauduttava ja kysyttävä toistuviin kuumeiluihin lääkkeistä, jos ovat ilman reseptiä tai reseptin kanssa.
Meidän kissan sairauksiin varauduttiin, oli aina kahta lääkettä kotona, ja kissan painon mukaan annettiin. Eikäö tämä toimi pienille vauvoille ja neuvolassa käyntien aikana??
Sori, en nyt ihan ymmärrä kommenttiasi. Meillä oli kyllä lääkettä, ja olin antanut sitä vauvan painon mukaisen määrän (katsoin sopivan määrän purkin kyljestä). Mutta koska ei laskunut kuumetta, soitin ja hoitaja oli tuohtunut, että minun olisi pitänyt antaa enemmän kuin ko. painoiselle vauvalle purkin kyljen mukaan kuuluu antaa. Mielestäni se oli aika erikoista hoitajalta olettaa, että minun olisi pitänyt omin päin antaa ns. yliannostus. Toki hoitaja, joka tuntee lääkkeen vaikutukset paremmin, voi kehottaa yliannostamaan, mutta itse en kyllä sellaista päätöstä menisi tekemään.
Olisit lukenut netistä juuri sen lääkkeen käytön selostuksen, se on monisanaisesti kyllä netissä. Kaikista lääkkeistä on myös poikkeustapauksissa maininta, lyhyen aikaa saa antaa jne.. Asiallista tietoa löytyynetistä kyllä, sen sijaan mitä täällä palstalla kirjoitetaan, sori.
Kaikkien lääkkeiden kohdalla on mainittu enimmäismäärät. Ei niin, että jossain tilanteessa niitä voi antaa ohjeen mukaan yli, vaan määrät ovat tarkkoja. Minäkin jättäisin ammattilaisten arvioitavaksi sen, että antaako jotain lääkettä yli enimmäismäärän. Esimerkiksi parasetamoli vaurioittaa maksaa helposti pienilläkin ylityksillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähtikö Ap ainoalla autolla kotiin ja kävikö matkalla myös kaupassa lisäystä hakemassa? Tärkeä seikka.
Kyllä tässä on lapsen kuivumiseen syy Apllä itsellään jos ei tajua antaa vaikka mitä korviketta, keitettyä ja jäähdytettyä vettä edes.
Jos oot itsekin sairastanut monta päivää ja oot aivan puolikuollut, sitä nukahteleekin jo kesken kaiken. Ei siinä oo huomiokyky terävimmillään niin että osais seurata vauvan vointia. Siksihän ap just ei oikein olis vauvan kanssa voinut kaksin jäädäkään koska ei oman sairauden takia jaksanut seurata vauvan vointia kunnolla. Terve aikuinen (se vastuuton mies) olis nopeammin huomannut nuo kuivuman merkit.
Mä ainakin tiedän että mun vauva olis kuollut aika pomminvarmasti jos mun mies ei olis jääny kotiin sitä hoitamaan kun itse sairastin keuhkokuumetta. Niin sekaisin ja väsähtänyt mä olin.
T: nro 1155
Näköjään meni viestin numerokin kiihdyksissä väärin
T: 1199
Ihan tasan tarkkaan tämä ap ei kertonut kaikkea. Tapahtumasta on jo monta päivää, ap tervehtynyt, vauva myös, mies kotona ja kaikki on ok. Muuten olisi kommentoinut enemmänkin. Ja muutenkin ihmettelen että näin suht. tarkkaan kertoo omista asioistaan julkisesti. Jos niin sairas on ollut kuin antaa ymmärtää niin ei olisi kyennyt moista pitkää stooria vetämään aloituksessa. Joku hihittelee jossain..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä en ymmärrä mikä äitejä sairaalassa valvottaa, hoitajat tekevät kyllä lapsen hyväksi kaikkensa.
Aha. Hienoa, että sinulla on sellainen kokemus. Olen itse ollut parikuisen vauvan kanssa sairaalassa pari viikkoa, ja kyllä itse hoidin, imetin, vaihdoin vaipan, kylvetin, sylittelin ja annostelin lääketippoja suuhun jne. Ihan niin kuin kotonakin. Vauva käytiin vain hakemassa tippaletkun vaihtoon, kun pienet suonet eivät kestäneet niitä antibioottimääriä. Jotka todettiin lopulta turhaan annetuiksi, mutta se on ihan toinen tarina. Yöt torkuin vauvan sängyn vieressä lepotuolilla, sänkyä ei siihen saanut laitettua. Ei ollut kovin kaksiset unet siinä.
Ei sitä henkilökuntaa ole lastenosastollakaan niin paljon, että jokaisella vauvalla olisi 24/7 joku läsnä, ellei kumpikaan vanhemmista ole.
Ymmärrätkö nyt?
Mä kans ihmettelin, että missähän täyshoitolassa tuo lainaamasi on ollut? Lisäksi, voisin uskoa, että huoli sairaasta lapsesta valvottaa myös. Ainakin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole aloittajan miehen kaltaisia.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä asiaa en ymmärrä. AP:lla on voimat aivan lopussa mutta silti jaksaa raportoida väliaikatietoja viikonlopun kulustaan AV -palstalle. Ei ne voimat siis ihan loppu olekaan. Vähemmän AV:ta ja enemmän lepoa, niin jaksat paremmin (myös ne vastoinkäymiset).
AP oli yksin kotona sairaana sairaan vauvan kanssa ja oikeutetusti tunsi pettymystä ja huolta tilanteestaan.
Muutaman kommentin laittoi välillä sairaalasta ja yhden sen jälkeen, kun miehen tultua lähti lepäämään. Että en nyt sanoisi, että tuo sen kummemmin jaksamista vaatisi, varsinkaan kun päivystyksessä tai osastolla ei edes vanhempi voi nukkua.
4kk vauvan imettävä äiti? Vitsi sä olet pihalla. Oletko hormoneista koskaan kuullut? Miten luulet, että ne 2h välein syövät vauvat pysyvät hengissä, ellei niiden äidit herää joka ikiseen inahdukseen tai mihin tahansa ääneen. Vauvojen äidit (ja monesti vähän vanhempienkin lasten äidit) ovat ihan jatkuvassa alert-tilassa. Kuuluu asiaan. Sairaalassa on paljon ääniä, valoja, ihmisiä liikkuu yölläkin jne.