Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh tätä miesvihan määrää. Eiköhän tämä asia ole jo loppuunkäsitelty.
Ap sai nyt purkaa pahaa mieltään ja todella monenlaisia kommentteja ja näkökulmia. He varmasti yhdessä osaavat ratkaista ongelmansa kun parhaiten oman tilanteensa tietävät.
Ei se ole miesvihaa, että kritisoidaan yksittäisen miehen toimia ja jotku haluavat jakaa oman kokemuksensa vastaavasta tilanteesta.
Kannattaa opetella hankalat termit ennen kuin niitä alkaa käyttämään, ettei anna itsestään pöljää kuvaa.
Voi hellanlettas sentään sinua näsäviisastelijaa. Pitäisikö hetki vielä kypsyä ennenkuin alkaa kotia leikkimään?
Harrastat paljon näitä nolla-argumentteja. Pitäisikö sinun hetki vielä kypsyä ennen kuin alat keskustelupalstoilla vouhkaamaan?
Tää on ihan kuin lukisi joidenkin teinien parisuhdekuvioita. Näin teinien vanhempana ihan vaan täältä kommentoin. Hehän tietää kaikesta kaiken 😉
Vierailija kirjoitti:
Jättäisittekö naiset ystävänne häät väliin siksi, että mies on sairas eikä jaksa hoitaa lasta?
Öö- jättäisinkö kuumeisen pienen imetettävän vauvani sairaan yliväsyneen miehen hoidettavaksi ja häipyisin satojen kilometrien päähän ainoan auton kanssa kahdeksi yöksi, vaikka häihin riittäisi helposti se yksikin yö.
Joo, en. Vaan peruisin häät, vaikka toki noin pienen vauvan äitinä en olisi niihin ollut alunperin edes menossa. Ainoastaan siinä tapauksessa olisin alunperin terveenkään vauvan kohdalla harkinnut menoa, että mies olisi halunnut tehdä reissusta viikonloppumatkan seudulle, ja olisin päässyt samaan hotelliin yöksi.
Mutta niin me suhtaudumme vanhemmuuteen eri lailla.
Kyllähän ap osasikin hakeutua hoitoon. Kysymyshän onkin vain siitä, että mitä ap sillä miehellä tekee?
Näyttäisi siltä, että ap:n mies aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä, ja on täysin ulkopuolinen suhteessa lapseensa. Jos eroaisivat, mieskin varmaan ottaisi paremmin vastuuta, kun olisi isäviikonloput sovittuna.
Palstaa välillä selailevana olen ihmetellyt naisten ajatustenjuoksua. Vastaavaa mustavalkoista ehdottomuutta tapaa paljon teineillä mutta peukuista päätellen vaiva riivaa naisia laajalti tai luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia. Oikein muutoin lainatun kaltaisiin johtopäätöksiin on vaikea päästä mutta aikuisilta odottaisi jonkinlaista harkintakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh tätä miesvihan määrää. Eiköhän tämä asia ole jo loppuunkäsitelty.
Ap sai nyt purkaa pahaa mieltään ja todella monenlaisia kommentteja ja näkökulmia. He varmasti yhdessä osaavat ratkaista ongelmansa kun parhaiten oman tilanteensa tietävät.
Ei se ole miesvihaa, että kritisoidaan yksittäisen miehen toimia ja jotku haluavat jakaa oman kokemuksensa vastaavasta tilanteesta.
Kannattaa opetella hankalat termit ennen kuin niitä alkaa käyttämään, ettei anna itsestään pöljää kuvaa.
Voi hellanlettas sentään sinua näsäviisastelijaa. Pitäisikö hetki vielä kypsyä ennenkuin alkaa kotia leikkimään?
Oho, ottipa tuo minun kommenttini sinulla itsetunnon päälle. Ei kannata keskustella netissä jos mieli pahoittuu noin herkästi.
Joillakin on taito kääntää vaikka musta valkoiseksi.
Onhan tuossa nyt se tilanne, että kompromisseja olisi voinut tehdä. Mies olisi voinut tarkistaa etätyömahdollisuuden, neuvotella lyhyemmät työpäivät. Päivänkin lepo voi joskus sairaana riittää, että jaksaa taas lapsen kanssa. Häihin olisi voinut osallistua päiväksi, jos matka liian pitkä silloin perutaan. Ei sairasta jätetä pienen lapsen kanssa yön yli. Miten jatkossa, jos äiti joutuu vaikka sairaala hoitoon. Meneekö lapsi sinne mukana, ettei tarvitse joustaa. Pikkulapsiperheissä on pakko joustaa. Eivätkä vaihtoehdot ole aina mukavia. Mutta molempien tehdessä parhaansa on yleensä lopputuloskin parempi.
Vierailija kirjoitti:
Ihme yllytystä naisilta. Ero, ero,ero. Oletteko kateellisia että joillain sentään on lapsella vielä se isä ja ehkä parisuhde?
Jos sinun miesvalintasi on ollut täysi katastrofi, niin kaikilla ei välttämättä ole. Joskus on paikallaan myös katsoa peiliin? Vaatiiko pikkuisen liikaa.
Edelleen, ei se ero poista isän vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisittekö naiset ystävänne häät väliin siksi, että mies on sairas eikä jaksa hoitaa lasta?
Jos lapseni olisi sellaisen henkilön varassa (ihan sama onko mummi, kummi vai isä), joka ei jaksa lasta hoitaa, tottakai jättäisin ja menisin hoitamaan lapseni. Jestas, että tarvii edes kysyä.
Joo, nää on varmaan niitä, ketkä jättää lapsen yksin kotiin ja lähtee baariin, ketkä voisi edes harkita, että lapsen voisi jättää sellaisen ihmisen hoitoon, joka ei esimerkiksi sairautensa vuoksi jaksa lasta hoitaa, ja itse voisi lähteä kaverin häitä juhlimaan. :D Se on se, kun vastuuntunto puuttuu kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ap osasikin hakeutua hoitoon. Kysymyshän onkin vain siitä, että mitä ap sillä miehellä tekee?
Näyttäisi siltä, että ap:n mies aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä, ja on täysin ulkopuolinen suhteessa lapseensa. Jos eroaisivat, mieskin varmaan ottaisi paremmin vastuuta, kun olisi isäviikonloput sovittuna.
Palstaa välillä selailevana olen ihmetellyt naisten ajatustenjuoksua. Vastaavaa mustavalkoista ehdottomuutta tapaa paljon teineillä mutta peukuista päätellen vaiva riivaa naisia laajalti tai luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia. Oikein muutoin lainatun kaltaisiin johtopäätöksiin on vaikea päästä mutta aikuisilta odottaisi jonkinlaista harkintakykyä.
Aloituksen tilanteesta ainoa, jolla petti harkintakyky, oli reissuun lähtenyt mies.
Tänne on nyt löytäneet nuoret äidit, ensimmäisten vauvojensa kanssa väsymyksestä kamppailevat. Uskoisin että peukutusten määrä johtunee tästä.
Ei kait kukaan kypsä, aikuinen ihminen VOI olla noin näköalaton? Perheellinen, pitkässä parisuhteessa oleva?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme yllytystä naisilta. Ero, ero,ero. Oletteko kateellisia että joillain sentään on lapsella vielä se isä ja ehkä parisuhde?
Jos sinun miesvalintasi on ollut täysi katastrofi, niin kaikilla ei välttämättä ole. Joskus on paikallaan myös katsoa peiliin? Vaatiiko pikkuisen liikaa.
Edelleen, ei se ero poista isän vastuuta.
Usein menee päin vastoin, että parisuhteen aikana mies ei eväänsä lotkauta lastensa suuntaan, mutta eron myötä ymmärtää vihdoin skarpata vähän (tajuaa, että menettää lapsensa muuten kokonaan) ja itse asiassa eron seurauksena isä voi alkaa viettää lastensa kanssa enemmän aktiivista läsnäoloaikaa isäviikonloppuina, kun mitä koskaan vietti parisuhteen aikana, kun vain keskittyi omiin juttuihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ap osasikin hakeutua hoitoon. Kysymyshän onkin vain siitä, että mitä ap sillä miehellä tekee?
Näyttäisi siltä, että ap:n mies aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä, ja on täysin ulkopuolinen suhteessa lapseensa. Jos eroaisivat, mieskin varmaan ottaisi paremmin vastuuta, kun olisi isäviikonloput sovittuna.
Palstaa välillä selailevana olen ihmetellyt naisten ajatustenjuoksua. Vastaavaa mustavalkoista ehdottomuutta tapaa paljon teineillä mutta peukuista päätellen vaiva riivaa naisia laajalti tai luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia. Oikein muutoin lainatun kaltaisiin johtopäätöksiin on vaikea päästä mutta aikuisilta odottaisi jonkinlaista harkintakykyä.
Aloituksen tilanteesta ainoa, jolla petti harkintakyky, oli reissuun lähtenyt mies.
Vaikka väitteesi olisi totta, lainatut johtopäätökset ovat lapsellisia vaikkakin yleisiä täällä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä.
Jos mulla olisi noin hysteerinen ja uusavuton nainen ja lasten äiti niin saattaisin jäädä sille reissulle vähän pidemmäksikin aikaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ap osasikin hakeutua hoitoon. Kysymyshän onkin vain siitä, että mitä ap sillä miehellä tekee?
Näyttäisi siltä, että ap:n mies aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä, ja on täysin ulkopuolinen suhteessa lapseensa. Jos eroaisivat, mieskin varmaan ottaisi paremmin vastuuta, kun olisi isäviikonloput sovittuna.
Palstaa välillä selailevana olen ihmetellyt naisten ajatustenjuoksua. Vastaavaa mustavalkoista ehdottomuutta tapaa paljon teineillä mutta peukuista päätellen vaiva riivaa naisia laajalti tai luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia. Oikein muutoin lainatun kaltaisiin johtopäätöksiin on vaikea päästä mutta aikuisilta odottaisi jonkinlaista harkintakykyä.
Aloituksen tilanteesta ainoa, jolla petti harkintakyky, oli reissuun lähtenyt mies.
Vaikka väitteesi olisi totta, lainatut johtopäätökset ovat lapsellisia vaikkakin yleisiä täällä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä.
Itsekkäät ihmiset jauhaa mantranaan tätä "kaikki ihmiset tekee virheitä" -itsestään selvyyttä. Itsekkäät ihmiset valitsevat aina oman napansa ensin, muut osaa pohtia tilanteita muidenkin näkökulmasta, eikä tällaisia "virhearviointeja" tule.
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi noin hysteerinen ja uusavuton nainen ja lasten äiti niin saattaisin jäädä sille reissulle vähän pidemmäksikin aikaa!
Oletan, että juuri tuosta syystä sinulla ei ole vaimoa tai lapsia, vaan joudut täyttämään elämäsi trollaamalla netissä naisvihaa.
Ehdottomuus ja ajattelun kapeus liittyy nuoruuteen. Paljon on vielä oppimista näillä daameilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ap osasikin hakeutua hoitoon. Kysymyshän onkin vain siitä, että mitä ap sillä miehellä tekee?
Näyttäisi siltä, että ap:n mies aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä, ja on täysin ulkopuolinen suhteessa lapseensa. Jos eroaisivat, mieskin varmaan ottaisi paremmin vastuuta, kun olisi isäviikonloput sovittuna.
Palstaa välillä selailevana olen ihmetellyt naisten ajatustenjuoksua. Vastaavaa mustavalkoista ehdottomuutta tapaa paljon teineillä mutta peukuista päätellen vaiva riivaa naisia laajalti tai luetun ymmärtämisessä on vaikeuksia. Oikein muutoin lainatun kaltaisiin johtopäätöksiin on vaikea päästä mutta aikuisilta odottaisi jonkinlaista harkintakykyä.
Aloituksen tilanteesta ainoa, jolla petti harkintakyky, oli reissuun lähtenyt mies.
Vaikka väitteesi olisi totta, lainatut johtopäätökset ovat lapsellisia vaikkakin yleisiä täällä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä.
Kaikki ihmiset tekevät virheitä, mutta kenellekään ei ole velvollisuutta antaa anteeksi ja ymmärtää loputtomiin. Rajansa näillä virheilläkin on ja mielestäni oman pienen lapsen jättäminen on virhe, jota ei tarvitse antaa anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos mulla olisi noin hysteerinen ja uusavuton nainen ja lasten äiti niin saattaisin jäädä sille reissulle vähän pidemmäksikin aikaa!
Osaat näppärästi syyttää kumppania omista toilailuistasi. Olisit varmaan tosi hyvä kumppani, jos nainen vain olisi täydellinen sekä täysin epäitsekäs :D
Kiva, mutta ei liity mitenkään ap:n tilanteeseen. Olisiko sinun miehesi oikeasti lähtenyt silloin juhlimaan, kun alipainoinen vauvanne on jo kolmatta päivää sairaana (eli jo hyvin lähellä joutua sairaalaan), sinä olet valvonut 3 vuorokautta vauvan kanssa yli 38 asteen kuumeessa ja saat migreenikohtauksia? En usko, että miehesi pystyisi juhlimaan, jos tilanne kotona on tuo. Ei kukaan normaali mies pysty.