Lue keskustelun säännöt.
160 palkanlaskijaa ei pysty hoitamaan Helsingin kaupungin palkanlaskentaa
09.07.2022 |
"Taloushallintopalvelu Talpalla on yhteensä noin neljäsataa työntekijää. Palkanlaskijoita on normaalisti noin 160 ja asiakaspalvelijoita noin 15.
Kaupunki on nyt rekrytoinut 25 ulkopuolista työntekijää lisää, ja tehnyt sisäisiä henkilöstösiirtoja muista töistä palkanlaskentaan."
Siis aivan järkyttävä määrä palkanlaskijoita yhden organisaation palvelukjsessa. Vaikka työntekijämääräkin on kohtalainen, 39.000 henkilöä, niin eihän niitä palkkoja sentään ruutupaperilla lasketa.
Hesarin maksumuurin takana olevassa jutussa nuo palkanlaskijat ilmeisesti vielä poraavat että töitä on liikaa ja pitäisi painaa ylitöitä. Minusta on aivan itsestään selvää että yksikään palkanlaskija ei palkkapäivänä poistu työpaikalta ennen kuin kaikkien palkat on maksettu. Ei vaikka niitä laskijoita olisi vain kolme, mikä olisi järkevämpi työntekijämäärä.
Ei ihme että me yksityisen puolen palkansaajat näännymme verotaakan alle kun julkisella puolella on tällainen hurlumhei-meininki.
Kommentit (376)
Ap, luitko ollenkaan sitä juttua? Vika on uudessa työsovelluksessa, joka maksaa palkat väärin ja toimii huonosti muutenkin.
Työntekijät joutuvat tekemään ylitöitä, kun yrittävät korjata ohjelman tekemiä virheitä.
Hesarin jutussa oli haastateltu myös tekniikan alan asiantuntijaa, joka kommentoi, että kun uutta otetaan käyttöön, pitäisi rinnalla vielä varmuuden vuoksi pitää käytössä vanha ohjelma, joka vielä toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä moni on viitannut siihen, miten kyse on suuresta määrästä palkansaajia ja se ikäänkuin selittäisi ongelman. Että kun on iso työnantaja, iso järjestelmä, paljon henkilöstöä jne jne joten ongelmia toki on.
On olemassa globaaleja ja valtavia ylikansallisia firmoja, joissa on mieletön määrä työntekijöitä. He ovat eri maissa ja heitä koskevat sekä tämän työnantajan säännöt että lisäksi omien maidensa lainsäädäntö. Jotenkin kummassa heille saadaan palkat maksuun toimivasti ja oikeellisesti ilman kohuja.
Ei täällä oikein kukaan muu vetoa suureen palkansaajamäärään ongelmana. Siitä puhuvat lähinnä ne, jotka vetävät esimerkiksi globaaleja, valtavia ylikansallisia firmoja, joissa on mieletön määrä työntekijöitä eri maissa eri säännöksineen ja sen perusteella vetoavat siihen, että ongelmat on työntekijöissä. Me muut olemme lukeneet artikkelin ja tiedämme, että ongelmat johtuvat ennen kaikkea toimimattomasta softasta.
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on 39 000 palkkaa maksettavana ja 160 palkanlaskijaa, se on 243 palkkaa per laskija. Eli reilu kymmenen päivässä, puolitoista tunnissa.
Siis helmitauluillako siellä palkat lasketaan?
Kun järjestelmä on huono eikä toimi, ei sen palkanlaskijan ole mahdollista tehdä työtään hyvin.
Me elämme teknologian varassa hyvin pitkälle ja jos perustoimintoja pyörittävä sovellus estää työn, ei monesti ole mahdollista tehdä kyseistä työtä lainkaan. Esimerkiksi Nordean tai Osuuspankin viimeisimmät sotkut ovat hyviä esimerkkejä.
En lähtisi syyttämään palkanlaskijoita, vaan syy on selkeästi siellä korkeammalla tasolla ja järjestelmien tarjoajassa.
Kyllä se syy on ostajan osaamattomuudessa. Tämä on Helsingin kaupungin toiminnassa nähty hirveitä mokina, mutta ostoista päättäviä ihmisiä ei vaihdeta. Taisi yksi hammashuollon johtavia tyyppejä saada potkut, kun lopulta tajusivat, että homma toimi suurinpiirtein sulkakynällä ja ruutupaperilla.
Miksei osta mallia esim Virosta, joka on huimasti Suomea edellä teknologia-asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Tutustupa kaupungin työntekijöiden erinäisiin työsopimuksiin ja niiden koukeroihin, sekä vaihteleviin käytäntöihin työaikojen yms. kirjaamisessa. Palkanlaskenta varsinkin julkisella sektorilla ei ole todellakaan suoraviivaista puuhaa, valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Meidän firmassa on 1 palkanlaskija per 1000 työntekijää.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Lue vaikka tämä ketju ennen näin typerää kommentointia, niin saat jotain kuvaa asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Tutustupa kaupungin työntekijöiden erinäisiin työsopimuksiin ja niiden koukeroihin, sekä vaihteleviin käytäntöihin työaikojen yms. kirjaamisessa. Palkanlaskenta varsinkin julkisella sektorilla ei ole todellakaan suoraviivaista puuhaa, valitettavasti.
Oli ne millaisia koukeroita tahansa ne on mallinnettavissa algoritmiksi ja ne työajat kirjataan tietokoneelle. Vai onko jossain käytössä vielä suusanalliset mututyösopimukset ja työajat piirretään tukkimiehen kirjanpidolla ruutupaperille joka sitten lähetetään kirjekyyhkypostina palkanlaskentaan?
Ehkäpä kaupungitkin voisivat hiljalleen siirtyä 2020-luvulle.
Tiedän kyllä todellisen syyn tämänkin projektin kusemiseen koska olen joskus ollut näissä mukana toteuttamispuolella. Ne tehdään ihan tahallaan kusemaan koska on kivaa jakaa julkisen puolen rahaa kavereille. Näin teeskentelemme ettei tässä maassa ole korruptiota, on vain naurettavia julkisen puolen epäonnistumisia joista seuraa aina että joku maksaa jostain jollekin liikaa ja palkataan lisää kavereita kaivelemaan persettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntekijämäärä on varmaan kohtuullinen mutta on se silti Suomen suurin yksittäiselle organisaatiolle. Jos AP olisi edes vähän yrittänyt aloituksessa niin olisi voinut edes esittää vastaavan suhdeluvun muihin suuriin kotimaisiin julkishallinnon toimijoihin ja yksityisiin yrityksiin. Näin saisi edes jonkun kuvan siitä onko 160 paljon vai ei.
Meidän firmassa on 1 palkanlaskija per 1000 työntekijää.
Ei tuo kerro vielä yhtään mitään. Palkanlaskijoiden määrää suhteessa työntekijöiden määrään vertaaminen on ihan turhaa niin kauan kun ei samalla verrata palkanlaskentaympäristön haastavuutta ja muun HR-työnmäärää.
Meidän firmassa on 250 työntekijää ja yksi palkanlaskija, mutta palkkamme ovat haastavat ja palkanlaskija hoitaa HR:n kokonaisvaltiasesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työntekijä kirjoitti:
Minun palkat on myöhässä kaksi kuukautta.
Alan vaatia korkoa ja kunnolla. Onneksi on säästöjä ja tyttöystävälla myös rahaa. Kohta en mene enää töihin jos palkat ei tule tilille pian. Ja sitten haetaan oikeuden kautta niitä palkkoja.
Teidän pitäisi ehdottomasti nyt järjestäytyä ja tehdä rikosilmoitus, niin kauan kun porukat vaan hiljaa kapinoi, kaupunki hoitaa hommaa omaan verkkaiseen tahtiin. En olisi päivääkään töissä, jos palkkaa ei tulisi ja tässähän on jo rikottu kaikki mahdolliset rajat, kun osalla on palkat rästissä jo kuukausia. Yksikin päivä on liikaa. Jollain systeemillä palkat on maksettava ajallaan, kun näin ei toimita, töihinkään ei pidä mennä, ennenkuin työnantaja on velvollisuutensa suorittanut.
Vierailija kirjoitti:
Jos edes lukisitte jutun ennen kommentointia. Siinä selvästi kerrotaan, että uusi järjestelmä ei toimi kuten pitäisi ja palkanlaskijoiden aika menee virheiden korjaamiseen.
Osaavassa organisaatiossa uudet järjestelmät testataan huolellisesti ennen käyttöönottoa ja silti on varasuunitelma, miten palataan vanhaan uuden korjauksen ajaksi, jos jotain menee pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Tutustupa kaupungin työntekijöiden erinäisiin työsopimuksiin ja niiden koukeroihin, sekä vaihteleviin käytäntöihin työaikojen yms. kirjaamisessa. Palkanlaskenta varsinkin julkisella sektorilla ei ole todellakaan suoraviivaista puuhaa, valitettavasti.
Oli ne millaisia koukeroita tahansa ne on mallinnettavissa algoritmiksi ja ne työajat kirjataan tietokoneelle. Vai onko jossain käytössä vielä suusanalliset mututyösopimukset ja työajat piirretään tukkimiehen kirjanpidolla ruutupaperille joka sitten lähetetään kirjekyyhkypostina palkanlaskentaan?
Ehkäpä kaupungitkin voisivat hiljalleen siirtyä 2020-luvulle.
Tiedän kyllä todellisen syyn tämänkin projektin kusemiseen koska olen joskus ollut näissä mukana toteuttamispuolella. Ne tehdään ihan tahallaan kusemaan koska on kivaa jakaa julkisen puolen rahaa kavereille. Näin teeskentelemme ettei tässä maassa ole korruptiota, on vain naurettavia julkisen puolen epäonnistumisia joista seuraa aina että joku maksaa jostain jollekin liikaa ja palkataan lisää kavereita kaivelemaan persettä.
Valitettavasti noita exceliin tai jopa paperille kirjaamisia on edelleen julkisella puolella käytössä. Ja kyllä, tietysti prosesseja pitäisi tehostaa. Mutta jos luulet, että työsopimus- ja kirjaamisviidakon automatisointi on helppokin homma, niin ei muuta kun tekemään lähes kaikkeen taipuva softa ja myymään sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 39000 työntekijää on tietotekniikassa mitätön määrä vaikka jokaisen palkasta kirjattaisiin oma transaktio tuntitasolla. Se että tuollaisen määrän käsittelyssä kuluu koneaikaa 34 tuntia on jotain aivan käsittämätöntä. Puhumattakaan siitä että järjestelmässä ei ole näköjään minkäänlaista tietojen lukitusta koska sitä ei saa käyttää tuon eräajon aikana. Onko tuo ohjelmisto tehty jossain apukoulussa ensimmäisenä harjoitustyönä? En ole pitkällä it-urallani törmännyt edes etäisesti yhtä surkeaan suoritukseen.
Ohjelmisto lienee toiminut ihan hyvin niissä tehtävissä, joihin se on alun perin kehitetty. Ja "if it ain't broke, don't fix it", vai mitä? Etenkin jos työnantajasi vaatii, että keskityt jo muihin projekteihin etkä tuon toimivan koodin viilailuun nätimmäksi.
Sitä ei ole alun perin suunniteltu Helsingin palkanlaskennan hoitamiseen.
Sitten vain muutama sen yksityiskohtia tarkemmin tuntematon valopää on keksinyt, että ruvetaan sitä käyttäen hoitamaan Helsingin palkat. Luultiin, että se sujuu helposti, muutamalla lisäräätälöinnillä. No, ei se ihan niin helppoa ollutkaan. Nämä valopäät eivät ole olleet sen kummemmin palkanlaskijoita kuin koodareitakaan.
Niin, tuolla oli jo aikaisemmin mainittu että ohjelmisto on Helsingille räätälöity versio. Siinä lienee ongelman ydin, osaamattomien räätälöinnissä. Jos ohjelmisto toimii muissa suurissa kaupungeissa, niin ei Helsinki nyt niin paljon niistä poikkea etteikö se toimisi myös siellä. Toki käyttöönotto olisi pitänyt jollakin tasolla testata ensin.
Vaasassa ainakin olen kuullut vastaavista ongelmista. Eikös Espoolla ja Vantaalla ole ollut myös?
ESPOOSSA on kevään aikana maksettu palkkoja ja niiden lisiä myöhässä. Viiveet johtuvat vaikeuksista uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotossa.
Pisimmillään lisien maksu on voinut viivästyä kuukausia, mutta tällaisia tapauksia on Espoon henkilöstöjohtajan Kimmo Sarekosken mukaan ollut vain muutamia.
Hän kertoo palkanmaksun ongelmien vaikuttaneen merkittävästi joihinkin satoihin työntekijöihin.
”Jotain pientä hapuilua on ollut muillakin”, hän sanoo.
SAREKOSKEN mukaan viiveet ovat koskeneet pääasiassa erilaisia lisiä. Palkanmaksuongelmista ovatkin kärsineet erityisesti ammattiryhmät, joiden palkka muodostuu suurelta osin lisistä.
Myös joitakin palkkoja on jäänyt maksamatta, mutta ne on Sarekosken mukaan maksettu takaisin päivissä.
”Valtaosa Espoon työntekijöistä ei ole huomannut mitään virheitä, mutta on tietty ryhmä, jolle näitä on sattunut useammin.”
VIIVEET johtuvat Sarekosken mukaan virheistä uuden järjestelmän toiminnoissa, tiedonsiirron ongelmista ja palkanlaskijoiden tekemistä inhimillisistä virheistä.
---
Noin raportoi Hesari kesäkuun alussa.
Aika vähättelevän kuuloisia nuo henkilöstöjohtajan kommentit. No, hän lienee lihavalla kuukausipalkalla itse, ei osaa samastua niiden tilanteeseen, joiden pieni palkka on etupäässä niistä lisistä muodostuva.
Jokin aika sitten Talpan asiasta vastaava pomo vähätteli myös Helsingin ongelmia. Hänen mukaansa virheitä on tapahtunut vain hyvin pienelle määrälle työntekijöitä. Samassa jutussa kerrottiin kuitenkin, että sähköpostitse tulleita korjauspyyntöjä oli kymmenentuhatta, eli lähes neljännes on saanut väärin laskettuja palkkoja tai ei ollenkaan, ei ole ihan vähäinen määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys mutta mitä palkanlaskija tekee?
Työntekijän palkka on tietokannassa.
Työntekijän työssäkäyntitunnit ovat tietokannassa.
Työntekijän pankkitiedot ovat tietokannassa.
Yhteys pankkiin on digitaalinen.
Mihin siinä ihmistä tarvitaan että noista lähtökohdista lasketaan palkka ja tilitetään se?
Tutustupa kaupungin työntekijöiden erinäisiin työsopimuksiin ja niiden koukeroihin, sekä vaihteleviin käytäntöihin työaikojen yms. kirjaamisessa. Palkanlaskenta varsinkin julkisella sektorilla ei ole todellakaan suoraviivaista puuhaa, valitettavasti.
Oli ne millaisia koukeroita tahansa ne on mallinnettavissa algoritmiksi ja ne työajat kirjataan tietokoneelle. Vai onko jossain käytössä vielä suusanalliset mututyösopimukset ja työajat piirretään tukkimiehen kirjanpidolla ruutupaperille joka sitten lähetetään kirjekyyhkypostina palkanlaskentaan?
Ehkäpä kaupungitkin voisivat hiljalleen siirtyä 2020-luvulle.
Tiedän kyllä todellisen syyn tämänkin projektin kusemiseen koska olen joskus ollut näissä mukana toteuttamispuolella. Ne tehdään ihan tahallaan kusemaan koska on kivaa jakaa julkisen puolen rahaa kavereille. Näin teeskentelemme ettei tässä maassa ole korruptiota, on vain naurettavia julkisen puolen epäonnistumisia joista seuraa aina että joku maksaa jostain jollekin liikaa ja palkataan lisää kavereita kaivelemaan persettä.
Valitettavasti noita exceliin tai jopa paperille kirjaamisia on edelleen julkisella puolella käytössä. Ja kyllä, tietysti prosesseja pitäisi tehostaa. Mutta jos luulet, että työsopimus- ja kirjaamisviidakon automatisointi on helppokin homma, niin ei muuta kun tekemään lähes kaikkeen taipuva softa ja myymään sitä.
Ei ole helppo homma. Mutta tyypillinen esimerkki siitä kuinka sopimusjärjestelmälle ei saisi antaa avointa valtakirjaa koska kenelläkään ei ole halua maksaa sen algoritmittamisesta. Eikä sitä työtä voi edes myydä kansainvälisille markkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä päivän paras:
"Talpan toimitusjohtajan virkaan etsitään tällä hetkellä uutta henkilöä. [Päivi] Turpeinen hoitaa tehtävää vain väliaikaisesti.
Edeltävä toimitusjohtaja siirtyi maaliskuussa Sarastian liiketoimintajohtajaksi."
KETKÄ TEKIVÄT PÄÄTÖKSEN SARASTIASTA? SARASTIAN JÄRJESTELMÄT SOVELUVAT PIKKU KUNTIIN JA PIKKUKAUPUNGEIHIN, EI HELSINKIIN. TODELLA AMMATITAIDOTONTA TOUHUA.
Sarastia ja Lahden seudulla toimiva Provincia ovat ovat ammattitaidottomasti johdettuja firmoja ja it-osaaminen sakkaa.
Kyllä yksi huono softa tekee enemmän virheitä kuin tuhatkaan ihmispalkanlaskijaa ehtii korjata. Onkohan siellä taas joku lipevä myyntimies puhunut kaupungin päättäjät pyörälle. Säälin palkanlaskijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos edes lukisitte jutun ennen kommentointia. Siinä selvästi kerrotaan, että uusi järjestelmä ei toimi kuten pitäisi ja palkanlaskijoiden aika menee virheiden korjaamiseen.
Osaavassa organisaatiossa uudet järjestelmät testataan huolellisesti ennen käyttöönottoa ja silti on varasuunitelma, miten palataan vanhaan uuden korjauksen ajaksi, jos jotain menee pieleen.
Kyllä juuri näin. Paras organisaatio, jossa olen ikinä ollut, ja jossa olen vieläkin, omaksuu todella hitaasti uusia ohjelmistoja ja suunnittelee sen huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on 39 000 palkkaa maksettavana ja 160 palkanlaskijaa, se on 243 palkkaa per laskija. Eli reilu kymmenen päivässä, puolitoista tunnissa.
Siis helmitauluillako siellä palkat lasketaan?
Kun järjestelmä on huono eikä toimi, ei sen palkanlaskijan ole mahdollista tehdä työtään hyvin.
Me elämme teknologian varassa hyvin pitkälle ja jos perustoimintoja pyörittävä sovellus estää työn, ei monesti ole mahdollista tehdä kyseistä työtä lainkaan. Esimerkiksi Nordean tai Osuuspankin viimeisimmät sotkut ovat hyviä esimerkkejä.
En lähtisi syyttämään palkanlaskijoita, vaan syy on selkeästi siellä korkeammalla tasolla ja järjestelmien tarjoajassa.Kyllä se syy on ostajan osaamattomuudessa. Tämä on Helsingin kaupungin toiminnassa nähty hirveitä mokina, mutta ostoista päättäviä ihmisiä ei vaihdeta. Taisi yksi hammashuollon johtavia tyyppejä saada potkut, kun lopulta tajusivat, että homma toimi suurinpiirtein sulkakynällä ja ruutupaperilla.
Miksei osta mallia esim Virosta, joka on huimasti Suomea edellä teknologia-asioissa.
Viro lähti varsin myöhäisessä vaiheessa keihittämään toimintojaan ns. tyhjältä pöydältä ja pystyi ottamaan mallia muista, jäi kokonaan välistä vanhentuneiden systeemien aiheuttamat kankeudet.
Merkonomeja ei nykyisin oteta muualle kuin myymään lenkkareita Intersporttiin. Väittäisin ainakin nuorempien palkanlaskijoiden olevan minimissään tradenomeja.